Tilastokeskuksen kuntatilasto: Tampere vs. Turku

Suomi.fi:n keskustelusivuillakin voi törmätä mitä omalaatuisimpiin turkulaisselityksiin, joiden punaisena lankana kulkee viesti siitä, että oikeasti Tampere ei olisikaan suurempi. Kaikki olisikin vain muka kateellisten tamperelaisten panettelua tai silkkaa väärinkäsitystä. Yhteistä näille selityksille on se, että satunnainen turkulainen kiivailija tutkii karttaa ja on löytävinään oikean totuuden, jonka mukaan oikeasti Turku olisi paljon suurempi ja hienompi kuin työläiskaupunki Tampere.

Selitetään esimerkiksi, että oikeasti Raisio ja Kaarina kuuluisivat kiinteästi Turkuun. Tyydyttävää selitystä turkulainen ei kylläkään löydä sille, mikseivät Pirkkala tai Nokia tai Lempäälä vastaavasti kuuluisi yhtä kiinteästi Tampereen kaupunkiseutuun kuin Turun kehyskunnat Turun kaupunkiseutuun. Jos osasta Tampereen seudun kunnista on pari kilometriä enemmän matkaa keskuskaupunkiin, on ero aikalailla mitätön. Sekä Tampereella että Tampereen naapurikunnissa asuu enemmän väkeä kuin Turun seudulla. Perin kieroja ovat turkulaiset karttaharjoitukset, joilla ollaan pääsevinään toisenlaisiin tuloksiin. Samaa täytyy sanoa niistä väitteistä, että Turun keskusta olisi jotenkin salaperäisesti valtavasti suurempi kuin Tampereen keskusta-alue. Näin ei tietenkään ole asianlaita, vaikka kummankaan kaupungin liikekeskustat eivät koollaan häikäise. Tampereelle muuten paraikaa rakennetaan uutta Ratinan kauppakeskusta, joka valmistuessaan pökerryttää Hansan mittasuhteisiin tottuneet turkulaiset.

Kolmanneksi turkulaiset mieluusti selittelevät väestötiheydellä kaupunkinsa mukamas eurooppalaista luonnetta. Hassu tulos on tietysti vain näennäinen ja johtopäätös tahallista väärinymmärtämistä. Jos tarpeeksi suuri mutta vähäväkinen kunta liitetään kaupunkiin kuten Teisko Tampereeseen, on seurauksena olevinaan väestöntiheyden dramaattinen romahdus. Mutta kun verrataankin oikeasti asuttuja alueita eli taajamia, havaitsee, etteivät turkulaiset ajatuskonstruktiot pidä yhtä totuuden kanssa tälläkään kertaa. Sekä Tampereen että Turun keskustaajamat ovat pinta-aloiltaan liki yhtä suuria ja ulottuvat myös naapurikuntiensa puolelle. Tässäkin suhteessa kiistämättömäksi tosiasiaksi jää, että Tampere on roimasti suurempi. Näin määriteltynäkin Tampere on tosiaankin Suomen kiistaton kakkoskaupunki.

Mitä ylläolevasta pitäisi ajatella? Tyypillisen turkulaisen on vaikea niellä kaupunkinsa putoamista kolmoskaupungiksi. Varsinkin paljasjalkainen turkulainen altistuu jo lapsuudessaan turkulaispropagandalle siitä, että juuri heidän paikkansa on jotain aivan erityislaatuista vähintäänkin Suomenmaassa. Tämä menee huomattavasti yli siitä, mitä tavanomaisempi oma maa mansikka -ajattelu pitää sisällään. Siitä kumpuavat kaikenlaiset kummalliset selitysyritykset, joista ei voi sanoa muuta kuin että Tammerkosken varrella niille on helppo hymyillä. Samalla on pakko ihmetellä turkulaista herkkähipiäisyyttä asiassa.

Tilastokeskus on julkistanut uuden tilaston koskien Suomen kuntien väkilukujen ennakkotietoja heinäkuun lopussa 2016. Ennakkotilaston väkilukutieto voi hieman poiketa lopullisista luvuista, kuten vuodenvaihteen väestötilastoista havaitsee. Joka tapauksessa uusimmista luvuista käy ilmi tamperelaisille mieluinen tieto. Kaupungin väkiluku oli 225843, kun taas ennen kakkoskaupungin kanssa tasapäisesti Tampereen kanssa kilvoitelleen Turun väkiluku oli 185836. Ennakkotietojen valossa Tampereen repäisemä etumatka oli ylittänyt 40000 henkilöä. Tässä on kuohuviinilasilliselle aihetta.

Vuoden alusta eroa on tullut lisää yli 600 henkilöä. Tampereen työttömyys on ollut viime aikoina Turkua kovempaa, kun mm. Microsoft lopettaa toimintansa kaupungissa tyystin, mutta toisaalta telakkateollisuuden menestyksen tuoma vetoapukaan ei ole nostanut väkilukukehitystä Tampereen tasolle. Kaupunkiseutujen tasollakin asia on samansuuntainen kuin keskuskuntia vertailtaessa, Tampereen kaupunkiseudun asema väestöltään ehdottomasti Suomen toiseksi suurimpana keskittymänä on vankistunut vankistumistaan. Vaikka lounaassa haluttaisiinkin toista väittää.

Tilastokeskus on julkistanut maamme väestötietojen ennakkotilaston 31.8.2016 tilanteen mukaisesti. Tilastosta voi asiasta kiinnostunut poimia uusimmat tiedot Tampereen ja Turun sekä näiden kaupunkien kehyskuntien väkilukukehityksestä. Ne ovat seuraavat:

Tampere 227113 Turku 186893

Nokia 33192 Kaarina 32712
Ylöjärvi 32856 Raisio 24320
Kangasala 30959 Lieto 19333
Lempäälä 22712 Naantali 19060
Pirkkala 19110 Rusko 6159

Yht. 365942 Yht. 288477

Yliopistokaupunkeina sekä Tampereelle että Turulle on tunnusomaista, että vuoden virallisesta väkiluvun kasvusta huomattava osa tulee elo-syyskuussa uusien opiskelijoiden rynniessä opinahjoihinsa. Vastaavasti keväällä voi olla jopa miinusmerkkisiä kuukausia. Juuri näiden kahden kaupungin tapauksessa erityisesti täytyy mainita sekin seikka, että Turku kasvoi voimakkaasti elokuussa, mutta Tampereen kasvu oli vieläkin hurjempaa. Tampere vetää vertoja Turulle myös opiskelijoiden määrissä, vaikka kaupunkien vahvuudet oppilaitosten tyyssijoina ovat osin erilaiset. Verrattaessa koko vuoden kasvua kahdeksan ensimmäisen kuukauden osalta havaitaan Tampereen kasvun olevan 1959 asukasta, Turulla kasvu on 1083 asukasta. Myöskään naapurikuntien väestönkehitys ei suinkaan pienennä edellä mainittuja lukuja. Sieltä turkulaiset eivät löydä selitystä vallitsevalle tilanteelle, vaikka usein ovat löytävinään. Kaupunkiseutujen erotus on nyt 77465 elävää sielua tomumajoineen päivineen.

Tampereen seudun tapauksessa olen pudottanut pois pari kuntaa, jotka usein luetaan samaan seutukuntaan. Perusteena ratkaisulle pidän sitä, että niiden etäisyys Tampereelle on jo suurempi sekä sitä, että Tampereen keskustaajama ei ulotu näiden kuntien alueelle. Miksi lukea Orivesi Tampereen kaupunkiseutuun ja jättää vaikkapa lähempänä sijaitseva Valkeakoski tai yhtä etäällä oleva Akaa pois? Turun kaupunkiseudun tilanne saattaa olla hieman kimurantimpi, kun perinteisesti Varsinais-Suomen kuntakartta monine lilliputtikuntineen on ollut huomattavasti tiheämpi kuin Pirkanmaan. Vaikka Maskusta tai Paimiosta pieni kaistale kuuluisikin Turun keskustaajaman alueeseen, ei näitä kuntia silti voine laskea Turun kaupunkiseudun alueeseen. Molemmat kunnat sijaitsevat myös jo kauempana Turusta. Maakuntatason tarkastelusta huomaa myös sen, että Pirkanmaalla väestö on Varsinais-Suomea voimakkaammin keskittynyt maakunnan keskuskaupunkiin.

Tilastokeskuksen syyskuun 2016 väkilukujen ennakkotiedoista löytyy uusin päivitys Tampereen ja Turun kaupunkiseutujen väkilukukehityksestä. Koko maan väkiluku on ylittänyt ensimmäisen kerran muuten viiden ja puolen miljoonan asukkaan rajan.

Väkiluvut 30.9.2016

Tampere 227832 Turku 187391

Nokia 33172 Kaarina 32713
Ylöjärvi 32831 Raisio 24314
Kangasala 30986 Lieto 19319
Lempäälä 22726 Naantali 19039
Pirkkala 19102 Rusko 6156

Yhteensä 366649 Yhteensä 288932

Keskuskaupunkien ennakkoväkiluvut olivat vuodenvaiheessa Mansessa 225154 henkilöä sekä Turussa 185810 Aurajoen kauneutta ylistävää sielua. Tampere on kasvanut vuodenvaihteesta syyskuun loppuun 2678 henkilöä ja Turku 1581 henkilöä. Molemmat kaupunkiseudut kuuluvat selvästi Suomen oloissa voimakkaasti kasvaviin kaupunkiseutuihin, joskin pääkaupunkiseudun kasvuluvut ovat aivan omassa sarjassaan.

Turku kasvaa, muttei pysty vastaamaan tänäkään vuonna Tampereen kasvuun. Kaupunkien kokoero on venähtänyt 30.9.2016 mennessä 40441 henkilöön. Tämä on varmaankin kaikkien aikojen uusi ennätys. Tämä vuosi jatkaa reilun kolmen vuosikymmenen aikana tutuksi tullutta tarinaa, jossa kaupunkien välinen väkilukuero paisuu vuosi vuodelta. Koska korkeakoulukaupunkien vuosittaisesta muuttovoitosta huomattava osa kertyy parin kolmen kuukauden ajalta, loppuvuodesta yllä olevat väkiluvut eivät enää paljoa kaunistu. Kaupunkiseutujen väkilukuero yllä rajattuna on nyt 77717 henkilöä. Jos siitä kasattaisiin uusi kaupunki, hätyyttelisi "väkilukuerokaupunki" jo suomalaisten kaupunkien top kymppiä.

Onnittelut Oululle 200000 asukkaan rajan ylittämisestä. Kuluu joitakin vuosia siihen, että Turku kykenee ylittämään tuon mitä tärkeimmän rajapyykin.

Tilastokeskuksen lokakuun 2016 väestön ennakkotilastot osoittavat Tampereen ja Turun seutujen väkilukukehityksestä seuraavaa:

Tampere 228125 Turku 187433
Nokia 33202 Kaarina 32764
Ylöjärvi 32792 Raisio 24306
Kangasala 31037 Lieto 19335
Lempäälä 22748 Naantali 19054
Pirkkala 19113 Rusko 6152

Yhteensä 366997 289044

Tampereen osalta väestökehitys on ollut sangen suotuisaa vuoden kymmeneltä ensimmäiseltä kuukaudelta. Lisää väkeä kaupunki on imenyt 2971 henkeä. Turkukin on kasvanut lokakuun loppuun mennessä 1623 asukkaalla. Ihan hyvä suoritus, mutta häviää selvästi Tampereelle. Kaupunkien väkilukuero oli karttunut 40692 asukkaaseen, mihin vuoden kuluessa oli tullut lisää 1348 asukasta. Kaupunkiseutujen (joista olen jättänyt pois pari kuntaa) tapauksessa ero oli kasvanut 77953 asukkaaseen. Myös Turun kehyskunnista puuttuu Raision tai Kaarinan kokoluokkaa oleva kunta, jotta se pärjäisi väkiluvussa Tampereen kehyskunnille: Yllä luetelluissa Tampereen naapurikunnissa on 138872 asukasta, kun taas Turun naapurikunnat kurottavat niukin naukin 100000 asukkaan rajapyykin yli (101611 asukasta).

Tampere kasvoi 1900-luvulle tultaessa Viipurin ja Turun kilpailijaksi. Ensimmäisen kerran Tampere tiettävästi ylitti Turun väkiluvun 1930-luvulla; yhtäjaksoisesti Tampere on ollut suurempi vuodesta 1961. Kaupunkien väkilukuero pysyi silti kahden-kolmentuhannen haarukassa 1980-luvun alkupuolelle asti. Tampereen selvästi voimakkaampaan kasvuun 1990-luvun alkupuolelta lähtien Turku ei ole kyennyt vastaamaan. Kuvaavaa on, että kun Tampere ylitti 200000 tuhannen asukkaan rajan vuonna 2003, Turku kykenee vastaavaan ehkä joskus 2020-luvulla. Tampere on suomalaisten mielikuvissa selvästi vetovoimaisempi kaupunki, eikä tämä ole hävinnyt mihinkään Nokia-vetoisen kehityksen taituttua vuodesta 2008 lähtien. Pikemminkin lama-Suomessa kaupunkiseutujen keskuskaupungit kasvavat edellistä vuosikymmentä nopeammin, kun omakotitaloprojektien toteuttajia on aikaisempaa vähemmän.

Tilastokeskuksen marraskuun väkilukutilastot on julkaistu. Se osoittaa Tampereen ja Turun seutujen väkilukukehityksen tasaantuneen loppuvuodesta, kuten on korkeakoulukaupungeille tyypillistä. Väkiluvut ovat seuraavat:

Tampere 228208 Turku 187595
Nokia 33192 Kaarina 32784
Ylöjärvi 32795 Raisio 24283
Kangasala 31111 Lieto 19367
Lempäälä 22721 Naantali 19031
Pirkkala 19142 Rusko 6138

Yhteensä ylläolevalla tavalla määritellyn Tampereen seudun väestö on 367 169 asukasta ja Turun seudun 289 198 asukasta. Lokakuuhun verrattuna keskuskaupunkien välinen väkilukuero kaventui hieman eli 40613 asukkaaseen. Koko vuoden tasolla Tampereen kasvu on silti ollut selvästi suurempaa, toista tuhatta enemmän. Naapurikunnat mukaan lukien väkilukuero on ollut marraskuun lopussa 77971 asukasta. Lokakuuhun verrattuna kaupunkiseutujen välinen ero on jopa kasvanut himpun verran. Kehyskuntien kasvu on ollut hidasta, jopa paikallaan polkevaa tänä vuonna. Olennaista kuitenkin, on etteivät turkulaiset löydä suurennuslasillakaan selitystä kaupunkien väkilukujen erolle tai sen kehitykselle naapurikunnista.

Noita kuntien hallinnollisten rajojen mukaisia väkilukuja on mielenkiintoista verrata taajamien mukaisiin väkilukueroihin. Jos yhdyskuntarakenne ja asutus jatkuvat hallinnollisista rajoista riippumatta yhtenäisenä taajamakriteerin mukaisesti, kuuluvat alueet yhteen ja samaan taajamaan riippumatta kuntarajoista. Suurien kaupunkien taajamat jatkuvat useiden kuntien alueille. Toisaalta laajat haja-asutusalueet (maaseutu) jäävät taajaman ulkopuolelle. Tampereen keskustaajamassa oli Tilastokeskuksen mukaan 31.12.2015 328 072 asukasta, Turun keskustaajamassa selvästi vähemmän, 262 301 asukasta. Tampereen keskustaajaman koko oli vuodenvaihteessa 272,73 km2 ja Turun 262,76 km2. Ne ovat lähes samankokoiset. Mikä mielenkiintoista, Tampereen keskustaajaman väestöntiheys oli vuodenvaihteessa 1202,90 asukasta neliökilometrillä mutta Turussa vain 998,30 asukasta saman kokoisella maapläntillä.

Turkulaisten mielellään harrastama väestöntiheyskettuilu joutuu tästä näkökulmasta outoon valoon. Tampere on asutuskeskittymänä sekä selvästi suurempi että myös väestöntiheydeltään suurempi kuin verrokkikaupunkinsa: Tampereen keskustaajamassa on 65771 asukasta enemmän kuin Turun alueella. On totta, että Tampereen seudun kuntiin kuuluu kuntaliitosten takia enemmän puhtaasti maaseutumaisia alueita, mutta niiden merkitys jää vain runsaaseen 10000 asukkaaseen. Sen verran kaupunkiseutujen väkilukuero kaventuu verrattaessa taajamia keskenään. Satunnainen turkulainen verkkokiivailija ei mitenkään pysty kumoamaan sitä faktaa, että Tampere on pääkaupunkiseudun jälkeen kakkonen ja selvällä erolla pronssisijalla olevaan Turkuun.

Eikös Rovaniemikin kuulu Tampereeseen?

Turun pinta-ala 249 km2, Tampereen 690 km2. Jos Turun rajoja siirrettäisiin yhtä isoksi, olisi Tampereella aika paljon vähemmän asukkaita. Sitten voitaisiin alkaa verrata saman suuruisia alueita seutukuntina...Kumman heikko itsetunto teillä tamperelaisilla, yrittäkää nyt jotenkin päästä tuosta kompleksistanne.

Tampereella, Nokialla, Kangasalla, Lempäälässä, Kangasalla ja Pirkkalassa on siis lähes 78000 asukasta enemmän kuin Turussa, Raisiossa, Kaarinassa Piikkiöineen, Liedossa, Naantalissa ja Ruskossa. Eiköhän tuossa ollut aika lailla koko Turun seutu. Alemmuuskompleksi on kokonaan pienemmän puolella, kun naapurikunnatkin jäävät kymmenillä tuhansilla asukkailla taakse.

Yritä saada edes maapinta-alat opiskeltua oikein. Turun virallinen maapinta-ala on 245 km2 ja Tampereen n. 525 km2. Ihmisten kun ei oleteta asuvan vesistöissä. Ja jos ajatuskulku on niin, että 3000 asukkaan Teiskon takia Tampereen pitäisi olla kaksi kertaa Turkua suurempi käydäkseen samasta, taitaa edellisen kirjoittaja kulkea pysyvästi ns. sammutetuin lyhdyin. Ei mikään vakavasti otettava lähde väitä näin.

Tampereen seudun kehyskunnissa elää 140000 ihmistä, Turun naapurikunnissa vain 100000. Aika säälittävää valehtelua. Ketjun aloittajan luvut ovat oikein.Älä laske raisiolaisia kahteen kertaan äläkä puolita nokialaisia tai ylöjärveläisiä.

Eikös Espoo ole paljon isompi kuin Tampere ja Espoon seutu aivan toisessa kokoluookassa?

Mitä merkitystä jonkin paikkaseudun asukasmäärällä on? Jos on paljon väkeä, niin on paljon ongelmia. Esimerkiksi mamut pakkautuvat mielellään suuriin kaupunkeihin samoin kuin kerjäläisetkin.
Mitä tulee Turun seutuun, niin sillä ei ole luontaisia edellytyksiä enää kasvaa, koska se käyttää jo miltei jokaisen kurajoen veden. Tampereella ei ole vielä vesiongelmaa, koska sillä on isoja järviä ympärillään. Helsingin seudun on pelastanut Päijänne-tunneli.

Oletko pikkuisen nulikka? Ei tuomjmoista tyhmyyttä löydy kuin virkahenkilöistä. IDIOOTTI!!!

Tilastokeskus on tarjonnut tietoa janoaville kuntien uusimmat väkilukutilastot. Niistä selviävät uusimmat tiedot Tampereen ja Turun seutujen suuruudesta. Ennakkotietoja voi sitten verrata tarkistettuihin väkilukutietoihin 31.12.2016 mukaisessa tilanteessa. Kuva kaupunkiseuduista hahmottui vuodenvaihteessa seuraavaksi:

Tampere 228 173 Turku 187 564
Nokia 33 206 Kaarina 32 725
Ylöjärvi 32 806 Raisio 24 276
Kangasala 31 177 Lieto 19 399
Lempäälä 22 747 Naantali 19 058
Pirkkala 19 169 Rusko 6 133

Yhteensä 367 278 Yhteensä 289 155

Tampere oli vuodenvaihteessa 40609 ilmielävää asukasta suurempi kuin Turku. Naapurikunnat mukaan lukien väkilukuero on 78123 ilmielävää asukasta enemmän Tampereen seudun hyväksi. Miten sitten asia muuttuu, jos tarkastellaan seutukuntia?

Tampereen seutukuntaan ja Turun seutukuntaan luetaan myös

Hämeenkyrö 10682 Paimio 10713
Orivesi 9320 Masku 9677
Pälkäne 6624 Mynämäki 7839
Vesilahti 4462 Nousiainen 4815
Sauvo 3043

Koko seutuk 398 386 Koko seutuk 325 242

Seutukunnittainen tarkastelu ei paljon muuta kokoeroa, se on 73124 asukasta. Mikä mielenkiintoista, koko Turun seutukuntakin jää Tamperetta sen välittömine naapurikuntineen noin 45000 pienemmäksi. Näillä kunnilla ei liene enää edes yhteistä kuntarajaa seutukuntansa keskuskaupungin kanssa. Yhteenvetona tästä havaitsee sen, että Tampere on kaupunkina, kaupunkialueena ja seutukuntana selvästi Turkua suurempi.

Yllä Sauvo kuuluu Turun seutukuntaan. Tämä sivusto ei osaa ottaa sisennyksiä huomioon, joten lopputulos näyttää erilaiselta kuin tarkoitin.

Tilastokeskus julkisti tammikuun 2017 kuntien väkilukutilaston. Tilaston kuuma peruna on tietysti Tampereen ja Turun väkilukukehityksen aivan viimeisimmät käänteet. Kuukaudessa kylläkään ei mitään dramaattista tapahdu, mutta jotain nämäkin luvut kertovat:

Väestö 31.1.2017

Tampere 228355 Turku 187686
Nokia 33200 Kaarina 32743
Ylöjärvi 32810 Raisio 24299
Kangasala 31198 Lieto 19379
Lempäälä 22745 Naantali 19049
Pirkkala 19172 Rusko 6134

Yhteensä 367480 Yhteensä 289 290

Viime kuukaudenvaihteessa Tampereen ja Turun väkilukuero oli kuukauden takaisesta kasvanut hieman ollen tuolloin 40669 asukasta. Kaupunkiseudun väkilukuero tällä tavalla rajattuna oli 78190 asukasta. Kehyskuntien väkilukuero ei ole sekään aivan vähäinen, vaan se on 37521 asukasta. Mukaan on otettu sellaisia kehyskuntia, joilla on yhteistä maarajaa keskuskunnan kanssa. Väkilukujen vertailtavuutta parantaisi kylläkin se, että pinta-alaltaan pieni Raisio kasvaisi kuntaliitoksella jonkin rajanaapurinsa kanssa. Näin on tapahtunut Tampereen seudulla, ja motiivin siihen itse kukin voi arvata. Kangasala on muuten aikoo ottaa kaupunkitittelin käyttöönsä ensi vuoden alussa. Tampere on toinen kaupunkiseutunsa puolesta, Turku kolmas.

Tilastokeskus julkisti väestön ennakkotiedot helmikuun lopun tilanteen mukaan. Niistä selviää Tampereen ja Turun ja niiden kaupunkiseutujen kuntien väkilukutiedot. Tähän on valittu viisi kaupunkiseudun kuntaa keskuskaupunkien lisäksi, joten kysymys ei ole mistään virallisesta aluejaosta. Tampereen ja Turun väkilukutiedot 28.2.2017 olivat seuraavat.

Tampere 228456
Nokia 33204
Ylöjärvi 32803
Kangasala 31211
Lempäälä 22743
Pirkkala 19166

Yhteensä 367583

Turku 187726
Kaarina 32756
Raisio 24306
Lieto 19398
Naantali 19059
Rusko 6138

Yhteensä 289383

Tampereen ja Turun välinen väkilukuero kasvoi helmikuun lopussa 40730 asukkaaseen. Kaupunkiseutujen ero on 78200 asukasta. Alkuvuosi ei varsinaisesti ole saanut aikaan mitään väestöryntäystä kumpaankaan kaupunkiin. Kahdessa kuukaudessa Tampere on kasvanut 283 asukasta ja Turku 162 asukasta. Kenties viime vuoden jälkeen nyt koittava vuosi on aiempaa tasaisempi?

Pitkän odotuksen jälkeen Tilastokeskus julkaisi vihdoin ennakkoväkilukutilastonsa maaliskuun 2017 osalta. Tampere vastaan Turku -perspektiivistä mielenkiintoiset kuntakuusikkojen väkiluvut olivat 31.3.2017:

Tampere 229016
Nokia 33210
Ylöjärvi 32816
Kangasala 31263
Lempäälä 22784
Pirkkala 19158

Yhteensä 368 247

Turku 187988
Kaarina 32777
Raisio 24303
Lieto 19406
Naantali 19038
Rusko 6138

Yhteensä 289 650

Henkilökohtaisesti olen kiinnostunut Tampereen ja Turun välisen väkiluvuilla mitattavan kokoeron karttumisesta: maaliskuun 2017 loppuun mennessä se oli ylittänyt 41000 asukasta (41028). Ensimmäisen kerran koko ihmiskunnan kirjoitetun historian aikana tällainen merkittävä rajapaalu oli rikottu! Historian siipien havinaa kerrakseen! Vastaavasti kuntakuusikkojen yhteinen väkilukuero oli maaliskuussa saavuttanut 78597 asukkaan verran, joten maaliskuun aikana tässäkin oli havaittavissa kasvua. Kehyskunnissa sinänsä kehitys on ollut paikallaan polkevaa. Tampere on kasvanut ennakkoväkilukutilaston valossa vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana 843 asukasta, kun taas tuo lounainen satamakaupunki haali itselleen 424 uutta asukasta. Turun talouskasvua kiihdyttänyt "meriklusteri" ei ole kyennyt saamaan aikaan sellaisia muuttovirtoja Turkuun, että se olisi ainakaan toistaiseksi kääntänyt viime vuosikymmenille tyypillistä väkilukueron kasvua toiseen suuntaan. Ja tämä ero on kertynyt pelkästään kaupunkien eritahtisesta orgaanisesta kasvusta, ei mistään kuntaliitoksista. Tampereella ylitettäneen tänä vuonna 230 000 asukkaan raja.

Tilastokeskus on purkanut julkaisemattomien tilastokatsausten sumaansa ja tarjonnut tietoa janoaville väestön ennakkoväkilukutiedot huhtikuulta 2017. Tampereen seudun ja Turun seudun väkiluvut olivat 30.4.2017 seuraavat:

Tampere 228937
Nokia 33242
Ylöjärvi 32831
Kangasala 31289
Lempäälä 22810
Pirkkala 19151

Yhteensä 368260

Turku 187760
Kaarina 32775
Raisio 24320
Lieto 19466
Naantali 19047
Rusko 6151

Yhteensä 289519

Tampereen väkiluku on pudonnut kuukaudessa vajaat sata asukasta. Tässä ei sinänsä loppukeväästä ole mitään ihmeellistä, sillä tähän ajankohtaan erinäisistä oppilaitoksista valmistuneita muuttaa kaupungista pois. Toisaalta Turun väkiluku on kuukaudessa supistunut yli 200 asukasta, joten tämäkin ilmiö näkyy Turun väestönkehityksessä voimakkaammin. Samalla kaupunkien väkilukuero on kasvanut hieman lisää ollen 30.4.2017 41177 asukasta. Vastaavasti kehyskunnat mukaan luettuina väkilukuero on 78741 asukasta. Jos tiivistetään kuluvan vuoden ensimmäisen kolmanneksen kehitys, se on Tampereen osalta 764 asukasta ja Turun tapauksessa 196 asukasta. Luvut puhuvat puolestaan.

Partiomakkara on nuotiomakkara, joka on päältä palanut ja sisältä aivan raaka. Partiomakkaroiden valmistuksessa mestareita ovat etenkin nuoret partiolaiset. Partiomakkara on helppo valmistaa liekeissä ja itse vuollulla päästä noin 2 cm:n paksuisella makkaratikulla.

Jos on velvoitettu paistamaan jollekin viattomalle makkara ja paistaa kahta samaan aikaan niin on hyvien partiotapojen mukaista syödä palanut makkara itse.

Yhteensä 368260 puhevikaista ääliötä siis. Tamperjeelta nääsnääs. Jääkiakko.

Afrikkalaisia on yli miljardi ja ovat asumeet jo miljoonan vuoden ajan eikä auta, kehitysapua jakavat sinne.

Eli ei se määrä, vaan laatu ratkaisee.

Suomessa saisi olla valkoisia Suomalaisia n.15-miljoonaa, niin pullat olisivat paremmin uunissa. Ei me kehitysmaalaisilla parempaan suuntaan olla menossa.

Tilastokeskus on julkaissut kuntien ennakkoväkiluvut toukokuulta 2017, joka onkin jo kolmas päivitys kuukauden sisällä ko. tilastosta. Sammalla on saatu viime kevään aikana aiheutuneet viivästykset purettua. Hyvä niin. Tampereen ja sen vanhan kilpakaupungin Turun sekä näiden välittömien naapurikuntien väkiluvut 31.5.2017 olivat seuraavat ennakkotietojen valossa:

Tampere 228942
Nokia 33251
Ylöjärvi 32897
Kangasala 31289
Lempäälä 22835
Pirkkala 19160

Yhteensä 368374

Turku 187637
Kaarina 32838
Raisio 24358
Lieto 19497
Naantali 19076
Rusko 6169

Yhteensä 289575

Toukokuussa jatkui huhtikuussa 2017 ilmennyt suvantovaihe väkilukukehityksensä. Tampere pystyi kuitenkin oikaisemaan pienoisen väestöllisen syöksykierteensä lievään positiiviseen kasvuun. Turussa sitä vastoin tuli takapakkia yli sata asukasta kuukauden takaiseen verrattuna. Tästä syystä kaupunkien kokoero kasvoi hieman ollen nyt 41305 asukasta. Kaupunkiseutujen kokoero puolestaan kipuaa 78799 asukkaaseen. Naapurikunnissa näyttäisi olevan lievää positiivista virettä väkilukukehityksessä, mutta kokonaiskuvaan sillä ei kuitenkaan ole suurta vaikutusta. Verrattuna vuodenvaihteeseen Tampere on kasvanut vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana 769 asukkaalla, kun Turun taas on tyytyminen 73 asukkaaseen. Sillä tavalla.

Eikö ole kummallista, että Tampereen keskustassa (ruutukaava-alue) asuu lähes 10 000 asukasta vähemmän, kuin Turun keskustassa? Miksi Tampereen hämmästyttävästi suurempi kasvu ei ole tehnyt tähän muutosta, sillä onhan Tampere jo monta vuosikymmentä ollut Turkua isompi ja kasvaa joka vuosi enemmän ja nopeammin kuin Turku? Silti keskustan väkiluku on vain puolet siitä, mitä Turun keskustassa väki lisääntyy. Tampeen ja Tampereen seudun kasvu keskittyykin reuna-aluielle, kuten kaupungit yleensä tekevätkin. Villissä Lännessä siis. Hajanainen laajeneva kaupunki ei ole kehumisen aihe minusta, vaikka meno olisikin kova. Tosin oli Turun tautikin joskus muotia ja kovia purkajia arvostettiin. Turku on ehkä hidas kasvussaan, mutta se on ajantasalla maailman menosta selkeästi paremmin perillä kuin Tampere. Keskusta asuminen on muotia nyt ja siinä Turku on vahvoilla nyt ja jatkossakin. Ihmiset haluavat entistä enemmän kaupunkien keskustoihin, eikä samaa ilmiötä ole vielä ilmennyt Tampereelle samalla mittakaavalla, kuin esimerkiksi Oulussa, jonka keskusta kasvaa kohisten. Tampere olisi täydellinen paketti, mutta kansainvälisyys siltä puuttuu. Pelkkä netti ja lentoyhteydet eivät näköjään Tamperetta ole pitänyt ajantasalla tähänkään mennessä ja muilla kaupungeilla on hyvät yhteydet naapurimaihin. Ei se pelkkä numeroiden lisääntyminen, vaan järkevä aluekehitys. On paljon kehuttavaa, mutta myös paljon kritisoitavaa.

https://rambollglobal.maps.arcgis.com/apps/MapSeries/index.html?appid=9b104523688d46f6954c174e4204445b

Tässä näkyy seutujen kasvun erot. Selvästi eri luonne kaupungeilla keskenään. Sillä tavalla.

