Perustelut RKP:n ajaman pakkoruotsin poistamiseksi

jo oli höpöakatemiaa taas kommentoijalla. yleisellä oppivelvollissuudella ei ole mitään rinnastettavuutta jonkin ylimääräisen kielen pakko-opiskelun kanssa. johan tuon järkikin sanoo ja näin toimitaan isossa maailmassa mutta joidenkin världen uupuuu jo jacobstadtin rajalla ? komppaan kirkkahastia - tietenkin ja vasiten jos puhumme yhteisestä hyvästä ja hyvästä tulevaisuudesta, emmekä vain pienen klikin sorto/etuilu-politiikasta.

"vapaus ei ole vain kielivapaus"

Ei, mutta todellista vapautta ei ole ilman kielivapautta :)

libertas kirjoitti:

jo oli höpöakatemiaa taas kommentoijalla. yleisellä oppivelvollissuudella ei ole mitään rinnastettavuutta jonkin ylimääräisen kielen pakko-opiskelun kanssa. johan tuon järkikin sanoo ja näin toimitaan isossa maailmassa mutta joidenkin världen uupuuu jo jacobstadtin rajalla ? komppaan kirkkahastia - tietenkin ja vasiten jos puhumme yhteisestä hyvästä ja hyvästä tulevaisuudesta, emmekä vain pienen klikin sorto/etuilu-politiikasta.

Lue lisää

Mutku onhan pakkomatematiikkaakin.

libertas kirjoitti:

jo oli höpöakatemiaa taas kommentoijalla. yleisellä oppivelvollissuudella ei ole mitään rinnastettavuutta jonkin ylimääräisen kielen pakko-opiskelun kanssa. johan tuon järkikin sanoo ja näin toimitaan isossa maailmassa mutta joidenkin världen uupuuu jo jacobstadtin rajalla ? komppaan kirkkahastia - tietenkin ja vasiten jos puhumme yhteisestä hyvästä ja hyvästä tulevaisuudesta, emmekä vain pienen klikin sorto/etuilu-politiikasta.

Lue lisää

"...tietenkin ja vasiten jos puhumme yhteisestä hyvästä ja hyvästä tulevaisuudesta, emmekä vain pienen klikin sorto/etuilu-politiikasta."

Ei kyse ole mistään sorrosta ja etuilusta! Väität siis pokkana että jonkun toisen parempi kielitaito on etuilua ja sinun sortamista! Kuulostaa tooosi fiksulta!
Te suomenkieliset tarjoatte meille sen kieliedun hopealautaselta, olemalla osaamatta ruotsia.
Kiitos siitä.

Huhhuh mikä härski kommentti!!!

Kielikeskusteluissa kielivapauden kannattajat ovat tuoneet esiin KYMMENIÄ päteviä perusteluja. Sen sijaan pakkoruotsittajat eivät YHTÄKÄÄN!

Mutta jos ei edes halua asiakeskustelua, niin svekokommentit ovat tuollaisia...

svekotoope_taas kirjoitti:

Huhhuh mikä härski kommentti!!!

Kielikeskusteluissa kielivapauden kannattajat ovat tuoneet esiin KYMMENIÄ päteviä perusteluja. Sen sijaan pakkoruotsittajat eivät YHTÄKÄÄN!

Mutta jos ei edes halua asiakeskustelua, niin svekokommentit ovat tuollaisia...

Lue lisää

> Kielikeskusteluissa kielivapauden kannattajat ovat tuoneet esiin KYMMENIÄ päteviä perusteluja.

Pätevä - pätevä kenelle? Eivät ainakaan kansanedustajat ole välittäneet ko. perusteluista. Kuten aivan oikein onkin.

> Sen sijaan pakkoruotsittajat eivät YHTÄKÄÄN!

Miksi pitäisi? Ei olemassa olevaa järjestelmää, joka on parlamentarisesti valittu, tarvitse perustella puolipäisille. Se on perusteltu virallisissa papereissa jo vuosikymmenten ajan.

Hyötyruotsi-on-hyvästä kirjoitti:

> Kielikeskusteluissa kielivapauden kannattajat ovat tuoneet esiin KYMMENIÄ päteviä perusteluja.

Pätevä - pätevä kenelle? Eivät ainakaan kansanedustajat ole välittäneet ko. perusteluista. Kuten aivan oikein onkin.

> Sen sijaan pakkoruotsittajat eivät YHTÄKÄÄN!

Miksi pitäisi? Ei olemassa olevaa järjestelmää, joka on parlamentarisesti valittu, tarvitse perustella puolipäisille. Se on perusteltu virallisissa papereissa jo vuosikymmenten ajan.

Lue lisää

Herkeäpä nyt nimittelemästä ja keskity argumentoimaan.

Tietysti pakolla on oltava perusteet ja niiden perusteiden ajankohtaisuutta on seurattava.

Jo aiemmin on todettu, että pakon ns. peruste on ollut folktinget-verkoston ajama näkemys, että pakkoruotsi on välttämätön ja riittävä ehto ruotsinkielisten palvelujen tarjoamiseksi (no näinhän ei ole, mutta RKP on halunnut vaihtaa palvelut pakkoruotsiin).

Kysymykseen, mikä riittäisi kansanedustajille pakon poistamiseksi on jo vastattu, kun edellisen sivistysvaliokunnan pj Vahasalo 3.10.2014 muotoili asian näin: "Kun meillä on ruotsin kieli virallisena kielenä ja on linjattu, miten ne palvelut ja osaaminen turvataan, tämä [pakkoruotsi] on ollut se tapa. Jos löytyy joku muu tapa, jolla ruotsinkieliset palvelut turvataan, niin kyllä vapaaehtoisuus silloin käy."

Eli täytyy purkaa muodollinen sidos ruotsinkielisten palvelujen ja pakkoruotsin välillä. Todellista sidostahan ei ole ollutkaan, on ollut vain Gunilla ja pakkoruotsin muuten ruotsinkieliselle vähemmistölle takaamat edut.

Tosin nythän te RKP:ssä jo teette tätä purkua käytännössä, kun Seinäjoki ei kelpaa Vaasan sijaan.

Löytyi, löytyi!

Svekoja pakkoruotsi ei koske. Sen poistaminenkaan ei heitä koske, joten he ja heidän kellokkaansa RKP:ssä huolehtikoot pakkosuomestaan tai sen poistamisesta ja pitäkööt näppinsä erossa pakkoruotsista.

Svekomielisiltä fennoiltakaan, tältä neljäsosan kielipolittiselta fennovähemmistöltä, ei olla viemässä ruotsin opiskelun mahdollisuutta vapaaehtoisena, valinnaisena kielenään muiden kielten tavoin. Miksi he eivät mitenkään soisi samaa valinnanvapautta meidän fennojen kolmen neljäsosan enemmistölle?

Siinä on kaksi perustetta pakkoruotsia vastaan: 1) svekoja ja nettisvekoja se ei koske 2) eikä kielipolitiikassaan svekomielisten fennojen ja svekomielisten nettifennojen vähemmistöä estetä opiskelemasta rakasta ruotsiaan.

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

Löytyi, löytyi!

Svekoja pakkoruotsi ei koske. Sen poistaminenkaan ei heitä koske, joten he ja heidän kellokkaansa RKP:ssä huolehtikoot pakkosuomestaan tai sen poistamisesta ja pitäkööt näppinsä erossa pakkoruotsista.

Svekomielisiltä fennoiltakaan, tältä neljäsosan kielipolittiselta fennovähemmistöltä, ei olla viemässä ruotsin opiskelun mahdollisuutta vapaaehtoisena, valinnaisena kielenään muiden kielten tavoin. Miksi he eivät mitenkään soisi samaa valinnanvapautta meidän fennojen kolmen neljäsosan enemmistölle?

Siinä on kaksi perustetta pakkoruotsia vastaan: 1) svekoja ja nettisvekoja se ei koske 2) eikä kielipolitiikassaan svekomielisten fennojen ja svekomielisten nettifennojen vähemmistöä estetä opiskelemasta rakasta ruotsiaan.

Lue lisää

Löytyi lisää kyllä.
Pyytäsin korjaamaan vielä väitteen että RKP muka "ajaisi" pakkoruotsia.
Ei "pakkoruotsissa", eli kaikille pakollisessa ruotsin opiskelussa, ole mitään "ajamista", se on jo lakiin naulattu!

RKP puolueena PUOLUSTAA nykyistä lainsäädäntöä joka sellaisenaan on ihan riittävä turvaamaan meidän ruotsinkielisten oikeudet. Jonkun verran lakien noudattamista toki joutuu valvomaan, koska ne meidän surujen oikeuksien huomioiminen tuppaa välillä enemmistön edustajilta unohtumaan.
Mitään "ajamista" se ei kuitenkaan edellytä, kaikki tarvittavat lait ovat jo olemassa, kunhan niitä noudatetaan.

Te neffet haluatte muutosta lakeihin! Te ajatte omaa asiaanne (tosin aika surkealla tavalla ja huonolla menestyksellä), me surut seuraamme tilannetta, ja pulustamme tarvittaessa nykyistä lainsäädäntöä.

Mitään aktiivista "ajamista" meidän puolelta nykytilanne ei edellytä.

Ankdam kirjoitti:

Löytyi lisää kyllä.
Pyytäsin korjaamaan vielä väitteen että RKP muka "ajaisi" pakkoruotsia.
Ei "pakkoruotsissa", eli kaikille pakollisessa ruotsin opiskelussa, ole mitään "ajamista", se on jo lakiin naulattu!

RKP puolueena PUOLUSTAA nykyistä lainsäädäntöä joka sellaisenaan on ihan riittävä turvaamaan meidän ruotsinkielisten oikeudet. Jonkun verran lakien noudattamista toki joutuu valvomaan, koska ne meidän surujen oikeuksien huomioiminen tuppaa välillä enemmistön edustajilta unohtumaan.
Mitään "ajamista" se ei kuitenkaan edellytä, kaikki tarvittavat lait ovat jo olemassa, kunhan niitä noudatetaan.

Te neffet haluatte muutosta lakeihin! Te ajatte omaa asiaanne (tosin aika surkealla tavalla ja huonolla menestyksellä), me surut seuraamme tilannetta, ja pulustamme tarvittaessa nykyistä lainsäädäntöä.

Mitään aktiivista "ajamista" meidän puolelta nykytilanne ei edellytä.

Lue lisää

Vastaaja pyörtää siis tässä sen verukkeen taakse, että vaikka RKP on ollut aloitteellinen koko pakkoruotsijatkumossa, se on saanut tukea myös muista puolueista - suomenruotsalaiset ovat poliittisesti aktiiveja myös muissa puolueissa ja on syntynyt tehokas verkostoituminen lähes yli puoluekentän - vaalirahoituksesta ja lehmänkaupoista nyt puhumattakaan. Mutta jos muiden kieliryhmien poliitikot oikeasti hoitaisivat pakkoruotsituksen, RKP:n ei olisi tarvinnut tehdä kaikkea tätä:
- RKP laati pakkoruotsin peruskouluun 1968.
- RKP opetusministeri toi pakkoruotsin yliopistolle ja korkeakouluihin 1978.
- RKP on vastustanut jokaista yritystä lieventää pakkoa.
- RKP tilasi lisää pakkoa laadittamalla hallitusohjelman kielipoliittisen osion jo ennen vaaleja 2011.
- RKP ei tyytynyt asiantuntijoiden tuntijakoon peruskouluille vaan ilmoitti ryhtyvänsä hallituksen suljettujen ovien takana hakemaan pakkoruotsin varhaistusta alakouluihin ja sai haluamansa 2012...
Kun RKP nyt on tehnyt kaiken tämän ja paljon muuta pakkoruotsin eteen, täytyy hyväksyä se, etteivät muut kieliryhmät osaa RKP:n mielestä pakkoruotsittaa itse. Myös näissä nykyisissä "pakkoruotsia kaikille jo ykköseltä"-hankkeissa RKP on toiminut aloitteen tekijänä ja hankkeen eteenpäin viejänä.

Jollei tämä ole pakkoruotsin ajamista, niin mikä olisi?

Ankdam kirjoitti:

Löytyi lisää kyllä.
Pyytäsin korjaamaan vielä väitteen että RKP muka "ajaisi" pakkoruotsia.
Ei "pakkoruotsissa", eli kaikille pakollisessa ruotsin opiskelussa, ole mitään "ajamista", se on jo lakiin naulattu!

RKP puolueena PUOLUSTAA nykyistä lainsäädäntöä joka sellaisenaan on ihan riittävä turvaamaan meidän ruotsinkielisten oikeudet. Jonkun verran lakien noudattamista toki joutuu valvomaan, koska ne meidän surujen oikeuksien huomioiminen tuppaa välillä enemmistön edustajilta unohtumaan.
Mitään "ajamista" se ei kuitenkaan edellytä, kaikki tarvittavat lait ovat jo olemassa, kunhan niitä noudatetaan.

Te neffet haluatte muutosta lakeihin! Te ajatte omaa asiaanne (tosin aika surkealla tavalla ja huonolla menestyksellä), me surut seuraamme tilannetta, ja pulustamme tarvittaessa nykyistä lainsäädäntöä.

Mitään aktiivista "ajamista" meidän puolelta nykytilanne ei edellytä.

