Muualta saksittua:
"Herrako voi muuttaa näkökantani että vl:t ovat ainoita uskovaisia,niinkö? Kuule,sielunvihollinen sen muuttaa jos on muuttaakseen.."
Jos vanhoillislestaadiolainen ymmärtää joskus että muutkin kuin vanhoillislestaadiolaiset ovat uskovaisia, niin se on tuon ylläolevan kirjoittaneen mielestä SIELUNVIHOLLISEN teko.
Mielipiteitä?
"Herrako voi muuttaa näkökantani että vl:t ovat ainoita uskovaisia,niinkö? Kuule,sielunvihollinen sen muuttaa jos on muuttaakseen.."
Jos vanhoillislestaadiolainen ymmärtää joskus että muutkin kuin vanhoillislestaadiolaiset ovat uskovaisia, niin se on tuon ylläolevan kirjoittaneen mielestä SIELUNVIHOLLISEN teko.
Mielipiteitä?
Vastaukset 21
Vanhimmat
yleisesti nimittelevät tavallisia ihmisiä saatananpalvojiksi. Pieni lapsi ei itse keksisi tuollaista ilmaisua. Siispä on uskottavaa, että lapset kouluissa ja kaduilla toistavat sitä kieltä mitä ovat vanhemmiltaan kuulleet.
Tuo ei pidä paikkaansa, eivät vanhoilliset ketään nimittele, ehkä joku yksittäinen on niin saattanut tehdä ja on siinä tehnyt väärin, mutta aika raaka yleistys!!!!!!!!
teikäläiset sanovat. Tyypillistä kielenkäyttöä teikäläisiltä.
Totta se kuitenkin on. Lestadiolaislapset ovat todella pahoja suustaan. Pilkkaavat ja nimittelevät ei-lestadiolaisten lapsia. Olen itse omin korvin kuullut, sekä omilta lapsiltani kuulen asiasta alvariinsa. Ilmeisesti lestadiolaislapset saavat kotoa sellaisen mallin, että he ovat parempia kuin muut, ja siten heillä on oikeus osoittaa halveksuntaansa "syntisten saatananpalvojien" lapsille. Lapseni käyvät koulua, jossa lestadiolaislasten osuus on poikkeuksellisen suuri. Kun lestadiolaislapsia on koulun lapsimäärästä iso osa, he käyttäytyvät kuin omistaisivat koko koulun.
Olen itse aikanaan ollut luokka-avustajana koulussa (ala-aste) jossa oli huomattavia määriä Lestadiolaisperheiden lapsia. Jaan Pakana(M):n havainnot...
Yksi kyseisistä perheistä asui muuten silloisen tyttöystäväni naapurissa... Tottakai meikäläisten 'synnillinen' suhde levisi myös kyseisen koulun lestadiolaisoppilaiden parissa, ja allekirjoittanut leimattiin saatananpalvojahirviöksi...
...ketään nimitellä. En oikein usko, että edellinen ihan rehellisesti kertoo tarinaansa. Itse olen ollut koko elämäni uskomassa, nyt jo omiakin lapsia, ja en ole ikinä törmännyt tuollaiseen käytökseen tai edes väitteeseen!!
Oon ihan varma, että lestadiolaisissa kodeissa, niinkuin meilläkin, opetetaan lapsille toisten ihmisten kunnioitusta ja hyväksyntää sellaisina kuin he ovat, riippumatta siitä ovatko he uskomassa vai eivät.
Erityisesti omille lapsille tulee korostettua sitä, että kaikkien kanssa voi olla tekemisissä, voi olla kaveri, ketään ei saa syrjiä jne...
Suoraan sanoen en usko tuohon väitteeseen, että lestadiolaislapset olisivat herkempiä pilkkaamaan ja nimittelemään. Mielipiteitä..??
Olen itse v-lestadiolainen ja asun pääkaupunki-seudulla. Täällä meitä on vähän, joten minulla ei ole kokemusta tuollaisesta. Olen kylläkin kuullut, että Oulun seudulla, missä on paljon v-lestadiolaisia on kuvaamasi kaltaisia ongelmia.
