Kapitalismi, etatismi ja sosialismi

Jokainen suomalainen voi ostaa osuutensa tuotantokoneistosta, joka arkipäivä tehdään kauppaa osakkeista.

Tuotantokoneisto voi siis hyvin olla suomalaisten kansalaisten omistama.

Demokraattinen yhteisomistus merkitsee, että ihmisillä on yhteistä päätösvaltaa siihen, mihin tarkoituksiin tuotantoa harjoitetaan ja miten sen tuottama lisäarvo jaetaan. Taloudellinen demokraattisuus ei tietenkään toteudu, jos rikkaammilla on monin verroin enemmän tätä päätösvaltaa. Joten ehdotuksesi on epädemokraattinen.

Voi voi olin jo huolissani mihin oli "tuntemattomat sotilaaT" joutuneet kun oli muutaman päivän kirjoittelutauko.
Helpotuksen huokaus pääsi kun huomasin paluun palstalle ,se oli vain "Parta-Kallen teoste skannaustauko sehän vie aikaa kun ovat niin paksuja !!
Tosin nuo teoriat patevät vain kottaraisilla ja valkeilla hiirillä..
Viestien asu on kuin 60 luvun "Sosialismi N-Liitossa" teoksesta.

Etatismi on talousmuoto, jossa tuotantovälineet ovat valtiovallan omistuksessa. Useat marxilaiset ovat edustaneet tätä epädemokraattista kantaa, valitettavasti.

Demokraattinen sosialismi on talousmuoto, jossa tuotantovälineet ovat sellaisessa yhteisomistuksessa, joka eroaa sekä yksityisomistuksesta että valtio-omistuksesta.

"Demokraattinen sosialismi on talousmuoto, jossa tuotantovälineet ovat sellaisessa YHTEISomistuksessa, joka eroaa sekä yksityisomistukesta että valtio-omistuksesta."


Niinpä eta ja putalismit ovat jätkälle melko outoja. Rukkaset kun varastetaa heti kun selkänsä kääntää, silti aina puhutaan tasa-arvoista ja veljeyksistä.
Mitenkäs tuo jakosysteemi oikein meneekään ? Onkos siinä laitaa jos "Kutsetin kirves" löytyy meidän liiteristä ja käräjät sitten sakottaa varastamisesta kun on vaan yhteisomistustavaran talteenotosta ettei kapitalisti sitä kotiinsa vie ?
Pitäishän se kaikki tavara sitä akkaa myöten olla niin minun kuin naapurinkin käytössä, sehän sen sosialismin "raketia" on kuten sitä aina saarnataan ?

Yhteisomistus merkitsee, että ihmisillä on yhteistä päätösvaltaa. Varastamisessa tai pakottamisessa sitä ei ole.

Fasismin kaikki alalajit (mukaan lukien natsismi) ovat antidemokraattisia ja autoritatiivisia. Neuvostokommunismi muistutti fasismia juuri antidemokraattisuudessa ja autoritatiivisuudessa. Keskeistä molemmille oli vahva valtiokontrolli. Demokraattinen sosialismi sen sijaan ei luota vahvaan valtioon eikä vahvaan johtajaan, vaan vapaiden yksilöiden yhteisomistukseen ja demokratiaan.

Kopsasin tuolta:

1. Fasismi ja marxilaisuus olivat aatteellisella tasolla hyvin erilaiset, mutta niiden käytännön sovellutukset muistuttivat toisiaan. Marxismin alalajeista etenkin stalinismi ja maolaisuus muistuttivat fasismia. Fasismia ja kommunismia yhdistivät esimerkiksi yksi massapuolue, vahva johtajakultti ja eliitin valta, militarismi, suurisuuntainen suunnittelu talouden, tieteen ja kulttuurin alalla, omien kansalaisten valvonta ja kontrolli, sekä keskitetty korporatiivinen talousjärjestelmä. Stalinismia kutsuttiin "punafasismiksi" 1930-luvulla, ja toisen maailmansodan päätyttyä Stalinin Neuvostoliittoa kutsuttiin punafasistiseksi erityisesti Yhdysvalloissa.

2. Norjalaisen rauhantutkijan Johan Galtungin mukaan fasismin perusolemus on yleisen määritelmän mukaan ”poliittisten päämäärien tavoittelun ja massiivisen väkivallan yhteenliittymä”. Gaultungin ”uusi fasismi” tarkoittaa vallan, myös väkivallattoman vallan, rajoittamatonta monopolia. Sota nähdään valtion hyväksyttävänä toimintana, sota normalisoidaan ja sotaa jopa jatketaan loputtomasti.

Galtungin mukaan uusi fasismi merkitsee valtion omien kansalaisten ja muiden ihmisten rajoittamatonta valvontaa, johon uudet verkkovalvontamenetelmät antavat mahdollisuuden. Valtiot ovat turvallisuuden nimissä rajoittamassa yksilönvapautta puuttumalla kansalaisten ihmisoikeuksiin käyttämällä yksityisyyden suojaa rikkovia valvontamenetelmiä. Sähköpostien tarkastamista ja puhelun kuuntelemista tärkeämpää on se, että ihmiset uskovat olevansa valvonnan alla. Tätä hän pitää vakavana uhkana kansalaisvapauksille ja demokratialle.

Sillan fasismin ja demokratian välille muodostaa sana turvallisuus. Elektroninen tiedustelu ja valvonta on sattumanvaraista. Näin ihmiset saadaan Galtungin mukaan tuntemaan, että jokainen on mahdollinen epäilty. Kansalaisvapaus on muuttunut vapaudeksi naapurin urkintaan ja oikeuttaa poliisin ja armeijan ohittamaan oikeuslaitoksen. Pysyvä kriisi, romahduksen pelko ja muukalaisvihamielisyys ovat käyttökelpoisia käsitteitä yksimielisyyden saavuttamiseksi.

Galtungin mukaan vallanpitäjien tavoitteena on, että ihmiset pelkäävät ja pidättäytyvät mielenilmaisuista ja väkivallattomasta vastarinnasta välttääkseen äärimmäisen rangaistuksen. Salailun verhoa raottavista kansalaisista tehdään rikollisia. Kidutus oikeutetaan terrorismin vastaisena tehostettuna kuulusteluna ja demokraattisiin maihin on perustettu keskitysleiriä muistuttavia vankileirejä, joiden asukkailta on poistettu oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin oikeus.

Putin on konservatiivinen statisti.

Ideology: Conservatism. Statism.

https://en.wikipedia.org/wiki/United_Russia

White, Stephen (2011). Understanding Russian Politics. Cambridge University Press. p. 362.
Mezhuev, Boris V. (2013). Democracy in Russia: Problems of legitimacy. Power and Legitimacy—Challenges from Russia (Routledge). p. 115.

Kansalaisyhteiskunta on eri asia kuin valtio.