Uskovat sanovat usein, että tietävät Jumalan olevan olemassa.
Itse en usko Jumalan olevan olemassa, mutta en voi myöskään sanoa tietäväni, että ei ole olemassa. Voin siis olla väärässä ja muutan mieltäni heti kun löytyy tarpeeksi vahvat todisteet olemassaolon puolesta.
Mielestäni jokainen joka sanoaa tietävänsä, on epärehellinen, koska nykytodisteiden mukaan 100% varmuutta ei ole (ei puolesta eikä vastaan). Mutta kerro toki jos olet kanssani eri mieltä.
Jos sanot tietäväsi että Jumala on olemassa, niin kerro myös mihin tämä tieto perustuu ja hyväksytkö samat todisteet muissakin asioissa? Koska jos et hyväsky, loogiikassasi on virhe. Esim. Jos todisteesi on henkilökohtainen kokemus, niin hyväksytkö myös todisteeksi henkilökohtainen kokemus esim. Krishan olemassaolosta, jos hindulla on siitä henkilökohtainen kokemus?
Itse en usko Jumalan olevan olemassa, mutta en voi myöskään sanoa tietäväni, että ei ole olemassa. Voin siis olla väärässä ja muutan mieltäni heti kun löytyy tarpeeksi vahvat todisteet olemassaolon puolesta.
Mielestäni jokainen joka sanoaa tietävänsä, on epärehellinen, koska nykytodisteiden mukaan 100% varmuutta ei ole (ei puolesta eikä vastaan). Mutta kerro toki jos olet kanssani eri mieltä.
Jos sanot tietäväsi että Jumala on olemassa, niin kerro myös mihin tämä tieto perustuu ja hyväksytkö samat todisteet muissakin asioissa? Koska jos et hyväsky, loogiikassasi on virhe. Esim. Jos todisteesi on henkilökohtainen kokemus, niin hyväksytkö myös todisteeksi henkilökohtainen kokemus esim. Krishan olemassaolosta, jos hindulla on siitä henkilökohtainen kokemus?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Nämä ovat niitä aiheita mihin ei koskaan tule vastauksia.
Tämä siksi koska jokainen uskova tietää, että hänen uskonsa ei perustu todisteisiin vaan toiveajatteluun ja perinteisiin.
Onko oikeasti niin, että tästä aiheesta ei saa keskustella?
No se, jolla on usko, tietää myös, että Jumala on olemassa.
Siis se, jolla on Jeesuksen usko, Jumalan meille lahjoittama usko.
Ei siis ihmisen oma usko. Muutoin se on uskottelua. Ei usko ole sitä, että mä vain päätän uskoa ilman todisteita. Minäkin uskon, koska Jumala itse todisti minulle, että hän on.
Kiitos vastauksesta.
Entä silloin kun kyseessä on usko johonkin toiseen jumalaan, kuten Krishnaan tai Allahiin? Ovatko he väärässä, vaikka uskovat aivan yhtä kovalla varmuudella kuin sinäkin? Jos he ovat mielestäsi väärässä, eli Krishna/Allah ei olekaan olemassa heidän uskosta huolimatta, niin onko mahdollista että sinäkin olet väärässä?
Henkilökohtaisen uskon kokemus on aivan yhtä todellinen aivoissa on sitten uskova muslimi kristitty tai joku muu.
Aivot rakentavat mallin Jumalasta ja se malli on samassa paikassa aivoissa kaikissa uskonnoissa. Se on juuri samassa paikassa missä "minä" on. Tämä on tutkittu ja todistettu.
Ei ole, kuin yksi Jumala, joka antaa uskon kaikille, jotka sitä Häneltä anovat.
On olemassa kahdenlaista uskoa. On Jumalan meille lahjoittamaa uskoa ja on olemassa omaa uskoa, eli uskonnollisuutta, jota nämä islam ja allahit eustaa,kuin myös kristinuskonto. Mikää uskonnollisuus ei ole Jumalasta. Ei kristinuskontokaan. Uskollollisuudessa ollaan enemmän tai vähemmän jokun lain alla. Uskonnollisuus on eräänlaista "oikeassa olemista", "oikeaoppisuutta".
Siis itse opiskeltua. Teologiaa, jolla ei ole Pyhän Hengen kanssa mitään tekemistä.
Uskonnollisuus on puoluehnkisyyttä Joskus jopa erittäin jyrkkää. Raakaakin. Uskonnollisuus sitoo ihmistä tiettyyn oppiin. Vaatii noudattamaan tiettyjä tapoja ja rituaaleja. Se ei anna rauhaa, vaan siinä on aina vaatimusten alla. Jonkinlaisen puhtauden vaatimusten alla ja se puhtaus saavutetaan tietyillä toimilla. Rituaaleilla.
Uskonollisuudessa jokaisella lahkolla on oma oppinsa, jonka kautta he yrittävät kelvata Jumalalle.
Jumalalle, joa on etäinenja pelottavakin. Salattu Jumala, niin kuin jotkut sanoo.
Uskonnollisuudessa asiat on usein päälaellaan uskoon verrattuna.
Esim naisen asema uskonnollisuudessa on todella surkea.
Jos tämä vastaus oli minulle, niin toivon, että pysyisimme aiheessa.
Onko siis mahdollista, edes teoriassa, että olet väärässä?
En siis väitä että olet väärässä, mutta kysyn vaan että onko se edes teorian tasolla mahdollista?
Kai ymmärrät, että ihmisellä voi olla todella luja usko/kokemus/luottamus johonkin, vaikka uskon kohde ei olisi totta?
Ei pidä paikkaansa. Olen tuota asiaa rukoillut, mutta mitään ei tapahtunut. Ei yhtään mitään. Siksi loin okkulttisesti oman kuvani jumalasta.