Muutos konfirmoitujen prosenttiosuuksissa 2004->2014:
Ruotsi 38 -> 29.
Tanska 73 -> 70.
Norja 68 -> 63.
Suomi 89 -> 84.
(Islannissa 83 % vuonna 2010, muutoksesta ei tietoa.)
Suunta on sama kaikkialla. Uskonto menettää merkitystään länsimaissa oikeastaan millä mittarilla hyvänsä.
Ruotsi 38 -> 29.
Tanska 73 -> 70.
Norja 68 -> 63.
Suomi 89 -> 84.
(Islannissa 83 % vuonna 2010, muutoksesta ei tietoa.)
Suunta on sama kaikkialla. Uskonto menettää merkitystään länsimaissa oikeastaan millä mittarilla hyvänsä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Suomi tulee vähän hiljaa perässä. Tulee kuitenkin.
Onhan se toki tiedettävä ?
Pitihän aikopinaan miehen tullakseen joksikin olla
a.Ripitetty
c.Sakotettu
b.Rokotettu
c.Putkassa yöpynyt
Joten pannaampa tilastot vinkumaan noiden muidenkin osalta !!
Rokotettujen osuuden en soisi laskevan...
Ei se kastekaan, vaan se kirkon jäsenyys...
Onhan noita vauvoja myös erotettu kirkosta. Liekö ollut suunniteltua, kastatetaan jotta mummo tai vaari tulee tyytyväiseksi, ja erotetaan sitten?
Toki määrä on erittäin pieni, ei nolla kuitenkaan.
Tässä suuret kehittymisen mahdollisuudet. Myös yli 15-vuotiaissa.
Konformistinen suhtautuminen konfirmaatioon on vielä vallalla.
Uusi ajatus: luvataan vaan mitä uskotaan.
Pohjoimainen yhteys tärkeä: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2016/06/08/vapaa-ajattelija-22016/
Suomi laahaa perässä. Käänne!?
Englannin ja Skotlannin kirkkojen tilanteesta ei ole tietoja samalla lailla kuin eräistä muista asioista, kuten kastaminen, vihkiminen jne.
Ei liene samanlaista "kulttuurista" merkitystä?
Ei. Eikä Ruotsissakaan. Enää.
Kehitys kehittyy. Suomi laahaa tässsä asiassa hieman perässä.
Siispä: isoja mahdollisuuksia!