Lue lisää

Ankdam: "RKP puolueena PUOLUSTAA nykyistä lainsäädäntöä joka sellaisenaan on ihan riittävä turvaamaan meidän ruotsinkielisten oikeudet."

RKP "puolustaa" eli on itse laatinut, ajanut läpi ja nyt vahvistaa ja valvoo pakkoruotsia alakoulusta yliopistoon kaikille muille (yli 95%).

Miksi RKP haluaa kieltää suomalaisten ja uussuomalaisten oikeuden valita opiskelemansa kielet omien tavoitteittensa, taustojensa ja taipumustensa mukaan?

Mitä pakkoruotsi ruotsinkielisille turvaa?

JolleiTämäNiinMikä kirjoitti:

Vastaaja pyörtää siis tässä sen verukkeen taakse, että vaikka RKP on ollut aloitteellinen koko pakkoruotsijatkumossa, se on saanut tukea myös muista puolueista - suomenruotsalaiset ovat poliittisesti aktiiveja myös muissa puolueissa ja on syntynyt tehokas verkostoituminen lähes yli puoluekentän - vaalirahoituksesta ja lehmänkaupoista nyt puhumattakaan. Mutta jos muiden kieliryhmien poliitikot oikeasti hoitaisivat pakkoruotsituksen, RKP:n ei olisi tarvinnut tehdä kaikkea tätä:
- RKP laati pakkoruotsin peruskouluun 1968.
- RKP opetusministeri toi pakkoruotsin yliopistolle ja korkeakouluihin 1978.
- RKP on vastustanut jokaista yritystä lieventää pakkoa.
- RKP tilasi lisää pakkoa laadittamalla hallitusohjelman kielipoliittisen osion jo ennen vaaleja 2011.
- RKP ei tyytynyt asiantuntijoiden tuntijakoon peruskouluille vaan ilmoitti ryhtyvänsä hallituksen suljettujen ovien takana hakemaan pakkoruotsin varhaistusta alakouluihin ja sai haluamansa 2012...
Kun RKP nyt on tehnyt kaiken tämän ja paljon muuta pakkoruotsin eteen, täytyy hyväksyä se, etteivät muut kieliryhmät osaa RKP:n mielestä pakkoruotsittaa itse. Myös näissä nykyisissä "pakkoruotsia kaikille jo ykköseltä"-hankkeissa RKP on toiminut aloitteen tekijänä ja hankkeen eteenpäin viejänä.

Jollei tämä ole pakkoruotsin ajamista, niin mikä olisi?

Lue lisää

"Ajettu" jo! Valmis!
Pakkoruotsi tuli kouluihin 1968 (yli 40 vuotta sitten!)
Virkamiesruotsi (sitä kai tarkoitat) tuli yliopistoon 1978 (yli 30 vuotta sitten)

Aivan kuten sanoin, ajettu jo! RKP on tyytyväinen nykylainsäädäntöön eikä aktiivisesti enää "aja" mitään. RKP puolustaa!

Neffet ajavat muutosta haukkumalla RKP'tä ja meitä suruja, ei kovin tuloksellista, oikeesti tyhmää! Ei johda minnekään. Vuf vuf!

Ankdam: "Pyytäsin korjaamaan vielä väitteen että RKP muka "ajaisi" pakkoruotsia."

Korjaan mielelläni.

RKP:n kellokkaat ovat valmiina lähtökuopissaan kaikin keinoin estämään kaiken koulutuksemme pakkoruotsin poistamisen, koska he ovat aina ensimmäisenä olleet sen kaikkia muotoja ajamassa ja vaatimassa, vaikka pakkoruotsi ei edes koske RKP:n kannattajia. Miksi he ovat valmiita ajamaan pakkoruotsia? Siksi, että RKP:n kellokkaille kannattajineen, täällä teille svekoille ja nesveille, sinullekin, pakkoruotsi on sellainen etu, joka on verrattavissa vain niihin etuihin, jotka koituisivat pakkosuomesta Ruotsissa maan kaikessa koulutuksessa.

Moraaliseti RKP:n kellokkaat pakkoruotsin vaatijoina ovat yhtä heikoilla kuin ruotsinsuomalaiset olisivat pakkosuomen vaatijoina Ruotsissa.

Ankdam kirjoitti:

"Ajettu" jo! Valmis!
Pakkoruotsi tuli kouluihin 1968 (yli 40 vuotta sitten!)
Virkamiesruotsi (sitä kai tarkoitat) tuli yliopistoon 1978 (yli 30 vuotta sitten)

Aivan kuten sanoin, ajettu jo! RKP on tyytyväinen nykylainsäädäntöön eikä aktiivisesti enää "aja" mitään. RKP puolustaa!

Neffet ajavat muutosta haukkumalla RKP'tä ja meitä suruja, ei kovin tuloksellista, oikeesti tyhmää! Ei johda minnekään. Vuf vuf!

Lue lisää

Toki RKP toimi jo 1968 ja 1978.
Mutta sen jälkeen vihattu, jatkuvasti kritisoitu pakkoruotsi on vaatinut jatkuvaa ajamista:
2011 RKP:ltä vaatimus pakon varhaistamisesta hallitusohjelmaan
2012 pakon varhaistaminen (RKP hoiti asian vastoin asiantuntijaryhmän esitystä hallituksen suljettujen ovien takana)
2015 useita hankkeita RKP-vetoisissa kunnissa RKP:ltä pakkoruotsin varhaistamisesta ykköselle
...
Mitä tämä muuta on kuin pakkoruotsin ajamista?

kerrataanpaNämä kirjoitti:

Ankdam: "RKP puolueena PUOLUSTAA nykyistä lainsäädäntöä joka sellaisenaan on ihan riittävä turvaamaan meidän ruotsinkielisten oikeudet."

RKP "puolustaa" eli on itse laatinut, ajanut läpi ja nyt vahvistaa ja valvoo pakkoruotsia alakoulusta yliopistoon kaikille muille (yli 95%).

Miksi RKP haluaa kieltää suomalaisten ja uussuomalaisten oikeuden valita opiskelemansa kielet omien tavoitteittensa, taustojensa ja taipumustensa mukaan?

Mitä pakkoruotsi ruotsinkielisille turvaa?

Lue lisää

"Miksi RKP haluaa kieltää suomalaisten ja uussuomalaisten oikeuden valita opiskelemansa kielet omien tavoitteittensa, taustojensa ja taipumustensa mukaan?"

Miksi muut puolueet eivät ole tukenasi? Miksi et saa ketään oikeata vallanpitäjää kaveriksi ajamaan asiaasi? Miksi syytät RKP'tä jonka mielipidettä tukee eduskunnassa 9 (10) kansanedustajaa? Mitä tekevät ne muut 190?

Miksei asiantilaa ole muutettu jo?? Kerropa!!
Minäpä kerron. Syy ei ole RKP:ssä vaan siinä ettei sinun ajatuksillasi ole kannatusta!! Epistä!

Ankdam kirjoitti:

"Miksi RKP haluaa kieltää suomalaisten ja uussuomalaisten oikeuden valita opiskelemansa kielet omien tavoitteittensa, taustojensa ja taipumustensa mukaan?"

Miksi muut puolueet eivät ole tukenasi? Miksi et saa ketään oikeata vallanpitäjää kaveriksi ajamaan asiaasi? Miksi syytät RKP'tä jonka mielipidettä tukee eduskunnassa 9 (10) kansanedustajaa? Mitä tekevät ne muut 190?

Miksei asiantilaa ole muutettu jo?? Kerropa!!
Minäpä kerron. Syy ei ole RKP:ssä vaan siinä ettei sinun ajatuksillasi ole kannatusta!! Epistä!

Lue lisää

"Syy ei ole RKP:ssä vaan siinä ettei sinun ajatuksillasi ole kannatusta!!"

Tiedät tämän valheeksi. Jopa Åbo Akademin ja Turun yliopiston selvitys sai niiden määräksi, jotka haluavat pakkoruotsin pois, 74%, eivätkä suuri osa lopuistakaan olleet nykyisenkaltaisen pakon takana.

Valehtelu kertoo paljon.

MikäOlisiAjamista kirjoitti:

Toki RKP toimi jo 1968 ja 1978.
Mutta sen jälkeen vihattu, jatkuvasti kritisoitu pakkoruotsi on vaatinut jatkuvaa ajamista:
2011 RKP:ltä vaatimus pakon varhaistamisesta hallitusohjelmaan
2012 pakon varhaistaminen (RKP hoiti asian vastoin asiantuntijaryhmän esitystä hallituksen suljettujen ovien takana)
2015 useita hankkeita RKP-vetoisissa kunnissa RKP:ltä pakkoruotsin varhaistamisesta ykköselle
...
Mitä tämä muuta on kuin pakkoruotsin ajamista?

Lue lisää

Pakollinen ruotsin opiskelu on säädetty laissa, loput on hifisteltyä.

Saahan RKP ehdotella ja hifistellä niin paljon kuin sitä huvittaa mutta mitään ei RKPkään saa eduskunnassa läpi ilman yksinkertaista äänienemmistöä.

Suuntaapa katseesi niihin 91 muuhun. RKP vetää omaa linjaansa ja puolustaa pakkoruotsia, se ei siitä luovu. Sinun tulee etsiä joukkuetoverisi muista puolueista, jos mieli jyrätä RKP ja päästä pakkoruotsista eroon.
Pidä kuitenkin mielessä että meistä suruista et tule pääsemään eroon, emme me aio kotoamme lähteä minnekään, joten kannataa miettiä miten meidän lakisääteiset oikeutemme turvataan jos yleinen ruotsinkielen taito romahtaa.
Jos haluaa jotain pois niin tulee myös olla selkeä suunnitelma miten mahdolliset syntyvät puutteet korjataan.

Ankdam kirjoitti:

Pakollinen ruotsin opiskelu on säädetty laissa, loput on hifisteltyä.

Saahan RKP ehdotella ja hifistellä niin paljon kuin sitä huvittaa mutta mitään ei RKPkään saa eduskunnassa läpi ilman yksinkertaista äänienemmistöä.

Suuntaapa katseesi niihin 91 muuhun. RKP vetää omaa linjaansa ja puolustaa pakkoruotsia, se ei siitä luovu. Sinun tulee etsiä joukkuetoverisi muista puolueista, jos mieli jyrätä RKP ja päästä pakkoruotsista eroon.
Pidä kuitenkin mielessä että meistä suruista et tule pääsemään eroon, emme me aio kotoamme lähteä minnekään, joten kannataa miettiä miten meidän lakisääteiset oikeutemme turvataan jos yleinen ruotsinkielen taito romahtaa.
Jos haluaa jotain pois niin tulee myös olla selkeä suunnitelma miten mahdolliset syntyvät puutteet korjataan.

Lue lisää

Kyllä sinä nyt jo myönnät, että RKP on se, joka pakkoruotsin on ajanut ja sitä edelleen ajaa.

Jos muiden kieliryhmien poliitikot oikeasti hoitaisivat pakkoruotsituksen, RKP:n ei olisi tarvinnut tehdä kaikkea tätä:
- RKP laati pakkoruotsin peruskouluun 1968.
- RKP opetusministeri toi pakkoruotsin yliopistolle ja korkeakouluihin 1978.
- RKP on vastustanut jokaista yritystä lieventää pakkoa.
- RKP tilasi lisää pakkoa laadittamalla hallitusohjelman kielipoliittisen osion jo ennen vaaleja 2011.
- RKP ei tyytynyt asiantuntijoiden tuntijakoon peruskouluille vaan ilmoitti ryhtyvänsä hallituksen suljettujen ovien takana hakemaan pakkoruotsin varhaistusta alakouluihin ja sai haluamansa 2012...
- RKP on toiminut aloitteen tekijänä ja hankkeen eteenpäin viejänä kuntakohtaisissa "pakkoruotsi jo ykköseltä" -hankkeissa
...
Kun RKP nyt on tehnyt kaiken tämän ja paljon muuta pakkoruotsin eteen, voisitte ihan venkoilematta myöntää, etteivät muut kieliryhmät/puolueet osaa RKP:n mielestä pakkoruotsittaa itse.

Turha tätä on kieltääkään.

Ankdam kirjoitti:

Pakollinen ruotsin opiskelu on säädetty laissa, loput on hifisteltyä.

Saahan RKP ehdotella ja hifistellä niin paljon kuin sitä huvittaa mutta mitään ei RKPkään saa eduskunnassa läpi ilman yksinkertaista äänienemmistöä.

Suuntaapa katseesi niihin 91 muuhun. RKP vetää omaa linjaansa ja puolustaa pakkoruotsia, se ei siitä luovu. Sinun tulee etsiä joukkuetoverisi muista puolueista, jos mieli jyrätä RKP ja päästä pakkoruotsista eroon.
Pidä kuitenkin mielessä että meistä suruista et tule pääsemään eroon, emme me aio kotoamme lähteä minnekään, joten kannataa miettiä miten meidän lakisääteiset oikeutemme turvataan jos yleinen ruotsinkielen taito romahtaa.
Jos haluaa jotain pois niin tulee myös olla selkeä suunnitelma miten mahdolliset syntyvät puutteet korjataan.