Ihme vääntöö moisesta asiasta. Kyl nyt taitaa olla nii, ett turkulaisten ois pare kääntyy tohtori Sipilän puoleen huolineen. Hän hoitaa moisen ongelman alta aikayksikön pois kuleksimasta. :)

Tilastokeskukselta pullahti julkisuuteen uusin kesäkuun maamme kuntien ennakkoväkilukutilasto. Siitä selviää tiedot vanhojen kilpakaupunkien ja niiden välittömien kaupunkiseutuun kuuluvien naapurikuntien väkilukutiedot:

Tampere 228901
Nokia 33268
Ylöjärvi 32919
Kangasala 31321
Lempäälä 22831
Pirkkala 19170

Yhteensä 368410

Turku 187655
Kaarina 32892
Raisio 24393
Lieto 19487
Naantali 19100
Rusko 6175

Yhteensä 289702

Kesäkuussa Tampereen väkiluku putosi hieman, mutta Turun väkiluku kasvoi hieman. Uusien korkeakoulu- ja muiden opiskelijoiden muuttaminen opiskelukaupunkinsa näkyy selvemmin vasta heinä-syyskuussa, jolloin kertyy huomattava osuus vuotuisesta väestönkasvusta. Kesäkuun lopussa kaupunkien välinen kokoero oli 41246 asukasta ja koko kaupunkiseudun 78708 asukasta, jotka molemmat luvut pienenivät hieman kuukauden takaisesta. Koko vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla molemmat luvut kylläkin ovat kasvaneet verrattuna vuodenvaihteeseen. Tampere on kasvanut puolessa vuodessa 728 asukasta ja Turku 91 asukasta. Jos tarkastelee taajamatasolla em. kaupunkien väkilukuja, niiden ero asettuu hieman pienemmälle tasolle kuin virallisten kuntarajojen mukaan. Lisättäköön vielä, että molempien kaupunkien työttömyysprosentti on nykyään suunnilleen samaa tasoa. Tässä on tarkoituksenmukaista tarkastella väkilukukehitystä koko kaupungin tasolla tai sitten koko kaupunkiseudulla, ei subjektiivisten yksilöllisiin katsantokantoihin perustuvien mielikuvitusrajojen pohjalta. Siihen, miten kaupunkia tulisi kehittää, on varmaankin monenlaisia toistensa kanssa ristiriidassa olevia näkemyksiä ja mitään vallitsevaa totuutta ei ole eikä voikaan demokraattisessa yhteiskunnassa olla, vaikka pienessä maassa sanotaankin joskus olevan tilaa vain yhdelle totuudelle kerrallaan.

Ennakkoväkilukutilaston heinäkuun 2017 luvuista käyvät ilmi tuoreimmat tiedot Tampereen ja Turun väkilukujen kehityksestä.

Tampere 229 288
Nokia 33 291
Ylöjärvi 32 944
Kangasala 31 318
Lempäälä 22 871
Pirkkala 19 198

Yhteensä 368 910

Turku 187 717
Kaarina 32 991
Raisio 24 407
Lieto 19 514
Naantali 19 146
Rusko 6 185

Yhteensä 289 960

Heinäkuussa 2017 Tampereen väestökasvu otti nykäyksen taas eteenpäin parin rauhallisemman kuukauden jälkeen. Kun näin käy, on varsin tavallista, ettei kituliaasti kasvava Turku pysty siihen vastaamaan. Näin ollen heinäkuussa keskenään kilvoittelevien kaupunkien välinen kokoero on revähtänyt historiallisen suureksi eli 41571 henkilöön. Verrattuna vuodenvaihteen ennakkoväkilukutilastoon Tampere on kasvanut tänä vuonna 1115 henkilöä. Turku on kartuttanut väkilukuaan vastaavasti häkellyttävät 153 asukasta. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena vuositolkulla, tullaan aikanaan juhlimaan kaupunkien välisen eron paisumisesta yli 50 000 asukkaaseen, eikä sitä tarvinne odottaa vuosikymmeniä. Tämä siis siitä huolimatta, että Turulla on satama ja mainiot ruotsinlaivat. Kaupunkiseutujen väkilukuero oli heinäkuussa 78950 asukasta. Kuten aiemminkin on todettu, turkulainen ei löydä naapurikunnista mitään selitystä kaupunkien huomattavalle kokoerolle, sillä sieltä sitä eroa paisuu lähes toinen mokoma; kaupunkiseutujen välinen kokoero ei jää kovin paljon jälkeen Kouvolasta tai Porista, jotka kisaavat keskenään Suomen kymmeneksi suurimman kaupungin asemasta.

Tilastoketju julkaisi elokuun 2017 väestön ennakkotilastonsa. Niistä selviää myös kutkuttavat tiedot Tampereen ja Turun seutujen väkilukukehityksestä.

Tampere 230537
Nokia 33288
Ylöjärvi 32851
Kangasala 31356
Lempäälä 22877
Pirkkala 19175

Yhteensä 370084

Turku 188584
Kaarina 32987
Raisio 24340
Lieto 19535
Naantali 19124
Rusko 6211

Yhteensä 290781

Elokuussa kumpaankin kaupunkiin vyörähti paljon uusia opiskelijoita, mutta oireellista tällekin kuukaudelle oli, että Tampereelle niitä kertyi taas satoja enemmän. Tänä(kin) vuonna näyttää siltä, että takoakseen edes siedettävät kasvuluvut Turku tarvitsee tätä loppukesän ja alkusyksyn opiskelijaryntäystä Tamperetta selvemmin. Näin Turku pysyy kasvukeskusten joukossa joten kuten. Tampere ylitti elokuussa ensimmäistä kertaa 230 000 asukkaan rajapyykin. Tampereen ja Turun välinen väkilukuero on nyt humahtanut jo 41953 asukkaaseen. Verrattuna joulukuun 2016 ennakkoväkilukuihin kaupunkien välinen kokoero on kasvanut 1344 asukasta. Tämä vuosi näyttää kummasti jatkavan viime vuosilta tutuksi tullutta tarinaa siitä, että Turku ei pysy Tampereen kelkassa. Lisättäköön vielä, että aluerajaukseni mukainen kaupunkiseutujen välinen kokoero on nyt 79303 asukasta. Kasvua siinäkin edellisestä kuukaudesta.

Aamulehti on tutkinut tarkemminkin sitä hiljattain, kuinka Tampere päihittää Turun nykyään niin monin tavoin:

(https://www.aamulehti.fi/uutiset/mittarit-osoittavat-vanhat-kilpakumppanit-tampere-ja-turku-eivat-ole-enaa-tasavertaisia-200331957/)

Kippis ja kuohuvaa sille!

Turkuhan on Suomen vasta kuudenneksi suurin kaupunki. Eli OULUAKIN pienempi.
Kaikkihan tuon tietää eli miksi siitä pitää edes keskustella.

Ihmeiden aika ei ole ohi, saattaisi satunnainen sunnuntaisuhari ihmetellä tihrustellessaan tuoreimpien Tilastokeskuksen väkilukutaulukoita. Kuinka ollakaan, syyskuun ennakkoväkiluvut on julkaistu, josta tuli poimittua jo tutuksi tulleet kuntakuutoset. Mikäs siellä niin ihmeellistä sitten oli? No Turku oli iskenyt yhden kuukauden tasolla sellaisen kasvuvaihteen silmään, että oli jopa saavuttanut Pirkanmaan ylpeyttä. Kas uusimmat luvut:

Tampere 230 834
Nokia 33281
Ylöjärvi 32845
Kangasala 31350
Lempäälä 22827
Pirkkala 19198

Yhteensä 370 335

Turku 188971
Kaarina 32999
Raisio 24296
Lieto 19557
Naantali 19132
Rusko 6225

Yhteensä 291 180

Verrattuna viime kuukauteen vanhat kilpakumppanukset kasvoivat kumpainenkin, mutta Turku sai hieman kurottua umpeen kaupunkien kokoeroa. Se oli syyskuun lopussa 41 863 asukasta. Kun myös kaupunkiseutujen välinen kokoero supistui 79155 asukkaaseen, on Aurajokilaaksossa aihetta pienoiseen hymyyn vaihteeksi. Tampere on kasvanut verrattuna vuodenvaihteeseen 2661 asukasta ja Turku 1407 asukasta. Kun kolme neljäsosaa on vuodesta eletty, voinee sanoa kasvuvauhdin olevan totuttua hyvää tasoa, jos ei sitten mitään ennätyksellistä olekaan. Kaupunkiseutujen kasvu näyttää kuluvana vuonna keskittyvän voimakkaasti keskuskaupunkeihin.

Ah ja voi! Tampereen ja Turun väkilukukehityksestä tietoa janoavalle vuodenvaihde on ollut tuskaista aikaa. Tilastokeskus on näet pantannut kuukausikaupalla päivityksiänsä ylläpitämäänsä ennakkoväkilukutilastoonsa. Nyt kuitenkin on julkistettu joulukuun 2017 kunnittaiset(kin) ennakkoväkiluvut, joita sopii verrata lopullisiin, tarkistettuihin väkilukutietoihin, jahka ne julkistetaan. Tässä ei ollut käytettävissä lokakuun tai marraskuun 2017 ennakkoväkilukutietoja, joten sitten syyskuun lukujen hypätään kolmella kuukaudella eteenpäin. Nähtäväksi jää, tuleeko Tilastokeskus jatkossa julkistamaan kuukausittain ennakkoväkilukutietoja vai onko odotettavissa katkoksia. Joka tapauksessa Tampereen ja Turun seutujen kuntakuusikkojen väkiluvut olivat 31.12.2017 seuraavat:

Tampere 231967
Nokia 33320
Ylöjärvi 32891
Kangasala 31436
Lempäälä 22828
Pirkkala 19238

Yhteensä 371680

Turku 189794
Kaarina 33105
Raisio 24244pää
Lieto 19600
Naantali 19169
Rusko 6264

Yhteensä 292176

Jo aiemmin on tullut todettua, että aluerajaus on täysin epävirallinen. Siinä on kylläkin mukana kaikki tärkeimmät naapurikunnat. Joillekin etäämpänä sijaitseville kunnille saattaa olla markkinointikikka liittyä mukaan kasvavan kaupunkiseudun imuun. Ne eivät kokonaiskuvaa kuitenkaan huomattavasti muuta.

Kolmen kuukauden aikana sekä Tampere että Turku kasvoivat. Samoin kasvoivat kaupunkiseudut. Koska kuitenkin Tampereen väkilukukehitys oli hieman ripeämpää, nousi kaupunkien välinen kokoero nyt 42173 asukkaaseen. Tampere kasvoi kolmen kuukauden aikana 1133 asukasta ja Turku 823 asukasta. Koko kaupunkiseudun väkilueroksi kertyy vuodenvaihteessa 79504 asukkaaseen. Luvussa on hieman tilastoharjaa sikäli, että Saloa lukuunottamatta Varsinais-Suomessa on yhä Pirkanmaata tiheämpi kuntaverkko. Sen harventuminen pienentäisi jossain määrin kaupunkiseutujen kokoeroa. Koko vuoden 2017 kuntien ennakkoluvuista havaitsee myös sen, että naapurikuntien kasvu on olut varsin vaisua. Turun seudulla Kaarina näyttää olevan positiivinen poikkeus, Tampereen seudulla taas kaupungiksi julistautuneen Kangasala on kasvanut hieman muita rivakammin. Omakotitalo kehyskunnassa ei näytä enää olevaan likikään kaikkien toive?

Turkua on vaivannut jo 70 vuotta kuuluisa Turuntauti, muutama suku on jakanut kaupungin sulle-mulle, tuloksena keskustan autioituminen ja rakentamisen näivettyminen.

Kaikki liiketoiminta on siirtynyt naapurikuntien isoihin kauppakeskuksiin.

Hiljattain julkistettiin tiedot kuntien ennakkoväkiluvuista tammikuulta 2018, joten niissäkin on nyt päästy tämän vuoden puolelle. Uusimmat tiedot Tampereen ja Turun seutujen väkiluvuista olivat seuraavat:

Tampere 232164
Nokia 33337
Ylöjärvi 32913
Kangasala 31442
Lempäälä 22848
Pirkkala 19257

Yhteensä 371961

Turku 189982
Kaarina 33138
Raisio 24229
Lieto 19613
Naantali 19131
Rusko 6260

Yhteensä 292353

Kaikki tarkasteltavat kunnat kasvoivat hieman kuukauden takaiseen verrattuna. Poikkeuksen pääsäännöstä muodosti Raisio. Tammikuu 2018 ei tänäkään vuonna ole osoittautunut kiihkeimmän kasvun ajaksi. Tampereen ja Turun väkilukuero kasvoi kuitenkin hieman ollen nyt 42182 asukasta. Kaupunkiseutujen väkiluero puolestaan on nyt 79608 elävää sielua.

Viime vuosi olikin ainakin Tampereella väestökehityksen kannalta paras useaan kymmeneen vuoteen. Kaupunki kasvoi n. 3700 asukkaalla. Turun suunnallakin viime vuosi oli hyvä. Viime vuodesta havaitsee myös sen, että koko kaupunkiseudun tasolla vuosi ei kuitenkaan ollut samalla tavalla ennätyksellinen, vaan väestönkasvu keskittyi voimakkaasti kaupunkiseudun keskukseen. Tampereen suunnalla tämä kasvun keskittyminen oli voimakkaampaa, ainoastaan Kangasalla päästiin edes muutaman sadan asukkaan tahtiin. Turun kehyskunnissa kasvu oli virkeämpää ainakin Kaarinassa ja Liedossa. Ehkä naapurikunnat pyrkivät haukkaamaan paremman siivun kasvusta mm. kaavoittamalla aiempaa enemmän uusia kerrostalovaltaisia alueita kuntarajan tuntumaan?

Virallisissa luokituksissa puhutaan Tampereen ja Turun kaupunkiseuduista ja lisäksi vielä erikeen seutukunnista. Jos Tampereen kaupunkiseutuun luetaan lisäksi Orivesia ja Vesilahti ja Turun kaupunkiseutuun Aura ja Paimio, kaupunkiseutujen väkilukuero pienenee noin 1000 asukkaalla, eli niillä ei ole suurta merkistystä kokonaiskuvan kannalta. Em. seutukuntiin taas luetaan nykyään turhankin monta kuntaa, jotta niihin kannattaisi tässä mennä lähemmin. Mielenkiintoista nähdä, miten näiden kuntakuusikkojen demografinen kehitys lähtee kehittymään kuluvana vuonna.

Yksi mielenkiintoinen tieto taajamatilastossa 31.12.2016, kun en ole löytänyt tuoreempia väkilukutietoja: 330711 Tampereen keskustaajama ja Turun keskustaajama 269057. Runsas vuosi sitten taajamien välinne kokoero oli 61654 asukasta. Keskustaajamat ulottuvat yllä lueteltujen kuntakuusikkojen alueelle. Turun keskustaajamaan kuuluu myös pieni osa Paimiota. Yhdyskuntarakenteenkin perspektiivistä siis marssijärjetys on selvä, vaikka hallinnollisten kuntarajojen mukaiseen tarkasteluun verrattuna väkilukuero selvästi supistuukin. Tampereen seudulla kunnat on pinta-alaltaan suurempia johtuen maalaiskuntien liitoksista, mutta turkulaisten yritykset vedota niihin osoittautuvat kuitenkin loppupeleissä haperoisiksi. Klassikkohan tässä suhteessa on Tampereen Teisko, jonka pinta-ala on lähes 4000 km2 ja asukkaita 3000, eikä Tampereen taajama-alue taas ei ulotu lähellekään tuon entisen kunnan etelärajaakaan.

Ja pieni tarkennus, entisen Teiskon pinta-ala oli siis lähes 400 km2, ei 4000 km2.

"Perin kieroja ovat turkulaiset karttaharjoitukset, joilla ollaan pääsevinään toisenlaisiin tuloksiin. Samaa täytyy sanoa niistä väitteistä, että Turun keskusta olisi jotenkin salaperäisesti valtavasti suurempi kuin Tampereen keskusta-alue. " joa karttaa osaa käyttää, niin tulos on selkeä. Ei kuitenkaan mikään järkyttävä, mutta selkeä. On se isompi. Liikekeskustan koon vertailu onkin eri juttu, sillä sen koolle ei ole määritelty rajoja.

"Kolmanneksi turkulaiset mieluusti selittelevät väestötiheydellä kaupunkinsa mukamas eurooppalaista luonnetta." no en moista ole ikinä kuullutkaan, mutta onhan siinä jotain perää. Eurooppalaiset kaupungit ovat tiheästi rakennettuja, enkä puhu nyt seuduista(mikä tuppaa menemään tamperselaisilla usein sekaisin). Tampereen kaupunkiseutu on poikkeuksellisen tasaista massaa. Turussa taas keskustasta kauemmaksi mentäessä asutus harvenee. Eurooppalaiset kaupungit tosiaan kasvavat seudun ytimestä, ei sen reunoilta, niin kuin Tampere. Tosin kyll siell jotain tapahtuu, mutta se ei muuttovirroissa näy. Kasinoa, kauppakeskusta, tornitaloja ja hotelleja. Tampereen ja Turun keskustan erottaa siitä, että toisessa käydään piipahtamassa ja toiseen halutaan asumaan.

Ja väkilukuvertailuun. Turun keskustan väkiluku kasvaa vuodessa neljäkertaa enemmän kuin Tampereen. Tampereen kasvu sijoittuu Turun mittasuhteilla "Kaarina-Raisio" vyöhykkeellä. Enkä siis väitä, että nämä pitäisi laskea Turun väestöön mukaan. Tämä vain osoittaa Tamperelaisen vanhanaikaisen mentaliteetin. Ollaan mukamas niin moderneja kaupunkilaisia, kun muilla kaupungeilla oli sama ongelma jo 90-luvulla ja nyt suunta on muuttunut aikaa sitten. Tampere on kaupingistumisen virtauksissa selvästi Helsingin, Turun ja Oulun perässä. Tampere on päässyt vasta kaupungistumisen ensimmäiseen vaiheeseen ja sille tielle se on jäänytkin. Ja arvatkaapa mitä. Se jatkaa samaa rataa edelleen. Vähän nolosti jenkeistä kylläkin kopsattuna, mutta silti. Muut rakentavat täysillä keskustojansa ja laajentavat niitä, mutta Tampere laajentaa vain taajamaansa ja kaavoittaa uusia metsälähiöitä keskelle ei mitään. Keskustassa toki tapahtuu, mutta suhteessa muuhun kaupunkiin vähemmän kuin muualla. Reippaasti vähemmän kuin Turussa. Turussa on monta massiivista projektia käynnissä ja käynnistymässä ja vain yksi niistä on kaukana keskustasta. Muut ovat keskustan laidoilla, joista tulee saumaton kokonaisuus. Turku saa lähes nykyisen Helsingin korttelikaupungin kokoisen keskusta-alueen, kun Tampere joutuu tyytymään siihen pieneen keskustaansa ja sen megalähiöihin.

Kuten laadukkaassa nelivärijulkaisu Tampere suunnittelee ja rakentaa 2018 -kaavoituskatsauksessa esitetään, Tampereen keskustan alue Pispalassa Kissanmaalle ja Uuteenkylään käsittää 66600 asukasta eli 30 prosenttia kaupungin asujaimistosta. Se on paljon suurempi kuin edes Turun liioiteltu keskusta. Tilanne on siis päinvastoin. Turun kaupunki on jäänyt jatkuvasti Tampereesta. Ja kuten edellä K. K. on todennut, Turun kaupunkiseutu eli yllä lueteltu kahdeksan kunnan alue jää todella paljon Tampereen kaupunkiseudusta jälkeen, siis kymmeniä tuhansia asukkaita. Eipä satumaailma tuotokset asiaa muuksi muuta. Onko silmien pistäminen kiinni uusi turuntaudin muoto?

Tilastokeskus on julkaissut väestön ennakkotilaston päivityksen helmikuun lopun 2018 tilanteen mukaisesti. Niistä saa poimittua uusimmat tiedot keskenään kilpailevien kaupunkiseutujen kuntakuusikosta:

Tampere 232172
Nokia 33355
Ylöjärvi 32938
Kangasala 31452
Lempäälä 22867
Pirkkala 19275

Yhteensä 372059

Turku 189934
Kaarina 33145
Raisio 24195
Lieto 19624
Naantali 19088
Rusko 6259

Yhteensä 292245

Näiden lukujen valossa Tampereen väestökehitys on hidastunut selvästi, koska vuodenvaihteen ennakkolukuihin verrattuna kasvua on tullut vain 205 asukasta. Silti helmikuun lopun väkiluku on uusi ennätys. Kaupunkiseudun tasolla kasvua 379, joten on pieniä viitteitä naapurikuntien kasvun piristymisestä. Turku on kasvanut vastaavasti kahdessa kuukaudessa 140 asukasta ja sen naapurikunnat mukaan lukien vain 69 asukasta, muun muassa Raisiossa väestökehitys on ollut lievän laskevaa. Kahden kuukauden luvuista ei sinänsä voi vetää erikoisempia johtopäätöksiä, mutta antavat nekin viitteitä totutun kehityksen jatkumisesta. Tampereen ja Turun väkilukuero on nyt kumuloitunut 42238 asukkaaseen ja vertailualueen 79814 asukkaaseen. On sinänsä ihan hienoa, että Turku saavuttaa lähikuukausina 190 000 asukkaan rajan, mutta toisaalta on huomattava, että Tampere saavutti sen jo 1990-luvulla. Kuntarajat ovat nyt lähes samat kuin 20 vuotta sitten.

Tasapainoisen ja kilpailukykyisen kaupungin kehittäminen edellyttää monipuolista asuntotuotantoa eri puolilla kaupunkia, myös keskustan ulkopuolella olevien aluekeskustojen kehittämistä jo siksikin, että niissä olevat palvelut saadaan säilymään tai niitä jopa kehitettyä. Toiseksi Tampere on tosiaan kasvanut jo pitkään niin paljon Turkua ripeämmin, että jo se edellyttää väestönkasvua keskustan liepeiden lisäksi lähiöissäkin. Kaupunkien väkilukujen ero on kasvanut 1980-luvulta niin suureksi, että niillä voitaisiin täyttää lähes kaksi Hervantaa tai melkein neljä nyt rakennettavaa suositun Vuoreksen aluetta. Jos väestöennusteet esim. 2030-luvulle pitävät paikkansa ko. kaupunkien osalta, saattaa väkilukuero kasvaa esim. 10000 (luku pyöreä heitto) asukasta lisää. Kas siinä perustetta niin keskustan kuin lähiöidenkin kasvulle.

Tilastokeskus julkisti tänään maaliskuun 2018 väestön ennakkoväkilukutiedot. Niistä saa herutettua sen olennaisen informaation, josta käy ilmi Tampereen ja Turun väestökehitys ensimmäisen vuosineljänneksen ajalta.

Tampere 232287
Nokia 33417
Ylöjärvi 32953
Kangasala 31450
Lempäälä 22868
Pirkkala 19277

Yhteensä 372252

Turku 189940
Kaarina 33161
Raisio 24195
Lieto 19602
Naantali 19107
Rusko 6266

Yhteensä 292271

Verrattuna helmikuun loppuun kaupunkiseudut osoittivat kasvun merkkejä, mikä onkin näille kasvaville kaupunkiseuduille pitkäaikainen trendi. Ainoastaan Liedossa väkiluku pieneni hiukan, sielläkin se lienee vain väliaikaista. Keskuskaupungit Tampere ja Turku jatkoivat molemmat kasvu-uralla. Mikä mielenkiintoista, niin on jatkunut myös kaupunkien kokoeron karttuminen. Se saavutti 31.3.2018 42347 Tampereen puolesta arvan lyövän kaupunkilaisen ekstraordinäärisen määrän. Tampere on kasvanut vuodenvaihteesta 320 asukkaalla, Turku 146 asukkaalla. Epävirallisten kaupunkiseutujen tasolla väkilukuero on nyt kasvanut 79981 asukkaaseen. Kaupunkien kasvu on kuitenkin pienentynyt selvästi verrattuna vuoden 2017 ensimmäiseen kvartaaliin; samalla kuitenkin ympäryskuntien kasvu on piristynyt vuodentakaiseen nähden. Koko vuoden väkilukukehitystä tästä on paha lähteä ennakoimaan muutoin kuin että taatulla kasvu-uralla jatketaan, parhaat kuukaudet ovat totuttuun tapaan vielä edessä. Väkilukukehitys jäänee kuitenkin selvästi maltillisemmaksi ja lähemmäksi pitkän ajan keskiarvoja.

Pieni välihuomio, joka vie väkilukuvertailua ajassa taaksepäin. Löysin taajamatilaston 31.12.2016 Tilastokeskuksen kotisivuilta. Vuoden 2017 luvut eivät taida olla vielä valmiita. Joka tapauksessa sen mukaan Tampereen keskustaajama on Suomen toiseksi suurin taajama. runsaat vuosi sitten sen asukasluku oli 330711 asukasta, taajaman alue oli 274,50 km2 ja väestöntiheys 1204,80 asukasta neliökilometrillä. Vastaavasti Turun keskustaajama oli Suomen kolmanneksi suurin. Sen väkiluku oli 269057, pinta-ala 276,86 km2 ja väestöntiheys 971,80 as/km2. Helsingin keskustaajama oli ylivoimaisesti suurin, sillä se oli 31.12.2016 lähes neljä kertaa Tampereen suuruinen. Sen jättimäiseen 1,25 miljoonan ihmisen alueeseen kuuluvat myös Vantaa ja Espoo. Oulu oli neljännellä tilalla. Sen tilanne oli sikäli täysin erilainen kuin Helsingin, Tampereen ja Turun, että sen taajama-alueen väestö jäi 198 358:aan, hieman pienemmäksi kuin Oulun väestö on hallinnollisten rajojen mukaan. Muita yli 100000 asukkaan alueita olivat vain Jyväskylän ja Lahden keskustaajamat.

Suurin mielenkiintoni kohdistuu luonnollisesti Tampereeseen ja Turkuun. Kun hallinnollisten rajojen sisäpuolelle kuuluvat haja-asutusalueet on putsattu luvuista pois, kirkastuu myös se, miksi EU:n tilastokeskuksen kaupunkimääritelmä antaa harhaanjohtavaa tietoa. Sitä ei olekaan koskaan otettu Suomessa miksikään viralliseksi kaupunkimääritelmäksi. Taajamavertailu osoittaa vastaanpanemattomasti sen faktan, että Tampere lähialueineen on selvällä pesäerolla Turkuun kakkoskaupungin statuksen haltija Suomenmaassa, pinta-alaltaan vieläpä lähes täysin samankokoisella alueella kuin Turku. Myös väestöntiheys ylittää selvästi Turun lukemat. Tätähän täällä on aiemmin tähdennetty, mutta kertaus on aina opintojen äiti, semminkin kun taustapeileihin tuijottelevat turkulaiset ovat tunnettuja taipumuksestaan sulkea silmänsä tosiasioilta, kuten tunnettua.

(http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_027_fi.px/?rxid=1c0c6be7-3af4-40e6-8218-fb673c6ce616)

Kevät on edistynyt jo niin pitkälle, että Tilastokeskukselta on pullahtanut huhtikuun 2018 ennakkoväkilukutilasto kaiken kansan ihmeteltäväksi. Samalla on kulunut kaksi vuotta ensimmäisen kokoamani "väkilukukatsauksen" julkaisemisesta täällä fokuksen ollessa tiukasti Tampereen ja Turun väkilukukehityksessä. Motiivi lienee jossain tavalla kansanvalistuksellinen erityisesti siellä lounaan suunnalla. Huvinsa kullakin, joten jatkoa seuraa varmasti. Kas väkiluvut 30.4.2018:

Tampere 232407
Nokia 33425
Ylöjärvi 32999
Kangasala 31476
Lempäälä 22881
Pirkkala 19289

Yhteensä 372477

Turku 189930
Kaarina 33193
Raisio 24174
Lieto 19632
Naantali 19155
Rusko 6275

Yhteensä 292359

Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosikolmanneksella ei sinänsä ole tapahtunut mitään järisyttävää. Tampereen väkiluku on jatkanut varsin lievää kasvua. Turussa taas odotetaan yhä 190 000:n turkulaisen rajapyykin rikkoutumista. Tampere on kasvanut vuodenvaihteesta 440 asukasta ja Turku 136 asukasta. Kaupunkien välinen kokoero on vastaavasti jatkanut lievää kasvuaan ollen huhtikuun lopussa 42477 asukasta. Tässäkin suhteessa kehitys on kulkenut totuttua latuaan. Verrattuna ensimmäiseen viestiini kaksi vuotta sitten eroa on kertynyt lisää noin 2800 asukasta lisää. Rajaamani kaupunkiseudun suhteen väkilukuero on karttunut maksimaalisen 80118 asukkaaseen. Satunnainen Tampereen puolesta liputtava tarkkailija näkisi tässä poreilevan lasillisen kohottamisen syyn: Tämä selvä ero kaikkine siitä johtuvien jatkoseurauksineen tuo esiin sen faktan, jota peräänkuulutin jo ensimmäisessä viestissä. Tampereesta on kehittynyt niin kaupunkina kuin kaupunkiseutunakin selvästi Suomen toinen kaupunki. Jos turkulainen muuta väittää, korvat heiluvat vinhasti, oi niin vinhasti. Tähän verrattuna turkulaiset perinnesyyt, Turku Suomen pääkaupunkina vuosina 1809-1812 ja niin edelleen on enimmäkseen pelkkää retoriikkaa eikä pahemmin paina nykypäivänä.

Tilastokeskus on julkaissut toukokuun 2018 väestön ennakkotilaston. Niistä selviää Tampereen ja Turun seutujen viimeisimmät väestöluvut:

Tampere 232431
Nokia 33469
Ylöjärvi 33016
Kangasala 31507
Lempäälä 22937
Pirkkala 19261

Yhteensä 372621

Turku 189816
Kaarina 33218
Raisio 24188
Lieto 19713
Naantali 19193
Rusko 6283

Yhteensä 292411

Totuttuun tapaan toukokuu tuo muassaan valmistuneiden opiskelijoiden poismuuttoa opiskelupaikkakunniltaan Tampereelta ja Turusta. Tämäkään vuosi ei tuo poikkeusta siihen viime vuosina totuttuun kehityskulkuun, että heikomman väestökehityksen Turussa se näkyy selvemmin väkimäärän pudotuksena kuin Tampereella. Turun notkahduksen takia myös kaupunkien väkimäärän erotus jatkaa kasvuaan. Toukokuun lopussa se oli kumuloitunut 42615 asukkaaseen. Vastaavasti kaupunkiseutujen tasolla erotus oli jo 80210 asukasta. Tampere on kasvanut vuodenvaihteeseen verrattuna 464 asukasta ja Turun väkiluku 22 asukasta. Suunta on selvä. Kasvua ei voi pitää järisyttävänä, mutta viime vuoteen nähden sitä kompensoi jonkin verran naapurikuntien hieman virinnyt kasvu. Esimerkiksi Nokia on kasvanut 149 asukasta vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana.

