Kysytäänpä

"Niin, nämä ovat kysymyksiä joihin vielä etsitään vastauksia. Valitettavasti vaan ne jotka etsivät vastauksia aineellisesta maailmasta, eivät tule koskaan löytämään niitä."

Ja jos puhutaan konkreettisesti, eivät tule myöskään uskovaiset.

*Q(beta)virus
Ei tarvitse jakaantumiseensa solun aineenvaihduntaa.
Sille riittää liemi,jossa on sen tarvitsemia kemiallisia aineita.
Eli on jonkinlainen viruksen ja elävän solun välimuoto.
Spiegelmann halusi tehdä yksinkertaisimman kahdentujan.
Hän otti lähtökohdaksi Q beta viruksen.
Yksinkertaitamalla(valintapaine)saatiin aikaan 220 emäksen kääpiöperimällä varustettu kahdentuja, ns."Spiegelmannin hirviö".

Koska lyhyitä RNA-pätkiä on havaittu syntyvän ilman ohjelmointia,niin ei tuon syntyminen niin mahdotonta ole..
Pätkä ei ole loppujen lopuksi pitkä,ja se sisältää "riittävästi" informaatiota evoluutiobiologialle.
Mitään termodynamiikan tai todennäköisyyksien rikkomista asiaan ei liity..

Esitäppäs sinä nyt vähintään yhtä hyvä esimerkki luomisopin puolelta!
Miten voidaan osoittaa,että informaatiota ei synny "vahingossa",kun järjestäytyminen esim. lumikiteeseen ja kiehuvaan veteen muodostuu säännönmukaisia rakenteita?

"miksi luonnonlait ovat olemassa. Miksi elektronit ja nukleonit ovat vuorovaikutuksessa?"

No, asiahan on niin että aina voidaan kysyä "miksi?". Se on loputon ketju.

tiede vastaa kysymykseen mitä tapahtuu. Se on reaalimaailmaa ja totta. muu on arvelua vailla totuuspohjaa. Filosofian tehtävä on vastata tuohon miksi-kysymykseen, eikä siihen tule ikinä vastausta.

Jos vastaat että Jumalasi on ne asettanut niin taas voidaan kysyä sama kysmys: miksi?
Vastaat ehkä. tutkimattomia ovat herran tiet (ELI ET VASTAA MITÄÄN). Mutta silti voin edelleen kysyä saman: miksi.

Siis sanotaan se nyt vielä kerran... eihän kukaan evoluutioteoriaa tunteva väitäkään, että se olisi täydellinen ja sisältäisi kaikki vastaukset. Luonnontieteilijät yleisesti ottaenkaan eivät vaitä tietävänsä kaikkea maailman ilmiöiden olemuksesta. Harva edes uskoo, että kaikki kysymykset voidaan jonain päivänä ratkaista. Se, että tiedonhankinta- ja tulkintamenetelmämme ovat osin puutteellisia, ei kuitenkaan ole tiedemiehille pätevä syy turvautua kaiken selittäviin jumaloppeihin, joita eivät MITKÄÄN objektiiviset todisteet tue. Jokainen saa uskoa mihin haluaa, moni vain tuppaa unohtamaan, että kysymys on todellakin uskosta, ei tiedosta. Tieteiden kehittämät teoriat eroavat uskostaa mm. siinä, että niiden kehittäjien ja tutkijoiden on tiedostettava teorioiden puutteet, ja oltava valmiita muuttamaan ja paikkaamaan niitä, kun todistetaakka antaa siihen aihetta. Tätä useimmat luomisoppiin tms. uskovat eivät ole valmiita tekemää.

Ja vielä tästä "kuinka jostain yksittäisistä molekyyleistä muka voi isyntyä kokonaisia eläimiä evoluutiossa" -vastalauseesta: ajanjakso, jona tämä kehitys on tapahtunut, on niin pitkä, että meidä ihmisten on vaikea sitä edes hahmottaa. Lisäksi suurin osa tästä ajasta todellakin meni ilmeisesti alkuvaiheen kehitykseen, eli tarvittavien molekyylien ja yksisoluisten eliöiden kehittymiseen. Yhdessä yössä ei tapahtunut mitään. Molekyylitasolla me ja bakteerit olemme yllättävän samanlaisia, eli kun peruskoneisto oli kehittynyt, tuli evoluutioonkin "vauhtia", jos tarkaistellaan ulkoista monimuotoisuutta. Perustavanlaatuiset suuret "keksinnöt" tehtiin sis jo paljon ennen nisäkkäitä, dinosauruksia tai sammakkoeläimiä.

Saihan sitä kysyjän typeryyttä tosiaan nauraa, vaikka en yleensä nautikaan ihmisten älyttömyydestä.

"Kysytäänpä pitkästä aikaa evoluutio-oppineilta että miten se informaatio viime tutkimusten valossa on sinne ensimmäiseen eliöön,..."

Missä on pääverbi?

"...joka sai ahaa-elämyksen ise sitä tiedostamattaan: "Hetkinen, minunhan kannattaa kopioida itseni ennekuin ajelehdin myrkylliseen liemeen", joutui?"

Aloituksesi sisältää taustaoletuksia, joita ei taida löytyä tieteellisistä julkaisuista:

1. Informaatiolle on jokin yleispätevä määritelmä (Speglakaan ei vaivautunut mainitsemaan relevanttia informaation määritelmää)

2. Elolliselle ainekokonaisuudelle, eliölle, olisi jokin mustavalkoinen määritelmä.

3. Tämä määrittelemätön ensimmäinen eliö syntyy kun siihen ilmaantuu määrittelemätöntä informaatiota.


"Tuota lukiessa on naurussa pitelemistä; hyvä osoitus siitä että kun tulee kysymys vaikea, niin aletaan keksiä mitä kummallisimpia "peitto-jyvä" -vertauksia. Lumihiutaleita ja muita."

Onhan se hauskaa, juu, mutta vielä hauskempaa on kun joku kysyy, että miten X ilmaantui DNA:han, eikä määrittele X:ää.


"Sinänsä hyvä kysymys: miksi luonnonlait ovat olemassa. Miksi elektronit ja nukleonit ovat vuorovaikutuksessa? Vastaukseksi ei riitä että protonilla on positiivinen ja elektronilla negatiivinen varaus."

Epäuskoon perustuvat argumentit ovat säälittäviä. Parhaiten saisit tietää eri teorioista lukemalla aihetta käsitteleviä kirjoja, joita saa aivan ilmaiseksi kirjastosta. Esim. kenttäteoria vastaa jollain tasolla kysymyksiisi, vaikkakin tällä hetkellä teorian falsifoitavuus on melko heikolla tasolla, johtuen aiheen ja tutkimusmetodien välisestä kuilusta.