Suomen ja Ruotsin puolustusministerit ovat tavanneet Etelä-Ruotsin Karlskronassa ja keskustelleet muun muassa heinäkuussa Varsovassa pidettävästä Naton huippukokouksesta.
Suomi ja Ruotsi kuuluvat molemmat Naton edistyneiden kumppanimaiden joukkoon.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) sai vierailullaan tutustua myös yhteen Ruotsin merivoimien sukellusveneistä. Kollega Peter Hultqvist oli lupaillut sukellusvenevierailua jo keväällä.
- Kun Jussi tulee seuraavan kerran Ruotsiin, järjestämme niin, että hän pääsee sukellusveneen kyytiin, Hultqvist sanoi maaliskuussa Suomen-vierailullaan.
Niinistö ohjasi
Niinistö pääsi myös ohjaamaan Gotland-luokan sukellusvenettä. Niinistön mukaan hän ehti olla ruotsalaisen sukellusveneen ohjaimissa arviolta 5-10 minuuttia.
Sukellusvenereissu Etelä-Ruotsin Karlskronan edustalla kesti yhteensä noin kuusi tuntia, joista nelisen tuntia oltiin veden alla. Sukellusveneessä Ruotsin ja Suomen puolustusministerit myös söivät lounasta ja päivällistä.
Suomella ja Ruotsilla on parhaillaan menossa Swefinex-niminen yhteisharjoitus Gotlannin ympäristössä. Mukana on pitkälti toistakymmentä alusta Suomesta ja Ruotsista.
Merellisen yhteistyön keskiöön on noussut maiden yhteinen taisteluryhmittymä SFNTG, joka on harjoitellut nykyisellä kokoonpanolla viime vuodesta saakka.
Esimerkiksi juuri Ruotsin sukellusveneistä uskotaan olevan hyötyä Suomenkin sotilaiden osaamiselle.
- Maalitoiminnan harjoittelu oikeilla vedenalaisilla kohteilla eli ruotsalaisten Gotland-luokan sukellusveneillä on ollut sukellusveneentorjuntakyvyn kehittämisen kannalta yksi tärkeimmistä osa-alueista, kertoo merivoimien suunnittelupäällikkö, kommodori Veli-Petteri Valkamo.
Itämerellä ja kansainvälisesti
Valkamon mukaan ensi vuoteen mennessä Suomen ja Ruotsin on tarkoitus päästä eteenpäin merialueiden valvonnassa ja yhteisen meritilannekuvan tuottamisessa.
Täysi operaatiokyky maiden yhteiselle merelliselle taisteluryhmälle pitäisi saada vuoteen 2023 mennessä.
- Tällöin taisteluryhmällä on valmius osallistua meriliikenteen suojaamisoperaatioihin sekä Itämeren alueella että tarvittaessa myös kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä, sanoo Valkamo.
Tähtäimessä on, että taisteluryhmä toimii yhden johdon alaisuudessa ja komentokielenä on englanti.
Suomen ja Ruotsin syvenevään puolustusyhteistyöhön kuuluvat myös suunnitelmat yhteisten tukikohtien käytöstä.
- Tukikohtien käytön suunnittelu on käynnissä molemmissa maissa ja tulee monen muun asian tavoin vaatimaan vielä lainsäädännöllisiä ja sopimusteknisiä tarkennuksia molemmissa maissa, arvioi Valkamo.
STT
Suomi ja Ruotsi kuuluvat molemmat Naton edistyneiden kumppanimaiden joukkoon.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) sai vierailullaan tutustua myös yhteen Ruotsin merivoimien sukellusveneistä. Kollega Peter Hultqvist oli lupaillut sukellusvenevierailua jo keväällä.
- Kun Jussi tulee seuraavan kerran Ruotsiin, järjestämme niin, että hän pääsee sukellusveneen kyytiin, Hultqvist sanoi maaliskuussa Suomen-vierailullaan.
Niinistö ohjasi
Niinistö pääsi myös ohjaamaan Gotland-luokan sukellusvenettä. Niinistön mukaan hän ehti olla ruotsalaisen sukellusveneen ohjaimissa arviolta 5-10 minuuttia.
Sukellusvenereissu Etelä-Ruotsin Karlskronan edustalla kesti yhteensä noin kuusi tuntia, joista nelisen tuntia oltiin veden alla. Sukellusveneessä Ruotsin ja Suomen puolustusministerit myös söivät lounasta ja päivällistä.
Suomella ja Ruotsilla on parhaillaan menossa Swefinex-niminen yhteisharjoitus Gotlannin ympäristössä. Mukana on pitkälti toistakymmentä alusta Suomesta ja Ruotsista.
Merellisen yhteistyön keskiöön on noussut maiden yhteinen taisteluryhmittymä SFNTG, joka on harjoitellut nykyisellä kokoonpanolla viime vuodesta saakka.
Esimerkiksi juuri Ruotsin sukellusveneistä uskotaan olevan hyötyä Suomenkin sotilaiden osaamiselle.
- Maalitoiminnan harjoittelu oikeilla vedenalaisilla kohteilla eli ruotsalaisten Gotland-luokan sukellusveneillä on ollut sukellusveneentorjuntakyvyn kehittämisen kannalta yksi tärkeimmistä osa-alueista, kertoo merivoimien suunnittelupäällikkö, kommodori Veli-Petteri Valkamo.
Itämerellä ja kansainvälisesti
Valkamon mukaan ensi vuoteen mennessä Suomen ja Ruotsin on tarkoitus päästä eteenpäin merialueiden valvonnassa ja yhteisen meritilannekuvan tuottamisessa.
Täysi operaatiokyky maiden yhteiselle merelliselle taisteluryhmälle pitäisi saada vuoteen 2023 mennessä.
- Tällöin taisteluryhmällä on valmius osallistua meriliikenteen suojaamisoperaatioihin sekä Itämeren alueella että tarvittaessa myös kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä, sanoo Valkamo.
Tähtäimessä on, että taisteluryhmä toimii yhden johdon alaisuudessa ja komentokielenä on englanti.
Suomen ja Ruotsin syvenevään puolustusyhteistyöhön kuuluvat myös suunnitelmat yhteisten tukikohtien käytöstä.
- Tukikohtien käytön suunnittelu on käynnissä molemmissa maissa ja tulee monen muun asian tavoin vaatimaan vielä lainsäädännöllisiä ja sopimusteknisiä tarkennuksia molemmissa maissa, arvioi Valkamo.
STT
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.