Tilastokeskus julkaisi uudet tiedot kuntien ennakkoväkiluvuista hiljattain. Näin on saatu tiedot vuoden ensimmäisen puolen väkilukukehityksestä. Tampereen ja Turun sekä kummankin kilpaveikon viiden kehyskunnan väkilukutiedot 30.6.2018 olivat

Tampere 232573
Nokia 33489
Ylöjärvi 33049
Kangasala 31539
Lempäälä 23063
Pirkkala 19301

Yhteensä 373014

Turku 189729
Kaarina 33283
Raisio 24209
Lieto 19779
Naantali 19213
Rusko 6271

Yhteensä 292484



Kaiken kaikkiaan kesäkuu vahvistin puolen vuoden väestökehityksen kulkevan totuttua rataansa.

Tampere kasvoi rauhallista tahtia, 606 asukasta vuodenvaihteeseen verrattuna. Lähes ennätykselliseen viime vuoteen verratuna kasvu taittui selvästi, mutta tänäkin vuonna päästäneen viime vuosina totuttuun 2000-3000 asukkaan vuotuiseen väestönlisäykseen. Pääosa siitä karttuu muutaman seuraavan kuuukauden kuluessa. Mainittava on myöskin kaikkien lueteltujen kehyskuntien uudelleenvirinnyt ripeämpi väestönkasvu.


Tampereeeseen verrattuna Turun väetönkehitys vuoden alkuvaiheessa oli murheellista luettavaa. Synkkiä pilviä kertynyt Aurajokilaakson ylle. Toukokuussa alkanut ja kesäkuussa syventynyt miinusmerkkinen kehitys on vetänyt koko vuoden pakkaselle: Turun väkiluku on vähentynyt 65 asukkaalla. Kehyskunnista Raision väkiluku on myös hivenen pudonnut, mutta muut ovat hyvällä kasvu-uralla. Ne vetivät Turun seudunkin plussalle väetökehityksessä. Kaiken kaikkiaan alkuvuosi kulki totuttua rataansa. Tampere kasvoi 671 asukkaalla Turkua enemmän, mikä kerrytti väkilukueroa jo 42844 asukkaseen. Koko kaupunkiseudulla eroa on kertynyt jo 80530 asukasta. Naapurikuntienkin osalta Turun seutu otti erätappioita alkuvuonna, kun koko väkilukuero ei selity pelkästään keskuskaupungeista vaan myös naapurit ovat kasvaneet kiihkeämmin Tampereen tienoolla.

Tampere on edelleen siis selvästi vetovoimaisempi kaupunki kuin Turku, Suomen toinen kaupunki suur-Helsingin jälkeen.

Heinäkuun 2018 väestötietojen julkistuksen myötä on satunnainen kuntien väkiluvuista kiinnostunut saanut jälleen aiheen märehtiä uusimpia lukuja. Tampereen ja Turun kaupunkiseutujen tuoreimmat luvut olivat kuukauden vaihteessa

Tampere 232932
Nokia 33465
Ylöjärvi 33096
Kangasala 31573
Lempäälä 23060
Pirkkala 19349

Yhteensä 373475

Turku 189842
Kaarina 33332
Raisio 24263
LIeto 19839
Naantali 19236
Rusko 6279

Yhteensä 292791

Eipä ole paljon uutta auringon alla. Tampere jatkaa alkuvuodesta tuttua rauhallista väestönkasvuaan, kun taas Turun kasvu on takkuillut pahemman kerran, vaikka eletäänkin nousukautta. Tampere on kasvanut vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana 965 asukkaalla, kun taas Turku on vetänyt puoleensa hämmästyttävät 48 asukasta. Tämän takia kaupunkien välinen kokoero on revähtänyt jo 43 090 asukkaaseen. Viime vuosikymmeninä tutuksi tullut Tampereen suurempi vetovoima näyttää olevan tänäkin vuonna selviö. Samoin kaupunkiseudun tasolla väkilukuero on nyt jo 80684 asukasta. Kaupunkiseudun tasolla väkilukuero on karttunut 1180 asukkaalla kuluvana vuonna. Kehyskuntien tarkastelu tuo esiin myös sen, että Tampereen seudulla ne ovat kasvaneet hieman vilkkaammin kuin Turun naapurikunnat.

Turun seudulla ei siis voida pistää päätä pensaaseen ja yrittää selittää epäedullisilla kuntarajoilla väkilukueron kasvamista, sillä kaupunkiseutu on kokonaisuutena jäänyt yhä enemmän ja enemmän kolmoskeskuksen asemaan. Kaupunkiseudut eivät enää kilpaile kakkoskeskuksen asemasta, mitä se sitten Suomen oloissa sitten tarkoittaneekaan.

Tilastokeskus tuuppasi julkisuuteen kaiken kansan ihmeteltäväksi elokuun ennakkoväkitiedot ennen muinoin kovastikin väkilukukilvoittelua käyneistä Tampereesta ja Turusta. Tuoreimmat luvut viime kuukauden lopussa olivat seuraavat.

Tampere 234 441
Nokia 33403
Ylöjärvi 33034
Kangasala 31604
Lempäälä 23103
Pirkkala 19344

Yhteensä 374929

Turku 190935
Kaarina 33335
Raisio 24219
Lieto 19801
Naantali 19168
Rusko 6269

Yhteensä 293727

Molemmat kaupungit ovat kansallisessa mittakaavassa merkittäviä koulu- ja yliopistokaupunkeja, joten tänäkään vuonna väestökehitys ei eroa paljonkaan viime vuosina totutusta. Uusien asukkaiden selkeä enemmistö kertyy tänä ajankohtana. Edelleen väestökehitys on molempien kaupunkien osalta kulkenut totuttua latuaan siinäkin suhteessa, että vaikka Turku kasvaa hujahti yhden kuukauden aikana varsin mukavasti, Tampere kasvoi verrokkikaupunkiaan selvästi ripeämmin. Turkua voi onnitella 190000 rajapyykin ylittämisestä, mutta toisaalta valtakunnan kakkos- ja kolmoskaupunkien välinen kokoero tavoitti jo 43506 asukkaan giganttisen määrän. Verrattuna vuodenvaihteen ennakkolukuihin Tampere on kasvanut tänä vuonna 2474 asukasta ja Turku 1141. Nämä luvut osoittavat selvää eroa kaupunkien attraktiivisuudessa Tampereen hyväksi. Jos vertaa tuoreimpia väkilukuja vuodenvaihteen tarkistettuihin väkilukuihin, päästään hieman korkeampiin kasvulukuihin molempien kaupunkien osalta kuluvalta vuodelta. Mitä taas tulee väkilukukehitykseen koko kaupunkiseudulla, jatkaa koko seutujenkin kokoero kasvuaan. 31.8.2018 Tampereen seutu oli 81202 asukasta Turun seutua suurempi. Turku hyvä, Tampere vielä parempi, tuntuu moni suomalainen ajattelevan aina vain.

Jeps, ja mitähän tarkoitushakuiset keskutojen ympärille piirrellyt pikkuympyrät tähän verrattuna tarkoittaisivatkaan.? Viittaan tässä kintaalla siellä täällä esitettyihin tarkoitushakuisiin kaupungin keskipisteestä vedeltyihin ympyröihin. Saattaahan Turku vaikuttaa kivemmin asutetulta eräästä ruutukaavamiekkosesta, jos vedetään ympyrän säteeksi esimerkiksi kaksi kilometriä Tampereen Keskustorilta ja Turun Kauppatorilta, mutta siten saa vain sennäköisiä harhaisia osatotuuksia kuin haluaisi mittailla. Kahden kilometrin etäisyydellä Tampereen alueelle mahtuu iso kaistale Näsijärveä, Pyhäjärven Tampereen puoleista osaa, Iidesjärveä, Pyynikki ja jopa kaistale Kauppia, kuten myös rautatietä ja asumisesta osin vapaata teollisuusaluetta johtuen Tampereen teollisesta historiasta. Ympyrävertailulla satunnainen hutkija saa "tulokseksi" vain sen, että Turussa on kahden kilometrin etäisyydeltä kaupungin keskipisteestä jonkin verran enemmän rakentamiskelpoista maata. Tampereen keskusta taas sijaitsee ahtaalla kannaksella, eikä sen selville saamiseksi tarvita sen kummempia mittailuja - se selviää jo karttaa vilaisemalla. Kuitenkin Tampereen suuruus verrattuna Turkuun kaikilla tarkastelutasoilla on tullut erittäin selväksi tosiasiaksi.

Tilastokeskus suolti julkisuuteen syyskuun lopun tilanteen Suomen kuntien ennakkoväkiluvut. Ne vahvistavat kuvaa vuoden 2018 väkilukukehityksestä Tampereen ja Turun kaupunkiseudulla. 30.9.2018 väkiluvut olivat:

Tampere 235044
Nokia 33420
Ylöjärvi 33009
Kangasalla 31601
Lempäälä 23118
Pirkkala 19340

Yhteensä 375532

Turku 191499
Kaarina 33408
Raisio 24188
Lieto 19788
Naantali 19139
Rusko 6250

Yhteensä 294272

Syyskuussa Tampere ja Turku kasvoivat melko rivakkaa tasatahtia. Väkiluvut ovat kummallekin kaupungille kaikkien aikojen korkeimmat. Tässä suhteessa Turun torilla on hieman aiheetta varovaiseen hymyilyynkin. Tampereen nykyään korkeampi väkiluku heittää ikään kuin synkeän pilven varjoonsa jättämän entisen pääkaupungin, mutta toisinaan synkällä pilvelläkin on hopeareunuksensa. Väkilukuero kylläkin kasvoi himppusen ollen kuukauden vaihteessa 43545 asukasta. Vastaavasti kaupunkiseutujen väkilukuero oli 30.9.2018 81260 asukasta. Sekin pysyi lähes edellisen kuukauden tasolla. Koko vuoden kumulatiivisen väkilukukehityksen osalta on todettava, että Tampere on yhdeksässä kuukaudessa rykäissyt 3077 asukkaan kasvun, kun taas Turku on kasvanut 1705 asukkaalla, kun verrataan vuodenvaihteen ennakkoväkilukuihin.

Välihuomio!

Huomasin, että Tilastokeskus on myös julkaissut taajamien väkilukutiedot 31.12.2017. Tätä tilastoa päivitetään näemmä kerran vuodessa. Taajamien alueet muodostetaan tosiallisen ihmisasutuksen mukaan piittaamatta kuntarajoista silloin, kun asutus jatkuu hallinnollista rajoista huolimatta. Vastaavasti hallinnollisten rajojen sisäpuolelle lukeutuva maaseutu rajautuu taajama-alueen ulkopuolelle. Taajamatilastosta löytyy tiedot taajaman väkiluvusta, pinta-alasta ja asukastiheydestä. Tampereen ja Turun keskustaajamien vertailuluvut ovat seuraavat:


334 112 276,23 1 209,50 Tampere kt
272 230 280,82 969,4 Turku kt

Tampereen keskustaajama on 61882 asukasta suurempi, pinta-alaltaan hieman pienempi ja väestöntiheydeltään selvästi Turkua tihempään asutettu. Taajamatilasto valaisee erinomaisesti sitä, miksi hallinnollisten kuntarajojen mukainen vertailu tuottaa vääristyneitä asukustiheyksiä ja on siksi kehno mittari kertomaan erilaisista "hallinnollisten kuntien" väkilukutiheydestä yhtään mitään. Tätähän valaisevat monet muutkin kaupungit, joiden kuntaliitosten jäljiltä näennäinen väestöntiheys on pudonnut suorastaan romahdusmaisesti. Esimerkkinä voisi mainita vaikka Hämeenlinnan, Oulun ja Rovaniemen tai Jyväskylän ennen ja jälkeen viime vuosina tehtyjen kuntaliitosten. Taajamavertailu tuo erinomaisesti esiin sen, ettei eräiden kuntakeskusten lyhyet välimatkat kerro koko kaupunkiseudun koosta tai väestöntiheydestä tuon taivaallista. Eräänlaista lillukanvarsiin tarttumista vain. Taajamavertailu tuo totuuden esiin paljon selvemmin.

Tilastokeskus tuuppasi ulkomaailman ihmeteltäväksi tuoreimmat luvut Tampereen ja Turun seutujen(kin) väkiluvuista. Keskenään kilpailevien kaupunkiseutujen väkiluvut olivat 31.10.2018 seuraavat:

Tampere 235114
Nokia 33460
Ylöjärvi 33015
Kangasala 31648
Lempäälä 23191
Pirkkala 19373

Yhteensä 375801

Turku 191737
Kaarina 33410
Raisio 24201
Lieto 19771
Naantali 19151
Rusko 6241

Yhteensä 294511

Lokakuu 2018 oli siitä vaihteeksi poikkeuksellinen kuukausi, että Turku kasvoi enemmän kuin Tampere, jonka kasvoi vain muutamalla kymmenellä asukkaalla. Positiivista väkilukukehitystä silti kummallakin. Kaupunkien väkilukuero supistui 43377 asukkaaseen. Kuitenkin kun ottaa huomioon naapurikunnatkin, ero kasvoi hieman lokakuun aikana. Tampereen seudulla on tällä epävirallisella rajauksella 81290 ihmistä enemmän kuin Turussa. Suomen 10. suurimman kaupungin asemasta kilpailevilla Kouvolalla ja Porilla ei ole kovin paljoa enempää asukkaita. Verrattuna vuodenvaihteen epävirallisiin ennakkoväkilukuihin Tampere on kuluvana vuonna kasvanut 3147 asukasta ja Turku 1943 asukasta. Muutaman vuoden sisällä Turkukin puhkaissee 200 000 asukkaan maagisen rajan.

Kun kuukausi on taas vierähtänyt, on uutta tietoa herunut näiden keskenään kilvoittelevien kaupunkien väkilukukehityksestä. Marraskuun lopussa 2018 väkiluvut olivat Suomen toiseksi ja kolmanneksi suurimmalla kaupunkiseudulla seuraavat:

Tampere 235219
Nokia 33517
Ylöjärvi 32993
Kangasala 31689
Lempäälä 23191
Pirkkala 19386

Yhteensä 375995

Turku 191737
Kaarina 33442
Raisio 24207
Lieto 19807
Naantali 19173
Rusko 6247

Yhteensä 294613

Vuoden loppua kohti kaupunkien kasvu on taas rauhoittunut selvästi. Marraskuu oli taasen tyypillinen kuukausi tälle vuodelle siinäkin suhteessa, että kaupunkien väkilukuero kääntyi taas kasvuun, joskaan tässä suhteessa ei yhden kuukauden aikana tapahtunut mitään mullistavaa. Se oli marraskuun lopussa 43482 asukasta. Sitähän on karttunut kuluvana vuonna jo toista tuhatta asukasta. Samoin on huomionarvoista, että kaupunkiseutujen kokoero on sekin jatkanut kuukauden aikana kasvuaan ollen marraskuun lopussa 81382 asukasta. Tampere on kasvanut vuoden aikana 3252 asukasta ja Turku 1943 asukasta, kun viimeisimpiä lukuja verrataan vuodenvaihteen ennakkoväkilukuihin. Kaupunkiseutujen tasolla taas väkilukuero on taas enentynyt vuoden aikana lähes 1900 asukkaalla, joten on ilmeistä, että siirryttäessä suurempaan mittakaavaan kokoeron paisuminen näyttäytyy entistäkin selvemmin Tampereen seudun hyväksi verrattuna Suomen entiseen pääkaupunkiin.

Ennakkoväkilukutilaston viimeiset luvut julkistettiin vuoden 2018 osalta hiljan. Vuodenvaihteen 2018/2019 lopulliset, tarkistetut väkiluvut tulevat julki myöhemmin tänä vuonna. Joka tapauksessa joulukuun lopun kunnittaiset väkiluvut Tampereen ja Turun seuduilla olivat seuraavat:

Tampere 235487
Nokia 33527
Ylöjärvi 32980
Kangasala 31679
Lempäälä 23204
Pirkkala 19363

Yhteensä 376240

Turku 191664
Kaarina 33474
Raisio 24198
Lieto 19831
Naantali 19238
Rusko 6248

Yhteensä 294653

Kuukauden aikana väkiluvuissa tapahtui muutoksia sangen niukasti. Turun väkiluku osoitti lieviä laskun merkkejä, kun taas Tampere jatkoi loivalla kasvu-urallaan. Tämä oli omiaan uudelleen kasvattamaan kaupunkien välistä väkilukueroa. Se karttui joulukuun lopussa jo 43823 asukkaaseen. Tampere kasvoikin lähes koko viime vuoden vinhempaa vauhtia kuin Turku. Tampere kasvoi lopulta lähes samaa tahtia kuin edellisvuonna, 3520 asukasta verrattaessa vuotta vanhempaan ennakkoväkilukuun. Turun sinänsä selvä kasvu hyytyi lopulta 1870 asukkaaseen. Kun taas vertaillaan keskuskaupunkien ja niiden ympärillä sijaitsevien viiden kehyskunnan kokonaisuuksia toisiinsa, havaitaan Tampereen ja Turun kokoeron karttuneen senkin jo rouheaan 81587 asukkaaseen. Tämä on jo huomattavan selvä kokoero Suomen toiseksi ja kolmanneksi suurimman kaupunkiseudun välillä. On mielenkiintoista havaita, miten 2010-luvun viimeisenä vuonna mahtaa tapahtua kaupunkien väkilukukehityksessä Tampereella ja Turussa. Tasoittuuko väkilukueron tasainen kasvu, vai jatkaako viime vuosille tyypillistä kehitystään eli Tampereen voittokulkua? Mikä lopulta kääntäisi kehityskulun Turulle edullisempaan suuntaan?

Kehitys ei pysähtynyt vuoden 2018 loputta ja vuoden 2019 alettua. Ihmiset syntyvät, kuolevat, muuttavat paikkakunnalta toiselle tänäkin vuonna. Niinpä Tampereen ja Turun väkimäärät ovat alkaneena vuonna muuttuneet. Tästä kertoo sanomaansa TIlastokeskuksen uunituore ennakkoväkilukutilasto tammikuun 2019 lopusta. Sen mukaan tuoreimmat väkiluvut ovat

Tampere 235615
Nokia 33539
Ylöjärvi 32962
Kangasala 31743
Lempäälä 23209
Pirkkala 19377

Yhteensä 376445

Turku 191603
Kaarina 33449
Raisio 24182
Lieto 19846
Naantali 19250
Rusko 6252

Yhteensä 294582

Vuoden 2019 jatkoi lievän Tampereen voittokulun merkeissä. Pirkanmaan pääkaupunki jatkoi lievällä nousu-uralla, samoin Tampereen kaupunkiseutu kokonaisuudessaan. Turun väkiluvun kehitys puolestaan oli jossain määrin mollivoittoista, sillä niin Turun kuin sen ympärillä olevan kaupunkiseudun väkimäärä vähentyi hieman. Tämä johti siihen tammikuussa, että ennen niin tasaisesti kilvoitelleiden kaupunkien väkilukuero ylitti ensimmäistä kertaa 44000 asukkaan rajan. Se oli 31.1.2019 44012 asujainta ja koko kaupunkiseudun ero 81863 asukasta. Tammikuusta on paha lähteä puhumaan koko kuluvasta vuodesta vielä yhtään mitään, mutta se saattaa jatkua totuttua rataansa. Molemmat kaupungit kuuluvat Suomen harvalukuisiin kasvukeskuksiin, mutta mahtaako Tampere jatkaa ripeämpää kehitystään?

Tilastokeskus julkaisi helmikuun 2019 väestön ennakkotilastot. Niistä poimin Tampereen ja Turun seudun kuntien väkiluvut.

Tampere 235715
Nokia 33583
Ylöjärvi 32986
Kangasala 31785
Lempäälä 23228
Pirkkala 19395

Yhteensä 376692

Turku 191731
Kaarina 33473
Raisio 24175
Lieto 19853
Naantali 19248
Rusko 6257

Yhteensä 294737

Molemmat keskuskaupungit kasvoivat hieman helmikuun aikana, mutta Turku tällä kertaa ripeämmin. Kaupunkien väkilukuero oli helmikuun lopussa 43984 asukasta. Koko kaupunkiseudulla väkilukuero oli 81955 asukasta, joten se taas oli kasvussa kuukauden takaiseen verrattuna. Alkuvuonna Tampere on kasvanut 228 asukasta ja Turku 67 asukasta, joten kumulatiivisessa kehityksessä Tampere on edellä myös alkaneena vuonna. Noin kuukausi sitten julkisuuttakin saanut yksityisen konsulttiyrityksen selvitys kaupunkiseutujen kehityksestä vuoteen 2040 mennessä ennakoi kaupunkiseutujen väkilukukehityksen tasoittumista. Sillä on kylläkin merkitystä, kuinka monta kuntaa lasketaan kuuluvaksi kaupunkiseutuun ja varsinkin ydinkaupunkialueeseen.

Kuluvan vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen väkilukutiedot on julkaistu. Maaliskuun lopussa väkiluvut olivat seuraavat Tampereen ja Turun alueilla:

Tampere 235634
Nokia 33603
Ylöjärvi 33007
Kangasala 31815
Lempäälä 23220
Pirkkala 19417

Yhteensä 376696

Turku 191448
Kaarina 33529
Raisio 24161
Lieto 19843
Naantali 19276
Rusko 6264

Yhteensä 294521

Maaliskuu 2019 osoittautui sikäli poikkeukselliseksi kuukaudeksi, että nyt molempien maakuntakeskusten väkimäärä taittui negatiiviseksi. Tampereen väkiluku putosi kuukaudessa vajaat sata mutta Turun väkiluku vastaavasti notkahti lähes kolmesataa asukasta. Tämä taas aiheutti näiden perinteisten kilpakaupunkien väkilukueron hyppäyksen uuteen ennätykseensä, 44186 asukkaaseen. Kehyskunnat mukaan lukien väkilukueroa oli karttunut 82175 asukasta Suomen toiseksi ja kolmanneksi suurimman väestökeskittymän välillä, missä siinäkin oli hienoista kasvua. Verrattaessa Tampereen väkilukua edellisen vuoden lopun ennakkoväkilukuun kaupunki on kasvanut kolmessa kuukaudessa 147 asukasta ja Turun väkiluku on supistunut 216 asukasta. Kun taas tätä alkuvuotta vertaa vuoden 2018 alkuvuoteen, näyttäisi molempien kaupunkien kasvu olevan selvästi rauhoittumassa. Toisaalta siihen ei vaikuta tänä vuonnakaan olevan tulossa muutosta, että Tampere jatkaa suhteessa Turkuun ripeämpää kehitystä. Näin ainakin ensimmäisen vuosineljänneksen lukujen valossa.

Kuuno_Kyykkä

Kuluvaa vuotta on ehditty hämmästellä, ihmetellä ja kummastella jo toukokuun loppuun. Eräs perin mielenkiintoinen seikka on se, että uunituoreet väestön ennakkotilaston väestötiedot on julkistettu. Mikäs siitä taas saattaisikaan olla sen kutkuttavampaa kuin Tampereen ja Turun seutujen aivan viimeisimmät väestötiedot? Vuoden ensimmäisen kolmannes on saatu pakettiin, ja samalla näitä lukuja on tähän ketjuun läiskitty jo kolme vuotta! 30.4.2019 olivat väkiluvut Tampereen ja Turun seudulla siis seuraavat:


Tampere 235623
Nokia 33665
Ylöjärvi 33039
Kangasala 31859
Lempäälä 23234
Pirkkala 19445

Yhteensä 376865

Turku 191467
Kaarina 33567
Raisio 24174
Lieto 19831
Naantali 19274
Rusko 6253

Yhteensä 294566

Muutamiin viime vuosiin nähden Tampereen alkuvuoden väkiluvun kehitys on osoittautunut pettymykseksi. Neljän kuukauden väkiluvun kasvu on ollut vain runsaat sata asukasta. Jos vertaa vuodenvaihteen tarkistettuihin lukuihin, kasvuluku on hieman parempi. Vastaavasti Turun väkiluku on pudonnut lähes parisataa asukasta verrattuna vuodenvaihteen ennakkoväkilukutietoihin. Kaupunkien väkilukuero oli huhtikuun lopussa 44156 asukasta, missä on kuukauden aikana tapahtunut lievää pudotusta turkulaisten huojennukseksi. Kun naapurikunnat otetaan vertailuun mukaan, kaupunkiseutujen ero kuitenkin jatkanut kasvuaan ollen huhtikuun lopussa 82299 asujainta. Vuoden ensimmäisen kolmanneksen lukujen valossa kehyskuntien kasvu on ollut selvästi pirteämpää kuin viime vuosina on ollut tapana erityisesti suhteessa keskuskaupunkeihin.

Huhtikuuta 2019 voi verrata myös ensimmäisen viestin huhtikuun 2016 lukuihin. Tampere on kasvanut siinä ajassa karvan alle 10 000 asukasta, mikä on kaupungin mittakaavassa erittäin ripeää. Turun kasvu on sekin ollut huomattavaa, yli 5400 asukasta, mutta kuitenkin selvästi maltillisempaa kuin Tampereen. Tampereen seudun kuusi kuntaa on kasvanut samassa ajassa yli 13000 asukasta, kun taas Turku naapurikuntineen on haalinut runsaat 7000 asukasta lisää. Sekä keskuskuntien että koko kaupunkiseudun kehityksestä voi vetää viimeisten kolmen vuoden osalta vain sen johtopäätöksen, että Tampereesta on kehkeytynyt rahtusen tai pari entisestäkin selvemmin valtakunnan kakkonen Turun (ja Oulun) jäädessä jälkeen selvästi.


- Kuuno Kyykkä

Toukokuun 2019 kunnittaiset ennakkoväkilukutiedot on julkaistu. Tampereen ja Turun kaupunkialueiden luvut olivat seuraavat:

Tampere 235 567
Nokia 33 729
Ylöjärvi 33 068
Kangasala 31 845
Lempäälä 23 266
Pirkkala 19 488

Yhteensä 376 963

Turku 191 461
Kaarina 33 566
Raisio 24 158
Lieto 19 832
Naantali 19 302
Rusko 6 256

Yhteensä 294 575

Molempien keskuskaupunkien väkiluvut vähenivät huhtikuun loppuun mennessä, mutta Tampereen voimakkaammin. Molempien kaupunkien väkilukukehitys on ollut varsin samansuuntainen kuluneena vuonna. Vuodenvaihteen ennakkoväkilukuun verrattuna Tampereen väestökehitys on ollut viiden kuukauden osalta 80 asukasta plussalla ja Turulla 203 asukasta miinusta. Tampereen kehitys on siis hieman parempaa kuin Turussa, mutta tilanne on paljon tasaisempi kuin viime vuosina yleensä. Tilanne on tasoittunut siinäkin mielessä, että kehyskunnat ovat kasvaneet ripeämmin kuin keskuskaupungit samaan tapaan. Kaupunkien kokoero oli puolestaan kuukauden vaihteessa 44 106 asukasta; kaikki kehyskunnat mukaan luettuna se oli 82 388 asukasta. Tampereen ja Turun kokoero supistui hieman huhtikuun loppuun verrattuna, mutta vuodenvaihteeseen verrattuna ero on siis kasvanut himpun verran. Tampereen kaupunkiseutu kokonaisuudessaan on kasvanut tänä vuonna ripeämmin kuin Turun kaupunkiseutu, mutta väkilukueron karttuminen näyttäisi tänä vuonna painottuvan Tampereen naapurien hyväksi.

- Kuuno Kyykkä

- Kuuno Kyykkä

Tampereen seutu vie Turkua kuin litran mittaa tällä hetkellä.

Tilastokeskus tuuppasi julkisuuteen jokamiehen näprättäväksi uusimmat tiedot katajaisen kansamme väkilukun kehityksestä kuluvana vuonna. Poimin niistä vaihteeksi Tampereen ja Turun tuoreimmat väkilukutiedot 30.6.2019 tilanteen mukaisesti.

Tampere 235647
Nokia 33757
Ylöjärvi 33115
Kangasala 31823
Lempäälä 23342
Pirkkala 19497

Yhteensä 377 181

Turku 191460
Kaarina 33661
Raisio 24169
Lieto 19910
Naantali 19350
Rusko 6282

Yhteensä 294832


Kesäkuu ei tuonut siihen mitään uutta, etteivät kilpailevat maakuntakeskukset olennaisesti ole kasvaneet kuluvana vuonna. Syksyllä yliopistokaupunkeihin muuttavat opiskelijat tuovat melkoisen osan positiivisesta väestökehityksestä muutaman kuukauden aikana. Tässä ei ole mitään uutta, mutta Tampereen väestökehitys on alkanut ainakin kuluvana vuonna osoittaa tasoittumisen merkkejä. Turulle alkuvuoden jopa negatiivinen kehitys lienee ollut tyypillisempää. Verrattaessa vuoden 2018 lopun ennakkoväkilukuihin Tampere on kasvanut 160 asukasta ja Turusta väki on vähentynyt 204 asukasta. Kesäkuun lopussa näiden kaupunkien välinen kokoero oli 44187 asukasta. Näillä epävirallisilla rajauksilla kaupunkiseutujen kokoero oli 82349 asukasta. ero supistui hieman edelliseen kuukauteen verrattuna, mutta on ollut koko vuoden aikana sekin kasvussa.

Naapurien pikkukuntia ei ole tarkoituksenmukaista tässä seurata yksityiskohtaisesti, mutta niiden tuoma lisä on kuitenkin syytä huomioida. Johtopäätös niiden osalta kuluvan vuoden ensipuoliskolta on se jo aiemmin noteerattu fakta, että Tampereen kaupunkiseudun kasvu kokonaisuudessaan on ollut ripeämpää kun Turun seudun. Lisäksi Tampereen naapurikunnat ovat pesseet Turun naapurit väkiluvun karttumisessa. Tampereen kaikki viisi kehyskuntaa ovat kasvaneet vuoden 2019 alkupuoliskolla tasaisesti, kun taas Turun suunnalla ovat positiivisesti erottuneet ennen muuta Kaarina ja Lieto eli Helsingin suunta karkeasti ottaen.

Jään odottamaan, mitä vuoden kolmas kvartaali tuo tullessaan. Jos pitäisi ennakoida, Tampere vie tämänkin vuoden mutta eräisiin muihin 2010-luvun vuosiin verrattuna selvästi niukemmalla marginaalilla.

- Kuuno Kyykkä

Kuuman heinäkuun kuumat väkiluvutkin ovat nyt lyöty pöytään Tilastokeskuksen toimesta kaiken kansan pällisteltäväksi. Niistä löytyvät myös allekirjoittanutta niin maan perusteellisen kovasti kiinnostavat Tampereen ja Turun uusimmat väkiluvut. Ne olivat 31.7.2019 seuraavat:

Tampere 235867
Nokia 33861
Ylöjärvi 33168
Kangasala 31835
Lempäälä 23397
Pirkkala 19586

Yhteensä 377714

Turku 191676
Kaarina 33727
Raisio 24188
Lieto 19953
Naantali 19323
Rusko 6288

Yhteensä 295155


Tampere ja Turku alkoivat osoittaa jonkinlaisia laihan kasvun merkkejä. Tampere saavutti uuden väkilukuennätyksensä, samoin teki Lounais-Suomen ylpeys. Verrattuna vuodenvaihteen ennakkoväkilukuihin Tampere on kasvanut 380 asukasta ja Turkukin sentään 12 asukasta. Todellinen väkiluvun kasvu on ollut parisataa asukasta enemmän kummassakin kaupungissa, koska tarkistetut viralliset väkiluvut olivat hieman matalammat kuin joulukuun lopun ennakkoväkiluvut. Tampereen ja Turun kaupungin väkilukuero oli heinäkuun lopussa 44191 asukasta. Se lienee myös uusi ennätys, vaikka tänä vuonna eron kasvu on ollut suhteellisen vähäistä.