Lue lisää

Jos oikeasti uskoisit, että ihmiset kannattavat ruotsinopiskelua, uskaltaisit antaa ihmisille mahdollisuuden valita, uskaltaisit toivottaa tervetulleeksi kokeilun, jossa Ahvenanmaan tapaan toisen kansalliskielen sijaan voisi valita saksaa, ranskaa, espanjaa tai venäjää. Jos oikeasti joku Lipponenkin uskoisi, että ruotsista on hyötyä, hänkään ei karjuisi, ettei ruotsia kukaan opiskelisi, jos se ei olisi pakollinen. Jos oikeasti uskoisitte, että ihmisten mielestä ruotsi on yhteinen etu, ei mitään kähmintään hallituksen suljettujen ovien takana vastoin asiantuntijaehdotuksia tarvittaisi. Kai te nyt ymmärrätte, että me kaikki näemme tämän!

nähtyonon kirjoitti:

Jos oikeasti uskoisit, että ihmiset kannattavat ruotsinopiskelua, uskaltaisit antaa ihmisille mahdollisuuden valita, uskaltaisit toivottaa tervetulleeksi kokeilun, jossa Ahvenanmaan tapaan toisen kansalliskielen sijaan voisi valita saksaa, ranskaa, espanjaa tai venäjää. Jos oikeasti joku Lipponenkin uskoisi, että ruotsista on hyötyä, hänkään ei karjuisi, ettei ruotsia kukaan opiskelisi, jos se ei olisi pakollinen. Jos oikeasti uskoisitte, että ihmisten mielestä ruotsi on yhteinen etu, ei mitään kähmintään hallituksen suljettujen ovien takana vastoin asiantuntijaehdotuksia tarvittaisi. Kai te nyt ymmärrätte, että me kaikki näemme tämän!

Lue lisää

"Jos oikeasti uskoisitte, että ihmisten mielestä ruotsi on yhteinen etu, ei mitään kähmintään hallituksen suljettujen ovien takana vastoin asiantuntijaehdotuksia tarvittaisi. Kai te nyt ymmärrätte, että me kaikki näemme tämän!"

Minulle on ihan se ja sama mitä ihmiset kannattavat. Minä äänestän puoluetta ja henkilöä joka parhaiten edustaa omia mielipiteitäni asioista.
Meillä on edustuksellinen demokratia ja valitsemamme edustajat valitsevat puolestamme. Minun polueeni on RKP ja sillä on hyvät perusteet kannattaa pakollista toisen kansalliskielen opetusta.

Ei ole mitään "näkemistä" politiikka on politiikkaa ja näkemyserot poikkeavat aivan kuten lähtökohdatkin. Ei kukaan äänestäessään mieti mitään "yhteistä etua" vaan omaa etua. Ei ole olemassa mitään "yhteistä etua"!! On vain erilaisia intressejä jotka kilpailevat keskenään.

Ankdam: "Ei ole mitään "näkemistä" politiikka on politiikkaa"

Ei ihminen lakkaa ajattelemasta loogisesti heittämällä, että "politiikka on politiikkaa". Mikäli ruotsi olisi sellainen "rikkaus", joksi RKP, sitä väittää, RKP:n ehdottomuutta, pakkoruotsin ehdottomuutta ei tarvittaisi, vaan ruotsia oikeasti hellittäisiin ja valittaisiin - ihan niin kuin tehdään englannille nyt, vaikka englanti on vapaaehtoinen. Kaikki nämä pakon kiristykset, toimiminen suljettujen ovien takana ja vanhempia kuulematta selittyy vain sillä, että RKP tietää, ettei ruotsilla ole kansalaisten kannatusta, siksi on kiristettävä pakkoa ja estettävä pienetkin vapaudet.

Ankdam: "Ei kukaan äänestäessään mieti mitään "yhteistä etua" vaan omaa etua."

Tämä asenne tietysti selittää paljon.

ValheEiNytRiitä kirjoitti:

"Syy ei ole RKP:ssä vaan siinä ettei sinun ajatuksillasi ole kannatusta!!"

Tiedät tämän valheeksi. Jopa Åbo Akademin ja Turun yliopiston selvitys sai niiden määräksi, jotka haluavat pakkoruotsin pois, 74%, eivätkä suuri osa lopuistakaan olleet nykyisenkaltaisen pakon takana.

Valehtelu kertoo paljon.

Lue lisää

"Tiedät tämän valheeksi. Jopa Åbo Akademin ja Turun yliopiston selvitys sai niiden määräksi, jotka haluavat pakkoruotsin pois, 74%, eivätkä suuri osa lopuistakaan olleet nykyisenkaltaisen pakon takana."

Maata ei johdeta gallupeilla. Meillä on eduskunta joka asioihin perehdyttyään ja asiantuntijoita kuultuaan tekee päätökset puolestamme.
Totesin tuolla ylempänä että sinun on saatava taaksesi päättäjiä, mitkään gallupit ei riitä. Päättäjätkään eivät voi päättää asioista punnitsematta seurauksia ja laillisuutta sekä ratkaisematta mahdollisia negatiivisia seuraamuksia. Gallupissa on vaihtoehdot kyllä tai ei, eduskunnassa asiat eivät ole yhtä yksinkertaisia.

Vrt hallituksen par aikaa tekemä selvitys mahdollisista kielikokeiluista. Ei niitäkään voida toist noin vain vain päättää. On selvitettävää voidaanko niitä ylipäätään nykyisen lainsäädännön puitteissa toteuttaa, ja miten vai pitääkö lakeja muuttaa.

Ankdam kirjoitti:

"Tiedät tämän valheeksi. Jopa Åbo Akademin ja Turun yliopiston selvitys sai niiden määräksi, jotka haluavat pakkoruotsin pois, 74%, eivätkä suuri osa lopuistakaan olleet nykyisenkaltaisen pakon takana."

Maata ei johdeta gallupeilla. Meillä on eduskunta joka asioihin perehdyttyään ja asiantuntijoita kuultuaan tekee päätökset puolestamme.
Totesin tuolla ylempänä että sinun on saatava taaksesi päättäjiä, mitkään gallupit ei riitä. Päättäjätkään eivät voi päättää asioista punnitsematta seurauksia ja laillisuutta sekä ratkaisematta mahdollisia negatiivisia seuraamuksia. Gallupissa on vaihtoehdot kyllä tai ei, eduskunnassa asiat eivät ole yhtä yksinkertaisia.

Vrt hallituksen par aikaa tekemä selvitys mahdollisista kielikokeiluista. Ei niitäkään voida toist noin vain vain päättää. On selvitettävää voidaanko niitä ylipäätään nykyisen lainsäädännön puitteissa toteuttaa, ja miten vai pitääkö lakeja muuttaa.

Lue lisää

"Maata ei johdeta gallupeilla."

Mutta edustuksellinen demokratia nojaa oleellisesti palautteeseen, ilman sitä kyse ei ole demokratiasta.

Eivät Åbo Akademi ja Turun yliopistokaan tehneet selvitystään siksi, että palaute on epäoleellista vaan siksi, että palaute on oleellista. Yllätys ehkä Åbo Akademille oli se, että pakon kritiikki oli niin voimakasta. Ruotsinkieliset kun ovat hellineet ajatusta, että kriitikkoja on muutama.

Kaikkialla maailmassa vähemmistökielisten palvelut järjestetään ilman pakkoruotsin kaltaista rakennelmaa. Meillä olisi aivan hyvin voitu lähteä siitä, että palvelut järjestetään jollain muulla tavalla ja kielikokeilut lähtevät pyörimään hyväksytyn ponnen mukaisesti heti. Vetkuttelu, koska RKP:n taituroima kielitaitolain ja virkapakkoruotsin yhdistelma ei muka voi joustaa, on pelkkää vetkuttelua periaatteella "ruotsinkielisten ei tarvitse ajatella yhteistä etua vaan omaa etua". Näinhän sitä kuvasit.

Ankdam kirjoitti:

"Tiedät tämän valheeksi. Jopa Åbo Akademin ja Turun yliopiston selvitys sai niiden määräksi, jotka haluavat pakkoruotsin pois, 74%, eivätkä suuri osa lopuistakaan olleet nykyisenkaltaisen pakon takana."

Maata ei johdeta gallupeilla. Meillä on eduskunta joka asioihin perehdyttyään ja asiantuntijoita kuultuaan tekee päätökset puolestamme.
Totesin tuolla ylempänä että sinun on saatava taaksesi päättäjiä, mitkään gallupit ei riitä. Päättäjätkään eivät voi päättää asioista punnitsematta seurauksia ja laillisuutta sekä ratkaisematta mahdollisia negatiivisia seuraamuksia. Gallupissa on vaihtoehdot kyllä tai ei, eduskunnassa asiat eivät ole yhtä yksinkertaisia.

Vrt hallituksen par aikaa tekemä selvitys mahdollisista kielikokeiluista. Ei niitäkään voida toist noin vain vain päättää. On selvitettävää voidaanko niitä ylipäätään nykyisen lainsäädännön puitteissa toteuttaa, ja miten vai pitääkö lakeja muuttaa.

Lue lisää

Hyvä esimerkki samasta aiheesta on Suomessa 50 v. ollut käytännön pakkoenglanti, johon ei ole voinut vaikuttaa, vaikka moni olisi voinut haluta valita jonkin muun kielen 1. kieleksi. Nyt meillä on tilanne, jossa englannin puhujia on riittävästi mutta muut kielet eivät kiinnosta (huom! pakkoruotsi ei ole syynä tähän, koska tilanne on varsin uusi, max 10 v. vanha). Asiantuntijat ovat huolissaan ja heidän pitää miettiä, mitkä ovat seuraavat toimenpiteet, jolla maan kilpailukyky säilytetään. Edelleen, valtaosa lukee englantia, mutta asiantuntijat ovat sitä varten, että he kertovat, miksi esim. kannattaisi valita 1. kieleksi jokin muu ("vaikeampi" kieli), jotta sen taito kehittyisi mahdollisimman hyväksi. Englannin oppii joka tapauksessa.

Eli tämä esimerkkinä siitä, että kansa ei aina välttämättä tiedä, mikä on parasta. Kyse on nimittäin muustakin kuin omasta parhaasta. Kyse on siitä, mikä on parasta maallemme, ja koulutuspolitiikasta päätettäessä nimenomaan painaa se, mikä on Suomelle parasta. Toisaalta kyse on myös siitä, että jossain perheessä voi olla kielellisesti lahjakas lapsi, vaikka vanhemmat ovat kouluttamattomia ja kielitaidottomia. Tällaisille vanhemmille on tärkeää kertoa eri vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista.

pwoeioripoei kirjoitti:

Hyvä esimerkki samasta aiheesta on Suomessa 50 v. ollut käytännön pakkoenglanti, johon ei ole voinut vaikuttaa, vaikka moni olisi voinut haluta valita jonkin muun kielen 1. kieleksi. Nyt meillä on tilanne, jossa englannin puhujia on riittävästi mutta muut kielet eivät kiinnosta (huom! pakkoruotsi ei ole syynä tähän, koska tilanne on varsin uusi, max 10 v. vanha). Asiantuntijat ovat huolissaan ja heidän pitää miettiä, mitkä ovat seuraavat toimenpiteet, jolla maan kilpailukyky säilytetään. Edelleen, valtaosa lukee englantia, mutta asiantuntijat ovat sitä varten, että he kertovat, miksi esim. kannattaisi valita 1. kieleksi jokin muu ("vaikeampi" kieli), jotta sen taito kehittyisi mahdollisimman hyväksi. Englannin oppii joka tapauksessa.

Eli tämä esimerkkinä siitä, että kansa ei aina välttämättä tiedä, mikä on parasta. Kyse on nimittäin muustakin kuin omasta parhaasta. Kyse on siitä, mikä on parasta maallemme, ja koulutuspolitiikasta päätettäessä nimenomaan painaa se, mikä on Suomelle parasta. Toisaalta kyse on myös siitä, että jossain perheessä voi olla kielellisesti lahjakas lapsi, vaikka vanhemmat ovat kouluttamattomia ja kielitaidottomia. Tällaisille vanhemmille on tärkeää kertoa eri vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista.

Lue lisää

1. Meillä ei ole pakkoenglantia - englanti on todella suosittu, koska tulevaisuudessa todella hyvä englanti, paljon meidän kouluenglantiamme parempi kielitaito englannissa, on ihmisille hyvin tärkeä. Silti pakkoruotsi on pakko mutta englantia ei ole pakko lukea.

2. Helsingin yliopiston nykykielten laitokselta ilmestyi tilannekatsaus kieltenopiskelusta. Siinä eri kielten professorit eivät hauku suomalaisnuoria laiskuudesta kieltenopiskelussa, he tietänevät, että Suomessa luetaan kieliä eurooppalaisittain paljon. Syy siihen, että ns. harvinaisempia kieliä luetaan vähemmän, tuli ranskan kielen professorilta: "kurssivalikoima on lukiossa laajentunut, ja pakollinen ruotsi syö tilaa muilta kieliltä".

3. Kaikkialla maailmassa kansa osaa tehdä kielivalintoja - miksei Suomessa?

Ankdam kirjoitti:

"Tiedät tämän valheeksi. Jopa Åbo Akademin ja Turun yliopiston selvitys sai niiden määräksi, jotka haluavat pakkoruotsin pois, 74%, eivätkä suuri osa lopuistakaan olleet nykyisenkaltaisen pakon takana."

