Oppikirjassa väärä kuva nykypäivän ateisteista

EsaYlikoski

SanomaPron uusi oppikirja peruskoulun uskonnon opetukseen on nimeltään Uusi Lipas Kristinusko, tekijöinä Kristiina Holm, Jarno Parviola, Riitta Vaaramo. Uuden opetussuunnitelman velvoittamana kirjassa käsitellään kristinuskon lisäksi jonkin verran myös uskonnottomuutta ja maallistumista.

Kirjan lopussa on luku 9, Suomalainen uskonnollisuus muutoksessa. Siinä ovat seuraavat tiiviit alaluvut: Uskonnonvapaus, Suomalaisten suhde kirkkoon muuttuu, Maallistuminen ja uskonnottomuus sekä Uskontodialogi. Lisätietolukuna on Uskonnonvapaus ja katsomusaineiden opetus kouluissa.
Uskonnonvapauden ns. negatiivinen ulottuvuus tulee joten kuten esiin, mutta ei kovin selkeästi eikä konkretisoituna. Lisätiedoissa tosin mainitaan, että koulujen on järjestettävä uskonnollisten tilaisuuksien rinnalla myös tunnustukseton tilaisuus. Elämänkatsomustiedon olemassaoloa ei selvitetä uskonnon lukijoille.
Suomalaisten kirkkoon suhtautumisen muuttumisen syitä tuodaan uskontotieteilijöiltä saaduin kootuin selityksin: yhtenäiskulttuurin muutos, hyvinvoinnin tuoma turvallisuuden tunne, uskonnon pitäminen liberaalisti yksityisenä ja yksilöllisenä asiana sekä uushenkisyyden lisääntyminen. Tämän muutoksen piirteitä ei juurikaan kuvata, vaikka tapakulttuurissa on suuria muutoksia.
Maallistuminen ja uskonnottomuus käsitellään lyhyesti. Lopussa väitetään, että ”maallistumiskehitys ei ole edennyt, vaan uskonnollisuus on lisääntynyt kaikissa muissa maanosissa paitsi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.” Näin vähätellään merkittävää maallistumiskehitystä Euroopassa, Australiassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa, ja sitten lisätään löylyä: ”Euroopassakin uskonnollisten ihmisten määrä on kasvussa erityisesti islaminuskoisten maahanmuuttajien myötä. Tutkijat olettavatkin, että maallistuminen saattaa jäädä väliaikaiseksi ilmiöksi.” Melko spekulatiivisia väitteitä vähäisen asia-aineiston korvaajana.
Uskonnottomien monimuotoisuuskin tulee esiin, mutta vapaa-ajattelijoita, humanisteja, rationalisteja tai agnostikkoja ei mainita. Uskonnottomien järjestöjen toimintaa ja vaatimuksia ei tuoda esiin. Sekulaaria tapakulttuuria ei käsitellä.
Ateismi on aluksi kuvattu lyhyesti, mutta sinänsä korrektisti: ”Ateisti ei usko jumalan tai jumalten olemassaoloon. Ateisti voi olla sitä mieltä, että kaikki asiat ovat selitettävissä ilman uskontoa. Ateismi on ajattelutapa, josta puuttuu jumalusko.” Tämä jälkeen seuraa kuitenkin omituisen poleeminen ajankohtaisosa:
”Ateistien keskuudessa on Suomessa ja muualla maailmassa alkanut 2000-luvulla esiintyä myös voimakasta kritiikkiä erityisesti kristinuskoa kohtaan. Tällaista suhtautumista uskontoon kutsutaan nimellä uusateismi. Uusateistien vaatimuksena on, että uskonto ei saisi näkyä yhteiskunnassa julkisesti mitenkään. Tämä näkemys ei ole linjassa uskonnonvapauden kassa, joka antaa mahdollisuuden sekä uskontojen arvosteluun että julkiseen näkymisen.”
Tuo antaa väärän kuvan nykypäivien ateisteista. Ensinnäkin voimakastakin uskontokritiikkiä esitettiin ateistien toimesta myös 1900-luvulla. Toiseksi nykypäivän ateistien ja vapaa-ajattelijain vaatimuksena ei ole, että ”uskonto ei saisi näkyä yhteiskunnassa julkisesti mitenkään”. Ateistien ja vapaa-ajattelijain mielestä uskonnonvapauteen kyllä kuuluu uskontojen ”julkinen näkyminen”.
Tuossa aivan virheellisessä syytöksessä on kuitenkin käytetty hämäävästi ”julkinen”-termiä. Tosiasiallisesti kirkossa tarkoitetaan ”julkisella näkymisellä” aivan muuta kuin mitä normaalissa kielenkäytössä tarkoitetaan tai miten peruskoululaiset sen ymmärtävät. Kirkon kielipelin piilomerkityksellä tarkoitetaankin nimittäin sitä, että julkisen vallan, valtion ja kunnan tulee edelleen järjestää ev.lut. kirkon tunnustuksellista uskonnonharjoitusta, kuten jumalanpalveluksia ja hartaustilaisuuksia. Uskonnonharjoituksen ”sosialisointia” halutaan jatkaa.
Pitää paikkansa, että 2000-luvun ateistit, vapaa-ajattelijat, rationalistit, humanistit, sekularistit vaativat, että julkisen vallan tulee alkaa suhtautua neutraalisti erilaisiin uskontoihin ja uskonnottomiin katsomuksiin mitään suosimatta tai syrjimättä. Ihmisiä tulee kohdella yhdenvertaisesta uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta. Valtion ja kunnan pönkän poistaminen kirkolta ei tietenkään tarkoita, että kirkon itsensä omin avuin järjestämät jumalanpalvelukset ja muu uskonnollinen toiminta eivät saisi ja voisi näkyä julkisesti yhteiskunnassa paitsi kirkossa myös turuilla ja toreilla ja mediassa.