Koko kuntakuusikkoa vertailtaessa väkilukueroa on 82559 asukasta. Se on suunnilleen saman verran kuin nyky-Kouvolassa on asukkaita. Jos Tampereen ja Turun välinen kokoero on kasvanut tänä vuonna vain 368 asukasta, Tampereen seutu kuitenkin on peitonnut kuluneena reiluna puolena vuotena Turun seudun lähes 1000 asukkaalla. Kehityksen suunta sojottaa edelleen kaupunkien (ja seutujen) välisen eron paisumisen suuntaan. Varsinais-Suomen valtalehteä lukiessa saa aiheesta kuitenkin sen käsityksen, ettei siellä ole päästy asiantilan kieltämisen vaiheesta yli.

- Kuuno Kyykkä

Kuukausi on jälleen vierähtänyt, ja Tilastokeskukselta on tullut jälleen julki uusimmat tiedot Suomen kuntien väkilukukehityksestä. Elokuun 2019 osalta oli odotettavissa kenties suurin vuosittainen hyppäys kummankin yliopistokaupungin väkilukukehityksessä. Enemmän kuin koko alkuvuonna yhteensä kasvoivat sekä Tampere että Turku. Väkiluvut olivat 31.8.2019 seuraavat:

Tampere 237392
Nokia 33814
Ylöjärvi 33126
Kangasala 31854
Lempäälä 23393
Pirkkala 19552

Yhteensä 379131

Turku 192674
Kaarina 33758
Raisio 24162
Lieto 19978
Naantali 19288
Rusko 6285

Yhteensä 296145

Kumpaankin kaupunkiin muutti paljon nuorta väkeä aloittaakseen opintonsa kaupunkien lukuisissa opinahjoissa. Kuukausi ei kuitenkaan ollut mitenkään yllätyksellinen sikäli, että Tampere kasvoi jälleen huomattavasti rivakammin. Vuodesta on tulossa selvästi rauhallisemman kasvun vuosi kuin parista edeltävästä vuodesta, mutta Tampere on kuitenkin kasvanut vuoden 2019 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana 1905 asukasta lisää, kun näitä ennakkoväkitiedon lukuja vertaa tässä ketjussa aiemmin esiteltyihin vuodenvaihteen 2018/2019 ennakkoväkilukuihin. Vastaavassa ajassa Turku on kasvanut 1010 asukasta, joten kohtalaisen kasvun vuodeksi tämä vuosi on sielläkin kääntynyt, vaikka vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden kumulatiivinen saldo oli siellä mollivoittoisesti miinuksella. Elokuussa myös Suomen kakkos- ja kolmoskaupunkien välinen kokoero lähti uudelleen vahvaan nousuun: se oli 44718 asukasta elokuun lopussa. Myös koko kaupunkiseutujen välinen kokoero on kuluvana vuonna ollut vahvassa kasvussa. Se oli kuukauden vaihteessa 82986 asukasta, kun se oli esimerkiksi vuodenvaihteessa 81587 asukasta. Tampere on kasvanut vuonna 2019 lähes tuhat asukasta enemmän kuin Turku, ja Tampereen kaupunkiseutu jopa 1400 asukasta enemmän kuin Turun kaupunkiseutu, kun mukaan otetaan likeisimmät naapurit. Näin 2010-luvun viimeinen vuosikin näyttää kääntyvän vahvasti Tampereen voitoksi. Kuluvana vuosikymmen on ollut molempien kaupunkien osalta vahvan positiivisen kehityksen aikaa, ja Tampere on kasvanut koko kuluvan vuosikymmenen ajan selvästi ripeämmin kuin Turku.

- Kuuno Kyykkä

Kuukausi on jälleen vierähtänyt, ja demografista kehitystä voi jälleen kerran luodata usein keskenään tukkanuottasilla olevien kaupunkien eli Tampereen ja Turun luodata. Aurajoen varren asujainta tuskin syyskuun 2019 luvut saavat hymyävälle tuulelle, sillä Tampereen voittokulku on jatkunut taattua latuaan. Uusimmat luvut ovat seuraavat:

Tampere 237937
Nokia 33828
Ylöjärvi 33176
Kangasala 31831
Lempäälä 23394
Pirkkala 19579

Yhteensä 379 745

Turku 193058
Kaarina 33789
Raisio 24081
Lieto 19970
Naantali 19295
Rusko 6306

Tämä vuosi on ollut perin tyypillinen vuosi korkeakoulukaupunkien osalta sikäli, että vuoden väkiluvun kasvusta leijonanosa karttuu elo-syyskuusta. Turulle tämä on ollut hyvin tyypillistä tämän ketjun tarkasteluaikana ja Tampere on lähestynyt tässä suhteessa Turkua. Näitä kaupunkeja keskenään verrattaessa kuitenkin havaitaan Tampereen tänäkin vuonna kasvavan selvästi Turkua rivakammin. Turku kasvaa mutta selvästi Tamperetta hitaammin. Näin koko 2010-luvun osalta voidaan tiivistää.

Suhteessa vuodenvaihteen ennakkoväkilukuihin Tampere on kasvanut tänä vuonna 2450 asukasta. Turkulaisia taas on kertynyt 1394 lisää kuluvana vuonna. Tampere on siis yhdeksässä kuukaudessa kasvanut yli 1000 asukasta enemmän kuin Turku. Vastaavasti väkilukuero on pompannut jo 44879 asukkaaseen. Kehyskunnat huomioiden taas Suomen toiseksi ja kolmanneksi merkittävimmän kaupunkiseudun kokoero on 83246 asukasta. Molemmat koko- ja merkityseroa osoittavat luvut saavuttivat 30.9.2019 uudet ennätyksensä. Meneillään oleva väestön keskittyminen muutamiin suuriin kasvukeskuksiin näkyy enemmän Tampereella kuin Turussa. Koollaan nämä kaupungit eivät olekaan keskenään kilpailleet enää sitten 1980-luvun alun.

Lokakuun 2019 osalta on julkistettu väkilukutiedot Tampereen ja Turun kaupunkiseutujenkin osalta. Niistä selviää kummankin kaupunkiseudun vahvan väkiluvun karttuvan myös kuluvan vuoden osalta rauhoittuen taas kuitenkin vuoden loppua kohti. Tampereen ja Turun kaupunkiseudun keskinäisen eron vahvistuminen on sekin ollut kuluvana vuotena ilmeistä. Tampereella meni uusi "tuhatluku" riki ensimmäisen kerran kaupungin historiassa.

Tampere 238056
Nokia 33888
Ylöjärvi 33210
Kangasala 31880
Lempäälä 23435
Pirkkala 19598

Yhteensä 380 067

Turku 193149
Kaarina 33822
Raisio 24067
Lieto 19943
Naantali 19290
Rusko 6322

Yhteensä 296593

Tampere on kasvanut kuluvana vuonna 2569 asukasta ja Turku 1485 asukasta. Näin Tampereen ja Turun välinen kokoero on tänä vuonna kasvanut 1084 asukkaalla, kun verrataan saman tilaston joulukuun lopun väkilukuihin, jotka eroavat jonkin verran tarkistetuista, lopullisista väkiluvuista. Tästä voidaan päätellä kaupunkien veto- ja pitovoimaeron pysyneen Tampereelle edullisena vankistaen valtakunnan kakkos- ja kolmoskeskusten välistä eritahtista kehitystä. Kaupunkien kokoero on kasvanut 44907 asukkaaseen. Kun lukuun otetaan kaupunkien naapurikunnat, väkilukuero on karttunut kuluvana vuonna jopa 1887 asukkaalla. Se on kaikkiaan jo 83474 asukasta. Tampereen seutu on kasvanut 3827 asukasta, kun taas Turun seutu 1940 asukasta. Tampere on siis kasvanut osapuilleen kaksinkertaisesti Turun seutuun verrattuna, mikä on merkittävä ero. Muutaman viime vuoden hurja kasvu on kuitenkin ollut selvästi rauhoittumassa. Se on ollut myös normalisoitumassa myös siinä mielessä, että naapurikunnat ottavat suuremman osan koko potista.

- Kuuno Kyykkä

Välillä otan luvut Tilastokeskuksen taajamatilastosta. Vuoden 2018 Tampereen ja Turun keskustaajamien väkiluvut, maapinta-ala ja väestöntiheys olivat seuraavat:

Tampereen kt. 337541; 277,54 km2; 1216,2 as/km2
Turun kt. 274896; 281,62 km2; 976,10 as/km2

Wikipediasta löytyy tietoa taajaman käsitteestä, keskustaajaman merkityksestä sekä luettelo Suomen taajamista. Sieltä löytyy myös tietoa, kuinka monen kunnan alueelle nämä ns. keskustaajamat ulottuvat. Tampereen ja Turun alueille mahtuu myös alueita, jotka muodostavat oman taajamansa, eivätkä kuulu keskustaajamaan. Myös tässä suhteessa Tampere on selvästi Turkua suurempi, joskin ero pienenee käyttämääni hallinnollisten naapurikuntien rajaukseen. Taajamamäärityksen mukaan Tampereen seutu on 62645 asukasta suurempi kuin Turun seutu 31.12.2018. Taajamavertailunkin perusteella ero kasvanut edellisen vuoden lukuihin verrattuna. Taajamavertailu paljastaa myös lahjomattomasti sen tosiasian, että ajatus Turun kaupunkiseudun erityisestä tiiviydestä osoittautuu myytiksi. Tampereen taajamassa asutaan hieman pienemmällä alueella selvästi tiiviimmin kuin Turussa.

Tilastokeskus on päivittänyt väkiluvun ennakkotilastoaan. Siitä käyvät ilmi myös marraskuun lopun 2019 kunnittaiset väkiluvut. Tampereen ja Turun seutujen tuoreimmat väkiluvut olivat 30.11.2019 seuraavat:

Tampere 238245
Nokia 33916
Ylöjärvi 33212
Kangasala 31834
Lempäälä 23442
Pirkkala 19627

Yhteensä 380 276

Turku 193271
Kaarina 33881
Raisio 24055
Lieto 19986
Naantali 19287
Rusko 6317

Yhteensä 296 797

Kaikki tarkasteltavat kaupungit ovat kasvaneet verrattuna vuodenvaihteeseen Raisiota lukuun ottamatta. Molemmat kaupunkiseudut kuuluvat valtakunnallisten kasvukeskusten joukkoon. Tampere on kasvanut vuodenvaihteen ennakkoväkilukuihin verrattuna 2758 asukkaalla, Turku 1607 asukkaalla. Kuluvana vuonna Tampere on kasvanut 1151 asukasta enemmän kuin Turku. Tässä konkretisoituu sangen selvästi kaupunkien ero veto- ja pitovoimassa. Kaupunkien välinen väkilukuero on nyt 44974 asukasta, joten lähikuukausina ylittynee jo 45000 asukkaan historiallinen raja. 2010-luvulla se on kasvanut lähes 10000 asukkaalla. Koko kaupunkiseudulla väkilukuero on nyt 83479 asukasta, joten ero on varsin vankka tälläkin tasolla. Vielä yksi kuukausi, niin saadaan joulukuun luvut, niin saadaan pakettiin vuoden 2019 väkiluvut.

- Kuuno Kyykkä

Kun nyt on päästy uuden vuosikymmenen puolelle, on saatu julkaistua 2010-luvun viimeiset kunnittaiset väkilukutiedot. Niistä saa tuttuun tapaan poimittua Tampereen ja seudun suuntaa antavat väkilukutiedot 31.12.2019:

Tampere 238 221
Nokia 33 943
Ylöjärvi 33 234
Kangasala 31 867
Lempäälä 23 529
Pirkkala 19 620

Yhteensä 380414

Turku 193 246
Kaarina 33 931
Raisio 24 068
Lieto 20 011
Naantali 19 312
Rusko 6324

Yhteensä 296892

Joulukuun loppuun mennessä väkiluvun kehitys tasaantui hienoiseen laskuun, joskin se jäi pieneksi. Kokonaisuudessaan kaupunkiseudut jatkoivat kasvuaan. Tampere kasvoi vuonna 2019 2734 asukkaalla, kun verrataan pelkästään väestön ennakkotilaston lukuja. Turku puolestaan kasvoi viime vuonna 1582 asukkaalla. Näin ollen kaupunkien väkilukuero kasvoi 1152 asukkaalla kirkastaen joulukuun aikana kokonaisella yhdellä asukkaalla lisää kaupungin jo ennestäänkin selvää kakkoskaupungin asemaa. Kaupunkien välinen kokoero oli 44975 asukasta vuodenvaihteessa. Samansuuntaista oli kehitys, kun tarkastellaan kaupunkiseutujen väkilukukehitystä vuoden 2019 osalta. Tampereen seutu kasvoi 4174 asukkaalla viime vuonna, kun Turun seudun oli tyytyminen 2239 asukkaaseen. Kaupunkiseutujen kokoero saavutti taas uuden ennätyksen, 83522 asukasta. Koko nyky-Kouvolassa on vähemmän asukkaita ja pari pikkukuntaa haukanneessa Porissakin vain hieman enemmän kuin on Tampereen ja Turun kaupunkiseutujen kokoero.

Jos tämän ketjun aloituksessa esiin tuotiin se tamperelaisittain riemastuttava tosiseikka, että takavuosikymmenten kilvoittelu kakkoskaupungin tittelistä on tosiaan ohi, koska Tampere voittaa niin selvästi Turun tätä nykyä, ei se asia ainakaan ole muuttunut tippaakaan reilussa kolmessa ja puolessa vuodessa. Jää nähtäväksi, mitä uusi vuosikymmen tuo tähän kehitykseen. Tiedossa on, että koko Suomen väkiluvun karttuminen on muuttovoiton varassa. Turussa puolestaan on enemmän maahanmuuttajia sekä suhteellisesti että absoluuttisesti. Alkaako tämä kallistaa vaakakuppia Suomen vanhiman kaupungin hyväksi vai jatkaako kehitys yhä tuttua latuaan lisäten Pohjoismaiden suurimman sisämaakaupungin entisestäänkin selvää kaulaa Turkuun? Eletään mielenkiintoisia aikoja.

- Kuuno Kyykkä

Kummallisia sijalukuja tämän ketjun vertailuissa.

Jokohan kakkonen eli Espoo on ylittänyt 300 tuhannen rajan...

Uuden vuosikymmenen ensimmäiset kuukausittaiset ennakkoväkiluvut on julkistettu. Tampereen ja Turun ydinkaupunkiseutujen väkiluvut olivat seuraavat 31.1.2020:

Tampere 238 420
Nokia 33 966
Ylöjärvi 33 216
Kangasala 31 897
Lempäälä 23 511
Pirkkala 19 673

Yhteensä 380 683

Turku 193 176
Kaarina 33 979
Raisio 24 096
Lieto 20 012
Naantali 19 301
Rusko 6 334

Yhteensä 296 898

Tammikuu 2020 sujui tässä ketjussa hyvin totutulla tavalla eli Tampereen rivakamman väkiluvun kasvun merkeissä. Vuosi sitten kirjoitin tammikuun 2019:n osalta, että ensimmäistä kertaa oli ylitetty 44000 asukkaan rajapyykki. Nyt ylitettiin tuhatta suurempi tuhatluku, kun väkilukuero kasvoi jo 45244:ään. Verrattuna vuodenvaihteen 2019/2020 lukuihin Tampere kasvoi 199 asukasta, kun taas Turun väkiluku supistui 70 asukasta. Valopilkkuna Turun seudulta voi mainita sen, että kehyskunnista siellä on ensimmäistä kertaa suurin kunta, kun Kaarina kasvoi himpun verran suuremmaksi kuin Nokia. Kaupunkiseutujen tasolla kokonaisuudessaan saavutettiin kuitenkin uusi ennätys, kun Tampereen ja Turun seutujen väkilukuero kasvoi 83785 asukkaaseen. Tämä erotus ylittänee lähikuukausien aikana jo Porin väkiluvun. Tässä ketjussa vuotuista kasvua verrataan vuodenvaihteen ennakkoväkilukuihin, jotka varmaan tänäkin vuonna eroavat lopullisista, tarkistetuista väkiluvuista.

Tammikuun perusteella ei voi veikata mitään varmaa koko vuodesta, mutta siltähän sen perusteella näyttää, että kummatkin kaupunkiseudut tulevat jatkavat kasvu-urallaan ja jos ei suuria ihmeitä tapahdu, Tampereen kasvu jatkuu Turkua vinhempaa vauhtia totuttuun tyyliin.

- Kuuno Kyykkä

Vastikään kuntien demografista kehitystä tarkkaavien iloksi julkaistiin helmikuun väkilukutiedot. Ihme ja kumma, kuluva vuosi on kuin onkin alkanut Tampereen voittokulun merkeissä suhteessa armaaseen verrokkikaupunkiinsa. 29.2.2020 väkiluvut olivat Tampereen ja Turun kaupungeilla seuraavat:

Tampere 238 475
Nokia 34 009
Ylöjärvi 33 228
Kangasala 31 935
Lempäälä 23 556
Pirkkala 19 668

Yhteensä 380 871

Turku 192 968
Kaarina 34 022
Raisio 24 126
Lieto 20 039
Naantali 19 263
Rusko 6 319

Yhteensä 296 737

Verrattuna vuodenvaihteeseen Pirkanmaan pääkaupunki on kasvanut 254 asukasta. Koko ydinkaupunkiseutu on kasvanut kahden kuukauden aikana 457 asukasta. Ei tässä mitään mullistavaa, tasaisella kasvu-uralla kuitenkin ollaan. Turku puolestaan on menettänyt asukkaitaan 278 asukasta vastaavasta ajassa. Turun seutu kokonaisuudessaan menettänyt 155 asukasta samassa ajassa. Keskuskaupunki on vetänyt koko kaupunkiseudun pakkaselle väestökehityksessä. Saman mollivoittoisen alkuvuoden olen pannut merkille eräinä aiempinakin vuosina. Tästä syystä Tampereen ja Turun väkilukuero on kivunnut 45 507 asukkaaseen. Se onkin ollut selvässä kasvussa koko ajan tässä ketjussa väkilukukehitystä tarkatessa. Vastaavasti ydinkaupunkiseutujen väkilukuero oli kertynyt helmikuun lopussa 84134 asukkaaseen. Kahdessa kuukaudessa Tampereen ja Turun väkilukuero on karttunut jo 532 asukasta ja kaupunkiseutujen tasolla 612 asukasta, joten kahdenkin kuukauden aikana on tällä saralla tapahtunut selvää eriytymistä Tampereen eduksi. Tampere vaikuttaa olevan selvästi attraktiivisempi kaupunki tänäkin vuonna.

- Kuuno Kyykkä

Tilastokeskus julkaisi ennakkoväkilutilastonsa maaliskuun 2020 osalta. Niistä löytyvät uusimmat kutkuttavat tiedot Tampereen ja Turun seudun kuntien väkilukujen kehityksestä. Samalla vähitellen alkaa hahmottua kuva kuluvan vuoden osalta verrokkikaupunkien väestönkasvusta. Tampereen ja Turun seudulla väkiluvut olivat 31.3.2020

Tampere 238730
Nokia 34084
Ylöjärvi 33254
Kangasala 31967
Lempäälä 23610
Pirkkala 19676

Yhteensä 381321

Turku 193015
Kaarina 34131
Raisio 24128
Lieto 20051
Naantali 19291
Rusko 6309

Yhteensä 296925

Vuoden 2020 ensimmäinen vuosineljännes on sujut Tampereen rivakamman väestönkasvun merkeissä. Kaupunki on kasvanut kolmessa kuukaudessa sinänsä maltilliset 509 asukasta. Turku on menettänyt 231 asukasta verrattuna vuodenvaihteen ennakkoväkilukuihin. Luku kaunistui hieman helmikuun luvuista, mutta siitä huolimatta Tampereen ja Turun väkilukuero on kasvanut jo 45715 asukkaaseen. Jostakin merkillisestä syystä Tampere tuntuu kiehtovan suomalaisia selvästi enemmän kuin entinen pääkaupunki. Tampereen seutu on kasvanut kolmen kuukauden aikana 907 asukasta, kun taas Turun seudulla kivutaan 33 asukkaan kasvuun. Tämä siis keskuskaupungin väkikadosta huolimatta. Kaupunkiseutujen väkilukuero on kivunnut 84396 asukkaaseen. Tämäkin taitaa olla uusi ennätys tällä kaupunkialuerajauksella.

- Kuuno Kyykkä

Tampereen ja Turun kaupunkiseutujen kasvusta on saatu uusi päivitys huhtikuun ennakkoväkilukujen julkistamisen myötä. Näiden kaupunkiseutujen väkiluvut olivat 30.4.2020 seuraavat:

Tampere 238656
Nokia 34180
Ylöjärvi 33287
Kangasala 31996
Lempäälä 23635
Pirkkala 19691

Yhteensä 381445

Turku 193025
Kaarina 34176
Raisio 24170
Lieto 20039
Naantali 19303
Rusko 6321

Yhteensä 297034

Huhtikuussa 2020 Tampereen väestökehitys kääntyi lievään laskuun. Koronakevät on ollut ikävämpää aikaa kaupunkielämästä pitävälle, kun monet paikat ovat kiinni. Mediassa on esitetty sellaisia pohdintoja, josko koronakriisi saisi aikaan käänteen väestön pakkautumisessa muutamiin suuriin kaupunkeihin. Se jää nähtäväksi. Turussa vastaava tilanne ei ole huhtikuussa näkynyt yhtä selvästi. Kuiteinkin Turku on yhä pakkasella verrattuna vuodenvaihteen väkikuluihin. Samalla näiden perinteisten kilpakumppanien välinen väkilukuero on hieman kaventunut. Tampereen kaula Turkuun verrattuna oli 30.4. 45631 asukasta. Tampere on kasvanut tänä vuonna 435 asukasta ja Turun väkiluku supistunut 221 asukasta. Näin ollen kumulatiivinen tilanne on 656 asukasta Tampereen eduksi tältä vuodelta.

Huhtikuu oli myönteistä aikaa kaikille kehyskunnille, kun kaikkien tässä tarkasteltujen kuntien väkilukukehitys kiipesi plussalle. Vaikka Tampereen väkiluku hieman notkahti, naapurien väkiluvun lisäys on pitänyt koko kaupunkiseudun kasvussa. Tampereen kaupunkialue on kasvanut kuluvan vuoden aikana 1031 asukasta ja Turun seutu on kiihdyttänyt 142 asukkaan kasvuun. Näin alkuvuonna Turun seudulla on voitu edes puhua kasvusta vain kehyskuntien ansiosta. Kaupunkiseutujen väkilukuero oli jo 84411 asukasta huhtikuun lopussa, mikä kasvoi rahtusen kuukauden takaisesta.

Kirjoitin ensimmäisen kerran tästä aiheesta neljä vuotta sitten tähän samaan ketjuun. Kuriositeettina mainittakoon, että Tampere on kasvanut tässä ajassa 13006 asukasta ja Turku 7011 asukasta. Tästäkin voidaan havaita, että molemmat kaupungit ovat selvässä kasvussa - mutta Tampere voimakkaammassa.

- Kuuno Kyykkä

Toukokuu 2020 ja koulujen loppuminen toi synkkiä pilviä Varsinais-Suomen ylpeyden taivaalle; Tampere sen sijaan polki paikallaan väkiluvun suhteen. Väkiluvut olivat ennakkoväkilukutilaston mukaan 31.5.2020 seuraavat:

Tampere 238663
Nokia 34198
Ylöjärvi 33243
Kangasala 32020
Lempäälä 23686
Pirkkala 19699

Yhteensä 381509

Turku 192819
Kaarina 34222
Raisio 24198
Lieto 20039
Naantali 19346
Rusko 6318

Yhteensä 296942

Kun Turku näyttää olevan Tamperetta riippuvaisempi syksyisin opintojen äärelle kaupunkiin ryntäävistä opiskelijoista, mitä tulee väkilukukehitykseen, vastaavasti keväisin opinahjojen sulkeutuessa ja osan opiskelijoista valmistuessa Turun väkiluku niiaa Tamperetta voimakkaammin. Onnistutaanko siellä pitämään valmistuvista osaajista Tamperetta huonommin? Olipa asia niin tai näin, Turun negatiivinen kehitys johti uudelleen tavanomaisille urille, jossa kaupunkien väkilukuero kasvaa. Perinteisten kilpakumppanien väkilukuero oli toukokuun lopussa 45844 asukasta. Tampere on kasvanut vuodenvaihteen ennakkolukuihin verrattuna 442 asukasta ja Turun väkiluku on supistunut 427 asukasta. Täten viidessä kuukaudessa Tampere on repäissyt 869 asukkaan kaulan Turkuun verrattuna.

Kummallakin kaupunkiseudulla näkyy selvästi kehyskuntien tasainen kasvu. Tampereen kaupunkiseudun kuusi kuntaa ovat kasvaneet viidessä kuukaudessa 1095 asukasta. Täten Tampereen osuus kasvusta on alle puolet. Turun seudulla taas kasvavat naapurikunnat onnistuvat paikkaamaan Turun sukelluksen niukasti plussalle. Turun seutu on viidessä kuukaudessa kasvanut 50 asukasta. Tampereen seutu on kasvanut jo toukokuun lopussa yli tuhat asukasta Turun seutua enemmän. Käyttämälläni rajauksella Tampereen kaupunkiseutu on jo 84567 asukasta suurempi kuin Turun kaupunkiseutu. On mielenkiintoista nähdä, tasoittuuko alkuvuoden eritahtinen kehitys loppuvuodesta.

- Kuuno Kyykkä

Välihuomioita lopullisista Tampereen ja Turun kaupunkien väkiluvuista 31.12.2019. Poimin kuntaväkiluvut Tilastokeskuksen ennakkoväkilukutilastosta, jota päivitetään yleensä kerran kuukaudessa. Vuoden lopussa ennakkoväkilukutilaston luvut näyttävät aina poikkeavan hieman lopullisista kuntatiedoista. Esimerkiksi Kuntaliiton sivuilta löytyvät viralliset väkiluvut. Tampereen väkiluku oli 238140, Turun 192962. Kaupunkien tarkistettu väkilukuero taas oli 45178 asukasta. Molempien ennakkoväkiluvut olivat liian suuria, mutta Turulla ilmaa oli jopa 284 asukasta, kun taas Tampereella vain 81 asukasta.

Olennaista tämän ketjun kannalta kuitenkin on se, että kumulatiivisen väkilukukehityksen kannalta pääsee poikkeaviin lukuihin, jos vertailukohteena ovat viralliset väkiluvut. Jos vertaa niihin, Tampereen kasvu alkuvuonna näyttää hieman paremmalta ja Turun sukellus vähemmän rumalta. Vastaavasti viime vuodenvaihteen väkilukuero paljastui lopullisilla luvuilla ennakoitua hieman suuremmaksi. Suurempaan kuvaan tällä heitolla ei kuitenkaan liene suurempaa merkitystä.

- Kuuno Kyykkä

Turun seudun väkimäärään pitäisi oikeastaan lisätä Suur-Tukholma, jossa on n, 2,4 miljoonaa asukasta. Lähitulevaisuudessa kaupungit kasvavat yhteen, kun välille saadaan 15 minuutin Hyperloop yhteys.

Ööö?

No mitäs Espoo (290 000 asukasta) ja Vantaa (230 000 asukasta) sit sun mielestäs on?

Kesäkuun 2020 kuntien ennakkoväkilukut on julkistettu. Niistä selviää Tampereen ja Turun kaupunkiseutujen väkilukukehitys vuoden ensipuoliskolta.

Tampere 238671
Nokia 34294
Ylöjärvi 33236
Kangasala 32091
Lempäälä 23697
Pirkkala 19764

Yhteensä 381753

Turku 192794
Kaarina 34294
Raisio 24263
Lieto 20062
Naantali 19373
Rusko 6324

Yhteensä 297110

Kesäkuun helteisen auringon alla ei paljon uutta ollut ainakaan näiden lukujen valossa. Turun seudun kasvu on ollut myös kuluvana vuonna paljon Tampereen seutua hitaampaa. Muutamiin aiempiin vuosiin verrattuna kasvu on ollut selvästi enemmän kehyskuntien varassa. Tampere kasvoi puolessa vuodessa 450 asukasta, kun taas Turku niiasi 452 asukasta. Turun todellinen väkilukukehitys ei kuitenkaan ole ollut aivan näin negatiivista, kun otetaan huomioon tarkistetut väkiluvut vuodenvaihteesta. Näillä luvuilla kuitenkin Tampere on puolessa vuodessa kasvanut jopa 902 asukasta enemmän kuin Turku. Kaupunkien kokoero puolestaan oli kesäkuun lopussa 45877 asukasta.

Kaupunkiseutujen verratessa kokonaiskuva ei juuri muutu. Tampereen seutu on kasvanut kuluvana vuonna 1339 asukasta, kun taas Turun seutu on kirinyt 218 asukkaan kasvuun. Seututasolla Tampereen alue on kasvanut jopa 1121 asukasta enemmän kuin Suomen vanhimman kaupungin tienoot. Ydinkaupunkiseutujen väkilukuero on venähtänyt jo 84643 asukkaaseen. Loppuvuosi tuskin tuo suurta muutosta tähän kokonaiskehitykseen, mutta keskuskaupunkien osuus koko potista luonnollisesti kasvaa melkoisesti, jahka uudet opiskelijat vyöryvät korkeakoulukaupunkeihin. Pikanttina yksityiskohtana nousee taas esiin Nokian ja Kaarinan kisaaminen suurimman kehyskunnan paikasta. Muutoinhan kuntien kokojärjestys on varsin vakiintunut.

- Kuuno Kyykkä

Heinäkuun 2020 ennakkoväkiluvut on julkaistu. Tampereen ja Turun seutujen väkiluvut olivat heinäkuun lopussa seuraavat:

Tampere 239076
Nokia 34348
Ylöjärvi 33264
Kangasala 32117
Lempäälä 23711
Pirkkala 19838

Yhteensä 382354

Turku 193089
Kaarina 34333
Raisio 24344
Lieto 20084
Naantali 19389
Rusko 6347

Yhteensä 297586

Heinäkuussa kaikkien yllä lueteltujen ydinkaupunkiseutujen kuntien väestö kasvoi, keskuskaupunkien väestö kasvoi selvemmin kuin alkuvuonna ja Tampereen sekä Turun väkilukuero jatkoi kasvuaan. Verrattuna vuoden 2019 lopun ennakkoväkilukuihin Tampereen kasvu kuluvana vuonna on ollut 855 asukasta, kun taas Turulla on vielä 157 asukkaan negatiivinen kertymä. Näillä luvuilla Tampereen väkiluku on karttunut 1012 asukasta enemmän kuin Turussa. Tampere oli heinäkuun lopusssa 45987 asukasta suurempi kuin Turku.

Tampereen kaupunkiseutu on kasvanut tänä vuonna 1940 asukasta. Tampereen osuus kasvusta on edelleen alle puolet, mikä on aivan viime vuosina ollut epätavallista. Turun heinäkuinen positiivinen vire väestökehityksessä näkyy myös koko kaupunkiseudun tasolla, kun väkiluku on karttunut kuluvana vuonna 694 asukasta. Siellä kaupunkiseudun kasvu on ollut vielä voimakkaammin kehyskuntien kontolla tänä vuonna. Tampereen kaupunkiseutu oli heinäkuun lopussa 84768 suurempi kuin Turun kaupunkiseutu ja kasvanut kuluvana vuonna 1246 asukasta vinhempaa vauhtia. Väkilukuero kasvoi heinäkuussa verrattaessa sekä kaupunkeja että kaupunkiseutuja toisiinsa.