Maata ei johdeta gallupeilla. Meillä on eduskunta joka asioihin perehdyttyään ja asiantuntijoita kuultuaan tekee päätökset puolestamme.
Totesin tuolla ylempänä että sinun on saatava taaksesi päättäjiä, mitkään gallupit ei riitä. Päättäjätkään eivät voi päättää asioista punnitsematta seurauksia ja laillisuutta sekä ratkaisematta mahdollisia negatiivisia seuraamuksia. Gallupissa on vaihtoehdot kyllä tai ei, eduskunnassa asiat eivät ole yhtä yksinkertaisia.

Vrt hallituksen par aikaa tekemä selvitys mahdollisista kielikokeiluista. Ei niitäkään voida toist noin vain vain päättää. On selvitettävää voidaanko niitä ylipäätään nykyisen lainsäädännön puitteissa toteuttaa, ja miten vai pitääkö lakeja muuttaa.

Lue lisää

"Maata ei johdeta gallupeilla."

Ei johdeta gallupeilla, vaan hallituksen päätöksillä, jotka eduskunta siunaa.

Galupit, jotka on toteutettu tieteellisen pätevästi, osoittavat kansan mielipiteen, jota voidaan käyttää argumenttina muutosta vaadittaessa ja toteutettaessa. Hallitus seuraa tarkasti esimerkiksi Natoon liittymisen gallupkannatusta. Hallitus otti humioon havaitun mielipiteen, kun se poisti yo-kirjoitusten pakkoruotsin. Pakkoruotsin eri muodot on säädetty asetuksilla, asetuksilla hallitus voi ne myös kumota vaikka huomenna. Hallitus voi myös kävellä asiantijoiden yli. Niin on tapahtunut kielipolitiikassa useita kertoja.

eipäSivuutetaPalautetta kirjoitti:

"Maata ei johdeta gallupeilla."

Mutta edustuksellinen demokratia nojaa oleellisesti palautteeseen, ilman sitä kyse ei ole demokratiasta.

Eivät Åbo Akademi ja Turun yliopistokaan tehneet selvitystään siksi, että palaute on epäoleellista vaan siksi, että palaute on oleellista. Yllätys ehkä Åbo Akademille oli se, että pakon kritiikki oli niin voimakasta. Ruotsinkieliset kun ovat hellineet ajatusta, että kriitikkoja on muutama.

Kaikkialla maailmassa vähemmistökielisten palvelut järjestetään ilman pakkoruotsin kaltaista rakennelmaa. Meillä olisi aivan hyvin voitu lähteä siitä, että palvelut järjestetään jollain muulla tavalla ja kielikokeilut lähtevät pyörimään hyväksytyn ponnen mukaisesti heti. Vetkuttelu, koska RKP:n taituroima kielitaitolain ja virkapakkoruotsin yhdistelma ei muka voi joustaa, on pelkkää vetkuttelua periaatteella "ruotsinkielisten ei tarvitse ajatella yhteistä etua vaan omaa etua". Näinhän sitä kuvasit.

Lue lisää

"ruotsinkielisten ei tarvitse ajatella yhteistä etua vaan omaa etua". Näinhän sitä kuvasit."

Aivan, niin minä kuvasin, ja niin se menee. Puolueet profiloivat itsensä, kertovat kenen ja minkä puolesta toimivat. Ehdokkaat lupaavat kuka mitäkin houkutellen lupauksillaan äänestäjiä taakseen.

Emme me ruotsinkieliset ajattele sen enempää sinun etuasi kuin sinäkään ajattelet meidän etuamme ja huomioit eritystarpeitamme.
Sinun etusi ei ole yhtä kuin yleinen etu! Niitä etuja on kovin monenlaisia, siksi meillä on monta puoluettakin.

Ankdam kirjoitti:

"ruotsinkielisten ei tarvitse ajatella yhteistä etua vaan omaa etua". Näinhän sitä kuvasit."

Aivan, niin minä kuvasin, ja niin se menee. Puolueet profiloivat itsensä, kertovat kenen ja minkä puolesta toimivat. Ehdokkaat lupaavat kuka mitäkin houkutellen lupauksillaan äänestäjiä taakseen.

Emme me ruotsinkieliset ajattele sen enempää sinun etuasi kuin sinäkään ajattelet meidän etuamme ja huomioit eritystarpeitamme.
Sinun etusi ei ole yhtä kuin yleinen etu! Niitä etuja on kovin monenlaisia, siksi meillä on monta puoluettakin.

Lue lisää

Yleispuolueet eivät aja vain yhden ryhmän etua. Kielipuolue on tietysti eri asia, mutta siinäkin olisi syytä tyytyä kohtuuteen. Nimittäin kohtuuttomien etujen haaliminen muille turhia velvoitteita ja turhaa työtä kasaamalla ei rakenna yhteistä tulevaisuutta. Joka tuulen kylvää, se myrskyn niittää.

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

"Maata ei johdeta gallupeilla."

Ei johdeta gallupeilla, vaan hallituksen päätöksillä, jotka eduskunta siunaa.

Galupit, jotka on toteutettu tieteellisen pätevästi, osoittavat kansan mielipiteen, jota voidaan käyttää argumenttina muutosta vaadittaessa ja toteutettaessa. Hallitus seuraa tarkasti esimerkiksi Natoon liittymisen gallupkannatusta. Hallitus otti humioon havaitun mielipiteen, kun se poisti yo-kirjoitusten pakkoruotsin. Pakkoruotsin eri muodot on säädetty asetuksilla, asetuksilla hallitus voi ne myös kumota vaikka huomenna. Hallitus voi myös kävellä asiantijoiden yli. Niin on tapahtunut kielipolitiikassa useita kertoja.

Lue lisää

" Hallitus otti humioon havaitun mielipiteen, kun se poisti yo-kirjoitusten pakkoruotsin. "

Hallitus ei ole "poistanut pakkoruotsia"! Pakkoruotsi, kuten lähes kaikki muutkin aineet poistuivat yo-kirjoituksista ylioppilastutkintouudistuksen yhteydessä.
Koko tutkinto pantiin uusiksi ja ainoaksi pakolliseksi aineeksi jäi äidinkieli.

Ankdam kirjoitti:

" Hallitus otti humioon havaitun mielipiteen, kun se poisti yo-kirjoitusten pakkoruotsin. "

Hallitus ei ole "poistanut pakkoruotsia"! Pakkoruotsi, kuten lähes kaikki muutkin aineet poistuivat yo-kirjoituksista ylioppilastutkintouudistuksen yhteydessä.
Koko tutkinto pantiin uusiksi ja ainoaksi pakolliseksi aineeksi jäi äidinkieli.

Lue lisää

Ankdam, kyllä hallitus poisti nimenomaan yo-kirjoitusten pakkoruotsin.

Tuula Haataisen kirjaa ”Arjen kuningattaret”, on siteerattu keskustelupalstoilla näin: "Kun Haataisesta tuli vuonna 2003 opetusministeri, niin hänelle selvisi, että päätös ylioppilasruotsista ei voinut odottaa. Kaikki virkamiehet opetusministeriössä olivat vapaaehtoistamisen puolesta. Esteitä oli vain omassa puolueessa ja hallituksessa. Piti tehdä huolellinen suunnitelma. Haatainen puhui silloisen puoluesihteeri Eero Heinäluoman kanssa. Haataisen mukaan Heinäluoma oli samaa mieltä siitä miten pitäisi edetä. Paavo Lipponen oli vaikein este.
– Heinäluoma neuvoi minua aloittamaan vaikeimmasta esteestä eli Lipposesta.
Paavo Lipponen oli pääministerinä pysäyttänyt aikaisemmat suunnitelmat pakollisen yo-ruotsin poistamisesta. Haatainen piti pitkän keskustelun Lipposen kanssa, jossa hän viittasi mm. kansan tahtoon.
– Kansalaiset eivät enää hyväksy palaamista pakkoruotsiin kirjoituksissa.
Lipponen ei ollut ihastunut ollenkaan suunnitelmiin, mutta sanoi lopulta, että hän luottaa opetusministeriön päätökseen. Haatainen kirjoittaa myös, että hänen kamppailunsa pakollista ylioppilasruotsia vastaan oli vaikea myös hänen erityisavustaja Maarit Feldt-Rannalle. Se johti siihen, että Haatainen ei voinut hyödyntää erityisavustajaansa kamppailussa. Hallituksessa Haatainen luotti vain Matti Vanhaseen, jonka kanssa hän teki valmisteluja. Sen jälkeen asiat sujuivat paremmin erityisesti, kun RKP ei tehnyt asiasta hallituskysymystä."

Kyse oli siis siitä, että pakkoruotsi oli muodostunut tulpaksi ja esteeksi.

Kun 2004 yo-tutkintoa uudistettiin ja pakkoruotsi poistettiin kokeiden joukosta, käytiin hallituksessa läpi perustelut (hallituksen pöytäkirjasta):
- haluttiin antaa tilaa matemaattisten aineiden lukemiselle ja kirjoittamiselle,
- haluttiin turvata ammattikoulun kautta kirjoituksiin tulevien yo-kirjoitukset,
- haluttiin päästä irti kirjoitusten ja lukion kielipainotuksesta,
- haluttiin vähentää reppuja ja lyhentää lukioaikaa.

Myös Haatainen itse puhui näistä torjuessaan RKP:n "kompromissiehdotuksen" kolmesta pakollisesta kielikokeesta:
"Rkp:n esittämä viiden pakollisen aineen malli oli käytössä vuosina 1919-46. Tuolloin reputtaneiden määrä pahimmillaan hipoi 20:tä prosenttia. Jos toisimme nykylukioon viiden pakollisen aineen mallin, reputtaneiden määrä kasvaisi huimasti. --- Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaanhan on koko hallitus sitoutunut, ja näiden tavoitteiden mukaista on myös lisätä ammatillista väylää tulevien lukion suorittamista. Tällä hetkellä 80 prosenttia ammatillisen tutkinnon kautta tulleista kirjoittaa ylioppilaskokeessa neljä pakollista ainetta eikä enempää. --- Viiden pakollisen aineen järjestelmä myös pitää sisällään edelleen tämä kielipainotteisuuden eli ei toisi siinä suhteessa mitään helpotusta. --- Jo tällä hetkellä lukio-opiskeluaika on venynyt sillä tavalla, että 18 prosenttia suorittaa sen neljässä vuodessa. Tavoitteenahan on tietysti, että se suoritettaisiin kolmessa vuodessa, joten tämä viiden aineen malli sotisi myös tätä tavoitetta vastaan. Asiantuntijatahot hyvin laajasti vastustivat viiden aineen mallia, muun muassa lukioiden rehtorit olivat hyvin laajalti sitä vastaan. --- asiantuntijatahot toivat esille nämä samat perustelut ja kriteerit, joita tässä esitin." (Haataisen puheesta eduskunnassa)

Ei todellakaan voida sanoa tämän jälkeen, ettei hallitus olisi nimenomaan ja tieten tahtoen ja asiantuntijoita ja opiskelijoita kuunnellen poistanut pakkoruotsin yo-kirjoituksia. Tietysti samalla uudistettiin muutakin, mutta tästä pakkoruotsista käytiin se kova vääntö.

Älkää nyt pyörikö pelkissä lillukanvarsissa; se ei johda mihinkään. Suomalaiset kannattavat Suomen pysymistä kaksikielisenä. Sama näyttää olevan eduskunnan tahtokin lähes 100% sti. Kyse on siitä, miten valtiovalta täyttää velvollisuutensa ruotsinkielisyyden pysymisestä kSuomessa. Annetaanko kansan päättää jokapäiväisen aherruksen ja huolien ympäröimänä siitä, pysyykö ruotsin kieli Suomessa vai ei? Nimittäin, jos kansan annetaan ymmärtää, ettei ruotsin kieltä tarvita missään eikä sen käyttäminen ole missään tarpeellista eikä oikein arvostettuakaan niin kyllähän ruotsin kielelle kävisi kalpaten. Valtiovalta on kantanut vastuunsa mm. pitämällä ruotsin kieli pakollisena kouluissamme. Pakollisuus on toiminut erinomaisesti eikä mikään taho ole pystynyt esittämään toimivampaa vaihtoehtoa.

Olipa hyvä kommentti. Kiitos

Miksi pitää sotkea Ruotsi ja kuvitteellinen "pakkosuomi" keskusteluun. Ruotsi on eri valtio kuin Suomi, tämä täytyy ilmeisesti aina uudelleen ja uudelleen tehdä selväksi joillekin palstan kirjoittajille.

Ja mitä tulee suomen kieleen Ruotsissa, suomen kielen asema vähemmistökielenä perustuu ennen kaikkea suureen siirtolaisvirtaan Suomesta 60-70-luvuilla. Suomella on siis poikkeuksellisen turvattu asema Ruotsissa. Suomesta ei voi tehdä pakkokieltä Ruotsin kouluihin, koska siirtolaisten kielelle ei ole tapana antaa edes vähemmistökielen statusta (vrt. arabia Ranskassa ja turkki Saksassa). Idea on, että maahanmuuttajat omaksuvat maan pääkielen. Ja hyvä niin.