Joukossa tyhmyys tiivistyy, eivätkä lapset aina tajua mitä suustaan päästävät. Uskon kuitenkin, että valtaosa v-lestadiolaisista on suvaitsevaista väkeä. Suvaitsevuutta opimme suurista perheistä johtuen jo kotoa. Ja koska erotumme muista ihmisistä tiedämme itsekin miltä tuntuu, kun syrjitään.
Miten se v-lest.piireissä käsitetään?
Mielestäni ja kokemukseni pohjalta voin sanoa,etteivät v-lest.ole suvaitsevia,kuten eivät
ole esim.skinheaditkaan. Toiset käyttää fyysistä
väkivaltaa ja toiset henkistä kumpi parempi?
Vanhoillislestaadiolaisen mielestä vl:t ovat ainoita uskovaisia. Jos joku vanhoillislestaadiolainen oivaltaa, ettei se ole totta ja ymmärtää, että muissakin yhteisöissä ollaan Jumalan lapsia ja uskovaisia, niin toinen vanhoillislestaadiolainen sanoo, että se ajatus on "sielunvihollisesta".
Onko siis totta, että vl:ien mielestä VAIN he ovat uskovaisia? Minkä takia ev.lut. kirkko, johon vanhoillislestaadiolaiset kuuluvat, sallii tällaista oppia julistettavan oman kirkkonsa sisällä?
Niin, eihän se ole ihme, jos uskovaislapset käyttäytyvät ylimielisesti. Lapsihan oppii kotoa. Kun sinäkin, viiden lapsen isä, olet sitä mieltä, että minä kurja syntinen valehtelen, niin ihmekös tuo on, jos lapsesi huutelevat saatananpalvojaksi.
Oulun seudusta.
Olen ihmetellyt tasan samaa kuin edellinen kirjoittaja!! Ihminen saa olla vaikka nunna, rukoilla ja tehdä työtä erittäin siveellisissä ja "puhtaissa" oloissa, hyvin käyttäytyen kaikki päivät ja silti vanhoillislestadiolaiset pitävät häntä epäuskoisena.. Oli hyvin kärjistetty esimerkki tuo, mutta ihmettelen kyllä miksi vain juuri samalla tavalla uskovia ja käyttäytyviä pidetään uskovina... Monien lestadiolaistenkin teot ja arki on hyvinkin syntistä ja maallistunutta, seuroissa käydään vain muodon vuoksi sunnuntaisin, silti he pitävät hyvin kurinalaista elämää eläviä luterilaisia pappeja ym. epäuskoisina.
Yritän parhaani mukaan vastata edellisessä esitettyihin kysymyksiin.
Ensinnäkin teoilla ei voi pelastua. Vaikka eläisi kuinka hyvin ja Raamatun oppien mukaan, ei taivaaseen voi päästä. Kyse on siis siitä, että synnit pitää saada anteeksi jonkun ihmisen kautta jolla on pyhähenki.
Kaikki oppimme on suoraan Raamatusta. Uskon ydin on siis siinä, että kun on synnit anteeksi tulee pyhähenki asustelemaan ihmiseen ja vaikuttaa sitä kautta ihmisen käytökseen yms. Se ei kuitenkaan estä tekemästä syntiä, vaan ihmisellä on oma tahto, joka voi välillä tehdä vääriäkin valintoja.
Raamatun ja kymmenen käskyn tarkoituksena on herättää ihmisessä synnintunto, jolloin hän tuntee etteivät kaikki asiat ole hyvin ja ehkä rohkaistuu pyytämään niitä anteeksi.
Luulen, että suurimmat ongelmat ovat Oulun seudulla. (Ei henk. koht. kokemusta) Olen kyllä kuullut juttua sieltä. Esim. semmoista, että 80% luokasta on vanhoillislestadiolaisia ja ne haukkuu niitä 20%a, jotka eivät ole. Isoon joukkoon mahtuu kaikenlaista menijää. Eikä se ole oikein muita haukkua, tuommoinen käytös kyllä antaa ymmärrettävästi hyvin negatiivisen kuvan meistä.
Yritin tuossa parhaani mukaan valottaa taustoja, kyselkää lisää jos joku kohta jäi selvittämättä. Koetan parhaani mukaan vastata.
