Näin on monilla aloilla, erityisesti psykologit ja kasvatuksen asiantuntijat. Kaikkia näiden alojen asiantuntijoita tämä moite ei tietenkään koske, mutta huomattavaa osaa.
Jos henkilö nykyään pyytää apua ammattilaiselta esim. kieroutuneeseen seksuaalisuuteen, kuten sadomasokismiin tms., jossa hän fantasioi itsetyydyttäessään kuristamisesta tai uskottomuudesta, niin ammattilainen suurella todennäköisyydellä ohjaa häntä hyväksymään seksuaalisen halunsa sellaisena kuin se on. Ammattilainen saattaa jopa käyttää tästä taipumuksesta nimitystä "identiteetti" ja opastaa apua hakevaa syleilemään ja olemaan ylpeä omasta seksuaalisuudestaan, joka on kieroutunut.
Normalisointi-diskurssi, eli puhetapa, jolla epänormaalina pidetystä asiasta tai ilmiöstä rakennetaan normaalia ja jokapäiväistä, on voimakas, koska sitä toitotetaan joka tuutista. Samanaikaisesti epänormaalien asioiden ja ilmiöiden epänormaaliuden toteaminen esitetään paheksuttavana ja "vihaamisena".
Ajattelepa todella, mistä esim. sadomasokistisessa fantasioinnissa on kyse. Miksi taivaan tähden niin moni (tästä on tehty tutkimuksiakin) fantasioi väkivallasta, alistamisesta ja julmista pettämiskuvioista itsetyydyttäessään? Miksi pahuus saa ihmisen laukeamaan seksuaalisesti? Se _ei_ ole hyvä asia, johon tulee kannustaa ja joka ihmisen tulee oppia hyväksymään omana identiteettinään. Siitä _voi_ opetella eroon. Ja puhun tässä nimenomaan nyt pelkästä _fantasioinnista_, joka ei konkreettisesti satuta ketään. Miksi siis välitän pelkästä fantasioinnista, who cares? Siksi, että fantasioidessaan pahuudesta itsetyydyttäessään ihminen ehdollistaa kehonsa toimintoja reagoimaan ja laukeamaan niiden kautta. Seksuaalinen halu on hormonaalinen ilmiö ihmiskehossa, ja hormonit, esim. adrenaliinin erittyminen, vaikuttaa monissa muissakin tilanteissa kuin seksuaalisen kiihottumisen aikana.
Mutta mikä motivaatio ihmisellä on opetella eroon kieroutuneesta seksuaalisuudesta, jos joka tuutista, asiantuntijat mukaan lukien, toitotetaan, että se on ok? Jos seksuaalinen kieroutuma vieläpä esitetään henkilön "identiteettinä", niin tavallinen tallukkahan tuntee olonsa kovin toivottomaksi, koska eihän identiteettiä voi muuttaa, ja jos voikin, se on väkivaltaa omaa psyykeä kohtaan.
Valhetta! Ihminen voi, ja hänen tuleekin ottaa itse askelia hyvyyttä ja terveyttä kohti. Käytin tässä esimerkkinä seksuaalista kieroutumaa ja sadomasokismia, mutta sama perustotuus pätee muuhunkin, mikä ei ole hyvää ja oikein.
Itse aloin hahmottaa näitä asioita tultuani kristilliseen uskoon vuosia sitten. Otin Jeesuksen uskossa vastaan syntieni sovittajana ja elämäni Herrana ja lähdin elämään parannuksessa joka päivä. Oli kuin verho olisi vedetty pois silmieni edestä ja aloin nähdä "raakana" kauhistuttavan moraalisen alennustilan ja valheellisuuden, jossa yhteiskuntamme ja maailmamme tänä päivänä on.
Jos henkilö nykyään pyytää apua ammattilaiselta esim. kieroutuneeseen seksuaalisuuteen, kuten sadomasokismiin tms., jossa hän fantasioi itsetyydyttäessään kuristamisesta tai uskottomuudesta, niin ammattilainen suurella todennäköisyydellä ohjaa häntä hyväksymään seksuaalisen halunsa sellaisena kuin se on. Ammattilainen saattaa jopa käyttää tästä taipumuksesta nimitystä "identiteetti" ja opastaa apua hakevaa syleilemään ja olemaan ylpeä omasta seksuaalisuudestaan, joka on kieroutunut.
Normalisointi-diskurssi, eli puhetapa, jolla epänormaalina pidetystä asiasta tai ilmiöstä rakennetaan normaalia ja jokapäiväistä, on voimakas, koska sitä toitotetaan joka tuutista. Samanaikaisesti epänormaalien asioiden ja ilmiöiden epänormaaliuden toteaminen esitetään paheksuttavana ja "vihaamisena".