- Kuuno Kyykkä

Elämää on kulunut jälleen kuukauden verran lisää. Koronavuodesta huolimatta yliopistokaupunkeihin on jälleen vyörynyt sankoin joukoin tulevaisuudenuskoista nuorta väkeä aloittamaan uutta elämäänsä Tampereen ja Turun lukuisissa opinahjoissa. Tämä on näkynyt selvänä hyppäyksenä molempien kaupunkien väkiluvuissa. Ja jälleen kerran Tampereella kasvu ollut voimakkaampaa. Tilastokeskuksen ennakkoväkiluvut elokuun 2020 lopussa olivat seuraavat:

Tampere 240433
Nokia 34342
Ylöjärvi 33187
Kangasala 32142
Lempäälä 23762
Pirkkala 19852

Yhteensä 383718

Turku 194016
Kaarina 34406
Raisio 24322
Lieto 20095
Naantali 19391
Rusko 6354

Yhteensä 298 584

Tampereen väkuluku ylitti 240000 asukkaan rajan elokuussa. Kaupunki on kasvanut kuluvana vuonna 2212 asukasta, kun vertailukohtana pidetään vuodenvaihteen ennakkoväkilukuja. Tämäkin vuosi on vahva kasvun vuosi. Myös Turun väkiluku kääntyi elokuussa vahvaan kasvuun. Siellä väkiluku on kasvanut tänä vuonna 770 asukasta. Koska Tampereelle kasvoi myös elokuussa selvästi voimakkaampi kuin Turku, on kaupunkien väkilukuero saavuttanut uuden ennätyksensä, 46417 asukasta.

Myös ydinkaupunkiseutujen tasolla Tampereen tienoo on kasvanut selvästi voimakkaammin, kun väkilukukehitys näyttää 3304 asukasta tältä vuodelta. Turku kehyskuntineen on haalinut 1692 asujainta lisää. Tampereen seudu on kasvanut siis lähes kaksinkertaisesti Turun seutuun verrattuna. Tampereen ja Turun seutujen välinen kokoero oli elokuun lopussa 85134 asukasta. Vaikka Turun kasvu kiihtyikin selvästi elokuussa, sen osuus koko seudun väestönkasvusta on yhä alle puolet, kun taas vahva elokuu nosti Tampereen osuuden koko kaupunkiseudun kasvusta noin kahteen kolmasosaan. Syyskuussa opiskelijoista tuleva lisä väkilukukehityksessä näkynee vielä jonkin verran, mutta loppuvuodesta on luvassa rauhoittuvaa demografisen kehityksen saralla, jos vanhat merkit pitävät paikkansa.

- Kuuno Kyykkä

Syyskuun 2020 väkuluvut on julkaistu. Se oli sekä Tampereen ja Turun seuduille selvä kasvun kuukausi. Molemmat kaupungit kasvoivat myös lähes tasatahtia. Väkiluvut olivat 30.9.2020 seuraavat:

Tampere 240938
Nokia 34335
Ylöjärvi 33223
Kangasala 32136
Lempäälä 23783
Pirkkala 19874

Yhteensä 384289

Turku 194469
Kaarina 34457
Raisio 24291
Lieto 20072
Naantali 19409
Rusko 6365

Yhteensä 299063

Kuten yllä olevista luvuista käy ilmi, korona-aikana Suomen toiseksi ja kolmanneksi suurimpien kaupunkien väkilukukehitys ei olekaan niiannut siten, kuin julkisuudessa on veikkailtu. Näemmä media on tässäkin asiassa yleistänyt Helsingin ja Espoon tilanteen koko maata koskevaksi. Uudellamaallahan koronaepidemia on ollut aivan omaa luokkaansa. Tampere on kasvanut kuluvana vuonna 2717 asukasta. Turku puolestaan on haalinut uusia asukkaita 1223 lisää. Tällöin vertailu tapahtuu vuodenvaihteen ennakkoväkilukuihin. Lisäys perustuu suurelta osin muuttovoittoon. Tässä ketjussa seuraamani Tampereen ja Turun väkilukuero kasvoi syyskuussa hieman elokuun lopusta ollen nyt 46469 asukasta.

Syyskuun väkilukukujen kasvu näkyy selvästi myös kaupunkiseutujen tasolla. Tampereen ydinkaupunkiseutu on kasvanut syyskuun loppuun mennessä 3875 asukkaalla, mikä on varsin vahvaa kasvua suomalaisten kaupunkien kentässä. Samoin Turun kaupunkiseutu on kuluvana vuonna enentänyt väkilukuaan 2171 hengellä. Kaupunkiseutujen väkilukuero karttui hieman syyskuun aikana ja oli kuukauden lopussa 85226 asukkaasta. Tässä suhteessa ei ole mitään dramaattista tapahtunut syyskuun aikana. Kehyskunnista on nostettava Kaarina voimaikkaimmin kasvaneena kuntana tänä vuonna.

- Kuuno Kyykkä

Aamulehden artikkelissa iloitaan kuntien muuttoliikettä luotaavassa tilastossa Tampereen pääsyä paalupaikalle tammi-syyskuussa 2020. Tampereen muuttovoitto oli 1939 asukasta, Vantaan 1110 asukasta ja Turun 899 asukasta. Kärkikymmenikköön pääsevät myös Kaarina ja Nokia. Esimerkiksi Espoon muuttotappio oli 891 asukasta kuluvana koronan riivaamana vuonna. Poikkeuksellisesti tänä vuonna Helsinginkin kotimainen muuttovoitto on jäänyt niukaksi. Tämän lisäksi täytyy kuitenkin ottaa huomioon muuttovoitto ulkomailta ja luonnollinen väestönlisäys, jotta päästään kokonaisväkilukuihin.

https://www.aamulehti.fi/a/870ab38f-6ee2-4703-8866-040b743dd8b3

Lokakuun 2020 ennakkoväkiluvuista poimitut Tampereen ja Turun seutujen väkiluvut ovat seuraavat;

Tampere 241305
Nokia 34373
Ylöjärvi 33277
Kangasala 32144
Lempäälä 23786
Pirkkala 19846

Yhteensä 384731

Turku 194570
Kaarina 34535
Raisio 24324
Lieto 20077
Naantali 19390
Rusko 6366

Yhteensä 299262

Vuoden kääntyessä pikku hiljaa loppuaan kohti on todettava, että Tampereen kasvu on ollut jopa yllättävän rivakkaa, kun ottaa huomioon korona-ajan rajoitukset ja uudelleen kehnontuneen työttömyystilanteen. Tampere on kasvanut tänä vuonna 3084 asukasta, kun vertailuajankohtana pitää vuodenvaihteen ennakkoväkilukua. Turun kasvu vastaavana aikana on ollut 1324 asukasta, siis alle puolet Tampereen kasvusta. Lokakuun lopussa kaupunkien välinen väkilukuero oli kivunnut jo 46735 asukkaaseen. Tämä vuosi näyttää jatkavan sitä voimakasta kehityskäyrää, jossa muutaman vuosikymmenen aikana on tapahtunut voimakas siirtymä Tampereen eduksi. Tampereen kaula vanhaan kilpakumppaniinsa oli vain parin-kolmentuhannen asukkaan haarukassa vielä 1980-luvun alussa.

Pientä kuukausittaista vaihtelua on aina, mutta useimmat kehyskunnatkin kasvoivat lokakuun aikana. Oman epävirallisen rajaukseni mukainen Tampereen kaupunkiseutu on kasvanut tänä vuonna 4317 asukasta, joten kasvusta on riittänyt myös kehyskunnille. Turun kaupunkiseutu on vastaavasti kasvanut kuluvana vuonna 2370 asukasta, joten siellä naapurikuntien suhteellinen osuus kasvusta on ollut suurempaa kuin Tampereen seudulla. Kaupunkiseutujen välinen kumulatiivinen kokoero oli lokakuun lopussa 85469 asukasta.

- Kuuno Kyykkä

Uusimmista marraskuun ennakoväkiluvuista löytyvät myös mitä kutkuttavimmat tiedot Tampereen ja Turun demografisesta kehityksestä. Uusimmat väkiluvut olivat 30.11.2020 seuraavat:

Tampere 241375
Nokia 34409
Ylöjärvi 33316
Kangasala 32181
Lempäälä 23810
Pirkkala 19832

Yhteensä 384923

Turku 194601
Kaarina 34599
Raisio 24404
Lieto 20094
Naantali 19378
Rusko 6355

Yhteensä 299431

Marraskuu ei tuonut paljon lisää oudon koronavuoden väestökehitykseen Suomen toiseksi ja kolmanneksi suurimmilla kaupunkialueilla. Väkiluvut kasvoivat niin kuin ne viime vuosina ovat tavanneet kasvaa. Vain pääkaupunkiseudulla oli havaittavissa jonkinlaista tilipäistä notkahdusta. Marraskuussa perinteiseen tapaan väkulukujen kasvu alkoi osoittaa selviä taittumisen merkkejä, kun sekä Tampere että Turku kasvoivat vain muutamilla kymmenillä asukkailla. Samoin useimmat kaupunkiseutujen kehyskunnat kasvoivat. Vaikka turkulaiset tykkäävät joskus hieman itseriittoisella tavalla väheksyä tätä viime vuosikymmenten aikana tapahtunutta jäämistään yhä selvemmin Tampereen varjoon, tosiasia on, että nyt jo lähes loppuun tilastoitu vuosi 2020 on päättymässä Tampereen selvään voittoon. Kun vertailukohteena pidetään vuoden 2019 lopun ennakkoväkilukuja, Tampere on kasvanut 3154 asukasta. Aurajoen varrella on tahkottu lisää asukkaita 1355 hengen edestä. Väkulukueroa taas näiden kilvoittelevien kaupunkien välillä on kertynyt 46774 asukasta.

Koko kaupunkiseudun tasolla Tampere kasvoi marraskuun loppuun mennessä 4509 asukkaalla. Turun seutu kasvoi vastaavasti 2539 asukkaalla. Kumuloitunut kokoero kasvoi hieman edellisestä kuusta 85492 asukkaaseen. Kaupunkiseututasolla hahmottuu koko vuoden kuva väestöltään voimakkaasti kasvavista kaupungeista. Ja näistä kahdesta Tampereen seutu jatkaa selvästi voimakkaampaa kasvuaan myös vuonna 2020. Kun joulukuun väkilukutiedot saadaan julki, saadaan koko viime vuosi 2020 pakettiin.

- Kuuno Kyykkä

Helsingin Sanomissa oli mielenkiintoinen artikkeli Suomen kakkoskeskuksen kilvoittelussa. Siinä todettiin aivan oikein, että vahvimmin tittelistä kilpailevat Tampere ja Turku. Kilvasta sivuun jäävät Helsingin lähiöryppäät Espoo ja Vantaa sekä edellisiä selvästi pienempi Oulun kaupunkiseutu. Koska jutussa ääneen pääsivät sekä Hesarin Tampereen että Turun aluetoimittajat, piirtyy esiin kuva tasapainoisesta sapelinkalistelusta, joka on hieman ajastaan jälkeenjäänyt. Tampere on kasvanut yhä selvemmin Suomen kakkoskeskukseksi jättäen Turun jälkeensä. Turkulaiset mieluusti muistelevat kovin vanhoja asioita - keskiaikaista tuomiokirkkoa, linnaa ja nykyään Helsingissä sijaitsevaa vanhaa Turun akatemiaa menneiltä vuosisadoilta, jolloin Suomen piskuisista ja harvalukuisimmista kaupungeista suurimmassakin oli vain muutama tuhat asukasta. Hyvin liikuttavaa jutussa oli myös se, että eräs Suomen johtavista muutoliiketutkijoista julistautuu tykkäävänsä Turusta melkoisesti. Kukin tavallaan, kunhan menneisyys, varsinkin kaukainen sellainen, pidetään erillään nykyajan painavista tosiasioista.

(https://www.hs.fi/paivanlehti/30112020/art-2000007650667.html)

Juu, tampere ja hesa klpailee kakkoskaupugin tittelistä, hupaisaa ykköskaupunkilaisten turkulaisten mielestä!

Kunpa tampere saisi houkuteltua matut Turusta, samoin ikivanhaa tekniikkaa ratikkaa haikailevat. Ei todellakaan kaivata tampereen tasoista vuosittan nousevaa veroäyriä ja ratikkakolareita :)

Olen aiemmin tässä ketjussa tarkastellut myös taajamia, koska niistä saa kaupunkiseutujen kehitykseen oman näkökulmansa. Taajamien mukaisessa tarkastelussa unohdetaan kuntien hallinnolliset rajat tyystin ja tarkastellaan alueiden rajoja puhtaasti asutuksen näkökulmasta. Taajaman määritelmän voi tarkistaa esimerkiksi Wikipediasta. Kun taajamatilasto julkistetaan vain kerran vuodessa, uusin on vuodelta 2019. Kaupunkiseutuja on mahdollista tarkastella taajamia löyhemminkin kriteerein, jolloin puhutaan mm. kaupunkialueista. Virallisemmissa seutukunnissa taas tuppaa olemaan jo kauempana keskuskaupungista sijaitsevia kuntia. Kun Tampereen ja Turun alueilla taajamat ulottuvat usean kunnan alueelle, puhutaan keskustaajamista. Kaikkien tässä ketjussa mukaan lukemieni kuntien keskeisimmät alueet kuuluvat Tampereen ja Turun keskustaajamiin. Niiden ulkopuolelle jää laaja alue harvaan asuttua maaseutua ja pikkutaajamia, usein entisiä kirkonkyliä yms. 31.12.2019 Tampereen ja Turun keskuskaupunkien väkiluku, pinta-ala, väestöntiheys olivat seuraavat:

Tampereen kt. 341 696 279,37 1 223,10
Turun kt. 277 677 283,27 980,30.

Tampereen keskustaajama oli vuosi sitten 64019 asukasta suurempi kuin Turun keskustaajama. Kun virallisten kuntarajojen mukainen väkilukuero rajaamallani alueella oli yli 83000 asukasta vuosi sitten, on kompaktimman tarkastelun perusteella hahmottu:va taajamien ero toki selvästi vähäisempi. Kuitenkin myös taajamaväkilukuero oli kasvanut vuotta aiemmasta lukemasta selvästi, pitkälle toista tuhatta asukasta vuoden 2018 lopun tilanteesta. Tampereen seudulla on tehty enemmän kuntaliitoksia kuin Varsinais-Suomessa (pl. Salo), jossa on ollut perinteisesti paljon erittäin pieniä kuntia. Silti väkilukuero on taajamatarkastelussa selvästi Tampereen seudun hyväksi. Mielenkiintoisia ovat muutkin tunnusluvut: Turun keskustaajama levittäytyy hieman laajemmalle alueelle ja on selvästi harvempaan asutettu. Taajamatarkastelussa Turku ei muutoinkaan muista Suomen maakuntakaupungeista erotu erityisesti edukseen väestöntiheydessä. Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa, Lahdessa jne. päästään vertailukelpoisiin väestöntiheyksiin, vaikka toisaalta väkiluvun puolesta Oulu jää 205000:een ja kaikki muut Suomen kaupunkitaajamat vielä selvästi pienemmiksi. Espoo ja Vantaa sulautuvat osaksi Helsinkiä, jonka ylivoima korostuu voimakkaasti Suomen kaupunkitaajamien joukossa. Kun asian summaa, niin Tampere hahmottuu joka tapauksessa selväksi kakkoseksi myös taajamatarkastelussa. Erityisesti tahallisesta väärinymmärryksestä kielivät turkulaisten vetoamiset väestöntiheyteen paljastuvat vain kokkapuheiksi. Väärin ymmärretyissä tai sopivasti valikoiduissa tilastolukemissa ilmenee vaara erääseen vanhaan varoitukseen: vale, emävale, tilasto vai miten päin se menikään?

- Kuuno Kyykkä

Joulukuun väestön ennakkoväkiluvut on julkistettu ja niiden myötä viime vuosi 2020 on saatu alustavasti pakettiin. Lopulliset, tarkistetetut kuntaväkiluvut voivat tuoda pientä hienosäätöä ennakkoväkilukutilaston paljastamaan kokonaiskuvaan. Joulukuussa ei sinänsä tuonut paljonkaan uutta Tampereen ja Turun väkilukukehitykseen. Ennakkoväkiluvut olivat 31.12.2021 seuraavat:

Tampere 241391
Nokia 34493
Ylöjärvi 33350
Kangasala 32229
Lempäälä 23822
Pirkkala 19794

Yhteensä 385079

Turku 194488
Kaarina 34664
Raisio 24427
Lieto 20150
Naantali 19427
Rusko 6350

Yhteensä 299506

Koko viime vuosi kääntyi lopulta hyvinkin selvästi Tampereen voitoksi, vaikka viime vuoden loppua kohden väkiluvun kasvu on selvästi jälleen kerran hidastunut. Kun koronavuosi on vaikeuttanut elämää kaupungeissa, karsinut suuren osan tapahtumien kirjosta ja pahentanut selvästi työttömyyttä, voi jopa ihmetellä hieman Tampereen houkuttelevuutta suomalaisten keskuudessa. Koronatartunnat ovat kuitenkin pysyneet pienempinä kuin Helsingissä tai Turussa. Tampere kasvoi viime vuonna 3170 asukkaalla kaiken kaikkiaan, kun vertaillaan ennakkoväkilukuja. Turun väkiluku supistui joulukuussa, joten kaupungin väkiluku karttui lopulta 1242 uudella asukkaalla. Tampereen väkiluvun kasvu oli siis viime vuonna 2,5-kertaista Turkuun verrattuna. Joulukuussa kaupunkien väkilukuero kasvoi 46903 asukkaaseen.

Kaupunkiseutujen tasolla edellinen kuva vain vankistuu. Kaarina on kehittynyt kummankin kaupunkiseudun suurimmaksi yksittäiseksi kunnaksi, mutta muut seuraavat sijat menevät Tampereen seudulle. Tässä ei ole mielekästä seurata yksityiskohtaisesti jokaikisen kunnan väkilukukehitystä, mutta kaksi seikkaa on syytä huomioida. Tamperetta ympäröivän "kehän" väkiluku on selvästi suurempi kuin Turun vastaava kehä. Esimerkiksi viime vuonna kehyskuntien suhteellinen osuus väkiluvun kasvusta oli kuitenkin Turun suunnalla selvästi suurempi kuin Tampereen seudulla. Turun väkiluvun lisäys jäi vajaaseen puoleen koko kaupunkiseudun kasvusta, kun taas Tampereen suhteellinen osuus kipusi yli kahteen kolmasosaan. Tärkein huomio kiinnittyy kuitenkin siihen, että kokonaisuudessaan Tampereen seutu kasvoi 4665 asukkaalla, kun taas Turun seudun kasvu jäi 2614 asukkaaseen. Näin ollen viime vuonna jatkui hyvin voimakkaana kaupunkiseutujen entistä selvempi eriytyminen kakkos- ja kolmoskeskukseksi Suomenmaassa. Kaupunkiseutujen erotus kasvoi 85573 asukkaaseen vuoden lopussa.

- Kuuno Kyykkä

Kuinkahan monena vuonna peräkkäin veroäyri tampereella vielä nousee vanhanaikaisen matukuljettimen takia :D

Vuoden 2021 tammikuun alun ennakkoväkiluvut on julkaistu. Alkuvuosi on kummallakin kaupunkiseudulla tavallisesti väestökehityksen suhteen hiljaista aikaa. Suhteessa viime kuukausiin ja vuosiin tuorein kulunut kuukausi ei kuitenkaan tuonut mitään uutta: Tampere jatkoi tammikuussa pienellä mutta vakaalla kasvu-urallaan, kun taas Turku polki paikallaan vuoden ensimmäisen kuukauden:

Tampere 241708
Nokia 34525
Ylöjärvi 33365
Kangasala 32199
Lempäälä 23837
Pirkkala 19832

Yhteensä 385466

Turku 194483
Kaarina 34710
Raisio 24469
Lieto 20166
Naantali 19246
Rusko 6344

Yhteensä 299598

Kun tammikuun lukuja verrataan kuukautta edeltävään lukuun, havaitaan molempien kaupunkiseutujen jatkavan yleisesti ottaen kasvu-uralla. Myöhemmin tänä vuonna julkaistaan myös tarkemmat vuodenvaihteen väkiluvut kunnittain, jotka poikkeavat perinteisesti jonkin verran ennakkoväkiluvuista. Lyhyestä virsi kaunis, kun tammikuun luvut eivät vielä kovin paljon kerro koko kuluvan vuoden väestökehityksestä. Tampere saavutti tammikuun luvussa uuden väkilukuennätyksensä, kun taas Turun väkiluku pieneni hieman kuukauden takaisesta. Tämä oli omiaan kasvattamaan kaupunkien välistä väkilukueroa, joka saavutti tammikuun lopussa uuden ennätyksensä, kun se kipusi 47225 asukkaaseen eli aivan uudelle tuhatluvulle. Samalta näyttää, kun tarkastellaan asiaa tässä ketjussa sovelletulla epävirallisella ydinkaupunkiseuturajauksella. Tampereen kaupunkiseudun ja Turun kaupunkiseudun välinen väkilukuero kapusi jo 85868 asukkaaseen tammikuun lopussa. Viitoittaako tämä koko vuoden 2021 väestökehityksen, jää nähtäväksi (lue: jännättäväksi).

- Kuuno Kyykkä

https://ibb.co/p36ghsd

Vielä kun saisi tämän turkulaisten päähän. Eli Tampereen asuttu alue on pinta-alaltaan Turkua pienempi. Jauhavat vain samaa Tampereen suuresta pinta-alasta.

Tuoreimmat ennakkoväkilukutiedot helmikuulta 2021 julkaistiin joitakin päiviä sitten. Niistä sai totuttuun tapaan napattua Tampereen ja Turun seutujen väkiluvut 28.2.2021 tilanteen mukaisesti.

Tampere 241884
Nokia 34531
Ylöjärvi 33388
Kangasala 32232
Lempäälä 23863
Pirkkala 19868

Yhteensä 385766

Turku 194428
Kaarina 34812
Raisio 24527
Lieto 20183
Naantali 19445
Rusko 6340

Yhteensä 299735

Tänä vuonna edellä luetellut ydinkaupunkiseutujen kaikki kunnat ovat kasvaneet Turkua lukuunottamatta. Toki täytyy ottaa huomioon, että vertailukohtana on edellleen vuodenvaihteen ennakkoväkiluku, joka poikkeaa aina jonkin verran myöhemmin keväällä julkaistavista virallisista väkiluvuista. Tästä syystä seuraamani vuotuisen väkiluvun kehitys on täysin epävirallinen. Joka tapauksessa Tampereen väkiluku vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana on karttunut 493 asukasta ja Turun laskenut 60 asukasta. Tämä on ollut omiaan kasvattamaan kaupunkien välistä väkilukueroa 553 asukkaalla. Kaupunkien väkilukuero oli helmikuun lopussa 47456 asukasta. Vuosi 2021 näyttäisi kulkevan tässä suhteessa totuttua latuaan, joskin vuodesta on jäljellä vielä kymmenen kuukautta jännättävänä.

Ydinkaupunkiseudun tasolla taas Tampereen tienoo on kasvanut helmikuun loppuun mennessä 687 asukkaalla ja Turun seutu 229 asukkaalla. Tässä näkyy edelleen helmikuussa kehyskuntien suurempi merkitys väkiluvun karttumiselle alkuvuonna Turun seudulla. Väkulukuero kasvoi tällä tasolla 458 asukasta, mikä on hieman vähemmän kuin itse keskuskaupunkien välinen väkilukuero. Kaupunkiseutujen väkilukuero oli 86031 asukasta helmikuun lopussa.

- Kuuno Kyykkä

Tuoreimmat tilastot kertoo tampereen veroäyrin noussen reilusti Turkua korkeammalle ja jatkaa nousuaan, huh huh!

Koska olen kiinnostunut Suomen kuntien väkiluvuissa tapahtuneista muutoksista, aloin aikoinaan seuraamaan niitä aktiivisesti. Havaitsin aikoinaan sen seikan, että kuntien ennakkoväkiluvut tilastoaineistona antaaa nimensä mukaisesti suuntaa-antavaa informaatiota kuntien väkiluvuista. Esimerksiksi Kuntaliiton kotisivuilta löytyy taulukko Suomen 15 suurimman ja pienimmän kunnan väkiluvuista 31.12.2020. Sen mukaan viime vuodenvaihteessa Tampereen väkiluku oli 241009 ja Turun 194391. Ennakkoväkiluvuissa Tampereen väkiluku oli lähes 382 suurempi ja Turun 97 asukasta. Tarkistettujen lukujen valossa Tampere oli 46618 asukasta suurempi kuin Turku. Kun käytän vertailutietona viime joukuluun lopun ennakkoväkilukuja, vuotuisesta väestönkasvusta saa poikkeavan kuvan. Median aihetta koskevassa uutisoinnissa on havaittavissa jälkiä juuri tästä. Yleensä lopullisten tietojen pohjalta väestönkasvusta haihtuu sen seurauksena jonkin verran pois, kun vertaa aivan alkuvuoden tietoja myöhemmin julkaistuihin väkilukuihin.

- Kuuno Kyykkä

Maaliskuun 2021 kuntien väkilukutiedoista poimitun mukaan Tampereen ja Turun alkanut vuosi näyttää siltä, että Tampere kasvaa pirteämmin, Turun seudun väestökehitys on maltillisempaa ja itse seudun keskuskaupunki pakkasella vuodenvaihteen tietoon verrattuna. Tampereen ja Turun kaupunkiseutujen väestötiedot olivat seuraavat:

Tampere 241672
Nokia 34525
Ylöjärvi 33377
Kangasala 32255
Lempäälä 23877
Pirkkala 19904

Yhteensä 385610

Turku 194244
Kaarina 34878
Raisio 24555
Lieto 20194
Naantali 19454
Rusko 6339

Yhteensä 299664

Maaliskuu näyttäisi olleen siitä poikkeuksellinen kuukausi, että sekä Tampereen ja Turun väkiluvut putosivat jonkin verran edellisestä kuusta. Jos verrataan vuodenvaihteen ennakkoväkilukuihin, Tampere osoittaa 281 hengen kasvua ja Turku 244 asukkaan väestötappiota. Kun otetaan huomioon korjatut väkiluvut viime vuoden luvulta, Tampere on kuitenkin runsaan 660 asukkaan pirteässä väestönkasvussa ja Turun väkiluvun lasku on lähes sata asukasta edellä mainittua lukua pienempi. Ennakkoväkiluvut tuppaavat olemaan jonkin verran liian suuria, joskin niistä kyllä oikean suunnan löytää. Niin tai näin, maaliskuun lopussa kaupunkienä välinen kokoero oli 47428 asukasta. Kaupunkiseutujen välinen kokoero taasen puolestaan oli 85946 asukasta. Käyttämilläni luvuilla Tampereen seutu oli maaliskuun lopussa 531 asukkaan kasvussa ja Turun seudun kasvuksi tuli 158 asukasta. Oikaistuihin väkilukutietoihin nähden alkuvuoden kasvu on ollut kuitenkin tätäkin reippaampaa. Mielenkiintoista nähdä, milloin Turku naapurikuntineen kipuaa yli 300 000 asukkaan rajan yli.

- Kuuno Kyykkä

Mielenkiintoinen artikkeli Tampereen seudun vetovoimasta koronan tältä ja viime vuodelta.

https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007943734.html?utm_source=aamulehti.fi&utm_medium=email&utm_campaign=email_al_uutiskirje

Veroäyri nousee tampereella ainakin seuraavat 20 vuotta ja kauemminin jos laajentavat antiikkista ratikkaansa :D

Huhtikuun 2021 kuntien ennakkoväkilukutiedot on julkaistu. Niistä Tampereen ja Turun tuoreimpia väkilukukehitystietoja janoava löytää haluamansa tiedot. Tampereen ja Turun seutujen ennakkoväkiluvut olivat seuraavat 30.4.2021:

Tampere 241800
Nokia 34554
Ylöjärvi 33403
Kangaala 32313
Lempäälä 23918
Pirkkala 19901

Yhteensä 385889

Turku 194139
Kaarina 34976
Raisio 24590
Lieto 20186
Naantali 19443
Rusko 6360

Yhteensä 299694

Kuluvan vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana Tampere on kasvanut 409 asukasta, kun verrataan joulukuun ennakkoväkilukuihin. Turun väkilukukehitys samalla periaatteella näyttää -349 asukasta. Todellisuussa molempien luvut ovat jonkin verran parempia. Joka tapauksessa Tampereen väkiluku on näillä luvuilla jo 758 asukkaan verran kovemmassa kasvussa vuoden ensimmäisen kolmanneksen jälkeen. Näin ollen väkilukuero kipusi huhtikuun lopussa jo 47661 asukkaaseen.

Ydinkaupunkiseutujen tasolla väkilukuero oli 86195 asukasta. Tampereen seutu on kasvanut kuluvana vuonna 810 asukasta ja Turun seutu 188 asukkasta. Huhtikuun lopussa tilanne oll sama kuin aiemminkin: koko kaupunkiseudun kasvun ottaminen tuo Tampereen alueelle entistäkin tuhdimmat kasvunumerot, kun taas Turun seudulla tarvitaan naapurikuntia, jotta alkuvuoden numerot eivät olisi rumasti punaisella. Näin ainakin alkuvuoden näkövinkkelistä.

- Kuuno Kyykkä

Ensimmäiset luvut, jotka lätkäisin tähän ketjuun, ovat jo viisi vuotta vanhoista Tilastokeskuksen ennakkoväkilukutilastosta. Yhteen aikaan nämä tiedot löytyivät myös Väestörekisteriviranomaisen kotisivuilta. Mitäpä kehittävää tuleekaan mieleen, kun vertaa huhtikuun 2016 ja huhtikuun 2021 luvuista poimimiani väkilukutietoja? Noh, ainakin sen, että Tampere on kasvanut 5 vuodessa 16150 asukasta, kun taas Tampereen entisessä kovassa kilpakumppani on tahkonut 8125 asukkaan verran kasvua samassa ajassa. Nämä luvut ovat erittäin lahjomattomia todistaessaan yksiselitteisesti, kumpi kaupunki(seutu) on valtakunnan kakkonen ja kumpi kolmonen. Ja kyllä, tässä tarkoitetaan ehdottomasti vastausta siihen, mikä Suomen kaupungeista sopii parhaiten esimerkiksi Suomen Göteborgiksi, jos vertailukohta etsitään länsinaapurista, kuten Suomessa niin usein tehdään. Pirkanmaalainen kansanedustaja on siis edelleen hyvin, hyvin oikeassa, vaikka turkulaisten ei teekään mieli tunnustaa tosiasioita.

- Kuuno Kyykkä

Missäs ne tampereen veroäyrit huitelee, joko on 25c?

Ja nousee vielä pitkään ennen kuin on ratikka maksettu, saati jos tekevät lisää antiikkisia kiskoja :)

Houkutelkaahan kaikki matut Turusta ainne vaikka ilmaisilla ratikkalipuilla, saatte lisää "veronmaksajia".

Toukokuun 2021 ennakkoväkilukutietojen julkaisun myötä paljastuivat seuraavat seikat Tampereen ja Turun seutujen väkilukukehityksestä:

Tampere 241744
Nokia 34598
Ylöjärvi 33446
Kangasala 32389
Lempäälä 23943
Pirkkala 19921

Yhteensä 386041

Turku 193935
Kaarina 35082
Raisio 24626
Lieto 20213
Naantali 19435
Rusko 6364

Yhteensä 299655

Toukokuussa molempien maakuntakaupunkien väkiluvut notkahtivat hiukan. Tampereen on kasvanut kuluvana vuonna 353 verrattuna vuodenvaihteen ennakkoväkilukuihin. Kuntaliiton tarkistettuihn väkilukuihin verrattuna kasvua on tullut 735 asukasta. Vastaavasti Turun väkiluku tänä vuonna on niiannut 553 asukkaalla tai sitten pudonnut 456 asukasta suhteessa Kuntaliiton lukuihin. Näin ollen kaupunkien väkilukuero kasvanut toukokuun loppuun mennessä jopa 47809 asukkaaseen.