Mutta miten tämä liittyy siihen, että vanhoillislestadiolaisten mielestä MUIHIN herätysliikkeisiin kuuluvat uskovaiset eivät ole uskovaisia?
Olen itse Oulussa asuva vanhoillislestadiolainen. En ole kylla kuullut koskaan vastaavanlaisesta tapauksesta. Mikali juttu on totta, neuvon sinua ottamaan yhteytta lasten perheeseen/perheisiin. Olen varma, etta asia selviaa talla tavalla parhaiten.
Toivon etta et yleista tapahtunutta muihin lestadiolaisiin, silla kyseessa todellakin on vain lapsia. Perheissa ei todellakaan opeteta, etta muut ihmiset olisivat saatananpalvojia. Naurettava vaite!
Omat lapseni ovat tuon nimityksen, "saatananpalvoja",oppineetkin lestadiolaislapsilta. Normaaliperheessä ei isät ja äidit edes juttele lapsilleen mistään saatananpalvojista. Sana siis kuuluu normaaliin arkipäivään vain lestadiolaislasten kohdalla. Minä en tässä olekaan syyttämässä lapsia. Mielestäni on erittäin ymmärrettävää, että lapset toistelevat vanhemmilta kuultuja asioita.
Lestadiolaislasten käytöksestä vain on helppo nähdä mitä lestadiolaisperheissä yleisesti ajatelleen meistä "saatananpalvojista". Niin yksinkertaista se on. Mielenkiintoista muuten tuo, että lestadiolaisen on aina yritettävä leimata "tavallinen" ihminen valehtelijaksi. Se näyttää olevan oikea lestadiolaisen rotuominaisuus. Sinunkin tekstisi tukee käsitystäni lestadiolaisesta "paremmasta" ihmisestä.
Mitäs pahaa siinä on jos sanovat saatananpalvojaks? Itse olet tällä palstalla kehunut kannattavasi satanistisia arvoja, joten ainut virhehän asiassa on että sekoittavat saatananpalvojiin. Sinun täytyy korjata heidän luulonsa ja kertoa olevasi pakana ja satanistien kannattaja. Ihmettelen etteivät muka lapsesi ole noita sanoja sinulta oppineet, luulisi jolloinkin lipsahtavat kotona puhetta läheisesti kuitenkin sinuun liittyvästä asiasta. Ja varsinkin lapset eivät osaa erottaa satanistia ja saatananpalvojaa toisistaan, kun se aikuisellekin on vaikeaa.
Ensiksikin, en mielestäni ole ketään nimitellyt kurjaksi, syntiseksi valehtelijaksi. Esitin vain arvioni ja mielipiteeni. Edelleen olen sitä mieltä, että ne jotka väittävät niitä asioita, mistä nyt on keskusteltu, värittävät ja yleistävät asioita. Sellainen ei ole kovinkaan rakentavaa keskustelua.
Itse olen syntynyt ja elänyt 26-vuotiaaksi NIMENOMAAN Oulun seudulla. Nykyään olen Keski-Suomessa. Eli voinen kokemuksella esittää näkemyksiä elämisestä lestadiolaisessa kodissa sekä omasta perhe-elämästä Oulun seudulla. Kuten jo aiemminkin mainitsin, en ole itse koskaan törmännyt tällaiseen nimittelyyn. Meillä kotona, ei minun lapsuudessani eikä nyt myöhemmin omassa perheessä, ole todellakaan puhuttu saatananpalvonnasta tai mistään muustakaan siihen liittyvästä. Miksi? Miksi meidän pitäisi puhua lapsillemme sellaista? Eihän ne asiat ole Jumalan tahdon mukaisia!
On selvää, kun ihmisiä me kaikki ollaan, että joukossa voi olla niitä, joilla saattaa olla uskomisen asiat "hukassa". Tällaisten ihmisten käyttäytyminen ja puheet on niin mieluisaa yleistettävää...eikös niin? Vilpittömästi toivon, että tällä palstalla voidaan asiallisesti kysellä, ja vastailla. Tällaisiinkin harhaluuloihin meistä v-lestadiolaisista voidaan ehkä saada oikaisuja!?! Kiitos, että muutkin olette vastanneet asiallisesti!
