http://yle.fi/uutiset/65-vuotias_sinkku_monet_itkut_olen_itkenyt_yksin_elamiseen_ja_olemiseen/8877414 Vanhemmalla iällä seuraa vaikea löytää.
Yksinäisyys on Suomessa yleistä
olcikhysz
13153
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jaa, ehkäpä ihmiset karttaa noita itkuiitoja, ne on yksinkertaisesti rasittavia ihmisiä kaikille läheisillekin.
Mutta onneksi on irakilaiset sähköinsinöörit tulleet...
Omissa oloissa olemin on kuin 7 oikein lotossa
Ei ne sähköinsinöörit ehdi vahtimaan kaikkia hourupäisiä yksinäisiä. Autojen poltely on paljon kivempaa
Tämäkin on seurausta Suomalaisten perinteisten arvojen luhistumisesta.
Olemme nopeasti menettäneet niin vapauden, itsenäisyyden, puolueettomuuden, velattomuuden kuin monta muutakin tärkeää asiaa.
Yksi niistä perinteisen perheen arvostus. Sosialisimi ateistisine aatteineen luo juurettomuutta ja vaikka yllä olevassa esim. kyse oli leskestä, useimmiten kyse on eroista jotka nykyään ovat tuiki yleisiä.
Tässäkin valossa, Suomi on väärällä "radalla." Työ, työpaikka, ura... kaikki moinen välttämättön paha on nostettu perheen, rakkaiden ja mm. onnellisuuden yläpuolelle.
Ja mitä jäljelle jää.... velka, raadanta.... yksinäisyys?
Ei löydy ystäviä / kavereita vaikka kuinka yrittää hakea. Luulisi että jonkun lenkkeily kumppanin löytyminen olisi hvyinkin helppoa. mutta näin ei ole.
Eri puolella Suomea kavereiden saaminen on erilaista. Toiset ihmiset on sosiaalisempia ja heihin pääsee helposti tutustumaan., mutta toisaalla ei mitenkään pysty tutustumaan uusiin ihmisiin.
Yksinäisyys vie hautaan ennen pitkää. Surullista.
On eri asia onko yksin vai yksinäinen.
Kukapa kehittäisi mobiilisovelluksen, joka "etsisi" kaveriehdokkaita vaikka ulkona lenkkeillessä, eli kun lähdet lenkille, niin kännykkäsi etsisi läheltä toista lenkkeilevää henkilöä ja kännykkäisi lähettäisi hänelle viestin, että seura kelpaisi. Ei luulis olevan vaikeaa. Innovaatiota vaan kehiin, ei tää elämä voi olla näin vaikeeta, että kukaan ei löydä ketään, vaikka maailma on täynnä ihmisiä.
Suomalainen nainen yrittää pistää miehen tossun alle.
Tai sitten haluaa nyrkin alle.
Tasa-arvoista suhdetta ei löydy.
Pääkaupunkiseudun kehyskuntien kasvaviin taajamiin tarvitaan yhteisöllisiä kerhotiloja joissa taajamien yksinäisyydessä elävä väestö voisi kohdata toisiaan. Toiminnan ei tarvitse sen kummempaa kuin vaikka kohtaamista kahvikupin tai keittolounaan ääressä.
Onko Helsingissä kaikissa lähiöissä yhteistiloja joissa yksinäiset alueen asukkaat voivat kohdata muita ihmisiä? Sama kysymys Espoon ja Vantaan asukkaille.
Olen parhaillaan yksinäinen. Radio on auki ja selaan nettiä.
Kukaan ei ole soittanut minulle tänään. Itse en soita. koska en halua häiritä pariskuntien ja perheellisten elämää.
Olen ollut tänään ihmisten parissa ja yrittänyt saada kontaktia, mutta ei hyvin onnistunut.