Järkipeliä kirjoitti:

Älkää nyt pyörikö pelkissä lillukanvarsissa; se ei johda mihinkään. Suomalaiset kannattavat Suomen pysymistä kaksikielisenä. Sama näyttää olevan eduskunnan tahtokin lähes 100% sti. Kyse on siitä, miten valtiovalta täyttää velvollisuutensa ruotsinkielisyyden pysymisestä kSuomessa. Annetaanko kansan päättää jokapäiväisen aherruksen ja huolien ympäröimänä siitä, pysyykö ruotsin kieli Suomessa vai ei? Nimittäin, jos kansan annetaan ymmärtää, ettei ruotsin kieltä tarvita missään eikä sen käyttäminen ole missään tarpeellista eikä oikein arvostettuakaan niin kyllähän ruotsin kielelle kävisi kalpaten. Valtiovalta on kantanut vastuunsa mm. pitämällä ruotsin kieli pakollisena kouluissamme. Pakollisuus on toiminut erinomaisesti eikä mikään taho ole pystynyt esittämään toimivampaa vaihtoehtoa.

Lue lisää

- Suomalaiset kannattavat Suomen pysymistä kaksikielisenä. Sama näyttää olevan eduskunnan tahtokin lähes 100% sti.

Useampi virallinen kieli ei tarkoita missään muuallakaan pakkoruotsin kaltaista pakollista vähemmistökieltä. Kansa voisi hyvinkin kannattaa jopa kolmikielisyyttä, saamet kolmantena. Pakkoasaamea tämä ei tarkoittaisi. Ymmärrätkö eron kaksikielisyyden ja pakkoruotsin välillä?

- Kyse on siitä, miten valtiovalta täyttää velvollisuutensa ruotsinkielisyyden pysymisestä kSuomessa. --- Valtiovalta on kantanut vastuunsa mm. pitämällä ruotsin kieli pakollisena kouluissamme.

Valtiovalta täyttää velvollisuutensa muuallakin vaatimatta jokaikiseltä kansalaiselta vähemmistökielivelvoitetta. Ymmärrätkö eron valtiovallan velvollisuuden ja jokaisen kansalaisen velvollisuuden välillä? Valtiovalta huolehtii riittävästä terveydenhuollosta kouluttamatta meitä kaikkia lähihoitajiksi.

- Annetaanko kansan päättää jokapäiväisen aherruksen ja huolien ympäröimänä siitä, pysyykö ruotsin kieli Suomessa vai ei?

Vai lähtee ruotsi Suomesta, jossei sitä jokainen lue pakollisena alakoulusta yliopistoon. Kun mitään pakkoruotsin kaltaista ei ole muualla, kaikki maailman vähemmistökielet ovatkin kadonneet - vvarsinkin ne, joilla on omankielinen koululaitos ja vieressä omankielinen valtio.

- Nimittäin, jos kansan annetaan ymmärtää, ettei ruotsin kieltä tarvita missään eikä sen käyttäminen ole missään tarpeellista eikä oikein arvostettuakaan niin kyllähän ruotsin kielelle kävisi kalpaten.

Eiköhän koulutettu kansa tiedä varsin hyvin omasta kokemuksesta, mikä on ruotsin todellinen tarve ja käyttö.

- Pakollisuus on toiminut erinomaisesti eikä mikään taho ole pystynyt esittämään toimivampaa vaihtoehtoa.

Mikä tahansa on toimivampi järjestely kuin pakkokieli: Gunilla (pakkoruotsi lyhenee lauseeseen "väntä lite jag hämtar Gunilla"), tulkki, tulkkiappsit, ruotsinkielisten suomenopetus....

"Miksi RKP haluaa kieltää suomalaisten ja uussuomalaisten oikeuden valita opiskelemansa kielet omien tavoitteittensa, taustojensa ja taipumustensa mukaan."

Maassa maan tavalla. Ei RKP ole mitään kieltänyt, RKP puoltaa pakollista ruotsin opiskelua. RKP:n mielestä sekä suomen että ruotsinkieliset suomalaiset joutavat kaikki osata sitä toistakin kansalliskieltä edes vähän.
Kielilaki meni läpi äänin 179 - 3 ja kun pakkoruotsin lakkauttamisesta äänestettiin eduskunnassa kaatui ehdotus äänin 134 - 48.

RKP kannattaa pakkoruotsia, ei siihen mitään sen ihmeellisempää agendaa liity.

Ankdam kirjoitti:

"Miksi RKP haluaa kieltää suomalaisten ja uussuomalaisten oikeuden valita opiskelemansa kielet omien tavoitteittensa, taustojensa ja taipumustensa mukaan."

Maassa maan tavalla. Ei RKP ole mitään kieltänyt, RKP puoltaa pakollista ruotsin opiskelua. RKP:n mielestä sekä suomen että ruotsinkieliset suomalaiset joutavat kaikki osata sitä toistakin kansalliskieltä edes vähän.
Kielilaki meni läpi äänin 179 - 3 ja kun pakkoruotsin lakkauttamisesta äänestettiin eduskunnassa kaatui ehdotus äänin 134 - 48.

RKP kannattaa pakkoruotsia, ei siihen mitään sen ihmeellisempää agendaa liity.

Lue lisää

- Miksi RKP haluaa kieltää suomalaisten ja uussuomalaisten oikeuden valita opiskelemansa kielet omien tavoitteittensa, taustojensa ja taipumustensa mukaan."

Ankdam: "Ei RKP ole mitään kieltänyt, RKP puoltaa pakollista ruotsin opiskelua."

RKP on ajanut pakkoruotsin, jota ihmiset eivät muuten valitsisi, vieläpä alakoulusta yliopistoon jatkuvan pakon - ja RKP on pitänyt huolen jopa siitä, ettei edes poikkeuksia tai kokeiluja ilman ruotsia voi olla. Siis on RKP on kieltänyt ja haluaa jatkossakin kieltää suomalaisten ja uussuomalaisten oikeuden valita opiskelemansa kielet omien tavoitteittensa, taustojensa ja taipumustensa mukaan.

Ankdam: "RKP kannattaa pakkoruotsia, ei siihen mitään sen ihmeellisempää agendaa liity." --- "Ei kukaan äänestäessään mieti mitään "yhteistä etua" vaan omaa etua."

Niin, kyllä me jo tiedämme, että pakkoruotsi on pelkästään pienen kaksikielisen eliitin etu: selvästi alemmat pääsyrajat suosikkialoille, jos rajoja ollenkaan; ohituskaista virkauralla; erilaisia kieliasiantuntijatoimia kaksikielisyysnäytelmän kulisseihin eri tahoilla,... Mutta ei tuo silti ole oikein eikä kohtuullista.

iweuriouoi kirjoitti:

Miksi pitää sotkea Ruotsi ja kuvitteellinen "pakkosuomi" keskusteluun. Ruotsi on eri valtio kuin Suomi, tämä täytyy ilmeisesti aina uudelleen ja uudelleen tehdä selväksi joillekin palstan kirjoittajille.

Ja mitä tulee suomen kieleen Ruotsissa, suomen kielen asema vähemmistökielenä perustuu ennen kaikkea suureen siirtolaisvirtaan Suomesta 60-70-luvuilla. Suomella on siis poikkeuksellisen turvattu asema Ruotsissa. Suomesta ei voi tehdä pakkokieltä Ruotsin kouluihin, koska siirtolaisten kielelle ei ole tapana antaa edes vähemmistökielen statusta (vrt. arabia Ranskassa ja turkki Saksassa). Idea on, että maahanmuuttajat omaksuvat maan pääkielen. Ja hyvä niin.

Lue lisää

"Suomesta ei voi tehdä pakkokieltä Ruotsin kouluihin, koska siirtolaisten kielelle ei ole tapana antaa edes vähemmistökielen statusta (vrt. arabia Ranskassa ja turkki Saksassa)."

Suomen kieli ja sen murre meänkieli ovat vuosisataisia kieliä nykyisen Ruotsin alueella. Hajoita ja hallitse periaatteella Ruotsi erotti suomen kielen ja meänkielen toisistaan säätäessään ne erikseen virallisiksi vähemmistökieliksi. Se on verrattavissa siihen, että Pohjanmaan murteesta tehtäisiin virallinen vähemmistökieli ja nimettäisiin "vårtspråkiksi" Suomessa.

Ruotsin kieli Suomessa edustaa niin pientä vähemmistöä, että sille riittää mainiosti kansallisen vähemmistökielen asema. Siinäkin asemassa sillä tulisi olemaan kissanpäivät verrattuna suomenkielen ja meänkielen asemaan Ruotsissa.

Ruotsin ja Suomen kielipoliittisia käytäntöjä on oikeutettua vertailla. Vertailu osoittaa, että pakkosuomi olisi epätasa-arvoinen ratkaisu Ruotsissa. Moraalisesti RKP:n kellokkaat pakkoruotsin vaatijoina ovat yhtä heikoilla kuin ruotsinsuomalaiset olisivat pakkosuomen vaatijoina Ruotsissa.

EiOleKohtuullista kirjoitti:

- Miksi RKP haluaa kieltää suomalaisten ja uussuomalaisten oikeuden valita opiskelemansa kielet omien tavoitteittensa, taustojensa ja taipumustensa mukaan."

Ankdam: "Ei RKP ole mitään kieltänyt, RKP puoltaa pakollista ruotsin opiskelua."

RKP on ajanut pakkoruotsin, jota ihmiset eivät muuten valitsisi, vieläpä alakoulusta yliopistoon jatkuvan pakon - ja RKP on pitänyt huolen jopa siitä, ettei edes poikkeuksia tai kokeiluja ilman ruotsia voi olla. Siis on RKP on kieltänyt ja haluaa jatkossakin kieltää suomalaisten ja uussuomalaisten oikeuden valita opiskelemansa kielet omien tavoitteittensa, taustojensa ja taipumustensa mukaan.

Ankdam: "RKP kannattaa pakkoruotsia, ei siihen mitään sen ihmeellisempää agendaa liity." --- "Ei kukaan äänestäessään mieti mitään "yhteistä etua" vaan omaa etua."

Niin, kyllä me jo tiedämme, että pakkoruotsi on pelkästään pienen kaksikielisen eliitin etu: selvästi alemmat pääsyrajat suosikkialoille, jos rajoja ollenkaan; ohituskaista virkauralla; erilaisia kieliasiantuntijatoimia kaksikielisyysnäytelmän kulisseihin eri tahoilla,... Mutta ei tuo silti ole oikein eikä kohtuullista.

Lue lisää

"Niin, kyllä me jo tiedämme, että pakkoruotsi on pelkästään pienen kaksikielisen eliitin etu: selvästi alemmat pääsyrajat suosikkialoille, jos rajoja ollenkaan; ohituskaista virkauralla; erilaisia kieliasiantuntijatoimia kaksikielisyysnäytelmän kulisseihin eri tahoilla,..."

Tulipa taas neffen näppikseltä hieno mainospuheenvuoro ruotsin osaamisen hyödyistä! Ei niin että kaikki tuossa lueteltu pitäisi paikkansa mutta jos tuohon kuitenkin uskoo, kuten neffet yleensä, niin kipinkapin ruotsia opiskelemaan. Ruotsin kielen osaaminen on tikapuut taivaaseen!

Kaikki tuo yllä lueteltu lankeaa ruotsinosaajalle!! Kuin taivaasta mannaa!

Ankdam kirjoitti:

"Niin, kyllä me jo tiedämme, että pakkoruotsi on pelkästään pienen kaksikielisen eliitin etu: selvästi alemmat pääsyrajat suosikkialoille, jos rajoja ollenkaan; ohituskaista virkauralla; erilaisia kieliasiantuntijatoimia kaksikielisyysnäytelmän kulisseihin eri tahoilla,..."

Tulipa taas neffen näppikseltä hieno mainospuheenvuoro ruotsin osaamisen hyödyistä! Ei niin että kaikki tuossa lueteltu pitäisi paikkansa mutta jos tuohon kuitenkin uskoo, kuten neffet yleensä, niin kipinkapin ruotsia opiskelemaan. Ruotsin kielen osaaminen on tikapuut taivaaseen!

Kaikki tuo yllä lueteltu lankeaa ruotsinosaajalle!! Kuin taivaasta mannaa!

Lue lisää

Mutta kun kielen perusteella syrjiminen on kiellettyä. Pois siis surujen privilegiot!

kfadlkjalkf kirjoitti:

Mutta kun kielen perusteella syrjiminen on kiellettyä. Pois siis surujen privilegiot!

Ei suruilla ole mitään privilegioita, eli etuoikeuksia. Suruilla on etuja jotka johtuvat kaksikielisyydestä, mitään syntyperään tai äidinkieleen liittyviä etuoikeuksia meillä suruilla ei ole.

Ankdam kirjoitti:

Ei suruilla ole mitään privilegioita, eli etuoikeuksia. Suruilla on etuja jotka johtuvat kaksikielisyydestä, mitään syntyperään tai äidinkieleen liittyviä etuoikeuksia meillä suruilla ei ole.

Lue lisää

Samoja etuja ei kuitenkaan saa muut kaksikieliset, esim. suomi saame tai suomi espanja - vaikka kulttuurisesti heidän kaksikielisyytensä ovat ihan yhtä arvokkaita.

