Helsingin vesi on pahan makuista ja harva viitsii juoda sitä suoraan hanoista. Veden juomisen vähyys näkyy kuitenkin helposti kehossa kramppeina, joiden hoidossa suositellaan ensimmäisenä magnesiumia. Mitä pitäisi tehdä kramppien ehkäisemiseksi Helsingissä? Juodako enemmän pahaa vettä? Ostaako pullovettä, mikä ei ole ensimmäisenä mielessä jos on köyhä. Syödäkö magnesiumia? Jos ei juo vettä, pahentaako magnesiumin syöminen kramppeja vai parantaa niitä?
Magnesiumin käyttö
violettikysymys
892
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Stadin voda on parempaa kuin pullovesi,se on fakta.
Juo merivettä
Dyykkaa sköneen
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/290580-hsy-hanavesi-jopa-sata-kertaa-puhtaampaa-kuin-pullovesi
Stadin vesi tulee päijät-tunnelia pitkin PÄIJÄNTEESTÄ! Päijänteessä on HYVÄ vesi ja ei takuulla pilaannu matkalla! Toisin kuin turhat/kalliit pullovedet, jotka tulee lopultakin myös tehtaan KRAANOISTA niihin pulloihin ja kuukausien aikana bakteerit muhii niissä muovipulloissa, jo ennen kuin niitä kauppojen hyllyistä joku hölmö ostaa!
Muistaakseni kraanavesi valittiin maailman parhaaksi. " Hakkasi " pullovedet menentullen.
Mulla on sellainen Brita kannu, joka puhdistaa juomaveden. Mä vaan juan hyvää ja raikast.
Magnesium tabut auttaa yölliseen suonenvetoon ja kramppaukseen. Ei oo enää ollu sen jälkeen, kun alotin kuurin.
Aloitat runsaan viinanjuonnin heti. Sillä lailla pysyy krampit poissa. Mutta älä vaan sitten ikinä lopeta - muuten tulee pahakramppi.
Viina on joskus vähän vienyt minua, tunnustan. Sen takia kirjoittelenkin. En juo kuitenkaan kirkkaita, koska jos sen aloittaa niin on huono juttu.
Joskus saan väkevistä luonnollisen antabus-reaktion, oksennan niin kauan että on pakko juoda vettä ja syödä näkkileipää jotta on jotakin mitä oksentaa ulos, siltikin oksennan niin paljon että vedet valuu silmistä enkä kykene muuhun kuin oksentamiseen ja veden juomiseen. Pahinta oli kerran, kun lähdin käymään erään kaverin luona, ja se yritti iskeä minua vaikka on samaa sukupuolta ja vieläpä kaveri, eikä meillä ole ollut mitään flirttiä keskenämme ikinä, sain niin kauhean antabusreaktion (vaikken ollutkaan kuurilla) että en selvinnyt jalkeille kuin seuraavana iltana.
(Kauhu ei lakannut saunassakaan, irvistelin ja itkin.) Juominen on kuitenkin vähentynyt radikaalisti, vaikka välillä se lisääntyi radikaalista, nyt olen lähes ilman mitään.
Välillä ajattelen että olen kuin joku solulima, kirkas, ja sillä on tuma. Joka nyt voisi olla vaikkapa pers kannikassa, jos nyt aletaan ajattelemaan oikein rumasti, mutta sen pidemmälle se ei kyllä pääse eli ei tule suusta ulos. Koska eihän kukaan oikeasti ole mikään solu, tai tuma, oikeasti kuulkaas nyt ihmiset. Olen suorastaan ääri järkevä.
Ajattelen luovasti, ja olen miettinyt kovasti tuota helmikuuta. Miten ihmeessä mikään voisi maailmassa mennä niin, että helmikuuta ei olisi? Vaikka se onkin tuollainen lyhyt kuukausi, niin onhan siinä kuitenkin joka neljäs vuosi karkauspäivä. (Ei mikään karkasupäivä vaikka meinasinkii kirjottaa väärin, mutta jätän vain näytiksi koska aina tarkistan nämä ja korjaan oikeiksi netissä.) Tuon kun sanoin, muistin taas, että minua jotenkin häiritsee se mustan sateenvarjon puinen kahva.