utaretulehdus

Meidän lehmien maidontuotanto on k.a. 9100. Kyllä on huomattu, että mitä korkeammaksi tuotanto menee, sitä enemmän on utarevaivoja. Ajamme tuotantoa nyt alas ihan terveydellisistä syistä. Meidän lehmät on friisiläis-holsteinilaisia, jotka on kyllä luonnostaan hyviä maitolehmiä.

Kiitos viesteitä. Tuttuja vinkkejä olivat nuo vitamiinit (aion vielä tehostaa niiden käyttöä) ja sitten tiheä lypsy. Tiheä lypsy on sikäli ongelmallinen, että ensiksi on tietenkin oltava joku joutilas ihminen, joka ehtii olla navetalla koko ajan lypsämässä. Se kyllä on tehokasta...jos on. Joillekin lehmille yhtäkkinen käsinlypsy ei sovi ollenkaan vaan tilanne pahenee. Parempi tapa olisi tyhjentää koko utare koneella monta kertaa päivässä.

Hyvä kun olette ottaneet kantaa tuotoksiin ja jalostamiseen. Kyllä kai siinä jossakin on menty vikaan. Usein esitellään huipputuotoksisia lehmiä ja karjoja ja sanotaan, että lehmä voi sekä tuottaa paljon, että olla kestävä. Tämä pitää paikkansa yksittäisten lehmien ja karjojen kohdalla, mutta sitä ei voi yleistää. Tilastot kertovat, että lehmät poistetaan ksm. 2.5 kertaa poi´ittuaan ja se on todella järkyttävää! Lehmät eivät voi hyvin (Suomessa) missään nimessä! Lehmä on täysi-ikäinen vasta seitsemän vuotiaana!

No, meillä ei ole vielä tilanne karannut käsistä, mutta mietin paljon näitä asioita. Utaretulehdus on kinkkisin tauti ja yleisin poiston syy. Ut:n syntyyn voi vaikuttaa sata eri asiaa, se tekee siitä niin vaikean sairauden.

Yleisesti ottaen lehmät kai kärsivät jonkinlaisesta stressistä koko ajan, vaikka ulkoiset puitteet olisivat ihmisen mielestä hyvät.
Lehmät eivät pysty elämään lajille tyypillisellä tavalla. Niiden pitäisi saada kulkea vapaasti, ne ovat laumaeläimiä, flegmaattisia, joilla on myös oma hierarkia ja järjestys. Niiden pitäisi saada synnyttää ja imettää vapaasti ja sonni laumassa pitäisi yllä vireyttä.

Oli miten oli, jatkuva eläinlääkärin kulkeminen tilalla vie kannattavuutta ja mielekkyyttä. Ei ole mitään järkeä saada karjansa ja nimensä listoille jos lehmän poistoikä on tuota luokkaa!

Olen muuten saanut myönteisiä kokemuksia imetyksestä. Annan vasikoiden imeä pari kuukautta. Se vähentää stressiä. Jos jollakin toisella lehmällä on soluja, opetan vasikan tälle solulehmälle. On jo useita tapauksia, että solut vähenevät/loppuvat kun vasikka on aikansa käynyt imemässä (päästän vasikan vain navetta-aikana).

Koska lehmä on märehtijä, lehmän elämä pyörii pötsin ympärillä. Nyt kiinnostaa kovasti tietää, mitä yhteyttä on märehtimisellä ja utaretulehduksilla. Se on selvää, että lehmä on sitä terveempi, mitä enemmän se voi märehtiä.

tilli kirjoitti:

Kiitos viesteitä. Tuttuja vinkkejä olivat nuo vitamiinit (aion vielä tehostaa niiden käyttöä) ja sitten tiheä lypsy. Tiheä lypsy on sikäli ongelmallinen, että ensiksi on tietenkin oltava joku joutilas ihminen, joka ehtii olla navetalla koko ajan lypsämässä. Se kyllä on tehokasta...jos on. Joillekin lehmille yhtäkkinen käsinlypsy ei sovi ollenkaan vaan tilanne pahenee. Parempi tapa olisi tyhjentää koko utare koneella monta kertaa päivässä.

Hyvä kun olette ottaneet kantaa tuotoksiin ja jalostamiseen. Kyllä kai siinä jossakin on menty vikaan. Usein esitellään huipputuotoksisia lehmiä ja karjoja ja sanotaan, että lehmä voi sekä tuottaa paljon, että olla kestävä. Tämä pitää paikkansa yksittäisten lehmien ja karjojen kohdalla, mutta sitä ei voi yleistää. Tilastot kertovat, että lehmät poistetaan ksm. 2.5 kertaa poi´ittuaan ja se on todella järkyttävää! Lehmät eivät voi hyvin (Suomessa) missään nimessä! Lehmä on täysi-ikäinen vasta seitsemän vuotiaana!

No, meillä ei ole vielä tilanne karannut käsistä, mutta mietin paljon näitä asioita. Utaretulehdus on kinkkisin tauti ja yleisin poiston syy. Ut:n syntyyn voi vaikuttaa sata eri asiaa, se tekee siitä niin vaikean sairauden.

Yleisesti ottaen lehmät kai kärsivät jonkinlaisesta stressistä koko ajan, vaikka ulkoiset puitteet olisivat ihmisen mielestä hyvät.
Lehmät eivät pysty elämään lajille tyypillisellä tavalla. Niiden pitäisi saada kulkea vapaasti, ne ovat laumaeläimiä, flegmaattisia, joilla on myös oma hierarkia ja järjestys. Niiden pitäisi saada synnyttää ja imettää vapaasti ja sonni laumassa pitäisi yllä vireyttä.

Oli miten oli, jatkuva eläinlääkärin kulkeminen tilalla vie kannattavuutta ja mielekkyyttä. Ei ole mitään järkeä saada karjansa ja nimensä listoille jos lehmän poistoikä on tuota luokkaa!

Olen muuten saanut myönteisiä kokemuksia imetyksestä. Annan vasikoiden imeä pari kuukautta. Se vähentää stressiä. Jos jollakin toisella lehmällä on soluja, opetan vasikan tälle solulehmälle. On jo useita tapauksia, että solut vähenevät/loppuvat kun vasikka on aikansa käynyt imemässä (päästän vasikan vain navetta-aikana).

Koska lehmä on märehtijä, lehmän elämä pyörii pötsin ympärillä. Nyt kiinnostaa kovasti tietää, mitä yhteyttä on märehtimisellä ja utaretulehduksilla. Se on selvää, että lehmä on sitä terveempi, mitä enemmän se voi märehtiä.

Lue lisää

Märehtimisellä ja utaretulehduksilla on yhteys. Jos lehmä ei saa tarpeeksi märehtimistä, se soluttaa. Meillä on tällä hetkellä vähän ongelmia siilorehun kanssa (anteeksi oudot nimitykset, en asu Suomessa, enkä tiedä näitä nimiä suomeksi) ja johan on heti solutaso korkeammalla. Kaikki vaikuttaa, myös se, onko stressiä, onko monella yhtaikaa kiima ja siten rauhatonta laumassa, sää vaikuttaa, lypsäjän vaihtuminen, lypsyn kellonajan muuttuminen jne. Meillä on pihatto, mutta kyllä lehmät varmaan odottavat taas pääsevänsä päivittäin uloskin. Ja onhan joitakin lehmiä, jotka reagoivat herkästi kaikkeen soluttamalla. Niinkuin ihmisetkin, jotkut saa päänsärkyä stressistä, minusta lehmät reagoivat nimenomaan utareilla...