Vain suru-kaksikielisyys (ja nimenomaan äidinkielen tasolla, mikä tarkoittaa ruotsinkielisiä kouluja käyneitä) avaa tien suosikkialoille alhaisemmin pääsyrajoin (jos mitään rajaa onkaan) ja etuoikeuden virakmiesuralle ja erilaiset kaksikielisyysasiantuntijuustoimet eri aloille ...

EdutVainSuruille kirjoitti:

Samoja etuja ei kuitenkaan saa muut kaksikieliset, esim. suomi saame tai suomi espanja - vaikka kulttuurisesti heidän kaksikielisyytensä ovat ihan yhtä arvokkaita.

Vain suru-kaksikielisyys (ja nimenomaan äidinkielen tasolla, mikä tarkoittaa ruotsinkielisiä kouluja käyneitä) avaa tien suosikkialoille alhaisemmin pääsyrajoin (jos mitään rajaa onkaan) ja etuoikeuden virakmiesuralle ja erilaiset kaksikielisyysasiantuntijuustoimet eri aloille ...

Lue lisää

Ei kaksikielisyys ole mikään etu joka syntyy kielitaidosta itsestään! Etu syntyy tietysti kyseisen kieliparin tuomasta hyödystä ja kieken ollessa kysessä se hyöty on useimmiten asuinpaikasta kiinni.

Suomen kansallisikielet, eli ne kaksi virallista kieltä ovat suomi ja ruotsi josta syystä suomi-ruotsi-kielipari on monessa mielessä Suomessa se hyödyllisin. Molempien kotimaisten kielten taitoa edellytetään laajasti työelämässä ja myös koulutusta järjestetään Suomessa suomen- ja ja ruotsin kielellä.

Espanja ei ole kotimainen kieli, toki sitäkin taitoa voi varmasti hyödyntää, pitää vain hakeutua alalle jossa espanjan taitoa voi hyödyntää. Kaiken kaikkiaan espanjan taito tuskin on kovin hyödyllinen Suomessa, pelkällä kieliparillä suomi-espanja ei oitkälle pötkitä.

Jos puhut saamea niin sen kielitaidon hyödyt ovat suurimmillaan saamelaisalueilla.

Ahvenanmaalla on oma kielilakinsa, ja opetussuunnitelmansa ja Manner-Suomessa omansa. Ahvenanmaa on autonominen maakunta joka päättää omista sisäisistä asioistaan itse ja säätää omat lakinsa. Ihan turha verrata!

Ankdam kirjoitti:

Ahvenanmaalla on oma kielilakinsa, ja opetussuunnitelmansa ja Manner-Suomessa omansa. Ahvenanmaa on autonominen maakunta joka päättää omista sisäisistä asioistaan itse ja säätää omat lakinsa. Ihan turha verrata!

Lue lisää

Ahvenanmaan todelliset kieliolot ovat mannermaan peilikuva: alle viiden prosentin vähemmistökieli enemmistökielen vallitessa.

Pakkosuomi ei riittänyt tekemään suomesta elävää ja nuoria koskettavaa kieltä Ahvenanmaalla - vastaavasti pakkoruotsi ei riitä tekemään ruotsista elävää ja nuoria koskettavaa kieltä mannermaalla. Vähemmistökieliset tarvitsevat maakuntansa/maansa pääkielen mutta pääkielen puhujat eivät tarvitse vähemmistökieltä eikä vähemmistökielelle voi syntyä enemmistön keskuudessa sellaista tarvetta, joka ylläpitäisi osaamista muissa.

Pakkosuomi poistettiin Ahvenanmaalta, koska se söi nuorten muun kielitaidon. Saman tekee pakkoruotsi mannemaalla.

On veruke puhua tässä lainsäädännöstä - todellisuus on totta, vain se merkitsee...

Pakkoruotsi tosiaan iskee raskaimmin niihin, joilla on muutenkin haasteita kouluttautumisessa: erityisoppilaisiin, matemaattisesti- vaan ei kielellisesti lahjakkaisiin sekä maahanmuuttajataustaisiin ja muilla kuin suru-yhdistelmillä monikielisten perheiden lapsiin. Näihin ryhmiin kuuluvia, siis niitä joiden kouluttautumista pakkoruotsi erityisesti haittaa, hidastaa ja estää, on moninkertainen määrä ruotsinkielisiin verrattuna.

Ja kyykyttäjä on kyllä RKP.

dgdfghfghfgdh kirjoitti:

Pakkoruotsi tosiaan iskee raskaimmin niihin, joilla on muutenkin haasteita kouluttautumisessa: erityisoppilaisiin, matemaattisesti- vaan ei kielellisesti lahjakkaisiin sekä maahanmuuttajataustaisiin ja muilla kuin suru-yhdistelmillä monikielisten perheiden lapsiin. Näihin ryhmiin kuuluvia, siis niitä joiden kouluttautumista pakkoruotsi erityisesti haittaa, hidastaa ja estää, on moninkertainen määrä ruotsinkielisiin verrattuna.

Lue lisää

Tuo pitää varmasti paikkansa. Pakkoruotsihan tuli uutena asiana vain niille jotka ennen vanhaan olisivat käyneet vain kansakoulun.

Peruskoulu ei sovi kaikille, eniten haittaa siitä on huippuoppilaille joiden oppimista huonot oppilaat hidastavat ja heikoille oppilaille jotka eivät pärjää. Mikään systeemi ei tietenkään ole täydellinen.

Ankdam kirjoitti:

Tuo pitää varmasti paikkansa. Pakkoruotsihan tuli uutena asiana vain niille jotka ennen vanhaan olisivat käyneet vain kansakoulun.

Peruskoulu ei sovi kaikille, eniten haittaa siitä on huippuoppilaille joiden oppimista huonot oppilaat hidastavat ja heikoille oppilaille jotka eivät pärjää. Mikään systeemi ei tietenkään ole täydellinen.

Lue lisää

Peruskoulu nimenomaan on koulu, jonka tulee sopia kaikille. Siellä täytyy siis olla niin paljon joustoa, että lapset voivat kasvaa yhdessä ja tottua työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa.

Siksi pakkoruotsista on joustettava - eikä vain peruskoulussa vaan kaikilla opetuksen tasoilla. Meillä ei voi olla ainoana kaikille pakollisena oppiaineena alakoulusta yliopistoon pakkoruotsia, se on kertakaikkiaan väärää resurssointia.

monikulttuurinenkoulu kirjoitti:

Peruskoulu nimenomaan on koulu, jonka tulee sopia kaikille. Siellä täytyy siis olla niin paljon joustoa, että lapset voivat kasvaa yhdessä ja tottua työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa.

Siksi pakkoruotsista on joustettava - eikä vain peruskoulussa vaan kaikilla opetuksen tasoilla. Meillä ei voi olla ainoana kaikille pakollisena oppiaineena alakoulusta yliopistoon pakkoruotsia, se on kertakaikkiaan väärää resurssointia.

Lue lisää

Peruskoulu on varsin toimiva systeemi, ja erityisen toimiva se oli 80-luvulla, kun minä kävin yläasteen. Peruskouluun tuli silloin tasokurssit "vaikeiksi" katsottuihin aineisiin: englantiin, ruotsiin ja matikkaan. Ideana oli, että jokainen sai opiskella omalla tasollaan pienryhmässä, ja samalla kuitenkin olla erilaisten ihmisten kanssa osana kouluyhteisöä. Tällaisena peruskoulu on ollut varmasti parhaimmillaan, nimittäin tuo systeemi toimi ja oppilaat ja opettajat olivat tyytyväisiä.

Aikansa toimittuaan, kokeilu lakkasi - ilmeiseti sitä pidettiin sittenkin "epätasa-arvoisena (en tiedä kuka oli lakkautuksen takana - sossutko, voisin kuvitella, että olivat...?).

Peruskoulu on huonoimmillaan silloin, kun sallitaan se, että osa oppilaista valmistuu sieltä 5:n keskiarvolla osaamatta mitään. Tällaista ei saisi hyväksyä. Pitäisi palauttaa paitsi tasokurssit, myös järjestää päättökoe, joka pitää läpäistä.

iqueiweiwuo kirjoitti:

Peruskoulu on varsin toimiva systeemi, ja erityisen toimiva se oli 80-luvulla, kun minä kävin yläasteen. Peruskouluun tuli silloin tasokurssit "vaikeiksi" katsottuihin aineisiin: englantiin, ruotsiin ja matikkaan. Ideana oli, että jokainen sai opiskella omalla tasollaan pienryhmässä, ja samalla kuitenkin olla erilaisten ihmisten kanssa osana kouluyhteisöä. Tällaisena peruskoulu on ollut varmasti parhaimmillaan, nimittäin tuo systeemi toimi ja oppilaat ja opettajat olivat tyytyväisiä.

Aikansa toimittuaan, kokeilu lakkasi - ilmeiseti sitä pidettiin sittenkin "epätasa-arvoisena (en tiedä kuka oli lakkautuksen takana - sossutko, voisin kuvitella, että olivat...?).

Peruskoulu on huonoimmillaan silloin, kun sallitaan se, että osa oppilaista valmistuu sieltä 5:n keskiarvolla osaamatta mitään. Tällaista ei saisi hyväksyä. Pitäisi palauttaa paitsi tasokurssit, myös järjestää päättökoe, joka pitää läpäistä.

Lue lisää

"Peruskoulu on huonoimmillaan silloin, kun sallitaan se, että osa oppilaista valmistuu sieltä 5:n keskiarvolla osaamatta mitään. Tällaista ei saisi hyväksyä."

Sanotaan, että kulttuurimme on huonoimmillaan silloin, kun ihmisiä mitataan muutaman oppiaineen keskiarvolla - ja erityisesti kyvyllä opiskella arjessa tarpeetonta ja useimmille turhaa pakkoruotsia. Peruskoulun todellinen tehtävä on tukea yksilön persoonallista kasvua. Erilaiset lahjakkuusprofiilit on vain hyväksyttävä: joku on parhaimmillaan tekniikassa, toinen tarinankerronnassa, kolmas yhteisten asioiden hoidossa, neljäs muitten huvittamisessa ja viides yhteisen hyvinvoinnin rakentamisessa...

Nyt kun puhutaan kieltenopiskelusta oleellista on sellaisen kielitaidon hankkiminen, joka parhaiten palvelee oppilasta jatko-opinnoissa ja elämässä. Pakkoruotsin sijaan pitää olla mahdollista lukea lisää äidinkieltä (tai kotikieltä) tai englantia tai itselle merkityksellistä vierasta kieltä (jos sellainen tarjottimelta löytyy).

On käsittämätöntä, että pakkoruotsin kannattajat mieluiten haukkuvat suomalaisia ja uussuomalaisia tyhmyydestä, laiskuudesta tai asenneongelmista, kun nämä vain haluaisivat samanlaisen kieltenopetuksen, jota muualla pidetään ilman muuta lähtökohtana - esimerkiksi Ruotsissa ja jopa meillä Ahvenanmaalla.

PersoonallinenKasvu kirjoitti:

"Peruskoulu on huonoimmillaan silloin, kun sallitaan se, että osa oppilaista valmistuu sieltä 5:n keskiarvolla osaamatta mitään. Tällaista ei saisi hyväksyä."

Sanotaan, että kulttuurimme on huonoimmillaan silloin, kun ihmisiä mitataan muutaman oppiaineen keskiarvolla - ja erityisesti kyvyllä opiskella arjessa tarpeetonta ja useimmille turhaa pakkoruotsia. Peruskoulun todellinen tehtävä on tukea yksilön persoonallista kasvua. Erilaiset lahjakkuusprofiilit on vain hyväksyttävä: joku on parhaimmillaan tekniikassa, toinen tarinankerronnassa, kolmas yhteisten asioiden hoidossa, neljäs muitten huvittamisessa ja viides yhteisen hyvinvoinnin rakentamisessa...

Nyt kun puhutaan kieltenopiskelusta oleellista on sellaisen kielitaidon hankkiminen, joka parhaiten palvelee oppilasta jatko-opinnoissa ja elämässä. Pakkoruotsin sijaan pitää olla mahdollista lukea lisää äidinkieltä (tai kotikieltä) tai englantia tai itselle merkityksellistä vierasta kieltä (jos sellainen tarjottimelta löytyy).

On käsittämätöntä, että pakkoruotsin kannattajat mieluiten haukkuvat suomalaisia ja uussuomalaisia tyhmyydestä, laiskuudesta tai asenneongelmista, kun nämä vain haluaisivat samanlaisen kieltenopetuksen, jota muualla pidetään ilman muuta lähtökohtana - esimerkiksi Ruotsissa ja jopa meillä Ahvenanmaalla.

Lue lisää

Et tainnut lukea viestiäni ollenkaan, siteeraat vain kahta lausetta siitä, että vedät johtopäätökset, että ne liittyvät pakkoruotsiin. Voin kertoa sulle, että eivät liity.

Peruskoulu on kriisissä, koska sieltä todellakin valmistutaan 5:n keskiarvolla (tietenkin vain pieni osa, mutta sekin on liikaa). Korjauskliikkeeksi on ehdotettu mm. juuri näiden mainitsemieni tasokurssien palauttamista ja päättökoetta. Pakkoruotsista kukaan ei puhu mitään, ja miksi puhuisi, kun tämän ongelman syynä ei ole pakkoruotsi.