Tampereen kaupunkiseutu on kasvanut 962 asukkaalla tänä vuonna, kun käytetään vertailussa ennakkoväkilukuja. Turun seudun väkiluku taas on karttunut 149 asukkaalla. Ennen loppukesän ja alkusyksyn opiskelijoiden muuttoa kaupunkiin väkiluvun kasvu riippuu Turun naapureista. Tampereella kasvaa sekä seutu että keskuskaupunki myös alkuvuodesta. Kaupunkiseutujen kokoero venähti toukokuun lopussa 86386 asukkaaseen.

- Kuuno Kyykkä

Tampereella vaan veroäyri nousee ja haitat kasvaa kun ratikkaa laajennetaan, onneksi Turussa fiksumpaa porukkaa!

Kiintoisa uutinen. Tampereen kaupunkiseutu on ylittämässä 400 000:n maagisen rajan. Viralliseen kaupunkiseutuun luetaan tämän ketjun kuuden kunnan lisäksi Vesilahti ja Orivesi. Näistä ajatus Oriveden lukemisesta osaksi Tampereen seutua on lähinnä Oriveden kunnallispoliitikkojen oma tietoinen tuotos, joka on syntynyt tällä vuosisadalla. Oriveden keskusta sijaitsee yli 40 kilometrin päähän päässä Tampereesta ja se on Tampereen ydinkaupunkiseudun kunnista poiketen muuttotappiokunta ja kokonaisväkilukukehitykseltään negatiivinen. Turun virallisessa kaupunkiseudussa taas näitä kakkoskehän kuntia on lukumääräisesti vieläkin enemmän, ja niitä on ollut pidempään kuin Tampereen seudulla. Tässä täytyy ottaa myös huomioon Varsinais-Suomen lähimenneisyyden ja osittain vielä nykyinenkin pirstaleinen kuntakartta.

https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/4209303

Tilastokeskuksen väestön ennakkotilastosta löytyvät taas tuoreimmat kuulumiset Tampereen ja Turun seutujen väkilukukehityksestä kesäkuun 2021 lopusta:

Tampere 241984
Nokia 34601
Ylöjärvi 33439
Kangasala 32400
Lempäälä 23967
Pirkkala 19947

Yhteensä 386338

Turku 193924
Kaarina 35156
Raisio 24702
Lieto 20212
Naantali 19475
Rusko 6356

Yhteensä 299825

Tampere on kasvanut 593 asukkaalla kuluvan vuoden aikana ennakkoväkiluvut huomioiden, mutta tarkistettuihin vuodenvaihteen väkilukuihin verrattuna kasvua on kertynyt 975 asukasta. Jälkimmäinen näistä antaa oikeamman kuvan. Turun vastaavat luvut väkilukukehityksestä vuoden ensimmäisellä puoliskolla ovat pudotusta 564 asukasta tai sitten 467 asukasta tarkistettuun väkilukuun verrattuna. Näiden perinteisten kilpakumppanien väkilukukehitys on vuoden ensimmäisellä puoliskolla ollut siksi epätahtista, että kaupunkien väkilukuero nousi 48060 asukkaaseen, mikä on uusi ennätys.

Ydinkaupunkiseutujen tasolla (alueajaus täysin omani) Tampereen seutu on kasvanut tänä vuonna 1259 asukkaalla, kun vertaillaan vain vuodenvaihteen ennakkoväkilutilaston mukaisiin asukaslukuihin. Turun seutu puolestaan on kasvanut samoilla ehdoilla 319 asukkaalla. Ripeästi kasvaneet Kaarina ja Raisio ovat "kuitanneet" Turun alkuvuoden väkilukutappion. Kaupunkiseutujen väkilukuero kasvoi kesäkuun lopussa jo 86513 asukkaaseen.

Virallisestihan kumpaankin kaupunkiseutuun luetaan nykyään kahdeksan kuntaa. Nämä huomioiden molemmat kaupunkiseudut toki kasvavat, mutta olennaisesti ne eivät tuota kuuden kunnan mukaista väkilukueroa muuta. Toisinaan Turkun kaupunkiseutuun saatetaan lisätä pari kuntaa enemmänkin, mutta nekään eivät tarkasteluun paljonkaan vaikuta.

- Kuuno Kyykkä

Turun alueella isompi rakentaminen on mahdotonta, koska Museovirasto, Varsinais-Suomen liitto, elyn ympäristöporukka ja kymmenet ammattivalittajat estävät kaiken rakentamisen! Mitään ideaparkkia ei ikinä olisi tehty maakuntaan. Jokainen katu, tie, asemakaava, rakennuslupa ym. riitautetaan. Lopulta kaavasta leikataan puolet koosta pois.

Kylläpä näin ulkopuolisena on sanottava että ilmeisesti jonkun turkulaisen kommenteissa paistaa katkeruus kun tampere porskuttaa joka osa-alueella karkuun rivakkaa tahtia.

Tamperetta sentään kehitetään ja uutta rakennetaan!
https://i.imgur.com/dCmGzz5.png
https://i.redd.it/28uwvu4z2ge51.jpg
https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_1200,h_630,c_fit,q_80/v1597668827/39-7090045f3a7d086fc11.jpg

Turku ei saa edes ratapihan alueen suunnitelmaa käynnistymään vaikka suunnitelmat olleet valmiina jo monta vuotta.
https://www.srv.fi/kaupunkien-kehittaja/tampereen-kansi/

Nyt ei hyvä heilu tampereella, kaikki valittaa vaan ratikasta, bussivuoroja poistettu, matka-aika pidentynyt, paljon vaihtoja..., osa myynyt jo asunnon ja vaihtanut työpaikkaa esim Turkuun, missä julkinen liikenne toimii hyvin. Osa sitten ostaa auton että pääsee töihin tai mihin meneekin.

Tuoreimmat ennakkoväkiluvut Tampereen ja Turun kaupunkiseuduilta heinäkuun 2021 lopusta ovat seuraavat:

Tampere 242457
Nokia 34643
Ylöjärvi 33482
Kangasala 32504
Lempäälä 23991
Pirkkala 19945

Yhteensä 387022

Turku 194108
Kaarina 35270
Raisio 24708
Lieto 20272
Naantali 19521
Rusko 6374

Yhteensä 300253

Heinäkuu on merkinnyt tänäkin vuonna kaupunkien kasvun vireytymistä. Tampere on kasvanut suhteessa ennakkoväkilukuihin 1066 henkeä tänä vuonna. Vuoden 2020 lopullisiin väkilukutietoihin verrattuna Tampere on kasvanut 1448 ihmisellä tänä vuonna. Turun kokonaisväkilukehitys on yhä pakkasella: väkiluku on supistunut 380 asukkaalla ennakkoväkiluvuilla ja 283 asukkaalla "lopullisilla" väkiuvuilla. Kilpaveikkojen väkilukujen karttuminen kulkee siis varsin erilaisia latuja tänänkin vuonna. Kaupunkien välinen väkilukuero oli venähtänyt heinäkuun lopussa jo 48349 asukkaaseen.

Ydinkaupunkiseutujen tasolla kuluvan vuoden heinäkuu on vahvistanut seutujen eroa siinä, kuinka suuri osa keskuskaupungilla on koko tienoon väkiluvun kasvusta. Tampereen seutu on kasvanut 1943 asukkaalla ennakkoväkiluvuilla, jolloin Tampereen osuus ollut hieman yli puolet koko kakusta. Turun seudulla tilanne on ollut sillä tapaa vinoutunut, että koko kaupunkialueen väkilukukehitys on ollut yksinomaan kehyskuntien ansiota. Turun seudun kasvu ennakkoväkiluvuilla on 747 asukasta, missä siis kannattaaa huomioida tuo Turun negatiiivinen osuus. Elo-syyskuun uudet asukkaat helpottanevat turkulaisten tuskaa. Tässä rajatulla tavalla esitettyjen kaupunkiseutujen välinen kumulatiivinen väkilukuero oli heinäkun lopussa 86769 asukkasta.

Jää nähtäväksi, missä määrin loppuvuosi kirkastaa edellä hahmoteltua kehityskulkua.

- Kuuno Kyykkä

Tampereen väkiluku on ylittänyt virallisella kaupunkiseudulla 400 000 asukkaan rajan heinäkuun aikana. Silloin mukana ovat myös Orivesi ja Vesilahti. Turun kahdeksan kunnan alue ja jopa laajempikin seutukunta tulee kaukana perässä.

Tilastokeskus on pullauttanut uusimmat kuntien ennakkoväkiluvut jokamiehen ja -naisen ihmeteltäväksi elokuun 2021 osalta. Niistä on poimittavissa myös Tampereen ja Turun seutujen kuntakuusikkojen uunituoreet väkiluvut:

Tampere 243 538
Nokia 34 732
Ylöjärvi 33 417
Kangasala 32 499
Lempäälä 24 000
Pirkkala 20 029

Yhteensä 388 215

Turku 194 981
Kaarina 35 285
Raisio 24 694
Lieto 20 273
Naantali 19 471
Rusko 6 387

Yhteensä 301 091

Opintojen alkaminen näkyy tuttuun tapaan väkilukukehityksen virkistymisenä yliopistokaupungeissa. Tampere kasvoi yhden kuukauden aikana yli 1000 asukkaalla ja Turkukin lähes 900 asukkaalla. Suhteessa vuodenvaihteen ennakkoväkilukuihin Tampere on kasvanut 2147 asukkaalla. Jos vertaa tarkistettuihin vuoden 2021 väkilukutietoihin, Tampere on kasvanut 2529 asukkaalla. Turun kasvu puolestaan oikeni oikeastaan ensimmäistä kertaa selvästi positiiviseksi tänä vuonna - siellä voidaan huokaista helpotuksesta. Turku on kasvanut 493 (590) asukasta tänä vuonna. Kaupunkien väkilukuero kasvoi kuukauden lopussa jonkin verran kuukautta aiemmasta 48557 asukkaaseen.

Ydinkaupunkiseutujen tasolla väkilukuero kertyi elokuun loppuun mennessä 87124 asukkaaseen. Tällöin vertaillaan vain ennakkoväkiluvuista poimittuja tietoja. Huolimatta elokuun rapsakasta kasvusta Turun väkiluvun kasvu oli vain alle kolmanneksen koko Turun ydinkaupunkiseudun väkiluvukehityksestä eli 1585 asukkaasta. Tampereen osuus on edelleen huomattava eli yli kahden kolmasosan luokkaa 3136 asukkaan kasvusta. Tämä on merkittävä ero kuluneen vuoden kahdeksan vuoden aikana.

- Kuuno Kyykkä

Nyt on tullut nojailtua näppäimistöön taas vähän miten sattuu. Edellisessä viestissä ei toki oletettu kuluneena vuonna olleen kahdeksan vuotta vaan toki kuukautta.

- Kuuno Kyykkä

Miltä näyttää Tampereen ja Turun väkilukukehitys uusimpien syyskuun ennakkoväkilukujen julkistamisen jälkeen? Raja railona on auennut, sillä vuoden 2021 kokonaisväkilukuero saattaa hyvinkin olla turkulaisittain yksi rumimmista koskaan. 30.09.2021 väkiluvut olivat seuraavat:

Tampere 244029
Nokia 34751
Ylöjärvi 33427
Kangasala 32483
Lempäälä 24081
Pirkkala 20009

Yhteensä 388780

Turku 195350
Kaarina 35361
Raisio 24713
Lieto 20260
Naantali 19477
Rusko 6366

Yhteensä 301527

Syyskuu ei sinänsä tuonut enää paljon uutta tämän vuoden toteumaan, sillä kaupunkien välinen väkilukuero karttui vain hieman, 48679 asukkaaseen. Kun kuluvasta vuodesta on rämmitty kolme neljäsosaa, Tampere on kasvanut 2638 asukasta suhteessa joulukuun lopun ennakkoväkilukuihin ja tarkistettuun vuoden 2020 lopun väkilukuun jopa 3020 asukasta. Toisaalla on tutkailtu kotimaista muuttoliikettä vastaavalla aikavälillä. Siinä tilastossa Tampere keikkuu jopa valtakunnan paalupaikalla! Tähän verrattuna Turku on vetänyt puoleensa huomattavasti vähemmän asukkaita. Suhteessa vuodenvaihteen ennakkoväkilukutietoon Turku on kasvanut 862 asukasta ja tarkistettuun väkilukuun 959 asukasta. Tampereen kolminkertainen kasvu on aikamoista!

Mitä taas tulee ydinkaupunkiseudun kokonaiskasvuun, niin syyskuun lopussa Tampereen seudun kuuden kunnan väkiluku oli 87253 suurempi kuin Turun vastaavan kuuden kunnan seudun. Se on samoin kasvanut kuukaudessa runsaalla sadalla. Mielenkiintoista sinänsä, Turun naapurikunnat ovat kasvaneet jonkin verran enemmän kuin Tampereen naapurikunnat. Tästä on myös se seuraus, että Tampereen osuus seudun kasvusta on ollut yli 70 prosenttia, kun taas Turun osuus on jäänyt lähes 30 prosenttia pienemmäksi sikäläisestä kasvusta. Näissä viimeisissä luvuissa olen käyttänyt vain ennakkoväkilukutilastoista saatuja lukuja. Jos taas katsoo aloitusviestin lukuja, karkeasti havaitsee sen, että Tampereen naapurikunnista kaikki ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina. Turun seudulla kasvu on painottunut itäpuolelle kaupunkiseutua. Ja tietysti pääasiahan on se tasaisen varma tosiasia, että Tampereen kaupunkiseutu Suomen selvänä kakkosena kehittyy kohti omia lukujaan, mistä kuten tunnettua, Turussa ei liiemmin tykätä. Mitkään näistä huomioista sinänsä eivät ole uusia. Mahtaako vuoden viimeinen neljännes tuoda kehitykseen mitään uutta ja yllättävää?

- Kuuno Kyykkä

Aamulehdessä hiljattain julkaistu artikkeli tähän kiehtovaan tematiikkaan. Tässä on kuitenkin siis kysymys kotimaisesta muuttovoitosta tai -tappiosta, ei kokonaisväkiluvun kehityksestä. Hauskaa on myös se, että haastateltu muuttoliiketutkija näkee Tampereen kasvun kumpuavan perimmiltään vain markkinoinnista ja retoriikasta ja Turun olevan salassa paljon parempi mutta julksisuudessa väärinymmärretty. Näinköhän tutkijan viileä objektiivisuus on väistynyt hänen subjektiivisen Turun salarakkautensa tieltä?

https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000008352935.html

- KooKoo

Aikaa on kulunut taas kuukauden verran, paljon on tapahtunut maailmalla kaikenlaista ja Tilastokeskus on julkistanut päivityksen väestön ennakkotilastoonsa, josta poimin lukakuun 2021 tilanteen Tampereen ja Turun ydinkaupunkiseutujen väkilukukehityksestä. Kuntakuusikkojen väkiluvut 31.10.2021 olivat:

Tampere 244194
Nokia 34799
Ylöjärvi 33472
Kangasala 32538
Lempäälä 24127
Pirkkala 20112

Yhteensä 389242

Turku 195401
Kaarina 35414
Raisio 24750
Lieto 20281
Naantali 19511
Rusko 6383

Yhteensä 301740


Lokakuussa aiempien kuukausien väestönkasvu on selvästi tasaantunut varsinkin kaupunkiseutujen keskuskaupungeissa, ja toisaalta kaikki tarkastelualuiden kunnat ovat kasvaneet ainakin jonkin verran. Lokakuussa 2021 sekä Tampere että Turku ovat tehneet uudet väestöennätyksensä. Kun tarkastelee taas koko vuoden kuvaa, Tampereen kasvu on ollut noin kolminkertaista. Loppuvuosi 2021 tuskin enää muuttaa tätä kuvaa. Tampereen ja Turun väkilukujen ero kuitenkin nousi lokakuussakin hieman, kun se kipusi 48793 asukkaaseen. Tampere on kasvanut tänä vuonna 2803 (tarkistettuun vuodenvaihteen väkilukuun verrattuna 3185 asukasta) jaTurku 913 (1010) asukasta. Tampereen vuotuinen kasvu on ollut aivan viime vuosina tyypillisesti 3000 asukasta, kun taas Turku on tänä vuonna selvästi aiempaa maltillisempaa tahtia. Tampereen kasvu on vahvasti riippuvaista kotimaisesta nettomuuttovoitosta.

Tampereen ja Turun ydinkaupunkiseuduilla taas väkilukuero kasvoi 87502 asukkaaseen, missä siinäkin oli hienoista lisäystä. Tampereen seutu on käyttäen vain ennakkoväkilukuja kasvanut 4163 asukasta tänä vuonna, kun taas Turun seudun väkimäärä on karttunut 2234 asukkaalla. Ero on selvä, mutta suhteessa vähän tasaisempi kuin pelkästään Tamperetta ja Turkua vertaamalla. Aiemmin tehty huomio siitä, että Tampereen seudulla keskuskaupungin osuus koko kasvun potista on kuluneena vuonna selvästi suurempi kuin Turun seudulla, pätee edelleen vahvasti lokakuun lopussa. Tampereen osuus väestönkehityksestä on yli kaksi kolmasosaa, kun taas Turun osuus seutunsa väestönkasvusta on vain runsaat 40 prosenttia. Tässäkin suhteessa Turku on vuonna 2021 vahvasti alisuorittanut. Muiden kuntien kuin Tampereen ja Turun suhteen olen käyttänyt vain ennakkoväkilukuja, mikä pitää ottaa huomioon jälkimmäisen kappaleen luvuissa.

Mitä jännittävää ja sydäntäsykähdyttävää mahtaakaan paljastua marras-joulukuun väkiluvuista? Sen saa selville peruutuspeiliin tuijottamalla.

- Kuuno Kyykkä

Tampereelle on rakennettava arvoisensa satama. Jyväskylässäkin jo on upea.

Marraskuu 2021 toi hieman valoa Turun katujen hämärään. Tilastokeskuksen uusimman ennakkoväestötilaston päivityksen mukaan väkiluvut Tampereen ja Turun seuduilla olivat 30.11.2021:

Tampere 244282
Nokia 34817
Ylöjärvi 33526
Kangasala 32598
Lempäälä 24132
Pirkkala 20177

Yhteensä 389532

Turku 195511
Kaarina 35452
Raisio 24766
Lieto 20254
Naantali 19513
Rusko 6363

Yhteensä 301859

Turun naapurikuntaa Lietoa lukuunottamatta kaikki tarkastellut kunnat kasvoivat marraskuussa. Lokakuussakin jo havaittu Tampereen väestönkasvun rauhoittuminen jatkuin marraskuussa. Osittain tämän vuoksi Turku kasvoi marraskuun aikana muutamilla asukkailla Tamperetta enemmän, mikä ei kuitenkaan viime vuoden kokonaiskuvaan enää pahemmin vaikuta. Tampere kasvoi vuoden 11 kuukauden aikana 2891 asukkaalla suhteessa edeltävän vuodenvaihteen ennakkoväkilukuun ja 3273 asukkaalla verrattuna vuoden 2020 lopun tarkistettuun väkilukuun. Vastaavasti Turku oli kartuttanut väkilukuaan 1023 asukkaalla ennakkoväkilukuun verrattuna ja 1120 asukkaalla suhteessa ennakkoväkilukuun. Tampereen ja Turun välinen väkilukuero pieneni siis hieman marraskuussa ollen 48771 asukasta.

Kun taas tarkastellaan ydinkaupunkiseutuja, Tampereen seutu on kasvanut viime vuonna marraskuun lopppuun mennessä 4453 asukasta. Turun seutu kasvoi vastaavasti 2353 asukasta. Vuoden loppua mennessä Tampereen osuus väkiluvun kasvusta on pienentynyt kaupunkiseudulla jonkin verran ja Turun puolestaan skarpannnut varsinkin kevään murheellisesta negatiivisen väestökehityksen tilasta. Silti Tampereen suhteellinen osuus oli edelleen yli 20 prosenttia suurempi kaupunkiseutunsa väkiluvun kasvusta. Kaupunkiseutujen väkiluku ero jatkoi kasvuaan 87673 asukkaaseen, mikä on uusi ennätys. Ei mitään dramatiikkaa sinänsä, mutta jatkuvaa pientä eron kasvua.

Kun joulukuun luvut julkaistaan, vuosi 2021 saadaan kokonaan pakettiin. Sen Tampere väistämättä vie, mutta sitten päästään ihmettelemään, mitä mahtaakaan vuosi 2022 paljastaa kilpakumppanien väkiluvun kehityksestä? Pistääkö Turku paremmin kampoihin, kun viime syksystä lähtien koronatilannekin on äitynyt Tampereella pahemmaksi? Äärimmäisen mielenkiintoista (tai itse kullakin mielenkiinnon kohteensa).

- Kuuno Kyykkä

Näinhän siinä pääsi käymään, että vuosi 2021 elettiin loppuun. Nyt on jo julkistettu vuodenvaihteen ennakkoväkiluvut. Joulukuu ei tuonut mitään yllättävää, mutta Turku niiasi vielä joulukuussa 2021. Tampereen ja Turun ydinkaupunkiseutujen kuuden kunnan väkiluvut olivat 31.12.2021 seuraavat:

Tampere 244315
Nokia 34889
Ylöjärvi 33529
Kangasala 32627
Lempäälä 24163
Pirkkala 20207

Yhteensä 389730

Turku 195301
Kaarina 35502
Raisio 24818
Lieto 20299
Naantali 19579
Rusko 6379

Yhteensä 301878

Tampere kasvoi joulukuussa vielä hivenen saavuttaen uuden väkilukuennätyksensä. Turun väkiluvusta katosi sitä vastoin joulukuussa runsaat 200 henkeä. Näin ollen kaupunkien välinen väkilukuero paisui jo 49014 asukkaaseen. Tampere on pystynyt kasvamaan kahtena vaikeana koronavuonna selvästi. Turun väkiluvunkasvu sitä vastoin on osoittanut selviä merkkejä kasvun hidastumisesta. Suhteessa edellisen vuodenvaihteen ennakkoväkilukuihin Tampereen kasvu oli viime vuonna 2924 henkeä ja viime vuodenvaihteen lopullisiin ennakkoväkiluvuihin 3306 henkeä. Turku kasvoi viime vuonna taas 813 asukkaalla ennakkoväkilukuun verrettuna ja tarkistettuun väkiluvuun verrattuna 910 asukkaaseen. Väkilukujen perusteellla Tampereen vetovoima selvimpiin verrokkikaupunkeihin Turkuun ja Ouluun verrattuna on ollut kasvussa. Tampereen kasvu oli siis yli kolminkertaista Turkuun verrattuna - onkohan minään muuna vuonna ollut vielä näin suurta eroa?

Tampereen ydikaupunkiseutu kasvoi viime vuonna noin 4651 asukkaalla ennakkoväkiluvuittain tarkasteltuna. Jos haluaa verrata tarkistettuihin väkilukuihin, kasvua kertyi n. 5000 asukasta, mikä on ennätysmäisen suurta. Turun seutu kasvoi sekin yltäen 2372 asukkaan kasvuun. Tampere toimi kasvun moottorina vastaten yli 60 prosentilla koko kaupunkiseudun kasvua. Koko vuonna taas oli havaittavissa Turun moottorin sitä vastoin yskivän pahasti, vaikka senkin koneisto lopulta vuoden loppua kohti pärähtikin käyntiin. Silti Turun osuus sikäläisen kaupunkiseudun vuotuisesta väkiluvun lisäyksestä jäi vain runsaaseen kolmannekseen. Tässä onkin Turun seudulla ihmettelemisen paikka. Kaupunkiseutujen tasolla väkilukuero karttui jo 87852 asukkaaseen.

Kun myöhemmin keväällä julkaistaan tarkistetut väkiluvut kaikista Suomen kunnista, otaksun näiden ennakkotietojen lukujen paljastuvan taas himpun verran liian suuriksi.

Vuonna 2022 tapahtuu varmasti paljon kaikenlaisia kiinnostavia asiota. Mielipiteitä mielenkiintoisista asioista varmasti riittää yhtä paljon kuin ihmetteleviä ihmisiäkin ylimalkaan. Minua taas jaksaa kiinnostaa ensi vuonnakin nämä mielenkiintoiset väkilukukiemurat.

- Kuuno Kyykkä

Tilastokeskus on julkistanut tammikuun 2022 väkilukutilastonsa. Vuoden ensimmäinen kuukausi osoittaa aiempaa tasatahtisempaa kasvua Tampereelle ja Turussa, mutta koko kaupunkiseudulla Tampereen alue on aloittanut vuoden selvästi kovemmalla väestönkasvulla:

Tampere 244498
Nokia 34915
Ylöjärvi 33563
Kangasala 32685
Lempäälä 24189
Pirkkala 20229

Yhteensä 390079

Turku 195438
Kaarina 35487
Raisio 24834
Lieto 20312
Naantali 19558
Rusko 6377

Yhteensä 302006

Tampere kasvoi tammikuussa ennakkoväkiluvuilla 183 asukasta, kuun taas Turku ylsi 137 asukkaan väestönkasvuun. Yhdestä kuukaudesta on toki vaikea vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä, mutta pois vaikuttaa olevan viime vuoden alkupuolen negatiivinen kehitys. Koska kuitenkin Tampereen väestönkasvu oli hieman parempaa, kasvoi kaupunkien välinen kokoero tammikuun lopussa 49060 asukkaaseen.

Tampereen seudun tässä ketjussa rajatun kuuden kunnan alue kasvoi 349 asukasta, kun taas Turun vastaava seutu kasvoi 128 asukasta. Ydinkaupunkiseudun tasolla siis Tampereen ja Turun välinen ero oli selvempää. Olen tässä ketjussa pyrkinyt hieman tiivistämään tarkastelua verrattuna virallisiin kaupunkiseutuihin. Mielenkiintoista on myös se, että tammikuussa 2022 Turun seudun muiden kuntien yhteenlaskettu väestönkasvu oli hiukkasen pakkasella, jolloin kasvu olikin keskuskaupungin varassa. Tampereen seutu oli 88073 asukasta suurempi kuin Turun seutu kuukauden lopussa. Nämä kaupunkiseutujen kokoeroa kuvaavat luvut ovat koko tähän ketjuun tarinoinnin aikana olleet lähes jatkuvasti hienoisessa kasvussa.

Se nähdään vuoden kuluessa, jatkuuko tamperelainen rallattelu vai hyytyykö hymy Turun yllättäessä?

- Kuuno Kyykkä

Tilastokeskus on julkaissut helmikuun 2022 väestön ennakkotilaston. Sieltä sai poimittua tuttuun tyyliin uusimmat Tampereen ja Turun seutujen väkilukutiedot:

Tampere 244640
Nokia 34950
Ylöjärvi 33641
Kangasala 32716
Lempäälä 24206
Pirkkala 20213

Yhteensä 390366

Turku 195464
Kaarina 35504
Raisio 24892
Lieto 20334
Naantali 19555
Rusko 6393

Yhteensä 302142

Tampere on kasvanut vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana 325 asukasta suhteessa viime vuoden lopun ennakkoväkilukuun. Turun väkiluku on kivunnut samassa ajassa 163 asukkaalla. Tampereen väkilukuvun kasvu on siis ollut alkuvuoden noin kaksinkertaista Turkuun verrattuna. Silti edelliseen vuoteen verrattuna Turku on aloittanut kuluvan vuoden selvällä kasvulla, mikä on varmaankin sikäläisittäin ilahduttavaa. Tampereen ja Turun välinen väkulukuero oli helmikuun lopussa 49176 asukasta.

Kun tarkasteluun otetaan kaikki kuusi kuntaa, on Tampereen seutu kasvanut 636 asukasta tänä vuonna. Turun seudun kasvu on ollut samassa ajassa 264 asukasta. Tampereella kasvaa koko seutu, Turun seudulla väkilukukehitys on painottunut hieman yllättäen keskuskaupunkiin. Omaan rajaukseeni perustuvien ydinkaupunkiseutujen välinen väkilukuero oli kasvanut helmikuun lopussa 88 224 asukkaaseeen. Tampereen kaupunkiseudun kasvu on ollut alkuvuoden yli kaksinkertaista Turun kaupunkiseutuun verrattuna.

Tällä tavalla tämä on lähtenyt liikkeelle herran vuonna 2022. Jo alkuvuodesta maailmalla on paukkunut monia yllättäviä asioita, mutta tässä asiassa kehitys tuntuisi kulkevan kovin tuttuja latujaan.

- Kuuno Kyykkä

Seuraavaksi otan tämän ketjun pääaiheesta sivupolun ja tarkastelen taajamien kehitystä vuosittain julkaistavien taajamatilastojen valossa. Viimeisin tilasto on vuodelta 2020. Se taitaa olla tuorein julkistus aiheesta. Wikipediasta löytyy myös kattava ja ajantasainen vertailu Suomen taajamista sekä käsitteen määritelmä. Sieltä löytyy näppärästi myös Tampereen ja Turun keskustaajamien aluerajaukset. Olennaista on tietää, että aluerajauksella ei ole mitään tekemistä hallinnollisten kuntarajojen kanssa. Taajamaa jatkuu niin kauan kuin asutusta riittää. Seuraavassa keskityn Tampereen ja Turun keskustaajamiin.

Toissavuoden lopussa Tampereen keskustaajama (kt.) oli väestöltään 349553 asukasta. Se käsittää Tampereen kantakaupungin ja asutut ydinosat naapurikunnista. Varsinkin naapurikunnissa on joitakin pieniä kirkonkylätaajamia erikseen entisillä kuntaliitosalueilla, Nokiallla myös Siuro. Tampereella taas on reilun 6000 asukkaan uusi lähiö Vuores, joka ei kuulu keskustaajamiin, koska sen rakentaminen aloitettiin aikanaan kuntarajan tuntumasta. Tampereen keskustaajaman maapinta-ala taas oli 290,30 asukasta ja väestöntiheys 1204,1 asukasta.

Turun keskustaajama oli vuoden 2020 lopussa 281 108 asukasta suuri, sen koko oli 288,52 asukasta ja väestöntiheys 974,30 asukasta. Turussa myös Jäkärlän alue muodostaa oman, pienen 3507 asukkaan taajamansa. Toisaalta sikäläinen keskustaajama ulottuu tämän ketjun kuntakuusikon ulkopuolelle, pieneen osaan Maskua ja Paimiota, ei kuitenkaan kuntakeskuksiin. Keskustaajamien välinen väkilukuero kehittyy maltillisempaan tahtiin kuin virallisten kaupunkiseutujen välinen kokoero. Toki luvut ovat myös runsaan vuoden vanhoja. Tampereen keskustaajama oli vuoden 2020 lopussa 68445 asukasta suurempi kuin Turku. Alueet ovat kuitenkin maapinta-aloiltaan lähes yhtä suuret. Tampereen kt alue on kuitenkin kiivaamman kasvun seurauksena kasvamassa hieman suuremmaksi.

Kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, että väestöntiheys on tosiaankin suurempi Tampereen keskustajaamassa kuin Turun keskustaajamassa. Tämä tempaisee maton niiden alta, jotka mielellään näkevät Turun olevan tiukemmassa paketissa. Helsinki sitä vastoin pärjää hyvin myös tiheysvertailussa. Olennaistahan on, että taajamatarkastelussa eliminoidaan kuntarajat ja vesistöt ja tarkastellaan asutettua ja rakennettua yhtenäistä kaupunkiseutua siten, että rajataan maaseutu (haja-asutusalue ja erilliset pikkutaajamat) kokonaan tarkastelusta ulos.

