http://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/poliisimaija-sai-uuden-varityksen-syy-tekninen/5914648
Tarkoius on ettei lissuja huomaa niin helposti liikenteestä. että osaisi varoa lissuja ., kun ei koskaan tiedä miten pahat kuukautiset niillä on
Tarkoius on ettei lissuja huomaa niin helposti liikenteestä. että osaisi varoa lissuja ., kun ei koskaan tiedä miten pahat kuukautiset niillä on
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mitkä saatanan liisat?
Onko aloittaja jotenkin vammainen?
Pelkääkö aloittaja poliiseja?
Jos pelkää niin miksi?
oletko kehitysvammainen vaiko hullu ? tai vittuliisa itsekkin ?
poliisi sanossa on tämä sana liisi eli lissut eli liisat ! vittuliisat vain kuvaa heidän toiminta tapojaan.
Aloittaja on saanut sakot viritetyllä mopolla ajelusta. Nyt räkänokkaa vituttaa ankarasti.
En ole kehitysvammainen, hullu enkä edes liisa vitulla vaan
nuorempana paljonkin maapalloa kiertäneenä voin luottaa
suomalaiseen poliisiin.
Täällä ei tarvitse pelätä joutuvansa poliisin ryöstämäksi ja hakkaamaksi/kaasuttamaksi ryöstön yhteydessä kuten brasilian Santoksessa.
Ei myöskään putkakiintiön täydennykseksi kuten Buenos airesissa.
Eikä myöskään joudu saastaiseen koppiin josta pääsee maksettuaan
runsaat lahjukset kuten afrikan Guineassa.
Suomessa ei pääse valhe vankeudesta edes rahalla maksamalla
Suomessa hyvä veli / sisko systeemi kukoistaa ja Suomi on maailman korruptunein valtio, jossa ei selviä edes rahalla !
Aika vaisu tuo väritys, kun kuitenkin värityksen pitäisi tehdä se että ajoneuvo on hyvin havaittava eikä siis huonosti näkyvä. Poliisillahan on koko valkoisia pakuja myös missä on yksi ohut hälytysvalo panelii katolla, paku ei näytä yhtään poliisi autolta.
Eun Liittovaltioväreihin mennään.
Helppo yhdistää armeijan lisäksi poliisit.
Ruattalaiset värit. Vaikutteita on siis haettu.
Minäkään en pidä keltaisesta, kun se viittaa liiaksi Ruotsiin.
Vaihtoi Kymcoonsa variaattorin rullat ja otti sen väliprikan pois ja sai poliiseilta 60 euron sakot. Meni peräti kahden viikon viikkorahat.
Vittuliisat voisi kaikki viedä kaatopaikalle !
Arvatkaapa kummalla puolen lukee Poliisi ja kummalla puolen Polis (5% kielipuolia varten)
Tietysti näkyvämmällä puolen lukee Polis
Munsalan souturit onkin saaneet hyvin näkyvyyttä Uumajan lohkon ankarista soututaisteluistaan 1945.
Tästä on olemassa julkaistu tutkimus: Matts Andersen: "Flykten västerut" (Sahlgren Förlag 1987).
Andersen kertoo sivulla 144: "Syyskuun 19. päivään 1944 mennessä oli Ruotsissa rekisteröity yhteensä 2025 Suomesta kevään ja kesän aikana tullutta pakolaista. Näistä tulivat 62 prosenttia, eli 1257 henkilöä ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista Pohjanmaalla.
Kymmenestä kunnasta onnistui enemmän kuin 1%:n koko väestöstä paeta (Ruotsiin). Korkeimmat pekenemis-prosentit löytyvät Munsalasta ja Korsnäsistä, mutta lukumääräisesti eniten pakeni Närpiöstä. Monista (ruotsinkielisistä) Pohjanmaan kunnista ei paennut ketään: Öja, Alaveteli, Kruunupyy, Teerijärvi, Purmo, Uusikaarlepyy ja Björköby. (Andersenin taulukko s.145)
"Fram till den 19 september 1944, dagen för vapenstilleståndets undertecknande, registrerades i Sverige sammanlagt 2025 flyktningar ankomna från Finland under våren och sommaren. Av dessa kom sammanlagt 62 procent eller 1257 personer från svenska och tvåspråkiga orter i Österbotten.
Från tio kommuner lyckades mera än 1% av befolkningen fly, Munsala och Korsnäs hade högsta flyktprocenten, medan det största antalet flyktningar kom från Närpes. Från flera österbottniska kommuner flydde ingen: Öja, Nedervetil, Kronoby, Terjärv, Purmo, Nykarleby stad och Björköby.(Se tabell i sidan 145.)"
Tämä on varsin ikävää luettavaa, mutta näidenkin asioiden tulee näkyä historiankirjoissa. Kaksi kylää, jotka jätämme yksilöimättä, loistaa ylitse muiden: Ensimmäisestä pakeni Ruotsiin 11 eli neljäsosa palvelukseen kutsutuista ja toisesta 12 miestä, vain yhden noudattaessa liikekannallepano-määräystä. Nämä kylät eivät olleet Munsalasta.