Kaipaisin tälle palstalle enemmän ihmisiä, jotka kykenevät kirjoittamaan muustakin kuin pakkoruotsista - näkemään ongelmat kokonaisuuksina, ei yhden yksittäisen asian seurauksina. Pakkoruotsin poisto ei nimittäin tule ratkaisemaan näiden oppilaiden ongelmia, jotka 5:n keskiarvolla valmistuvat...

jotain_keskusteltavaa kirjoitti:

Et tainnut lukea viestiäni ollenkaan, siteeraat vain kahta lausetta siitä, että vedät johtopäätökset, että ne liittyvät pakkoruotsiin. Voin kertoa sulle, että eivät liity.

Peruskoulu on kriisissä, koska sieltä todellakin valmistutaan 5:n keskiarvolla (tietenkin vain pieni osa, mutta sekin on liikaa). Korjauskliikkeeksi on ehdotettu mm. juuri näiden mainitsemieni tasokurssien palauttamista ja päättökoetta. Pakkoruotsista kukaan ei puhu mitään, ja miksi puhuisi, kun tämän ongelman syynä ei ole pakkoruotsi.

Kaipaisin tälle palstalle enemmän ihmisiä, jotka kykenevät kirjoittamaan muustakin kuin pakkoruotsista - näkemään ongelmat kokonaisuuksina, ei yhden yksittäisen asian seurauksina. Pakkoruotsin poisto ei nimittäin tule ratkaisemaan näiden oppilaiden ongelmia, jotka 5:n keskiarvolla valmistuvat...

Lue lisää

Jos kaipaat muuta keskustelua, silloin ei ehkä kannata kommentoida ketjuun "perustelut RKP:n ajaman pakkoruotsin poistamiseksi" :) Lue ainakin ne perustelut, niin et kommentoi aiheen ohi.

Peruskoululla on nyt uusi opetussuunnitelma - ja ensi syksystä alkaen kuutoselle varhaistettu pakkoruotsi, vaikka sitä eivät halunneet vanhemmat, eivät oppilaat, eivätkä edes opettajat! RKP haki varhaistuksen hallituksen suljettujen ovien takana vastoin asiantuntijaryhmän esitystä.

Peruskoulua ei voi kehittää näin tyydyttämällä pienen kaksikielisen eliitin halua varmistaa oman jälkikasvunsa helpommat reitit suosikkialoille (jopa ilman kilpailua), etuoikeudet virkauralle, lukemattomat kaksikielisyysasiantuntijatoimet eri aloilla...

Peruskoulun kehittäminen vaatii realismia ja erilaisten yksilöiden kunnioitusta ja perheiden kuuntelemista - pakkoruotsi lyö näitä kaikkia korvalle.

Ota pakkoruotsi tässä testinä: jolleivät koulun kehittäjät pysty edes tätä järjetöntä ja turhaa resurssisyöppöä poistamaan, vaikkei tällä ole ollut päivääkään kansalaisten kannatusta - miten sitten pystyttäisiin johonkin suurempaan?

aloitetaanpaRuotsista kirjoitti:

Jos kaipaat muuta keskustelua, silloin ei ehkä kannata kommentoida ketjuun "perustelut RKP:n ajaman pakkoruotsin poistamiseksi" :) Lue ainakin ne perustelut, niin et kommentoi aiheen ohi.

Peruskoululla on nyt uusi opetussuunnitelma - ja ensi syksystä alkaen kuutoselle varhaistettu pakkoruotsi, vaikka sitä eivät halunneet vanhemmat, eivät oppilaat, eivätkä edes opettajat! RKP haki varhaistuksen hallituksen suljettujen ovien takana vastoin asiantuntijaryhmän esitystä.

Peruskoulua ei voi kehittää näin tyydyttämällä pienen kaksikielisen eliitin halua varmistaa oman jälkikasvunsa helpommat reitit suosikkialoille (jopa ilman kilpailua), etuoikeudet virkauralle, lukemattomat kaksikielisyysasiantuntijatoimet eri aloilla...

Peruskoulun kehittäminen vaatii realismia ja erilaisten yksilöiden kunnioitusta ja perheiden kuuntelemista - pakkoruotsi lyö näitä kaikkia korvalle.

Ota pakkoruotsi tässä testinä: jolleivät koulun kehittäjät pysty edes tätä järjetöntä ja turhaa resurssisyöppöä poistamaan, vaikkei tällä ole ollut päivääkään kansalaisten kannatusta - miten sitten pystyttäisiin johonkin suurempaan?

Lue lisää

Peruskoulu vaatii kehittämistä, olen samaa mieltä. Jos kuuntelet asiantuntijoita, niin hekin ovat tätä mieltä, ja jos kuuntelet tarkkaan, he eivät puhu pakkoruotsista, kun he pohtivat peruskoulun kehittämistä.

Eli voisiko tälläkin palstalla joskus vähän laajentaa keskustelun aihepiiriä? Pakkoruotsi-jankkaus kun ei sovi joka keskusteluun.

eiperuskoulun_onglema kirjoitti:

Peruskoulu vaatii kehittämistä, olen samaa mieltä. Jos kuuntelet asiantuntijoita, niin hekin ovat tätä mieltä, ja jos kuuntelet tarkkaan, he eivät puhu pakkoruotsista, kun he pohtivat peruskoulun kehittämistä.

Eli voisiko tälläkin palstalla joskus vähän laajentaa keskustelun aihepiiriä? Pakkoruotsi-jankkaus kun ei sovi joka keskusteluun.

Lue lisää

Minun puolestani saat tehdä muita avauksia ja keskustella niissä mielin määrin, mutta tämä on RKP:n palsta ja RKP:n lahja meille ja lapsillemme on tämä järjetön ja hyödytön pakkoruotsi, siksi me perustelemme täällä, miksi pakkoruotsi on poistettava ja miksi on törkeää RKP:ltä ajaa meille muille pakkoruotsia.

RKP:n on suostuttava kuulemaan palautetta pakkoruotsista, et voi nimetä tätä palautetta jankutukeksi vain siksi, että sinä kannatat pakkoa. Miksi haluat pakon minun lapsilleni, kun minä antaisin vapauden sinulle ja lapsillesi?

eiperuskoulun_onglema kirjoitti:

Peruskoulu vaatii kehittämistä, olen samaa mieltä. Jos kuuntelet asiantuntijoita, niin hekin ovat tätä mieltä, ja jos kuuntelet tarkkaan, he eivät puhu pakkoruotsista, kun he pohtivat peruskoulun kehittämistä.

Eli voisiko tälläkin palstalla joskus vähän laajentaa keskustelun aihepiiriä? Pakkoruotsi-jankkaus kun ei sovi joka keskusteluun.

Lue lisää

"Eli voisiko tälläkin palstalla joskus vähän laajentaa keskustelun aihepiiriä? Pakkoruotsi-jankkaus kun ei sovi joka keskusteluun."

Hieman outo komentti keskusteluketjuun: "Perustelut RKP:n ajaman pakkoruotsin poistamiseksi"

Kuten tuossa joku totesikin, mikään ei tiettävästi estä sinua avaamasta keskustelua laajemmasta aihepiiristä ja avauksen ohessa vaikka ohjeistamaan että pyritään pitämään se pakkoruotsikeskustelu toisaalla omissa avauksissaan.

Tuo sinun toiveesi laajentaa keskustelua on kuin pyörisit jääkiekkokeskustelussa valittamassa miksei täällä nyt puhuta urheilusta yleisellä tasolla pelkän jääkiekon sijasta.


En tiedä ovatko keskustelufoorumit sinulle ennestään tuttuja, mutta se että vaadit että jonkun pitäisi laajentaa keskustelua aiheisiin josta sinä haluat keskustella ratkeaa hyvin simppelisti sillä että sinä menet ja perustat oman keskusteluketjun aiheesta josta haluat keskustella. Sitten jos sinne sattuu eksymään ihmisiä jotka haluavat keskustella enemmänkin pakkoruotsista, voit sitten käskeä heitä hiiteen tai vaihtoehtoisesti peilata heidän kauttaan miltä sinun käytöksesi vaikuttaa ;)

Puolueiden kannattajakunnassa vain RKP-läisten enemmistö kannatti pakkoruotsia ja heistäkin vain 60%, neljä kymmenestä oli jopa RKP:ssä vastaan. Pakkoruotsilla ei ole lainkaan kansalaisten kannatusta takanaan.

Persujen kannatus on ollut viimeisen näkemäni mielipidemittauksen mukaan alle 10% - laitatko linkin, jossa persujen kannatus on yhtäkkiä kivunnut 18 %:iin ( - pakkoruotsiko nosti yhtäkkiä persujen kanntuksen?).

huikea_nousu kirjoitti:

Persujen kannatus on ollut viimeisen näkemäni mielipidemittauksen mukaan alle 10% - laitatko linkin, jossa persujen kannatus on yhtäkkiä kivunnut 18 %:iin ( - pakkoruotsiko nosti yhtäkkiä persujen kanntuksen?).

Lue lisää

Kirjoittaja lienee puhunut vaalien aikaisesta kannatuksesta. Perussuomalaiset ovat pitäneet pakkoruotsin esillä, mutta pakkoruotsi ei ole heidän yksityisasiansa. Pakkoruotsin vastaisuudessa kaikkien puolueiden kannattajat löytävät toisensa. Puolueiden kannattajakunnassa vain RKP-läisten enemmistö kannatti pakkoruotsia ja heistäkin vain 60%, neljä kymmenestä oli jopa RKP:ssä vastaan. Pakkoruotsilla ei ole lainkaan kansalaisten kannatusta takanaan.

huikea_nousu kirjoitti:

Persujen kannatus on ollut viimeisen näkemäni mielipidemittauksen mukaan alle 10% - laitatko linkin, jossa persujen kannatus on yhtäkkiä kivunnut 18 %:iin ( - pakkoruotsiko nosti yhtäkkiä persujen kanntuksen?).

Lue lisää

Galluppeihin ei vastaa 39% haastatelluista. Tuosta määrästä puolet jättää äänestämättä ja loput äänestää Persuja. Tuolla matematiikalla päästään jo reilusti yli 20%. RKP tekee aktiivista vaalityötä Persuille.
Toinen asia, mikä sataa suoraan Persujen laariin on EU-kriittisyys sekä pakolaispolitiikka.

Peruskansalainen kirjoitti:

Galluppeihin ei vastaa 39% haastatelluista. Tuosta määrästä puolet jättää äänestämättä ja loput äänestää Persuja. Tuolla matematiikalla päästään jo reilusti yli 20%. RKP tekee aktiivista vaalityötä Persuille.
Toinen asia, mikä sataa suoraan Persujen laariin on EU-kriittisyys sekä pakolaispolitiikka.

Lue lisää

Pakkoruotsi ei ole mikään pakkopulla Persuille tai Persuja kannattaville. Se on vain yksi asia muiden joukossa. Tällä palstalla sen sijaan liian monen ihmisen jatkuva pakkomielle on pakkoruotsi.

jatkuvapakkomielle kirjoitti:

Pakkoruotsi ei ole mikään pakkopulla Persuille tai Persuja kannattaville. Se on vain yksi asia muiden joukossa. Tällä palstalla sen sijaan liian monen ihmisen jatkuva pakkomielle on pakkoruotsi.

Lue lisää

Valitettavasti pakkoruotsi ei ole mikään pikkupulla vaan tolkuton aika- ja resurssisyöppö alakoulusta yliopistoon.

jatkuvapakkomielle kirjoitti:

Pakkoruotsi ei ole mikään pakkopulla Persuille tai Persuja kannattaville. Se on vain yksi asia muiden joukossa. Tällä palstalla sen sijaan liian monen ihmisen jatkuva pakkomielle on pakkoruotsi.

Lue lisää

"Tällä palstalla sen sijaan liian monen ihmisen jatkuva pakkomielle on pakkoruotsi."

Tällä palstalla pakkoruotsia kannattavien pakkomielle on puolustaa pakkoruotsia, vaikka tietävät, että juuri ruotsin valinnaisuus takaa heille ruotsin opiskelun senkin jäkeen, kun pakkoruotsi poistuu. He tietenkin pelkäävät, että valinnainen ruotsi kelpaisi vain niille, jotka sitä pakkokielenäkin kannattavat. Heitä on neljänne suomenkielisistä.

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

"Tällä palstalla sen sijaan liian monen ihmisen jatkuva pakkomielle on pakkoruotsi."

Tällä palstalla pakkoruotsia kannattavien pakkomielle on puolustaa pakkoruotsia, vaikka tietävät, että juuri ruotsin valinnaisuus takaa heille ruotsin opiskelun senkin jäkeen, kun pakkoruotsi poistuu. He tietenkin pelkäävät, että valinnainen ruotsi kelpaisi vain niille, jotka sitä pakkokielenäkin kannattavat. Heitä on neljänne suomenkielisistä.

Lue lisää

Täällä aika harva varsinaisesti puolustaa pakkoruotsia, jos ihan tarkkoja ollaan. Täällä enemmänkin puhutaan ruotsin kielen tärkeydestä.

ajkdjlajd kirjoitti:

Täällä aika harva varsinaisesti puolustaa pakkoruotsia, jos ihan tarkkoja ollaan. Täällä enemmänkin puhutaan ruotsin kielen tärkeydestä.