Jos asuinalueen ihmisistä noin puolet ovat lestadiolaisia, ja minä kerron, että lestadiolaislapset huutelevat "tavallisia" lapsia saatananpalvojiksi, niin en tietenkään tarkoita, että JOKAINEN lestadiolaislapsi tekee niin. Ei kieli noin toimi. Mutta, aivan varmasti tuota tapahtuu, vaikka lestadiolaiset yleisesti leimaavatkin sellaiset puheet valheiksi.
Ootkos koskaan kuullut mitä "uskottomat" lapset huutelee uskovaisten lapsille? Etpä tietenkään ja valheeksihan ne jutut leimaisit. Joten tasoissa ollaan. Ei uskota mitään eikä ketään, eiks elämä oo ihanaa.........
Hei haloo ny...te ette ees tiiä suurinpiirtein mitään vanhoillislestaadiolaisista...te ootte noissa jutuissa kyllä ihan väärässä...siis nää pakana(m) ja ne...kantsis miettii mitä kirjotatte...Ylennsä vanhoillislestaadiolaiset ovat paljon kivampia, kun ne eivät valehetele ja ne antaa anteeks...ainakin mä oon todennu sen mun koulu- sekä muista kamuista...ei ne oo yhtään ihmeellisimpiä kuin muutkaan...eikä tartte aina kaikkeee ihmetellä...Uskoisiksä Jumalaan tai Jeesukseen, jos oisit nähnyt sen...niin juuri, siis miks mä en sit esim. uskois...
Niin, raamatussa puhutaan vain kahdesta valtakunnasta. Toinen on Jumalan valtakunta ja toinen maallinen valtakunta. On myös vain yksi usko ja yksi Jumala. (Ef. 4:5) No miten Jumalan valtakuntaan päästään sisälle? Miksi kaikki eivät ole Jumalan lapsia (uskovaisia)? Jumalan sanan mukaan uskoon voi tulla ainoastaan Jumalan armosta, ei omien tekojen kautta, kuten Rooman kirkko opettaa. Ihminen ei voi ansaita autuutta rukoilemalla, lukemalla raamattua, käymällä kirkossa, osallistumalla hyväntekeväisyyteen jne. Luterilaisuuden päätunnustus Ausburgin tunnustus opettaa vanhurskaudesta: "Emme voi omalla ansiollamme, tekemisellämme ja hyvittämisellämme Jumalan edessä saavuttaa syntien anteeksiantamusta ja vanhurskautta, vaan että me saamme syntien anteeksiantamuksen ja tulemme vanhurskaiksi Jumalan edessä armosta, Kristuksen ansion tähden, uskon kautta, uskoessamme, että Kristus on kärsinyt meidän edestämme, ja että meille annetaan synnit anteeksi ja vanhurskaus ja iankaikkinen elämä lahjoitetaan hänen tähtensä." Mistä usko tulee? Usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan sanan kautta (Room. 10:17). Siis ihmiselle selitetään Jumalan sanaa. Uskon este, synti, tulee poistetuksi, kun Jumala evankeliumin kautta Pyhässä Hengessä antaa synnit anteeksi Kristuksen ansion tähden. Tällaisen uskon saamista varten on Jumala asettanut maan päälle valtakuntansa ja siinä asuvat Jumalan lapset. Tämän valtakunnan perustaja ei ole Lestadius. Hän itse sai syntinsä anteeksi Lapin Marialta ja oli aikanaan Jumalan valittu ase, joka saarnasi voimakkaasti parannussaarnaa. Näin Jumalan lasten joukosta alettiin käyttää nimitystä Lestadiolaiset. Tästä joukosta erkaantui myös muita haaroja eriseuran aikana, kun sielunvihollinen teki voimakkaasti työtä. Kristus kehoittaakin ensimmäiseksi etsimään Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan (Matt. 6:33). Pyhä Henki on tehnyt sanasta elävää "vettä", joka puhdistaa sen vastaanottajan kaikista synneistä. Jeesus puhui tästä vedestä samarialaiselle vaimolle Jaakobin lähteellä sanoen: "Joka siitä vedestä juo, jonka minä hänelle annan, ei hän janoo ijankaikkisesti; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kuohuu ijankaikkiseen