Ajattelepa todella, mistä esim. sadomasokistisessa fantasioinnissa on kyse. Miksi taivaan tähden niin moni (tästä on tehty tutkimuksiakin) fantasioi väkivallasta, alistamisesta ja julmista pettämiskuvioista itsetyydyttäessään? Miksi pahuus saa ihmisen laukeamaan seksuaalisesti? Se _ei_ ole hyvä asia, johon tulee kannustaa ja joka ihmisen tulee oppia hyväksymään omana identiteettinään. Siitä _voi_ opetella eroon. Ja puhun tässä nimenomaan nyt pelkästä _fantasioinnista_, joka ei konkreettisesti satuta ketään. Miksi siis välitän pelkästä fantasioinnista, who cares? Siksi, että fantasioidessaan pahuudesta itsetyydyttäessään ihminen ehdollistaa kehonsa toimintoja reagoimaan ja laukeamaan niiden kautta. Seksuaalinen halu on hormonaalinen ilmiö ihmiskehossa, ja hormonit, esim. adrenaliinin erittyminen, vaikuttaa monissa muissakin tilanteissa kuin seksuaalisen kiihottumisen aikana.
Mutta mikä motivaatio ihmisellä on opetella eroon kieroutuneesta seksuaalisuudesta, jos joka tuutista, asiantuntijat mukaan lukien, toitotetaan, että se on ok? Jos seksuaalinen kieroutuma vieläpä esitetään henkilön "identiteettinä", niin tavallinen tallukkahan tuntee olonsa kovin toivottomaksi, koska eihän identiteettiä voi muuttaa, ja jos voikin, se on väkivaltaa omaa psyykeä kohtaan.
Valhetta! Ihminen voi, ja hänen tuleekin ottaa itse askelia hyvyyttä ja terveyttä kohti. Käytin tässä esimerkkinä seksuaalista kieroutumaa ja sadomasokismia, mutta sama perustotuus pätee muuhunkin, mikä ei ole hyvää ja oikein.
Itse aloin hahmottaa näitä asioita tultuani kristilliseen uskoon vuosia sitten. Otin Jeesuksen uskossa vastaan syntieni sovittajana ja elämäni Herrana ja lähdin elämään parannuksessa joka päivä. Oli kuin verho olisi vedetty pois silmieni edestä ja aloin nähdä "raakana" kauhistuttavan moraalisen alennustilan ja valheellisuuden, jossa yhteiskuntamme ja maailmamme tänä päivänä on.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kannattaa katsoa tarkkaan kenelle ammattilaiselle menee. Kaikki eivät ole samaa mieltä.
Niinpä, noiden arvaustieteiden edustajien mielipiteet vaihtelevat yksilöstä ja koulukunnasta toiseen suurestikin.
Siksipä esim. psykologia vetää puoleensa kaikenlaisia mielivaltaa harjoittavia sekopääpuoskareita.
Tottakai sun oma jeesus-perstuntumas kertoo sulle objektiivisen totuuden kaikesta.
Subjetiivisten poliittisesti motivoitujen ja kehittymättömien arvaustieteiden edustajiahan nuo pitkälti ovat psykoanalyyseineen sun muineen hömppineen.
Psykologia ja kasvatustiede eivät ole tieteitä eikä teologia
osin lääketiede ei ole tiedettä kuten ei ole psykiatria ja sen sellaiset sielutieteet
asiantuntija ei ole varattu käsite joten jokainen voi väittää olevansa asiantuntija
Jotenkin tuo sadomasokismi sinua edelleen riivaa, sen tekstistä hyvin havaitsee.
Näin se on.
Lisäksi yliopistoissa aivan erityisesti loisii valtava määrä ns. "asiantuntijoita" esimerkiksi oikeustieteissä, jossa henän ainut kontribuutionsa on omien poliittisten ja taloudellisten päämäärien ajaminen. Näen että kyseessä on sama ilmiö kuin sadomasokismi esimrkissäkin. Eli tietenkin "asiantuntijat" oikeasti tietävät olevansa väärässä, mutta väärässäolon hyödyttäessä heitä (identiteetin hyväksymisprossi kilahtaa heille rahana taskuun) valhetta ajetaan innolla eteenpäin.
Tietenkin on niin, että tuollaisten puoskareiden nimi lokantuu ikuiseksi ajaksi järkevien ihmisten mielissä. Mutta puoskarit luottavat vakaasti kansan kollektiiviseen tyhmyyteen ja lyhyeen muistiin.
Ihan kaikkiin netissä keskusteluavauksen pukkaajiinkaan ei oikein asiantuntijoina voi luottaa...
Mutta ONNEKSI koko Jeesus-myytti on oiva osoitus hardcore-S/M -harrastuksen menosta totaalisen pieleen kun kipuun kuoleva maso-Poika huutaa turvasanaa Taivaaseen ja sado-Isä ei vaan suostu kuulemaan.
Valitettavaa on, että monissa asioissa näiden arvaustieteiden sanomisiin luotetaan kuin ne olisivat ehdottomia matemaattisia totuuksia. Monet eivät ymmärrä miten näiden alojen tietoaineistoja luodaan.
Valemuistot ja niiden aiheuttamat oikeusmurhat häiritsevät tänäänkin mielenrauhaa.
Skeptikko-lehdessä ilmestynyt juttu psykohuuhaahan liittyen:
http://jussikniemela.blogspot.fi/2008/10/murtuvatko-myytit.html