Kristiina Holm, Jarno Parviola, Riitta Vaaramo 2016. Uusi Lipas Kristinusko. SanomaPro. Helsinki. 102 sivua.

9

282

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Perkkele, miksi kristitty ei osaa kirjoittaa yhtä kirjaa lataamatta sinne kasaa valeita.

    • Humanisti-vapari

      Perusasiahan on, että myös uskonnonopetuksessa pitäisi käsitellä uskonnottomuuttakin. Niin alaluokilla kuin yläluolkilla. Niin uokanopettajat kuin uskonnon aineenopettajat voisivat alkaa pyytää uskonnottomien järjestöjen edustajia vierailemaan ja kertomaan uskonnottomasta tapakulttuurista ja ajattelusta. Uskonnottomein suurin järjestö, jolla on 23 paikalista/alueellista yhdistystä, on Vapaa-ajattelijain liitto, www.vapaa-ajattelijat.fi ja toiseksi suurin on Suomen Humanistiliitto.

    • tämä_on_totuus

      Jos joulupukki näkyy muulloin kun jouluna, alkaa parran repiminen.

    • Rajat.Auki

      "... Euroopassakin uskonnollisten ihmisten määrä on kasvussa erityisesti islaminuskoisten maahanmuuttajien myötä. Tutkijat olettavatkin, että maallistuminen saattaa jäädä väliaikaiseksi ilmiöksi ..."

      Olenkin aina epäillyt, että luterilainen kirkko potee lukkarinrakkautta islamin suhteen. Syynä on se, että islam on pitänyt tieteet, taiteet ja rahvaan tiukasti hallinnassaan ja sitä menoa rakas kansankirkkommekin katselee kaihonsekaisin katsein. Uskonto on koko yhteiskunnan läpäisevä tekijä edelleen näissä maissa, eikä kuin raamattu, josta on tullut kaapinperälle työnnetty vanha, homeinen kirja.

      Kannattaa olla kuitenkin varuillaan, koska kun uskonnollisuus lisääntyy, samalla saa heittää hyvästit myös kaikelle hyvälle, mitä tieteellinen maailmankuva on tuonut tullessaan - ja sitä on paljon lähtien lääketieteestä aina taloudelliseen hyvinvointiin.

      On vielä eräs asia, mistä kannattaa puhua. Suurin osa islamilaisesta maailmasta oli aikoinaan kristittyä. Eivät kaikki maat mutta monet kuitenkin. Miten islam onnistui muuttamaan/käännyttämään nämä maat vain muutamassa sadassa vuodessa?

      Valloittamisen lisäksi on toinen syy ja se liittyy siihen, että islamissa on paljon "samaa" kristinuskon kanssa, kuten moni piispa ja pappi on halunnut valistaa seurakuntalaisiaan. Samaa on heittomerkeissä siksi, koska se on pettävästi samankuuloista, mutta kirjoitettu kokonaan uuteen uskoon ja sisältämään täysin erilaisen sanoman. Esimerkiksi Jeesus mainitaan, mutta profeettana (ei jumalan poikana), missä on vissi ero syntien anteeksiantamisen suhteen. Islamia voi ajatella yrityksenä kirjoittaa historia uusiksi - ja varsin onnistuneena sellaisena, jos tarkastellaan maailmanhistoriaa.

      Tämä saattaa olla eräs syy siihen, miksi luterilainen kirkko ja monet kristityt ovat korva kallellaan Mekkaan päin. Niin olivat ilmeisesti kristityt myös 600-900 jkr. ympäri Välimeren. Mohammed tiesi, mistä naruista pitää vetää kristittyjen suhteen, joten tuo viekoitteleva kutsu kantaa hedelmää yli 1400 vuoden takaa. Siksipä Mohammed julistikin kristityt kirjan kansaksi, jota pitää kohdella hyvin, tosin ylimääräisiä veroja sai kerätä ja estää yhteiskunnallisen etenemisen. Ideahan oli, että ne jääräpäisimmätkin sitten aikanaan kääntyvät islamiin, eli Mohammed näki kristityissä ison joukon tulevia kannattajiaan.

