Heippa,
Etsin kohtalotovereita/asiantuntijoita ja muuten asiasta tietäviä. En ole koskaan kuullut, että kenelläkään olisi tällaista oireistoa.
Minulla on nyt siis kahden vuoden sisällä tullut 4 kertaa (joista kaksi nyt kolmen viikon sisällä) liikunnan aikana tod.näk. sydänperäinen huimauskohtaus. Kaksi ensimmäistä kertaa sattuivat jo siis kauan aikaa sitten ja pitkällä aikavälillä toisistaan. Kaksi viimeisintä viikon välein. Yhteistä jokaiselle tapaukselle on se, että kohtaukset ovat tulleet rankan rasituksen (maksimisykealueella käymisen) jälkeen, kun hiljennän vauhtia esimerkiksi kävelyyn. Rankan esim. juoksun jälkeen sykkeet ovat rasituksen vuoksi suht korkeat minuutin-kolme, jonka jälkeen syke laskee äkisi kuin lehmän häntä. Alkaa pyörryttää tosi paljon. Vaikka olen liikkeessä, esim kävelyssä, syke on 50-70. Viimeisimmällä kerralla kiihdytin uudestaan hölkkään ja syke nousi takaisin normaaliksi kunnes taas kävelyyn hidastaessa syke laski ja alkoi huimata (näkö sumenee, korvissa humisee jne.) Yleensä nämä harvalyöntisyydet ovat kestäneet noin 5 minuuttia, jonka jälkeen syke palautuu "sahaamisen" jälkeen normaaliksi vauhtiin nähden (120). Sahaamisella tarkoitan sitä, että syke voi yhdellä hetkellä olla sen 60 ja heti seuraavaksi 140 ja taas laskea, vaikka vauhti on koko ajan kävellessä sama. Näyttäisi siis, että sydän sentään yrittää hakea oikeaa tahtia tilanteeseen nähden.
Aloitin urheilun aktiivisen harrastamisen pidemmän tauon jälkeen 3kk sitten ja tänne asti siis sain tehdä vaikka kuinka rasittavaa liikuntaaa ilman kohtauksia, kunnes nyt kolme viikkoa sitten se taas iski. Viikon otin rauhassa, kun ajattelin, että jos se on ylikuntoa, mutta sitten taas kun lähdin kovempaa treeniä tekemään, kohtaus toistui. Sen jälkeen en ole nyt viikkoon uskaltanut samalla intensiteetillä treenata. Kevyemmillä hölkillä, kävelyssä ja pyöräilyssä kohtauksia ei välissä ole tullut.
Kävin lääkärillä oireiden vuoksi ja saan todennäköisesti holter-tutkimuksen lähiaikoina, mutta lääkäri epäili, että olisi ns. normaali synkopee-reaktio kyseessä, vaan mielestäni siitä luettuani ei kuulosta yhtään tavallisen pyörtymisen kaltaiselta. Hieman pelottaa, mutta mietin, että voisiko stressillä olla vaikutusta tällaiseen?
Etsin kohtalotovereita/asiantuntijoita ja muuten asiasta tietäviä. En ole koskaan kuullut, että kenelläkään olisi tällaista oireistoa.
Minulla on nyt siis kahden vuoden sisällä tullut 4 kertaa (joista kaksi nyt kolmen viikon sisällä) liikunnan aikana tod.näk. sydänperäinen huimauskohtaus. Kaksi ensimmäistä kertaa sattuivat jo siis kauan aikaa sitten ja pitkällä aikavälillä toisistaan. Kaksi viimeisintä viikon välein. Yhteistä jokaiselle tapaukselle on se, että kohtaukset ovat tulleet rankan rasituksen (maksimisykealueella käymisen) jälkeen, kun hiljennän vauhtia esimerkiksi kävelyyn. Rankan esim. juoksun jälkeen sykkeet ovat rasituksen vuoksi suht korkeat minuutin-kolme, jonka jälkeen syke laskee äkisi kuin lehmän häntä. Alkaa pyörryttää tosi paljon. Vaikka olen liikkeessä, esim kävelyssä, syke on 50-70. Viimeisimmällä kerralla kiihdytin uudestaan hölkkään ja syke nousi takaisin normaaliksi kunnes taas kävelyyn hidastaessa syke laski ja alkoi huimata (näkö sumenee, korvissa humisee jne.) Yleensä nämä harvalyöntisyydet ovat kestäneet noin 5 minuuttia, jonka jälkeen syke palautuu "sahaamisen" jälkeen normaaliksi vauhtiin nähden (120). Sahaamisella tarkoitan sitä, että syke voi yhdellä hetkellä olla sen 60 ja heti seuraavaksi 140 ja taas laskea, vaikka vauhti on koko ajan kävellessä sama. Näyttäisi siis, että sydän sentään yrittää hakea oikeaa tahtia tilanteeseen nähden.
Aloitin urheilun aktiivisen harrastamisen pidemmän tauon jälkeen 3kk sitten ja tänne asti siis sain tehdä vaikka kuinka rasittavaa liikuntaaa ilman kohtauksia, kunnes nyt kolme viikkoa sitten se taas iski. Viikon otin rauhassa, kun ajattelin, että jos se on ylikuntoa, mutta sitten taas kun lähdin kovempaa treeniä tekemään, kohtaus toistui. Sen jälkeen en ole nyt viikkoon uskaltanut samalla intensiteetillä treenata. Kevyemmillä hölkillä, kävelyssä ja pyöräilyssä kohtauksia ei välissä ole tullut.
Kävin lääkärillä oireiden vuoksi ja saan todennäköisesti holter-tutkimuksen lähiaikoina, mutta lääkäri epäili, että olisi ns. normaali synkopee-reaktio kyseessä, vaan mielestäni siitä luettuani ei kuulosta yhtään tavallisen pyörtymisen kaltaiselta. Hieman pelottaa, mutta mietin, että voisiko stressillä olla vaikutusta tällaiseen?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sen verran voisin tietysti vielä läsätä, että olen alle 30 perusterve nainen..