Toinen länsirajaa sivuava karkuruuden ja käpykaartilaisuuden pesäke oli korpikommunismin leimaama Kolari. Paikalliseen metsäkaartiin kuului enimmillään 50 miestä. Asiasta on kirjoittanut Markku Tasala. "Metsäkaarti : Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha"; Oulu : Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s. ISBN 951-749-341-X (sid.).
Sivulla 207 Tasala kirjoittaa Pohjanmaankin ongelmaa sivuten: "Ruotsiin paenneiden sotilaskarkureiden lukumäärä kohosi noin 800:aan vuoden 1944 alusta Lapin sodan päättymiseen saakka huhtikuussa 1945. Kolme neljäsosaa(3/4)heistä oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkielisiltä alueelta."
Sivulla 203: "Kun levisi tieto, ettei ylipäässeitä palautettu takaisin, lisääntyivät luvattomat rajanylitykset Merenkurkun alueella huomattavasti. Uumajaan perustetulla vastaanottoleirillä kerrottiin toukokuun puolivälissä olleen jo noin 70 henkeä. Sotilaskarkureiden ohella pakolaisten joukossa oli myös siviiliväestöä."
"Vielä jyrkempään kasvuun liikenne lähti kesällä, kun taistelut rintamilla olivat alkaneet. Heinäkuussa Ruotsin viranomaiset ilmoittivat saapuneiden kokonaisluvuksi jo noin tuhat, joista vajaa puolet oli Valpon arvion mukaan sotilaskarkureita. Pohjanlahden rannikon metsissä ja saarissa tiedettiin piileskelevän lisää väkeä odottamassa otollista ajankohtaa ylimenolle ja öiden elokuussa pimennyttyä alueelle kerrottiin levinneen "oikein Ruotsiin lähtemisen vimma".
"Liikehdintä heijastui veneiden hintojen voimakkaana nousuna, ja jotkut veneenomistajat näkivät kuljetuksissa myös mahdollisuuden sievoisiin ylimääräisiin ansioihin. Karkureiden kertomusten mukaan matkasta saatettiin enimmillään veloittaa kymmenenkintuhatta markkaa."
Ruotsinkielisille myötämielisenä pidetty Antti Juutilaisen kirja "Rinta rinnan. Suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939-1944." (WSOY. Juva 1997 . 250 s.) käsittelee Uumajan-karkuruuden samoin kuin edelliset lähteet:
"Kun 1980- ja 1990 -luvuilla puhuttiin rintamakarkuruudesta, se yhdistettiin usein ruotsinkieliseen Pohjanmaahan ja JR61:een. Tähän syyllisiksi ei voida osoittaa pahansuopia suomalaiskiihkoilijoita, vaan asian on pitänyt esillä se voimakas keskustelu, jota ruotsinkielisella Pohjanmaalla asiasta on käyty.
Munsalalaisuus jatkoi 1944 myyräntyötään ruotsinkielisellä Etelä-Pohjanmaalla. Moni hylkäsi kotikontunsa ja Isänmaansa ja lähti joko ennen palvelukseen astumista tai lomilta Pohjanlahden yli. Ruotsiin siirtyminen ruotsinkielisen Pohjanmaan kunnista oli vuonna 1944 selvästi yleisempää kuin muualta, sillä matka oli lyhyt ja lahden takana puhuttiin samaa kieltä. Tehdyn tilaston mukaan kolme neljäsosaa (3/4) Ruotsiin paenneista sotilaskarkureista oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkieliseltä alueelta.
Erityisen pahaksi tilanne oli kehittynyt Munsalan seudulla. Myös ruotsinkielisen Pohjanmaan kenraali F. U. Fagernäs kiinnitti huomiota samaan tahraan hänelle niin rakkaan Pohjanmaan kilvessä useaan otteeseen. Vuoden 1944 heinäkuun alusta lähtien kuolemanrangaistus oli mahdollista langettaa karkureita tuomittaessa.
Kun Pohjanmaalla tästä kysymyksestä on taitettu peistä, monelle on muodostunut kuva, että Pohjanmaan ruotsinkieliset olisivat yliedustettuina teloitettujen joukossa. Sodan aikainen tilasto kertoo päinvastaista, sillä ruotsinkielisistä kunnista teloitus kohdistui vain kahteen karkuriin." (Sivuilta 275-276)
Juutilaisen tiedot Pohjanmaan ruotsinkielisten osuudesta karkuruudesta teloitetuissa näyttävät puutteellisilta, mutta ongelman kätkeminen ei sisälly hänen tehtävänasetteluunsa.
Tämä teksti on luettavissa:
http://www.tappis.0catch.com/Munsalan-viikingit.htm