Hän kertoo että laulu on usein mielletty pikkusieväksi lastenlauluksi, mutta tosiasiassa sillä on karmea ja traaginen tausta ajassa jolloin laulu syntyi.
Vuodesta 1688 lähtien Skandinaviasn ilmasto kylmeni huipentuen 1696-97 suuriin nälkävuosiin.
Kirjoittaja kuvaa inhorealistisesti kuinka kaikki elikot pantiin lihoiksi ja syötiin, talvellä lumet sulu ja kesällä oli kuin talvi, ja sato menetettiin , ja se vähä mitä saatiin homehtui, linnut katosivat metsistä ja kalat vesistä, ja vanhemmat söivät lapsiaan ja lapset vahempiaan.
Oli pakko lähteä kiertämään ja taudithan siinä levisivät, ja kuolema korjasi satoa. Kolmannes väestöstä kuoli. Katastrofin oli hirmuinen. Tänä aikana syntyi Suvivirtenä tuntemamme laulu.
Olisihan se kiva jos tämä tarina kerrottaisiin lapsukaisille aina ennen kuin laulu luikautetaan ilmoille - vaan eipä taideta kertoa. Mutta ei, lapsille tuputettava usko on enkelipumpulihöttön. VT:kin on jo heitetty kokonaan jorpakkoon. Minä en ainakaan tuollaista kauhutarinaa Suvisirren syntyhistoriasta muista koulussa kuuna päivänä kuulleeni.
Samalla voisi pohtia mitä pahaa sen ajan ihmiset olivat tehneet, kun jumala noin luomuksiaan koetteli?
"Ensin nälän kurittamat ihmisparat rukoilivat hädässään auringon lämpöä ja laihoa laaksoihin, etteivät kuolisi. Nälkävuosien laannuttua hengissä selvinneet kokoontuivat kirkkoihin kiittämään normaalin kesän merkeistä: kukkivista niityistä, viheriöivistä puista ja yrttitarhoista."
"Suvivirren laulaminen sen historian tuntien on hyvä muistutus kuinka höllässä henki entisajan omavaraistaloudessa riippui."
Höllässähän se on nytkin, jos uskovaisia on uskominen. Jumalahan voi taas koska tahansa pilata ilmaston ja saattaa luomuksensa, omat kuvansa, kuoleman kieliin.
On se niin surkuhupaisaa, että ne katovuodet eivät mitenkään voi uskovaisten mielestä olla jumalan syytä, vaikka virressäkin lauletaan "HÄN säät ja ilmat säätää...", mutta sitten kun olot taas paranevat, niin sitten kyllä kiitetään jumalaa niin maan perusteellisesti.
Suomen evl. kirkolla ei kylläkään ole hätäpäivää, koska se on hankkinut itselleen sellaiset valtiontukiaiset, jotka vain nousevat nousemistaan ja kasvavat kasvamistaan - tänä vuonnakin 120Me:aan edellisen vuoden 100Me:sta. Siis plus 20% kirkolla samalla kun sss-hallitus leikkaa kaikesta kaikilta muilta.
Jos tulisi Suomeen nälänhätä, niin ensin söisivät poliitikot ja piispat, sitten papit, sitten evl. rivijäsenet, sitten muut uskovaiset ja ateisteille ei mitään jäisikään.
Ja niinhän sen on jumala toki takoittanutkin! Ei pidä pullikoida jumala tahtoa ja suurta sunnitelmaa, sen toteutumista, vastaan. "Herra antoi, Herra otti, tyydy siihen hottentotti/(ateisti), tasa-arvohan on silkaa jumalan pilkkaa..."
Vuodesta 1688 lähtien Skandinaviasn ilmasto kylmeni huipentuen 1696-97 suuriin nälkävuosiin.
Kirjoittaja kuvaa inhorealistisesti kuinka kaikki elikot pantiin lihoiksi ja syötiin, talvellä lumet sulu ja kesällä oli kuin talvi, ja sato menetettiin , ja se vähä mitä saatiin homehtui, linnut katosivat metsistä ja kalat vesistä, ja vanhemmat söivät lapsiaan ja lapset vahempiaan.
Oli pakko lähteä kiertämään ja taudithan siinä levisivät, ja kuolema korjasi satoa. Kolmannes väestöstä kuoli. Katastrofin oli hirmuinen. Tänä aikana syntyi Suvivirtenä tuntemamme laulu.
Olisihan se kiva jos tämä tarina kerrottaisiin lapsukaisille aina ennen kuin laulu luikautetaan ilmoille - vaan eipä taideta kertoa. Mutta ei, lapsille tuputettava usko on enkelipumpulihöttön. VT:kin on jo heitetty kokonaan jorpakkoon. Minä en ainakaan tuollaista kauhutarinaa Suvisirren syntyhistoriasta muista koulussa kuuna päivänä kuulleeni.
Samalla voisi pohtia mitä pahaa sen ajan ihmiset olivat tehneet, kun jumala noin luomuksiaan koetteli?
"Ensin nälän kurittamat ihmisparat rukoilivat hädässään auringon lämpöä ja laihoa laaksoihin, etteivät kuolisi. Nälkävuosien laannuttua hengissä selvinneet kokoontuivat kirkkoihin kiittämään normaalin kesän merkeistä: kukkivista niityistä, viheriöivistä puista ja yrttitarhoista."
"Suvivirren laulaminen sen historian tuntien on hyvä muistutus kuinka höllässä henki entisajan omavaraistaloudessa riippui."
Höllässähän se on nytkin, jos uskovaisia on uskominen. Jumalahan voi taas koska tahansa pilata ilmaston ja saattaa luomuksensa, omat kuvansa, kuoleman kieliin.
On se niin surkuhupaisaa, että ne katovuodet eivät mitenkään voi uskovaisten mielestä olla jumalan syytä, vaikka virressäkin lauletaan "HÄN säät ja ilmat säätää...", mutta sitten kun olot taas paranevat, niin sitten kyllä kiitetään jumalaa niin maan perusteellisesti.
Suomen evl. kirkolla ei kylläkään ole hätäpäivää, koska se on hankkinut itselleen sellaiset valtiontukiaiset, jotka vain nousevat nousemistaan ja kasvavat kasvamistaan - tänä vuonnakin 120Me:aan edellisen vuoden 100Me:sta. Siis plus 20% kirkolla samalla kun sss-hallitus leikkaa kaikesta kaikilta muilta.
Jos tulisi Suomeen nälänhätä, niin ensin söisivät poliitikot ja piispat, sitten papit, sitten evl. rivijäsenet, sitten muut uskovaiset ja ateisteille ei mitään jäisikään.
Ja niinhän sen on jumala toki takoittanutkin! Ei pidä pullikoida jumala tahtoa ja suurta sunnitelmaa, sen toteutumista, vastaan. "Herra antoi, Herra otti, tyydy siihen hottentotti/(ateisti), tasa-arvohan on silkaa jumalan pilkkaa..."
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mielenkiintoista
Samaa Metroa luin ja bongasin sieltä muutakin mielenkiintoista, tekstiviestipalstalta ja tein siitä oman aloituksen. Mutta asiaan. Eiköhän sitä tuohon aikaan ihan yleisesti kirkoissa saarnattu, että huonot ajat ovat Jumalan rangaistusta kansan synneistä, luopumuksesta, riettaudesta, ynnä muusta. Kun sitten ankaran rukoilun seurauksena jumalan kuviteltiin armahtaneen syntiset olojen parannuttua, niin sitten kiitettiin ja ylistettiin.
Pöljät vielä uskovat kaiken mitä itse kuvittelevat !!!!