- Kuuno Kyykkä

Tilastokeskuksen julkaisemasta maaliskuun 2022 väestön ennakkotilastosta löytyvät myös uusimmat tiedot Tampereen ja Turun väestökehityksestä. Maaliskuun lopussa Tampereen ja Turun tienoiden keskeisimpien kuntien väkiluvut olivat seuraavat:

Tampere 244608
Nokia 34992
Ylöjärvi 33694
Kangasala 32748
Lempäälä 24280
Pirkkala 20250

Yhteensä 390572

Turku 195248
Kaarina 35537
Raisio 24931
Lietoa 20333
Naantali 19556
Rusko 6411

Yhteensä 302016

Maaliskuu ei ollut erityisen suotuisa Tampereelle eikä Turulle, kun molempien kaupunkien väkiluku laski. Tampereen seudun kokonaisväkiluku jatkoi nousuaan, mutta Turun suurempi notkahdus veti koko kaupunkiseudun miinukselle. Näin ollen vuoden ensimmäinen kvartaali kokonaisuudessaan jatkaa vanhaa tarinaa Tampereen seudun ripeämmästä kasvusta, vaikkakin laimeammin kuin esimerkiksi viime vuonna. Kun maaliskuun loppua verrataan vuodenvaihteeseen, Tampere on kasvanut 293 ja koko kaupunkiseutu 842 asukasta. Turku on menettänyt asukkaita kolmessa kuukaudessa 53 asukasta koko kaupunkiseudun väestönkasvun ollessa 138 asukasta.

Toisin sanoen nyt on palattu aiemmista tuttuun asetelmaan, kun Turku tuntuu alkuvuodesta aina menettävän asukkaita. Alkuvuodessa keskuskaupungit eivät siis ole loistaneet väkilukukehityksestä, kun Tampereenkin osuus kaupunkiseudun koko kasvusta on vain runsas kolmasosa ja Turun vastaava luku on negatiivinen. Tampereen ja Turun välinen väkilukuero oli maaliskuun lopussa 49360 asukasta tällä kertaa siksi, että Turun maaliskuinen asukaskato oli tuntuvasti Tamperetta suurempi. Näin ollen saavutettiin jälleen uusi, entistä suurempi väkilukuero kaupunkien välille: 49360 asukasta. Epävirallisen kaupunkiseuturajaukseni mukainen kaupunkiseutujen välinen kokoero karttui sekin maaliskuussa uuteen ennätykseensä, 88556 asukkaaseen.

Ensimmäinen vuosineljännes osoittautui Tampereen voimakkaamman kasvun kaudeksi. Nähtäväksi jää, miten kolmella vuoden seuraavalla neljänneksellä tapahtuu. On se niin kutkuttavaa, ah niin kutkuttavaa.

- Kuuno Kyykkä

Huhtikuun 2022 väestön ennakkotilastot on julkistettu. Näin saadaan hahmoteltua kuvaa Tampereen ja Turun seutujen väkiluvunkehityksestä. Huhtikuun lopussa ennakkotietojen mukaan väkiluvut olivat seuraavat:

Tampere 244706
Nokia 35030
Ylöjärvi 33661
Kangasala 32771
Lempäälä 24278
Pirkkala 20298

Yhteensä 390744

Turku 195191
Kaarina 35558
Raisio 24916
Lieto 20352
Naantali 19564
Rusko 6408

Yhteensä 301989

Tiivistetysti alkuvuosi on osoittanut Tampereen kasvun selvää hidastumista hiipuvasta muuttoliikestä johtuen. Kaupunkiseutu on jatkanut Suomen mittakaavassa rapsakkaa kasvua, mutta Tampereen osuus kaupunkiseudun kokonaiskasvusta on jäänyt aiempaa pienemmäksi. Turussa taas väkiluku on huvennut alkuvuonna vetäen koko kaupunkiseudun kasvun varsin vaatimattomaksi. Tämä taas on jatkanut tässäkin ketjussa tutuksi tullutta tarinaa Turun vaatimattomammasta väkilukukehityksestä.

Tampere on kasvanut alkuvuonna 391 asukasta, kun taas Turun väkiluku on pienentynyt 110 asukkaalla, minkä takia kaupunkien väkilukuero on neljässäkin kuukaudessa kasvanut jo yli 500 asukkaalla. Väkilukuero on karttunut jo 49515 asukkaaseen. Koko kaupunkiseudun väkilukuero on sekin kivunnut jo 88755 asukkaaseen. Tampereen ydinkaupunkiseutu on ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana kasvanut jo 1014 asukasta, kun taas Turun seudun on ollut tyytyminen 111 asukkaaseen.

Kannattaa huomata, että aluerajaus on täysin omani ja siten täysin epävirallinen. Kaikki merkittävimmät kunnat yllä on kuitenkin lueteltu. Olen pyrkinyt välttämään eksymistä liian kauas alueiden keskuskaupungeista. Näinä aikoina julkaistaan myös lopullisia väkilukutietoja vuodelta 2021. Vertaamalla niihin päästään vähän erilaisiin lukemiin kuluvan vuoden väkiluvun kasvusta, joskus yllättävänkin erilaisiin.

- Kuuno Kyykkä

Keväästä lähtien on ollut saatavilla myös kuntien tarkistetut väkiluvut vuoden 2021 lopussa. Esimerkiksi Kuntaliiton kotisivuilta löytyvät Suomen 10 suurimman ja pienimmän lopulliset väkilukutiedot. Niistä havaitaan, että ennakkoväkilukutiedot eivät poikenneet olennaisesti tarkistetuista väkiluvuista. Tampereen virallinen väkiluku oli viime vuodenvaihteessa 244223 ja Turun 195137. Kaupunkien väkilukueroksi oli siis vuoden 2021 lopussa 49086 asukasta. Molempien kaupunkien tarkistetut väkiluvut putosivat hieman ennakkoväkiluvuista, Turun tällä kertaa hieman enemmän, mikä nosti myös lopullista väkilukueroa muutamillla kymmenillä asukkailla.

- Kuuno Kyykkä

Tilastokeskuksen julkistuksista löytyvät toukokuun 2022 lopun Suomen kuntien ennakkoväkiluvut. Niistä löytyvät myös Tampereen ja Turun seutujen uusimmat väkilukukuulumiset.

Tampere 244765
Nokia 35099
Ylöjärvi 33746
Kangasala 32809
Lempäälä 24337
Pirkkala 20308

Yhteensä 391064

Turku 195023
Kaarina 35588
Raisio 24967
Lieto 20374
Naantali 19585
Rusko 6412

Yhteensä 301949

Toukokuun luvut vahvistivat kuvaa alkuvuoden kehityksestä: Tampereella suurimmat kasvurummuttelut on rummuteltu tällä erää, kun taas Turussa aiempina vuosina totuttuun tyyliin on jouduttu ihmettelemään alkuvuotista väkiluvun vähenemistä. Tampereen seudun rauhoittunut kasvu on myös painottunut kehyskuntiin, kun taas Turun seudulla on päästy hädin tuskin positiivisen puolelle. Viime vuoden ennakkoväkilukuun verrattuna Tampere on kasvanut alkuvuodesta 450 asukasta (lopullisiin väkilukuihin nähden 542 asukasta), kun taas Turun väkilukupudotus on ollut -278 asukasta (-114). Tampereen ja Turun välinen väkilukuero karttui 49742 asukkaaseen, mikä on siis jatkanut kasvuaan alkuvuonna.

Kaupunkiseutujen välinen väkilukuero puolestaan on kasvanut on 89115 asukkaaseen, toista tuhatta asukasta pelkästään tämän vuoden puolella. Tampereen osuus koko seudun väkiluvun kasvusta on pudonnut vain noin kolmannekseen, mutta Turulla osuus on toisaalta pyöreät nolla. Ilmeisesti lähikuukausina Tampereen ja Turun välinen väkilukuero saavuttaa 50 000 henkeä ja keskeisimmillä naapurikunnilla vahvistettujen kaupunkiseutujen välinen väkilukuero 90 000 hengen rajan.

Jatkossa pyrin ottamaan huomioon vertailussa Tampereen ja Turun kaupunkien osalta tarkistetut vuodenvaihteen väkiluvut.

- Kuuno Kyykkä

Kesäkuun väkiluvut julkistettiin hiljattain ja niiden myötä saatiin uutta tietoa Tampereen ja Turun kaupunkiseutujen väkilukutilastoissa. Kuusi kuukautta eli puoli vuotta elettyä elämää paljastaa jo aika paljon vuoden 2022 toteutumasta. Väkiluvut olivat 30.6.2022 seuraavat:

Tampere 245048
Nokia 35170
Ylöjärvi 33737
Kangasala 32825
Lempäälä 24465
Pirkkala 20282

Yhteensä 391527

Turku 195061
Kaarina 35693
Raisio 25045
Lieto 20413
Naantali 19616
Rusko 6426

Yhteensä 302254

Tämänkään vuoden osalta kehitys ei tuntune yllättävältä kenenkään näitä asioita seuraavan mielestä, jos asioita tarkastelee ennakkoluulottomasti ilman kotiseutuhenkisiä silmälaseja, joiden läpi katsottuna asiat tapaavat vääristyä kovin subjektiiviseen suuntaan. Alkuvuoden kasvu on Tampereella ollut suhteellisen vaatimatonta mutta kesäkuussa jonkin verran piristynyt. Lisäksi edelleenkin jopa määrällisen kasvun painopiste on ollut naapurikunnissa. Tampere on kasvanut kesäkuun loppuun mennessä 733 asukasta (825 asukasta vuodenvaihteen varmistettujen väkilukutietojen mukaan). Kun väki uhkaa alkaa vähetä koko valtakunnan tasolla, eipä Tampereen viime vuosien rapsakan väkiluvun kasvun sakkaaminen sinänsä ole mikään ihme. Merkillepantavaa kuitenkin on, että tässäkin tilanteessa Turku jää yhä kauemmas jälkeen. Siellä on koko alkuvuosi väkiluvun kehitys pysynyt sitkeästi pakkasen puolella. Kun kaupunkiseudun keskuskunnan kehitys on näin nihkeää, ei koko Turun seudulla ole mitään mahdollisuutta pysyä mukana Tampereen seudun kehityksessä. Turun väkilukukehitys oli vuoden ensimmäisen puolikkaan osalta -240 henkeä (-76 henkeä). Suluissa olevat luvut antavat todellisemman kuvan väkilukukehityksestä. Eipä ihme, että Tampereen ja Turun vällinen väkilukuero on kertynyt jo vaarallisen lähelle 50 000 asukkaan selvää rajaa: se oli kesäkuun lopussa 49987 asukasta. Mahtaa harmittaa kaupungissa, joka ylpeilee muun muassa keskiaikaisilla piispoillaan ja linnanherroillaan.

Kun ottaa huomioon koko kaupunkiseutujen tason, kuva voimakkaammin kasvavasta Tampereen alueesta vain vankistuu. Tampereen kaupunkiseutu on kasvanut vuoden ensimmäisellä puoliskolla 1797 asukasta, kun taas Turun tienoilla on tyytyminen 376 asukkaan nihkeään kasvuun. Tampereen osuus koko kaupunkiseudun väkilukukehityksestä on kivunnut yli 40 prosenttiin mutta on yhä selkeästi pienempi kuin mhin on lähivuosina on totuttu. Turusta taas ei tänä vuonna vielä saa vertailukelpoista lukemaa lainkaan, koska negatiivinen suhdeluku on melkoinen kummajainen. Kehyskuntien kasvu vetää seudun plussalle, mutta naapurikunnatkin häviävät Tampereen ympäryskunnille selvästi. Suurilla opiskelijapaikkakunnilla väkiluvun suurin kasvu keskittyy heinäkuusta syyskuulle tai lokakuulle ulottuvalle ajanjaksolle. Tampereellakin huomattava osa kasvusta tehdään uusien opiskelijoiden muuttaessa kaupunkiin, mutta Turussa koko kasvu vaikuttaa nojaavan vielä huomattavammin opiskelijoihin, kenties myös kaupunkiin muuttaviin ulkomaalaisiin. Tämän aiheuttamat vinoumat lienevät nekin Turussa suurempia. Kaupunkiseutujen välinen väkilukuero kasvoi kesäkuun lopussa 89 273 asukkaaseen.

Jos Tampereella voidaan röyhistellä elokuussa 2022 jo yli 50000 asukasta suuremmalla väkilukuerolla, voi kaunniimpaa lukua ihastella myös kuohuviiniä maistelleen. Jos ei, suunnitelman ehtii kyllä toteuttaa myöhemminkin. Jäitä hattuun vai kuohuviini jähin, jää nähtäväksi.

- Kuuno Kyykkä

Heinäkuussa se lopulta tapahtui: Tampere paisui jo yli 50 000 asukasta suuremmaksi kuin entinen hyvä kilpakumppani Turku! Tampereen ja Turun seutujen väkiluvut olivat 31.7.2022 seuraavat:

Tampere 245439
Nokia 35233
Ylöjärvi 33691
Kangasala 32898
Lempäälä 24456
Pirkkala 20325

Yhteensä 392 042

Turku 195316
Kaarina 35763
Raisio 25007
Lieto 20474
Naantali 19669
Rusko 6438

Yhteensä 302667

Tampere on heinäkuu mukaan lukien kasvanut 1124 asukasta kuluvana vuonna suhteessa vuodenvaihteen ennakkoväkilukuihin ja 1216 asukasta verrattuna lopullisiiin viime vuoden väkilukuihin. Turku kipusi kuluvan vuoden kehityksessä niukasti plussalle: 15 asukasta ( 179 asukasta). Tampere on siis tänäkin vuonna kasvanut jo yli 1000 asukasta enemmän kuin Turku. Väkilukuero oli heinäkuun lopussa 50123 asukasta.

Vastaavassti Tampereen koko kaupunkiseutu on kasvanut tänä vuonna jo 2312 asukasta, kun taas Turun seutu on paisunut 789 asukkaalla. Tampereen osuus koko kaupunkiseudun kasvusta on lähes puolet, Turun pari prosenttia, molempien keskuskaupunkiken kasvu on siis piristymässä. Heinäkuu vahvistaa sitä kuvaa, että kun Tampereen kasvu on selvästi rauhoittumassa huippuvuosiin verrattuna, Turunkin kasvu on hiljennyt ja pysynyt selvästi hitaampana. Kaupunkiseutujen kokoero oli heinäkuun lopussa muuten 89 375 asukasta. Esimerkiksi Porissa on runsaat 83000 asukasta ja Kouvolassa karvan alle 80 000 asukasta, Rovaniemellä alle 64000 asukasta.

Mitenhän on mahtanut käydä elokuussa, kun molempien kaupunkien kaupunkien väkiluvun kasvun voi ennakoida piristyvän entisestään?

- Kuuno Kyykkä

Elokuussa 2022 vyöryivät opiskelijat varsinkin yliopistokaupunkeihin. Tämä näkyi totuttuun tyyliin hyppäyksenä Tampereen ja Turun väkilukukehityksessä. Kaupunkiseutujen väkiluvut olivat elokuun lopussa seuraavat:

Tampere 247120
Nokia 35235
Ylöjärvi 33615
Kangasala 32881
Lempäälä 24432
Pirkkala 20304

Yhteensä 393587

Turku 196435
Kaarina 35768
Raisio 24961
Lieto 20452
Naantali 19704
Rusko 6431

Yhteensä 303751

Elokuu nosti Tampereen väkiluvun nousun lähelle viime vuosina totuttuja lukemia. Tampereen vuotuinen väkiluvun kasvu oli 2805 asukasta verrattuna vuodenvaihteen ennakkoväkilukuihin tai 2897 asukasta tarkistettuun väkilukuun verrattuna. Turun vastaavat luvut ovat 1134 tai 1298 asukasta. Näistä jälkimmäinen on todenmukaisempi mutta vain osan vuotta käytettävissä. Vasta heinäkuussa Turku pääsi kasvulukemille ja elokuussa säälliseen kasvuun. Kaupunkien väkilukuero karttui sekin jälleen. Elokuun 2022 lopussa se oli kivunnut 50685 asukkaaseen. Vetovoimaero on selvä.

Tässä epävirallisesti rajaamani Tampereen kaupunkiseutu on kasvanut elokuun loppuun mennessä 3857 asukasta. Koko seudunkin kasvu alkaa olla vertailukelpoisissa lukemissa suhteessa viime vuosiin. Tampereen suhteellinen osuus on sekin kasvanut varsin suureksi suhteessa koko kaupunkiseutuun. Tampereen osuus kasvusta on jo yli 72 prosenttia. Turunkin osuus oman kaupunkiseutunsa on kasvanut yli 60 prosenttiin. Kun Turun seudulla kasvu on ollut 1873 asukasta, on Tampereen väestökehitys kululuvana vuonna ollut yli kaksinkertaista. Myös kaupunkiseudun tasolla ero on selvä. Kaupunkiseutujen kokoero oli 89836 asukasta elokuun lopussa. Molemmat erot ovat uusia ennätyksiä.

- Kuuno Kyykkä

Otan pienen sivuloikan ketjusta Aamulehden artikkeliin, joka peilaa Tampereen kehitystä viimeisen puolen vuosisadan aikana. Turusta siinä ei kerrota mitään, koska Aamulehden pirkanmaalaisia lukijoita eivät Turun asiat sinänsä paljonkaan kiinnosta. Luonnollisesti myös vice versa. Seuraavat luvut kuvaavat hyvin Tampereen seudun väestönkehitystä viimeisen puolen vuosisadan ajalta. Samassa ajassa Pirkanmaan väestö on kasvanut runsaat 100 000 asukasta. Pirkanmaa on kuin Suomi pienoiskoossa. Tampereen ja sen naapurikuntien ulkopuolella maakunnan kuntien väkiluvun kehitys on polkenut paikallaan tai jopa taantunut.
Aluksi kunnan väkiluku 31.12.1972 ja sitten 31.12.2022.

Pirkkala 7 405 20 206
Ylöjärvi 15 901 33 533
Lempäälä 11 586 24 164
Kangasala19 461 32 622
Nokia 22 794 34 884
Tampere 163 609 244 223

Kuten luvuista huomataan, kolmen Tampereen naapureista on enemmän kuin tuplannut väkilukunsa 50 vuodessa. Lukumääräisesti toki Tampere on kasvanut selvästi eniten. Mutta kuten yllä olevista luvuista havaitaan, Tampereen seutu oli vähintäänkin vertailukelpoinen Turun kehyskuntiin verrattuna jo tuolloin. Nykyäänhän nekin ovat absoluuttisin luvuin yhteensä Turun naapurikuntiin verrattuna selvästi suurempia. Kun siis Turun seutu on viime vuosikymmeninä jäänyt Tampereesta jälkeen, kehitys on tapahtunut sekä keskuskaupunkeja verrattaessa että naapurikunnat huomioiden seudullisesti. Hallinnollisten rajojen sattumanvarainen kulku ei hämärrä tätä tosiasiaa millään tavalla.

https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000009090040.html

- Kuuno Kyykkä

Syyskuun 2022 ennakkoväkiluvut julkistettiin jokin aika sitten. Syyskuun lopussa Tampereen Ja Turun väkiluvut olivat seuraavat:

Tampere 247866
Nokia 35273
Ylöjärvi 33605
Kangasala 32858
Lempäälä 24466
Pirkkala 20326

Yhteensä 394394

Turku 197299
Kaarina 35773
Raisio 24948
Lieto 20456
Naantali 19760
Rusko 6422

Yhteensä 304658

Syyskuun kehitys oli suhteessa kuluvan vuoden kokonaiskuvaan tavanomainen. Ensinnäkin molemmat kaupungit ja kaupunkiseudut kasvoivat melko rivakasti. Turussa elo-syyskuun kasvu on tänäkin vuonna ollut silmiinnähtävän rivakkaa. Kaupunki kasvoi syyskuun aikana hieman enemmän kuin Tampere. Siinä mielessä kuukausi oli pieni poikkeus tavanomaisesta tilanteesta. Molemmille kaupungeille syyskuun lopun lukema oli uusi ennätys. Kun tarkastellaan koko kulunutta vuotta, Tampere on kuitekin kasvanut selvästi rapsakammin kuin Aurajokilaakson ikivanha kaupunki. Tampereen kasvu on ollut kuluvana vuonna 3551 asukasta vuodenvaihteen ennakkoväkilukuihin verrattuna ja 3643 asukasta tarkistettuun vuoden 2021 lopun väkilukuun verrattuna. Turun vastaavat luvut ovat 1998/2162 asukasta. Tampereella aletaan veikkailla, koska kaupunki ylittää 250 000:n asukkaan rajan. Turku puolestaan on lähestymässä 200 000 asukkaan rajaa, jonka Tampere ylitti 19 vuotta sitten. Kaupunkien väkilukuero oli syyskuun lopussa 50567 asukasta, mikä siis elokuusta hieman supistui.

Mitä taas tulee keskuskaupunkien ja viiden naapurikunnan perustaalla rajaamaani epäviralliseen kokonaisuuteen, Tampereen seutu on kasvanut tänä vuonna 4664 asukasta ja Turun seutu 2780 asukasta. Kun siis on jaksanut odottaa loppuvuoteen, kaupunkiseudut ovat jälleen kerran osoittaneet vahvaa kasvua ja Tampereen seutu selvästi vahvempaa. Kaupunkiseudunkin tasolla ero kuitenkin supistui hieman elokuisista ennätyslukemista ollen nyt 89736 asukasta.

- Kuuno Kyykkä

Miten lienee käynyt Tampereen ja Turun väkilukukehitykselle lokakuun 2022 myötä? Ei mitään ihmeellisempää, molempien kaupunkien kasvaessa kuitenkin tuttu eritahtisuus on jatkunut jatkumistaan. 31.10.2022 kaupunkiseutujen väkiluvut olivat seuraavat:

Tampere 248399
Nokia 35278
Ylöjärvi 33596
Kangasala 32866
Lempäälä 24531
Pirkkala 20355

Yhteensä 395025

Turku 197590
Kaarina 35791
Raisio 24924
Lieto 20484
Naantali 19774
Rusko 6413

Yhteensä 304976

Tampere kasvoi lokakuun loppuun mennessä 4084 asukkaalla suhteessa joulukuun ennakoväkilukuun ja 4176 asukasta verrattuna vuodenvaihteen lopulliseen väkilukutietoon. Turun vastaavat kasvuluvut ovat 2152 ja 2453 asukasta. Jos Turku jatkaa kasvuaan tällä uralla, kaupunki ylittää ensi tai sitä seuraavan vuonna 200 000 asukkaan rajan. Kaupunkien välinen ero kasvoi 50809 asukkaaseen.

Samankaltaista lievää kasvua oli havaittavissa lokakuun aikana kaupunkiseutujen välisessä väkilukuerossa. Se ylitti nyt niukasti uuden rajapyykin, kun väkilukuero harppasi 90 049 asukkaaseen. Ennakkoväkiluvuilla Tampereen seutu on kasvanut 5295 asukasta ja Turun seutu 3098 asukasta. Tampereen osuus kasvusta on yli 77 prosenttia ja Turun yli 69 prosenttia. Historian lehtien havinaa jo toisen kerran tänä vuonna, kun kesällä ylittyi ensimmäisen kerran koko tunnetun historian aikana 50000 ihmisellä kilpakumppanien väkilukuero. Tässä sitä riittää kehumisen aihetta Tampereen näkövinkkelistä ja murheen aihetta toisaalla. Sellaista se on.

Vielä kaksi kuukautta, niin varmistuu koko vuoden kuva.

- Kuuno Kyykkä

Kun vääjäämättä edetään kohti vuoden 2022 loppua, on myös kuluvan vuoden marraskuun ennakkoväkiluvut julkistettu. Kohti vuoden loppua on sekä Tampereen ja Turun väkiluvun kasvu hidastunut taas merkittävästi. Väkiluvut olivat 30.11.2022 seuraavat:

Tampere 248637
Nokia 35353
Ylöjärvi 33582
Kangasala 32957
Lempäälä 24570
Pirkkala 20362

Yhteensä 395461

Turku 197778
Kaarina 35788
Raisio 24940
Lieto 20507
Naantali 19787
Rusko 6431

Yhteensä 305231

Kasvua oli kuitenkin marraskuussa sen verran, että sekä Tampereen ja Turku kasvoivat edelleen niukasti. Tampereen vuotuinen kasvu on 4322 verrattuna vuodenvaihteen ennakkoväkilukuun ja 4414 asukasta lopulliseen väkilukuun verrattuna. Turun väkiluvun kasvu on ollut vastaavana aikana 2477 asukasta ennakkoväkilukuun verrattuna ja 2641 lopullisilla väkiluvuilla. Molemmat ovat vuonna 2022 kasvaneet selvästi, mutta Tampereen selvästi vahvempi kasvu on ollut tänäkin vuonna selviö. Kaupunkien välinen väkilukuero kavoin 50859 asukkaaseen, mikä on uusi ennätys.

Sama on havaittavissa kaupunkiseutujen tasolla. Tässä käyttämässäni kuusikkorajauksessa on joitankin etäisempiä kuntia pudotettu pois, vaikka ne luetaankin virallisiin kaupunkiseutuihin. Perusteina käytän esimerkiksi välimatkaa, kuntien keskustojen muodostamaa yhteinäistä taajama-aluetta ja (usein) jo negatiivisempaa väkilukukehitystä. Tampereen kaupunkiseutu on kasvanut kuluvana vuonna 5731 asukasta, mikä on todella rivakkaa kasvua Suomen mittakaavassa. Myös Turun kaupunkiseutu on selvää kasvu-aluetta, kun vuoden 2022 väkiluku on suurentunut 3353 hengellä. Ainakin väkilukukasvulla mitattuna alueiden keskuskaupungit ovat selviä kasvun moottoreita, kun selvästi yli 70 prosenttia väkiluvun kasvusta on keskuskaupunkien ansiota. Tunnettu tosiasia tosin on, että molemmilla kaupunkiseuduilla varsinkin omakotitaloa hamuavat karkaavat kehtyskuntiin. Marraskuun lopussa Tampereen ja Turun kaupunkiseutujen väkilukuero oli karttunut 90230 asukkaaseen. Asiaa voisi havainnollistaa silläkin tavalla, että jos väkilukuerosta kasaisi yhden kaupungin, sillä päästäisiin Suomen kymmenen suurimman kaupungin luetteloon sijalle 10.

Noin kuukauden päästä olemme viisaampia siinä suhteessa, mitä eriskummallista paljastuu vuoden viimeisen kuukauden väkilukukehityksen mitä kiemuraisisimmista kysymyksistä. Sen jälkeen jännitettävää riittää siinä, mitä tapahtuu vuoden 2023 aikana tässä ketjussa kutkuttavasta näkökulmasta.

- Kuuno Kyykkä

Hiljattain Tilastokeskus on julkistanut viime vuoden viimeisen kuukauden ennakkoväkiluvut. Sitä voi verrata palapelin viimeiseen kuuluisaan palaseen, joka saadaan paikalleen ja täten koko kuva Tampereen ja Turun väkilukukehityksestä on selkiintynyt. Tampereen ja Turun väkiluvut olivat ennakkotietojen mukaan seuraavat 31.12.2022:

Tampere 249060
Nokia 35361
Ylöjärvi 33608
Kangasala 32965
Lempäälä 24578
Pirkkala 20404

Yhteensä 395976

Turku 197917
Kaarina 35835
Raisio 24961
Lieto 20513
Naantali 19828
Rusko 6437

Yhteensä 305491

Viime vuonna molemmat kaupunkiseudut kasvoivat voimakkaasti. Varsinkin Tampere kasvoi suorastaan ennätysmäisen voimakkaasti ja sai jopa muuttovoittoa pääkaupunkiseudulta. Tampere kasvoi voimakkaasti siitä huolimatta, että ns. luonnolllinen väestönkasvu painui tässäkin kaupungissa negatiiviseksi. Turussa on pidempään jouduttu painimaan tämän ongelman kanssa. Tämän ketjun osalta se vahva tosiasia, että Tampere on viime vuosina ja vuosikymmeninä lähes jatkuvasti kasvanut selvästi Turkua voimakkaammin, ei mitenkään muuttunut viime vuonna: Tampere kasvoi 4745 asukkaalla suhteessa ennakkoväkilukuihin ja 4837 asukasta verrattuna viime vuodenvaihteen lopulliseen väkilukuun. Turun vastaavat kasvuluvut ovat 2616 ja 2780 asukasta. On kova näyttö Tampereen kovemmasta veto- ja pitovoimasta, kun kaupunkien kokoero kasvoi yli 2000 asukasta viijme vuonna, siis vain yhtenä ainoana vuonna. Joulukuussa kaupunkien väkilukuero saavutti 51143 asukasta. On toki niin, että koska vuoden 2022 lopullisia väkilukuja ei vielä ole julkistettu, lopullinen väkikuluerokarttuma eroaa jonkin verran tässä tiedetystä. Turun kasvu on perustunut Tamperetta voimakkaammin ulkomaalaisperäisen väestön kasvuun, mutta viime vuonna Tampereellakin väestönkasvuun vaikutti selvästi muutto ulkomailta. Tällä on merkitystä sitten, kun Suomen luonnollinen väkilukukehitys kääntyy vielä voimakkaammin negatiiviseksi.

Miltä sitten vaikuttaa kehitys kaupunkiseutujen tasolla? Tässä ketjussa rajaamani kuntakuusikon osalta se ei olennaisesti poikkea keskuskaupunkien kertomasta. Tampereen seutu kokonaisuudessaan kasvoi viime vuonna 6246 asukkaalla ja Turun seutu 3613 asukkaalla. Keskuskaupunkien suhteellinen osuus kokonaiskasvusta oli lopulta samaa luokkaa, Tampereen osuus oli noin kolme neljäsosaa ja Turun muutaman prosentin vähemmän. Tampereen seudun väkiluvun kasvu oli kokonaisuudessaankin selvästi Turun seutua kovempaa.

Viime vuosikin osoittautui siis vahvasti Tampereen voitoksi. Vuosi 2023 tuo tuodessaan paljon kaikenlaista, mutta kuukausi kerrallaan se myös paljastaa salansa siitä, miten Tampere ja Turku kasvavat (tai eivät kasva) nyt elettävänä vuon na. Sanalla sanoen kiehtovaa.

- Kuuno Kyykkä

Linkki Aamulehden artikkeliin, jossa luodataan viime vuoden väkilukukehitystä Tampereelta. Siinä tuodaan myös esiin se, kuinka Tampereen muuttovoitto on viime aikoina kasvanut selvästi. Kaupungin kasvu kun on perustunut vahvasti kotimaiseen muuttovoittoon. Samalla Turun etumatka tämän väkilukukehityksen osatekijän suhteen on saavutettu.

https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000009359568.html

Uutta vuotta 2023 jo sen verran pidemmälle, että tammikuun 2023 väestön ennakotiedot on pyöräytetty kaiken kansan ihmeteltäväksi. Tai ainakin niille, joita aihe jaksaa kiinnostaa vuodesta toiseen. Tässä tapauksessa yhdestä hyvin rajoitetusta näkökulmasta kaiken kukkuraksi. Viime vuonnahan tilanne jäi siihen, että Turun kasvutahti oli kiivainta miesmuistiin, millä ei kuitenkaan pärjätty Pirkanmaan helmelle, Tampereelle. Miten mahtaa käydä tänä vuonna, seurataan jokaisen kuukauden osalta erikseen.