      Sen sijaan ateistit (jumalankieltäjät) islam tuomitsee alimpaan helvettiin, jopa pakanallisia buddhalaisia ja hinduja alemmaksi. Varmaankin siksi, että me olemme immuuneja heidän tuputukselleen, eli luvassa ei ole uusia islamin kannattajia. Veikkaan, että kirkon piirissä on tahoja, jotka hekumoisivat siitä, että tänne julistettaisiin kalifaatti, koska se avaisi portit ateismin murskaamiseksi ja uskonnon pakottamiseen kaikkien päihin. Kristinusko saisi mukavasti vetoapua islamista, eli ei muuta kuin rajat auki!

      • uskontoperiytyy

        Ihminen on vanhempansa peili.


      • Sanonpa.vaan
        uskontoperiytyy kirjoitti:

        Ihminen on vanhempansa peili.

        Yllättävän suuressa määrin. Toisaalta yli 20-vuotiaat ovat kyllä eronneet kirkosta huomattavassa määrin. Hyvänneet vanhempiensa "tapakristillisyyden" tai uskonkin.


    • tunnustaa

      Oma johtopäätös maallistumisen perusteista on sivistys. Koulujen opettama fiksu ajattelu alkaa tehoamaan ja ihmiset näkevät uskontojen läpi. Ymmärtävät ne ihmisten kirjoittamiksi asioiksi, huomaavat niiden vallankäytön verrattuna nimelliseen auttamiseen, jne. Sivistyneet ihmiset eivät enää pelkää jumalaa joten mihin sitä sitten enää tarvitsee?

      Ja tämä ajattelutavan muutos johtuu vain ja aioastaan kriittisen ajattelukyvyn paranemisesta myös alueilla jotka ovat henkilökohtaisesti arkoja kuten oma vakaumus.

    • Saanonpa.vaan

      Koulun ei pitäisi järjestää, ympätä ja tyrkyttää jumalanpalveluksia lapsille.
      Opetuksen pitäisi olla uskonnollisesti sitouttamatonta.
      Mikä on sitouttavaa, jos ei jumalanpalvelus??
      Kunnallinen vaihtoehtoinen tilaisuus on vähintä, jos rehtori kuitenkin ymppää jumalanpalveluksia lukuvuoden ohjelmaaan.
      Hyvä tiedotus huoltajille ja oppilaille vaihtoehdoista. Kirkon jäsenetkin voivat valita ei-uskonnollisen ohjelman.

    • Kysynp.vaa

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kalajoen hukkuneet pojat olivat tummaihoisia

      Jälleen kerran, hukkuneet tai heikon uimataidon vuoksi vaaraan joutuneet olivat muita kuin suomalaisia. Turha viisastell
      Maailman menoa
      223
      5042
    2. Sinä eräs, pyydän......

      AUTA mua ole kiltti. Ei mun takia vaan.... Miten saan sut kiinni?
      Ikävä
      191
      2715
    3. Nimikirjaimet

      Kuka kaipaa ketä 🥰
      Ikävä
      67
      1582
    4. Kysymys muille miehille

      Onko teille varattu nainen ongelma? Mikään muu naisessa ei töki kun se että hän on varattu. Kamppailen houkutuksen kanss
      Ikävä
      52
      1490
    5. Kohta katson sun kuvaasi

      ja päästän ajatukseni liitämään. Jo kuvasi näkeminen rauhoittaa, ja pistää hyrräämään vähän muutakin. Ihanan kaunista sa
      Ikävä
      9
      1302
    6. Minkä asian haluaisit muuttaa kaivatussasi?

      Mikä kaivattusi luonteessa tai ulkonäössä ärsyttää sua?
      Ikävä
      100
      1276
    7. VOI TÄTÄ ILON

      JA ONNEN PÄIVÄÄ 😂
      Tuusniemi
      132
      1247
    8. Ahneus iski Fazeriin, suklaalevy kutistuu 180 grammaan

      Kun mikään ei riitä. Shrinkflaatio. Mitä isot (Marabou) edellä, sitä pienet (Fazer) perässä. Pienikin voi siis olla a
      Maailman menoa
      157
      1191
    9. Jos kaivattusi on perääntynyt lähestyessäsi

      jossain tilanteessa, ymmärrätkö miksi hän saattoi tehdä sen?
      Ikävä
      109
      1184
    10. Mies, ajattelemmekohan toisiamme juuri nyt?

      Olet mielessäni, vanhempi mies
      Ikävä
      83
      1170
    Aihe