elämään" (Joh. 4:14). Jeesuksen sanoista on selvästi nähtävissä, ettei kysymyksessä ole kaste, vaan Pyhän Hengen kautta julistettu evankeliumi. Erityisesti uskon saamista varten, mutta myös siinä säilymiseen Jumala on säätänyt saarnaviran eli Pyhän Hengen viran. Parannussaarnaan ja evankeliumin julistamiseen on Herran käsky. Kristus ilmestyi ylösnousemuksensa jälkeen opetuslapsilleen ja antoi käskyt. "Rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät. Ja kuin hän (Jeesus) nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaat Pyhä Henki: Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt" (Joh. 20: 21-23). Luther toteaakin saarnassaan: Mutta nyt on alkanut kultainen vuosi, kun Jumala niin täyttää ihmisen suun, että voi sanoa toiselle: "Sinulle olkoot syntisi anteeksi annetut, olet missä olet!" (Lutherin kirkkopostilla III). Lutherin ajatus yhtyy Pietarin Jumalan lapsille kirjoittamaan toteamukseen: "Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen pappeus, pyhä kansa, omaisuuden kansa, ilmoittamaan sen voimaa, joka teitä pimeydestä ihmeelliseen valkeuteensa kutsunut on" (1. Piet. 2:9). Tätä Jumalan evankeliumin voimaa kuulutetaan tänäkin päivänä. Jumalan sana kehoittaa: "Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi, sillä Jumalan valtakunta on teitä lähestynyt". Jumalan valtakuntaa ei voi nähdä kuin hengen avaamin silmin. Se nähdään maailmassa kuin "hakomajana yrttitarhassa" tai kuin "hävitettynä kaupunkina" kuten raamattu sanoo. Kun on päässyt sisälle tähän valtakuntaan näkee sen ihanuuden, joka on vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä. Jumalan lapsi on silti yhtäaikaa syntinen ja vanhurskas. Ihmisessä asuu perisynti. Jumalan sana sanoo: "Se synti, joka meihin aina tarttuu ja tekee matkan hitaaksi" ja kehoittaakin Jumalan lapsia laittamaan kaiken synnin ja kuorman pois. Siis uskominen on jokapäiväistä kilvoittelua sielunvihollista, omaa lihaa ja tätä maailmaa vastaan. Tämä ei merkitse sitä, että eläisimme synnissä, "sillä Jumalan armo, kaikille ihmisille terveellinen, on ilmestynyt, joka meidät opettaa kaiken jumalattoman menon hylkäämään ja maalliset himot, ja tässä maailmassa siviästi ja hurskaasti ja jumalisesti elämään" (Tiit. 2:11,12). Jumalan lapset ovat saaneet Jumalan ja Kristuksen Hengen, että he lihan työt hengen kautta kuolettaisivat (Room. 8: 9-14). "Evankeliumi on jokaiselle sen uskovalle autuudeksi". Kenellekään ei sanota: Mene kadotukseen, vaan tehkää parannus. Syntistä armahdetaan. Jeesus sanoi aikansa opetuslapsille: "Armahtakaa, niinkuin Isännekin armahti, älkää tuomitko, niin ei teitäkään tuomita." Jumalan lapset eivät ole tulleet ketään tuomitsemaan, vaan armahtamaan synneistä katuvaa ihmistä. "Joka uskoo, sitä ei tuomita, mutta joka ei usko se on jo tuomittu" sanoo Jumalan sana ja Jumala itse on tuomarina. Jumalan sana on lakia ja evankeliumia ja Jumalan laki voi herättää ihmisen tunnon, se on lain tehtävä. Ihmiselle tulee hätä ja peljästys synnin tähden, joka on parannuksen ensimmäinen osa. Pyhässä Hengessä saarnattu evankeliumi puhdistaa tunnon syntihaavoista ja ihminen päästetään syntikahleista vapauteen. "Kun te täällä annatte synnit anteeksi, ne ovat taivaassakin anteeksi annetut" Tämä toivottavasti kirkasti asioita elävästä uskosta. Toivonkin rakentavaa keskustelua, jos on tarpeen.