Tammikuun 2023 lopussa ennakkoväkiluvut Tampereen ja Turun seuduilla olivat:

Tampere 249 496
Nokia 35323
Ylöjärvi 33598
Kangasala 32972
Lempäälä 24607
Pirkkala 20421

Yhteensä 396417

Turku 198139
Kaarina 35863
Raisio 24973
Lieto 20507
Naantali 19832
Rusko 6430

Yhteensä 305744

Vuoden aloittaneen talvisen kuukauden sanoma oli perin tyypillinen tämän ketjun ydinviestin kannalta: Tampereen ja Turun välinen väkilukuero oli hienoisessa kasvussa. Kumpikin maakuntakeskus onnistui tammikuussa kasvattamaan hitusen lisää väkimääräänsä ja kumpikin kaupunki saavutti uuden väkilukuennätyksensä. Kun kuitenkin Tampereen vetovoima oli jälleen kerran suurempaa, jatkoi kaupunkien välinen väkilukuero kasvuaan. Tammikuun lopussa se oli jo 51357 asukasta Tampereeen hyväksi. Tampere kasvoi 436 asukasta, Turku 222 asukasta. Kun katsoo tammikuun kunnittaisia ennakkoväkilukuja, havaitsee Tampereen ja Turun välisen väkilukueron saavuttaneen jo Porvoon tason. Tämän ketjun ensimmäisen viestin aikaan oltiin selvästi pienemmän Rauman tasolla.

Itse rajaamieni kaupunkiseutujen tasolla taas väkilukueron kasvu oli vähän hitaampaa. Tampereen ja Turun kaupunkiseutujen väkilukuero venähti lisää 188 asukkaalla ollen tammikuun lopussa 90673 asukasta. Tampereen seudun kasvu oli tammikuussa Tampere-vetoista, ja samaa voi sanoa Turusta, vaikka siellä kehyskunnat kasvoivat hivenen verran enemmän.

Tammikuu ei vielä avaa paljon vuoden 2023 väkilukukehityksestä, mutta avaus on silti tämän ketjun kannalta varsin tyypillinen.

- Kuuno Kyykkä

Helmikuunkin 2023 osalta Tilastokeskus on julkistanut rätinkinsä ennakkoväkiluvuista, joista saa myös tuoreimmat kuntakohtaiset tiedot. Tampereen ja Turun ennakkoväkiluvut olivat 28.2.2023:

Tampere 249720
Nokia 35335
Ylöjärvi 33597
Kangasala 32982
Lempäälä 24629
Pirkkala 20491

Yhteensä 396754

Turku 198221
Kaarina 35878
Raisio 25046
Lieto 20496
Naantali 19882
Rusko 6426

Yhteensä 305949

Helmikuussa jatkui hidas väkiluvunkasvu sekä Tampereella että Turussa. Tammikuun tapaan Tampere kasvoi hienoisesti ripeämmin kuin Turku. Kaupunkien väkilukueroksi kirjattiin helmikuun lopussa 51499 asukasta, mikä on uusi ennätys. Tampere on nyt kasvanut kuluvana vuonna 660 asukasta, kun taas Turku 304 asukasta. Vuoden 2022 lopusta taitaa olla toistaiseksi saatavilla vain ennakkoväkiluku.

Itse rajaamallani epävirallisella kaupunkiseututasolla Tampereen seutu nyt alkaneena vuonna kasvanut 778 asukasta ja Turun tienoo 458 asukasta. Kaupunkiseutujen kokoero oli helmikuussa 90805 asukasta. Tampereen osuus koko seudun kasvusta näyttää olevan kahden kuukauden kertoman perusteella suurempi kuin Turussa. Joistakin edeltävistä vuosista poiketen Turku on kuitenkin aloittanut vuoden selvällä kasvulla, mikä on eittämättä kohennusta.

Kuluvan vuoden kannalta mielenkiintoisia rajapyykkejä on ryskymässä: Tampere tavoittaa lähikuukausina 250 000 asukkaan rajan, Turku taas tavoittanee 200 000 asukkaan rajan tämän vuoden kuluessa, todennäköisesti kuitenkin vasta syksyllä.


- Kuuno Kyykkä

Maaliskuun 2023 ennakkoväkiluvut ovat olleet luettavissa jonkin aikaa. Tampereen ja Turun väkiluvut alkavat osoittaa taas eritahtisen väkilukukehityksen merkkejä. 31.3.2023 väkiluvut olivat seuraavat:

Tampere 249980
Nokia 35381
Ylöjärvi 33609
Kangasala 33047
Lempäälä 24629
Pirkkala 20476

Yhteensä 397122

Turku 198143
Kaarina 35950
Raisio 25123
Lieto 20519
Naantali 19904
Rusko 6417

Yhteensä 306056

Maaliskuussa Turun väkilkuku laski muutamia kymmeniä asukkaita, kun taas Tampere jatkoi hienoisella kasvu-urallaan. Tämän takia kaupunkien väkiluku jatkui karttumistaan. Tampereen väkiluku saavutti miltei neljännesmiljoonan asukkaan haamurajan. Se on saattanut jo rikkoutua, mikä saadaan selville, jahka huhtikuun 2023 ennakkoväkiluvut julkaistaan. Turun suunnalla nähdään vasta myöhemmin tänä vuonna, saavutetaanko 200 000 asukkaan rajapyykkiä. Tampere on kasvanut ensimmäisellä vuosineljänneksellä 920 asukasta, kun taas Turun väkiluvun kasvu on jäänyt 226 asukkaaseen. Väkilukuero saavutti sekin uuden ennätyksen maaliskuun lopussa: 51837 asukasta. Kuluvan vuoden osalta Tampere näyttää kasvavan selvästi ripeämmin kuin Turku. Vaihteeksi.

Kaupunkiseudun tasolla ero tasoittuu hieman. Tampere kehyskuntineen on kasvanut maaliskuun loppuun mennessä 1146 asukasta, kun taas Turun seutu on haalinut 565 asukasta enemmän. Seututasolla väkilukuero on 91066 asukasta. Tampereen osuus koko kaupunkiseudun kasvusta oli maaliskuun lopussa noin 80 prosenttia, kun taas Turun osuus oli vain 40 prosenttia. Turku kasvun moottorina näyttää keväisin köhivän pahemman kerran, mutta sen voi toki odottaa lähtevän paremmin hyrräämään taas vuoden edetessä.

Nyt elettävän vuoden yhdeksän kuukautta eivät ole viellä paljastaneet salaisuuksiaan. Vuoden edetessä ne paljastuvat kuukausi kerrallaan kuten tähänkin asti. Mitä jännittävää mahtaakaan vielä paljastua?

- Kuuno Kyykkä

Muun muassa Kuntaliiton sivuilta löytyvät taas tarkistetut vuoden 2022 lopun kuntien väkiluvut suurimpien ja pienimpien kuntien osalta. Niistä havaitaan, että ne ovat hiukkasen pienemmät kuin ennakkoväkiluvut. Tällä kertaa Tampereen ja Turun ennakkoväkiluvut erottivat selvästi vähemmän kuin eräinä aiempina vuosina, kun olen tarkastellut näitä aina niin kiehtovia kuntalukuja. Tampereen lopullinen väkilukutieto oli 249 009 ja Turun 197900. Esitän jatkossa väkiluvun karttumisen suhteessa molempiin vuodenvaihteen tietoihin, joista lopullinen väkiluku on suluissa.

- Kuuno Kyykkä

Kuntaliiton tiedot:

https://www.kuntaliitto.fi/kuntaliitto/tietotuotteet-ja-palvelut/kaupunkien-ja-kuntien-lukumaarat-ja-vaestotiedot

Huhtikuussa 2023 Tampere ylitti erään tärkeän rajapyykin väkilukukehityksessään: Tamperelaisia on yli neljännesmiljoona henkeä! Tässäpä on kerrassaan Turun suunnalla nieleksimistä. Tampereen ja Turun seutujen väkiluvut olivat 30.04.2023 seuraavat:

Tampere 250353
Nokia 35342
Ylöjärvi 33637
Kangasala 33127
Lempäälä 24670
Pirkkala 20480

Yhteensä 397609

Turku 198358
Kaarina 35983
Raisio 25127
Lieto 20535
Naantali 19892
Rusko 6422

Yhteensä 306317

Tampereen on ollut koko alkuvuoden melko vauhdikkaassa kasvussa. Tampere rikkoi tärkeän haamurajan jonkin verran ennakoitua aikaisemmin. Tämä on kova saavutus ja osoitus kaupungin jatkuvasta vetovoimasta, kun koko maan väestönkasvu on ulkomaisen muuttovoiton varassa. Tampere kasvoi ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana 1293 (1344) henkeä. Turkukin on ollut alkuvuodesta kasvu-uralla, mutta totuttuun tyyliin ei ole pysynyt millään Tampereen tahdissa. Turku on haalinut 441 (458) asukasta lisää. Suluissa siis todellinen väkiluvun kasvu, mutta jatkuvuuden takia esitän loppuvuoteen molemmat väkiluvun muutosta esittävät luvut kuluvalta vuodelta. Kun Tampereen kasvu on ollut lähes kolminkertaista, on kaupunkien väkilukuerokin kasvanut jo 51 995 asukkaaseen.

Tampere kehyskuntineen on kasvanut tänä vuonna 1633 asukkaalla. Tässä huomioin vain ennakkoväkiluvut. Turun seudun kasvu vastaavasti on ollut 826 asukasta. Koko kaupunkiseudulla ero ei ole yhtä suurta alkuunkaan. Tampereen osuus kaupunkiseudun kasvusta oli huhtikuun lopussa lähes 80 % prosenttia, kun Turun vain vajaat 57 prosenttia. Turun osuuden sopii odottaa kasvavan tästä selvästi loppuvuotta kohti, mutta kaupungin kasvu ei sentään ole kyntänyt pakkasen puolella, mikä on editystä sekin. Joka tapauksessa kaupunkiseutujen kokonaisero on kuluneena vuonna kasvanut selvästi, ja se on kivunnut jo 91 292 asukkaaseen.

Tuulesta temmatuiksi ovat osoittautuneet ne väitteet, että Turun vetovoimaisuus olisi ollut kasvamassa ohi Tampereen sijainnin, ulkomaisen väestön, tiettyjen alojen työllistävyyden tai vastaavien haavehattaroiden takia. Nyt kuluva vuosikymmen on todistanut suorastaan päinvastaista, mikä on ollutkin totta jo 1980-luvulta lähtien jatkuvasti. Nähtäväksi jää, osoittautuuko loppuvuosi tässä suhteessa jotenkin yllätykselliseksi. Ken elää, se näkee asian aivan varmasti.

- Kuuno Kyykkä

Aika virtaa, kaikki on alituisessa liikkeessä, niin myös väkiluvut Tampereen ja Turun kaupunkiseuduilla. Toukokuun 2023 ennakkoväkiluvut olivat Tilastokeskuksen mukaan seuraavat:

Tampere 250640
Nokia 35393
Ylöjärvi 33675
Kangasala 33175
Lempäälä 24660
Pirkkala 20529

Yhteensä 398072

Turku 198272
Kaarina 36044
Raisio 25157
Lieto 20541
Naantali 19887
Rusko 6416

Yhteensä 306317

Kesäkuu oli varsin rauhallisen väestökehityksen aikaa. Tampereen väkiluku oli kuitenkin kasvussa, Turussa se laski himpun verran. Tampere on kuluvana vuonna kasvanut 1580 (lopulliseen väkilukuun verrattuna 1631) asukasta ja Turku 355 (372) asukasta. Kuluvan vuoden väestökehitys on valaissut asiaa sen verran, että tuskin Turku tänäkään vuonna väkilukuvun lisäyksellään pysyy entisen kilpakaupunkinsa perässä. Toukokuun lopussa kaupunkien väkilukuero kipusi jälleen uuteen ennätykseensä eli 52 368 asukkaaseen.

Epävirallisella seututasolla Tampereen tienoo on toukokuun lopussa saavuttanut 2096 asukkaan kasvun. Tampere on tästä väestölisäyksestä haukannut kolme neljännestä. Turun alue taas on kasvanut 826 asukasta, josta keskuskaupungin osuus on noin 43 prosenttia. Turun suhteellinen osuus koko kaupunkiseudun kasvusta on jäänyt tänäkin vuonna Tamperetta olennaisesti alemmaksi. Viralliset kaupunkiseuduthan ovat toki tässä rajattua suurempia. Kaupunkiseutujen kokoero kasvoi 91755 asukkaaseen toukokuun lopussa. Kaupunkiseutujen kasvua osoittavat luvut ovat kokonaan ennakkoväkiluvuista koottuja.

Kun kesäkuun luvut julkistetaan, on vuoden väkilukukehityksestä hahmottunut jo ensimmäinen puolisko. Eri jännää.

- Kuuno Kyykkä

Aikaa on vierähtänyt jo tovin viime päivityksestä, ja niinhän siinä on päässyt käymään, että ei enää niin kauhean nuorelta Kuunolta on päässyt unohtumaan perehtyminen tuoreimpiim Tilastokeskuksen julkistamiin kuntien ennakkoväkilukuihin. Niistähän olen käynyt kuukausittain poimimassa nämä mitä tärkeimmät Tampereen ja Turun väkiluvun kehittymistä kuvaavat tunnusluvut. Kesäkuun lopussa 2023 Tampereen ja Turun luvut eivät sinänsä kauheasti muuttuneet toukokuun luvuista.

Tampere 250899
Nokia 35466
Ylöjärvi 33744
Kangasala 33235
Lempäälä 24704
Pirkkala 20597

Yhteensä 398645

Turku 198289
Kaarina 36127
Raisio 25190
Lieto 20529
Naantali 19944
Rusko 6434

Yhteensä 306513

Tampere jatkoi kesäkuussa lievällä mutta tasaisella kasvu-uralla, kun taas Turun väestökehitys oli niukkaa. Tampere kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla 1839 asukkaalla suhteessa vuodenvaihteen ennakkoväkilukuun ja 1890 asukasta verrattuna tarkistettuun väkilukuun. Nämä eri väkilukutiedot tapaavat poiketa hieman toisistaan, mikä voi selittää pieniä heittoja kasvuluvuissa. Turku on vastaavasti kasvanut alkuvuonna 372 asukkaalla tai 389 asukkaalla. Jälkimmäinen on näistä oikea luku sinänsä, mutta tilastojen seurattavuuden tähden esitän molemmat. Tampereen kasvuvauhti on ollut kuluvana vuonnakin selvästi rapsakampaa kuin Turussa, jossa tämä väkilukujen esittäminen on ollut selvästi epäsuositumpaa kuin takavuosikymmmeninä. Senhän nyt ymmärtää. Tampereen ja Turun väkilukuero paisui kesäkuun lopussa 52610 asukkaaseen. Näin tehtailtiin taas uusi ennätys.

Kaupunkiseututasolla taas Tampereen seutu tavoitti 2669 asukkaan kasvun. Turun seutu räväytti taas taululle 1022 asukkaan kasvun. Ero näyttää tältä vuodelta jo tässä vaiheessa aika selvältä. Parhaat kasvukuukaudet ovat vielä edessä. Silloin Turku haalii yleensä parhaan osan vuotuisesta kasvustaan ja saavuttaa väkilukukehityksessä Tampereen tason.

Ylen uutisessa tiedettiin kertoa, että Turku olisi saavuttanut elokuun alussa 200 000 asukkaan maagisen rajan. Vilpittömät onnittelut Turun seudulle tämän rajapyykin ylittämisestä. Tamperehan saavutti tämän rajan melko tarkasti 20 vuotta sitten.

Suhteellisen pian paljastetaan jo heinäkuun väkilukutieto. Ken elää, se näkee.

Kuuno Kyykkä

Tzädäm, loppuen lopuksi loppukesällä 2023 kyllästyin raportoimaan tästä sinänsä mitä kiehtovimmasta väkiluvueron kehityksestä kuukausi kuukauden perään. Mutta vuosi vaihtui ja veri veti näiden kiehtovien numeroiden pariin taas vaihteeksi. Eli joku joutui nyt pettymään, ei se nyt lopullisesti lopettanutkaan. Mitä salaisuuksia joululuun väestön ennakkotilasto paljastaakaan väkilukukehityksestä vanhoilla kilpakumppaneilla Tampereella ja Turulla? Nämä väkiluluvut olivat 31.12.2023:

Tampere 255066
Nokia 35652
Ylöjärvi 33680
Kangasala 33478
Lempäälä 24703
Pirkkala 20762

Yhteensä 403341

Turku 201889
Kaarina 36335
Raisio 25336
Lieto 20635
Naantali 19993
Rusko 6438

Yhteensä 310626

Turku ylitti kuin ylittikin 200 000 asukkaan rajapyykin kuudentena kaupunkina Suomessa elokuussa 2023, mistä sopii onnitella Suomen vanhinta kaupunkia. Tämä toki tapahtui melko lailla tasan 20 vuotta Tamperetta perässä. Lisäksi on myönnettävä, että Suomen 2020-luvulla kulkiessa "suurkaupungistumisen" suuntaan Turku lähikuntineen on yksi harvoista voittajista Suomen kaupunkien joukossa. Turku kasvoi viime vuonna 4111 asukkaalla. Tämä silloin, kun verrataan vain ennakkoväkilukuja. Siihen hurraaminen Turun suunnalla sitten jääkin, sillä Tampereen seudulla on lyödä tiskiin komeammat kasvuluvut myös viime vuodelta. Tampere kasvoi 6429 asukasta verrattaessa ennakkoväkilukuja. Kun siis luonnollinen väestönkasvu armaassa isänmaassamme sakkaa ja väkiluku on yhä enemmän ulkomaisen muuttovoiton varassa, Tampere kasvaa yhä aina vain Turkua selvästä rivakampaa tahtia! Tässä saattaa olla Turun suunnan puolesta liputtavilla itsetutkiskelun paikka muun muassa eräissä Helsingin mediamaailman korskeissa "toimittajapalatseissa"! Eräiden pääkaupungin toimittajien näkemys tuntuu olevan ristiriidassa kansan äänestäessä jaloillaan, voisi satunnainen tutkaaja fundeerata .

Vuoden lopussa Tampereen ja Turun välinen väkilukuero oli kasvanut entistäkin suuremmaksi. Joulukuun lopussa nimittäin kaupunkien välinen väkulukuero olli kivunnut 53177 asukkaaseen ja kaupunkiseutujen ero taas 92715 asukkaaseen. Tampereen seutu kasvoi viime vuonna 7880 asukasta ja Turkun seutu 5395 asukasta. Merkittäviä kasvulukemia molemmat, mutta oman aluerajaukseeni puitteissa voidaan silti sanoa, että Tampereen seutu kasvoi noin 46 prosenttia enemmän kuin Turun tienoot. Tampere oli siis Herran vuonna 2023:kin selvästi vetovoimaisempi, mikä lienee Aurajoen rantamilla, niin mukavia kuin ne ovatkin, selvästi aina vain vaikeasti nieltävissä oleva tosiasia, niin päivänselvä kuin se onkin.

Miten mahtaa käydä vuonna 2024? Ken elää, se näkee. Tulen jokusen kerran siitä kertomaankin kuluvana vuonna, vaikka en näiden numeroiden parissa aivan joka kuukausi enää viihdykään.

- Kuuno Kyykkä

Seuraavassa hieman sivupoikkeamia tämän monologimaisen ketjun pääasiasta. Jokainen ymmärtänee, että pidän Suomi.24:tä parempana paikkana tälle kuin pauhata asiasta somealustalla. Tämä toistaa vanhaa, mutta minä olenkin sellainen kaveri, joka toistaa samaa rahisevaa levyä aina vain.

Ylen ohjelmassa suhteellisen hiljattain tuotiin esiin Euroopan tilastolaitoksen vuosien takainen määrittelytulos, jonka mukaan Suomessa olisi vain neljä kaupunkia. Se oli jälleen kerran eräänlaisena aasinsiltana Turun promoilemiselle vanhentunein ja koko lailla paikkaansa pitämättömin perustein Suomen kakkoskaupunkeina. Aikoinaan kun EU:n tilastolaitoksen tilastokummajainen oli uutinen, Suomessa oli neljä kaupunkia. Kriteerihän meni suunnilleen niin, että kaupungin pitäisi olla vähintään 50 000 asukkaan suuruinen ja täyttää periaatteessa tietty mielivaltainen ja hatusta temmattu väestöntiheysraja, jota sitäkin tutkaillaan vain hallinnollisten rajojen perusteella. Aikoinaan kun EU:n tilastolaitos julkaisi yleiseurooppalaisen kaupunkimääritelmänsä, pienemmistä kaupungeista myös Lahti, Jyväskylä ja Joensuu täyttivät kaupunkikriteerit. Sittemmin ne ovat pudonneet leikistä pois kuntaliitosten myötä. Jyväskylähän oli aikoinaan hyvinkin kompakti kuntarajojensa puolesta. Elävässä elämässä Suomen kaupungit ovat tietysti viisveisanneet Brysselin herrojen ajatusleikeistä koko ajan ja koko kaupunkimääritelmä on tosiasiassa aina ollut puhtaasti kansallisisssa käsissä. Yleisesti tarjolla on esimerkiksi vakiintunut taajamakäsite. Sitä tarkastellessa koko ajatus Turun eurooppalaisesta väestöntiheydestä paljaastuu suoranaiseksi humpuukiksi; sikäläisittäin suorastaan hieman nolosti jopa eräät Turkua pienemmät kaupungit/taajamat paljastuvat Turkua tiheämmin asutetuiksi. On totta, että Turun niin kutsuttu keskustaajama ulottuu useamman kunnan alueelle. Vitsi paljastuu siinä, että niin ulottuu myös Tampereen keskustaajama usean kunnan alueelle. Jos taas tarkastellaan kaupunkien sitäkin osaa, joka koostuu taajamasta ja jätetään naapurikunnat huomiotta, Tampereen tosiasiallinen väestöntiheys voittaa Turun väestöntiheyden leikiten. Kysymys on suhteellisen suuresta väestöntiheyden erosta Tampereen hyväksi, ei päinvastoin. EU:n tilastokukkanen taas paljastuu poikkeamaksi, joka johtuu vähäväkisen ja harvaanasutun Suomen erityisolosuhteista johtuvaksi. Turkulaiset taas vaikuttavat ottaneen ajatuksen kaupunkinsa "eurooppalaisen" väestöntiheyden myytinrakentamisen ainesosiksi. Ylen ohjelmissa kuitenkin soisi asiaa käsiteltävän syvällisemmin kuin vain viittaamalla EU:n tilastoviranomaiseen vanhaan määritelmään ja syyllistymällä näin auktoriteettiajatteluun. Historiallisia kerrostumia Turussa toki on paljon enemmän ikivanhana kaupunkina, mutta se on aivan eri asia kuin Turun vain näennäisesti suurempi väestöntiheys.

- Kuuno Kyykkä

Tuohon edelliseen pujahti valitettava virhe. Piti sanoa, että tilastokummajaisen aikaan Suomessa olisi ollut seitsemän kaupunkia. Kolme nykyisten lisäksi, kun nekin täyttivät silloin keinotekoisen väestöntiheyden rajat.

- Kuuno Kyykkä

Elämä on virrannut omia uomiaan jo kuluvana vuonna niin kauan, että Tilastokeskuskin on jo ehtinyt julkistamaan mieltäkutkuttavia tietoja kolmen kuukauden ajalta, mitä tulee Suomen kuntien väkilukujen kehittymiseen. Niinpä tuli tarkastettua, mitä kuuluu Tampereen ja Turun väkilukujen karttumisesta 31.3.2024. Koko valtakunnan tasollahan vain muuttovoitto ulkomailta pitää yllä koko väkiluvun kasvua. Ensimmäisen vuosineljänneksen osalta Tampere ja Turku ovat kasvaneet lähes tasatahtia. Väkiluvut olivat seuraavat:

Tampere 255673
Nokia 35795
Kangasala 33630
Ylöjärvi 33618
Lempäälä 24737
Pirkkala 20904

Yhteensä 404357

Turku 202466
Kaarina 36420
Raisio 25444
Lieto 20628
Naantali 20032
Rusko 6432

Yhteensä 311422

Luvuissa ei sinsänsä ole tapahtunut sen kummoisempaa. Tampereen osalta on havaittavissa merkkejä väkilukukehityksen tasaantumisesta. Toisaalta aiemminkin alkuvuoden kehitys on ollut samankaltaista. Uutta on se, että Turku on selvästi pysynyt samassa tahdissa Tampereen kanssa sen sijaan, että kyntäisi vahvasti miinuksella niin kuin viime vuosina on ollut tavanomaista. Tampere on kasvanut alkuvuonna 607 asukasta ja Turku 577 asukasta. Tämä on varmaan kaikista Aurajoen tietämillä elävistä hyvin huojentavaa. Kaupunkien välinen väkilukuero sinänsä saavuttanut melko messevän tason eli 53207 asukasta. Tässä ketjussa seuraamani kuntakuusikkojen putteissa Tampereen seutu on kasvanut 1016 asukasta alkuvuonna ja Turun tienoot 796 asukasta. Seututasolla Tampere näyttää kasvavan yhä ripeämmin kuin Turku. Seututasolla Tampere on myös jo 92935 asukasta suurempi kuin ikiaikainen kilpakumppaninsa. Myönnän sen, että kuntakarttaa tuijottamalla Turun seudulla voi yhä nähdä enemmän kuntaliitospotentiaalia, mikä tasaa hieman väkilukueroa.

Kuten jo joulukuussa kirjoitin, en jatkossa seuraa tilannetta enää kuukausittain. Pyrin kuitenkin käymään läpi tilastot vähintäään neljännesvuosittain. Jos ensimmäisen kvartaalin perusteella jotain pitäisi ennustella, niin valtakunnan harvoja kasvukeskuksiahan molemmat kaupungit yhä ovat, kun taas monien kaupunkienkin kasvu on tätä nykyä perin kitualista. Mahtaisiko silti tänäkin vuonna käydä niin, että Tampere kerää komeammat kasvunumerot kuin perinteinen kilpakumppaninsa?

- Kuuno Kyykkä

Näitä Tampereen ja Turun seutujen väkilukutietoja ei ole tullut vähään aikaan päivitettyä. Seuraavassa kuitenkin on ketjun kuntien väkilukutiedot kesäkuun 2024 lopussa. Luvut on poimittu Tilastokeskuksen julkaisemasta ennakkoväkilukutilastosta.

Tampere 256214
Nokia 35951
Ylöjärvi 33716
Kangasala 33743
Lempäälä 24793
Pirkkala 20927

Turku 202851
Kaarina 36511
Raisio 25497
Lieto 20651
Naantali 20088
Rusko 6424

Yhteensä 312022

Kehityksen pääkuva kuluvan vuoden ensimmäiseltä puolikkaalta on varsin samankaltainen kuin maaliskuun lopussa. Tampereen kasvuvauhti ei enää ole ollut siinä määrin Turkua vauhdikkaampaa kuin mihin on viime vuosina totuttu. Turku taas on kasvanut selvästi tänä vuonna eikä ole polkenut paikallaan tai ollut jopa pakkasella kuin joinakin aikaisempina vuosina. Tampere on kuitenkin kasvanut 1148 asukkaalla ja Turku 962 asukkaalla, joten kesäkuun lopussa saavutettiin jälleen uusi väkilukueroennätys 53363 asukasta. Se onkin itsessään huomionarvoisa luku. Edellisen vuodenvaihteen väkiluku on kuitenkin ennakkoväkiluvuista eikä lopullista väkiluvuista poimittu, minkä takia "lopullinen" tieto väkilukukehityksestä varmaankin poikkeaa hieman tässä esitetystä.

Aluerajaushan tosiaan on itse tekemäni. Siinä on kuitenkin mukana kaupunkiseutujen keskeisimmät kunnat. Tampereen koko seudun osalta voidaan tämän aluerajauksen puitteissa todeta, että kaupunkiseutu kasvoi kesäkuun 2024 loppuun mennessä 2003 asukkaalla. Tampereen osuus on jäänyt runsaaseen 57 prosenttiin kasvusta, mikä on totuttua heikompi luku. Mielenkiintoista, miltä koko vuoden luvut tulevat näyttämään. Turun seudun koko kasvu taas on ollut 1396 asukasta ja Turun osuus kasvusta melkein 69 prosenttia. Kehitys on samankaltaista kuin maaliskuun loppuun mennessä: koko kaupunkiseudun tasolla Turun suhteellinen merkitys kasvun moottorina on ollut vahvempi mutta samalla Tampereen kehyskunnat ovat kasvaneet selvästi enemmän kuin Turun kehyskunnat. Koko kaupunkiseudun tasolla väkilukuero oli kesäkuun lopussa 93322 asukasta, mikä sekin on uusi ennätys.

On mielenkiintoista tarkata, miten väkiluvut ovat kehittyneet kuluvan vuoden kolmannella kvartaalilla. Sitä sitten odottamaan. Joka tapauksessa tämänkin vuoden alkupuolen Tampere lopulta vei ja koko kaupunkiseutu huomioon ottaen selvällä pesäerolla. Siitä sori, turkulaiset.

- Kuuno Kyykkä

Pieni korjaus äskettäin esittämääni. Tampereen kuntien osalta minulta jäi puuttumaan yhteensärivi tyystin, mitä kovasti pahoittelen. Tampereen seudun kuntakuusikon yhtenäisväkiluku kesäkuun 2024 lopussa oli 405344 asukasta. Näin kaupunkiseutujen välinen kokoero ylittää jo selvästi esimerkiksi maakuntakeskus Porin koko väkiluvun.

- Kuuno Kyykkä

Jeps, elämää on eletty tänä armaana vuonna jo niin pitkälti, että Tilastokeskuksen kolmannen vuosineljänneksen väkiluvutkin ovat olleet jo jonkin aikaa kaiken kansan pällisteltävänä. Niistä tietoa janoava löytää kaivatut tiedot Tampereen ja Turun seutujen väkilukukehityksestä. Loppuen lopuksi ei liene näitä asioita tarkkaavalle järin suuri yllätys, että voiton hedelmät korjaa....Tampere. Näin voi sanoa, kun kolmas kvartaali toi yliopistokaupunkeihin myös opiskelijat:

Tampere 259696
Nokia 36059
Kangasala 33863
Ylöjärvi 33661
Lempäälä 24848
Pirkkala 20953

Yhteensä 409080

Turku 205794
Kaarina 36535
Raisio 25570
Lieto 20609
Naantali 20070
Rusko 6409

Yhteensä 314987

Edellä tulin kertoneeksi, että tämä vuosi on kulunut ensimmäisen vuosipuolikkaan osalta yllättävän tasaveroisissa merkeissä. No, syyskuun lopussa vuoden tarina osoittautui kovin samankaltaiseksi kuin mihin viime vuosina on totuttu. Tampere on vetänyt satamäärin taas asukkaita enemmän kuin Suomen vanhin kaupunki. Tampereen väkiluku oli syyskuun lopussa kasvanut 4630 asukkaalla, kun taas Turku enensi väestöään 3905 asukkaalla. Näin ollen väkilukuero on kasvanut jo 53902 asukkaaseen. Viime vuosina vuotuinen väkilukuero on karttunut jopa toistatuhatta asukasta vuosittain, joten sen kasvu hidastuu selvästi tänä vuonna.

Samaa voi sanoa, kun otetaan mukaan kehyskunnat. Tampereen seutu on kasvanut tänä vuonna 5739 asukasta, Turun seutu taas 4361 asukasta. Jo aiemmassa raportissa näkyi Turun kehyskuntien nihkeä kasvu tänä vuonna, eikä syyskuun loppuun mennessä ole merkittävää muutosta tapahtunut. Kun Tampereella rapsakammin kasvaa sekä kaupunki että kehyskunnat, on lopputulos lounaisnurkassa eläville karua luettavaa yhä vain. Siksi voimakkaasti Suomen kakkos- ja kolmoskeskuksen ero kasvaa. Kaupunkiseutujen väkilukuero oli syyskuun lopussa jo 94093 asukasta.

Vai tuoko tähän kuvaan vuoden loppu jotakin dramaattista? Siinä jännättävää sitten riittääkin. Ai jai.

Selvennettäköön, että tiedot vuotuisesta kasvusta eivät tarkalleen pidä paikkaansa, koska vertailukohtana toimii vuoden 2023 lopun ennakkoväkiluvut, ei se tarkistettu ja lopullinen tieto.

- Kuuno Kyykkä