Pakkoruotsin kritiikkiin ei voi vastata puhumalla ruotsin tärkeydestä itselle - täytyy kuunnella palautetta niiltä, jotka eivät pakkoa halua ja haluavat kertoa sen tuottamista ongelmista, sen järjettömyydestä, siitä ettei mitään vastaavaa ole missään muualla...

ajkdjlajd kirjoitti:

Täällä aika harva varsinaisesti puolustaa pakkoruotsia, jos ihan tarkkoja ollaan. Täällä enemmänkin puhutaan ruotsin kielen tärkeydestä.

Juuri niin! Teidän pakkoruotsinne ei kiinnosta pätkääkään. Sen sijaan väitteet ruotsin kielen turhuudesta on silkkaa toiveajattelua.

Myös nuo horinat siitä että pakkoruotsi ylläpitäisi meidän surujen (kuviteltua) erityiasemaa ja että virkamiesten kielitaitovaatimukset olisivat seurausta pakkoruotsista! Miten kummallinen onkaan neffen ajatusmaailma!
Minun puolestani teidän suomenkielisten ei tarvitse opiskella ruotsia tuntiakaan, en minä teidän ruotsinkielen taitoanne tarvitse mutta älkää sitten kiukutelko kun minulla ja muilla suruilla menee työmarkkinolla lujaa ja viemme kielitaitoisempina työt nenääne edestä.

Ruotsin kielen osaamisen tarve ei katoa teidän hiipuvan kielitaitonne myötä, vaan päin vastoin muuttuu arvokkaammaksi.

Ankdam kirjoitti:

Juuri niin! Teidän pakkoruotsinne ei kiinnosta pätkääkään. Sen sijaan väitteet ruotsin kielen turhuudesta on silkkaa toiveajattelua.

Myös nuo horinat siitä että pakkoruotsi ylläpitäisi meidän surujen (kuviteltua) erityiasemaa ja että virkamiesten kielitaitovaatimukset olisivat seurausta pakkoruotsista! Miten kummallinen onkaan neffen ajatusmaailma!
Minun puolestani teidän suomenkielisten ei tarvitse opiskella ruotsia tuntiakaan, en minä teidän ruotsinkielen taitoanne tarvitse mutta älkää sitten kiukutelko kun minulla ja muilla suruilla menee työmarkkinolla lujaa ja viemme kielitaitoisempina työt nenääne edestä.

Ruotsin kielen osaamisen tarve ei katoa teidän hiipuvan kielitaitonne myötä, vaan päin vastoin muuttuu arvokkaammaksi.

Lue lisää

Ankdam, RKP on luonut ja ylläpitää pakkoruotsia, koska se on ruotsinkielisten etu. Olet itse kuvannut tilannetta näin: "Emme me ruotsinkieliset ajattele sen enempää sinun etuasi kuin sinäkään ajattelet meidän etuamme."

Et ole halunnut yksilöidä, millä tavoin pakkoruotsi on teidän etunne, mutta näemmehän me sen. Se ei tuota palveluita, koska teitä ei ole riittävästi edes ylläpitämään pakkoruotsitettujen virkamiesparkojen virkaruotsia. Mutta se tuottaa teille alemmat (usein olemattomat) pääsyrajat suosikkialoille, etuoikeuden virkauralle ja koko kaksikielisyysnäytelmä työllistää ison joukon erilaisia kaksikielisyysasiantuntijoita aidolla suru-taustalla.

Me annamme teille ihan mielellämme kaikki suru-hommat siellä, missä tarve on aitoa (voitte palvella toisianne), mutta turhia ruotsivaatimuksia ei jatkossa voi enää ylläpitää - maa monikielistyy ja tarvitsee omannäköisensä virkamiehet ja oikeudenmukaiset koulutustarjonnat kaikille kieliryhmille.

Ankdam kirjoitti:

Juuri niin! Teidän pakkoruotsinne ei kiinnosta pätkääkään. Sen sijaan väitteet ruotsin kielen turhuudesta on silkkaa toiveajattelua.

Myös nuo horinat siitä että pakkoruotsi ylläpitäisi meidän surujen (kuviteltua) erityiasemaa ja että virkamiesten kielitaitovaatimukset olisivat seurausta pakkoruotsista! Miten kummallinen onkaan neffen ajatusmaailma!
Minun puolestani teidän suomenkielisten ei tarvitse opiskella ruotsia tuntiakaan, en minä teidän ruotsinkielen taitoanne tarvitse mutta älkää sitten kiukutelko kun minulla ja muilla suruilla menee työmarkkinolla lujaa ja viemme kielitaitoisempina työt nenääne edestä.

Ruotsin kielen osaamisen tarve ei katoa teidän hiipuvan kielitaitonne myötä, vaan päin vastoin muuttuu arvokkaammaksi.

Lue lisää

Ruotsin tarve on luotu paperilla. Valitan.

Vainpaperilla kirjoitti:

Ruotsin tarve on luotu paperilla. Valitan.

Jos ruotsin kielelle olisi todellista tarvetta, sitä valittaisiin vapaaehtoisenakin - kuten englantia nyt.

tarpeellistavalitaan kirjoitti:

Jos ruotsin kielelle olisi todellista tarvetta, sitä valittaisiin vapaaehtoisenakin - kuten englantia nyt.

Näinhän se toimii. Asiaa jonka hyödyt ja edut ovat selkeät ja helposti esitettävissä, nk. hyvä tuote kyllä myy itsensäkin jos sitä on vain tarjolla.

Ruotsia on nyt ollut "tarjolla" muutaman hassun vuosikymmenen mutta se ei vain onnistu myymään itseään läpi itsellään ja niillä oletetuilla hyödyillä, joskin kun näitä keskustelua välillä vilkaisee perustelut sen puolesta ovat olleet mm. koska historia ruotsin vallan alla (tosin siihen en nähnyt koskaan vastatun miksi juuri se historian ajanjakso eikä joku satunnainen toinen) ja tässäkin keskustelussa nähty "koska se on pakollista", joka kuulostaa lähinnä taantumukselliselta, pakkoa perustellaan pakon olemassaololla. Se että joku asia on kirjattu ylös tai edes lakiin ei vielä itsessään tarkoita mitään jo senkin puolesta että ajat ja tilanteet muuttuvat.

Jostain syystä esim. Britanniassa ei nähdä tarpeelliksi vaatia että jokaisen kansalaisen olisi harjoiteltava pitkäjousen käyttöä 2t viikossa, koska tilanne joka siihen aikoinaan johti ei ole ajankohtainen vaikka se aikoinaan nähtiin lain arvoiseksi.

Myös tuo kummallinen "pakkoenglanti" on noussut jälleen esiin, jota en ole koskaan onnistunut bongaamaan missään muualla kuin pakkoruotsin puolustajien puheissa pakkoruotsista keskusteltaessa.

Ensinnäkään pakkoa on hieman vaikea hahmottaa kun ruvetaan kaivelemaan ja lisäksi aina kysyttäessä ihmiset opiskelijoita myöten pitävät sitä erityisen hyödyllisenä aineena nykyisessä maailmassa. Se myisi itsensä oli sitä määritelty erikseen oppiaineeksi tai ei, ja jos se poistettaisiin se varmasti vaadittaisiin takaisin koska sen välittömät hyödyt ovat jokaisen nähtävissä.

Edes kokoomuksen ei tarvitsisi veto-oikeudella yliajaa puoluekokouksen toiveita siinä kysymyksessä:

http://yle.fi/uutiset/kokoomus_teki_ristiriitaiset_paatokset_pakkoruotsista/5580132

Tilanne olisi päinvastainen ruotsikysymyksen kanssa ja olisi vaikea keksiä perusteita miksi englantia ei kannattaisi opiskella, koska sen historiallisista syistä (mm. siirtomaat) saavuttanut melkoisen lingua francan aseman tällä pallolla, mikä on itsessään osin verrattain kätevääkin maailmanlaajuisen kommunikoinnin kannalta. Matematiikka voisi sen ohittaa, mutta se lienee turhan erikoistunut jokapäiväisen viestinnän tarpeisiin. :)

Ja tuli vielä mieleen itsensä myymisestä se aiemmin tapahtunut baareja koskenut tupakointikielto, joka eteni ensin "tupakkakoppien" muodossa. Sitäkin toki aluksi vastustettiin mutta kun muutos astui voimaan kuinka moni on edes valittanut asiasta? Yksikään omista tupakoivista tutuistanikaan ei pistänyt asiaa pahakseen koska perusteet olivat hyvät ja hyödyt pystyi jokainen haistamaan. Jopa osa tupakoijista.

Pakkoruotsilla on nyt harjoiteltu muutama vuosikymmen mutta ne siitä koituvat suunnattomat hyödyt eivät vain tunnu realisoituvan millään tasolla. Olisiko tosiaan niin, että asia joka tuntuu olevan äärimmäisen vaikea myydä tai sen hyödyt esittää (suhteessa käytettyihin resursseihin) ei oikeasti ole kovinkaan vakuuttava?

Se aikoinaan hankittiin ja ruotsalaiset säätiöt maksavat lisensseistä edelleen mukavaa korvausta tietyille tahoille niin sitten siinä sinnitellään. Voidaan sanoa että tietyllä tavalla perinteinen valtiollinen hankintapäätös, niitä on tullut vastaan ;)

Hienompi kirjoitti:

Näinhän se toimii. Asiaa jonka hyödyt ja edut ovat selkeät ja helposti esitettävissä, nk. hyvä tuote kyllä myy itsensäkin jos sitä on vain tarjolla.

Ruotsia on nyt ollut "tarjolla" muutaman hassun vuosikymmenen mutta se ei vain onnistu myymään itseään läpi itsellään ja niillä oletetuilla hyödyillä, joskin kun näitä keskustelua välillä vilkaisee perustelut sen puolesta ovat olleet mm. koska historia ruotsin vallan alla (tosin siihen en nähnyt koskaan vastatun miksi juuri se historian ajanjakso eikä joku satunnainen toinen) ja tässäkin keskustelussa nähty "koska se on pakollista", joka kuulostaa lähinnä taantumukselliselta, pakkoa perustellaan pakon olemassaololla. Se että joku asia on kirjattu ylös tai edes lakiin ei vielä itsessään tarkoita mitään jo senkin puolesta että ajat ja tilanteet muuttuvat.

Jostain syystä esim. Britanniassa ei nähdä tarpeelliksi vaatia että jokaisen kansalaisen olisi harjoiteltava pitkäjousen käyttöä 2t viikossa, koska tilanne joka siihen aikoinaan johti ei ole ajankohtainen vaikka se aikoinaan nähtiin lain arvoiseksi.

Myös tuo kummallinen "pakkoenglanti" on noussut jälleen esiin, jota en ole koskaan onnistunut bongaamaan missään muualla kuin pakkoruotsin puolustajien puheissa pakkoruotsista keskusteltaessa.

Ensinnäkään pakkoa on hieman vaikea hahmottaa kun ruvetaan kaivelemaan ja lisäksi aina kysyttäessä ihmiset opiskelijoita myöten pitävät sitä erityisen hyödyllisenä aineena nykyisessä maailmassa. Se myisi itsensä oli sitä määritelty erikseen oppiaineeksi tai ei, ja jos se poistettaisiin se varmasti vaadittaisiin takaisin koska sen välittömät hyödyt ovat jokaisen nähtävissä.

Edes kokoomuksen ei tarvitsisi veto-oikeudella yliajaa puoluekokouksen toiveita siinä kysymyksessä:

http://yle.fi/uutiset/kokoomus_teki_ristiriitaiset_paatokset_pakkoruotsista/5580132

Tilanne olisi päinvastainen ruotsikysymyksen kanssa ja olisi vaikea keksiä perusteita miksi englantia ei kannattaisi opiskella, koska sen historiallisista syistä (mm. siirtomaat) saavuttanut melkoisen lingua francan aseman tällä pallolla, mikä on itsessään osin verrattain kätevääkin maailmanlaajuisen kommunikoinnin kannalta. Matematiikka voisi sen ohittaa, mutta se lienee turhan erikoistunut jokapäiväisen viestinnän tarpeisiin. :)

Ja tuli vielä mieleen itsensä myymisestä se aiemmin tapahtunut baareja koskenut tupakointikielto, joka eteni ensin "tupakkakoppien" muodossa. Sitäkin toki aluksi vastustettiin mutta kun muutos astui voimaan kuinka moni on edes valittanut asiasta? Yksikään omista tupakoivista tutuistanikaan ei pistänyt asiaa pahakseen koska perusteet olivat hyvät ja hyödyt pystyi jokainen haistamaan. Jopa osa tupakoijista.

Pakkoruotsilla on nyt harjoiteltu muutama vuosikymmen mutta ne siitä koituvat suunnattomat hyödyt eivät vain tunnu realisoituvan millään tasolla. Olisiko tosiaan niin, että asia joka tuntuu olevan äärimmäisen vaikea myydä tai sen hyödyt esittää (suhteessa käytettyihin resursseihin) ei oikeasti ole kovinkaan vakuuttava?

Se aikoinaan hankittiin ja ruotsalaiset säätiöt maksavat lisensseistä edelleen mukavaa korvausta tietyille tahoille niin sitten siinä sinnitellään. Voidaan sanoa että tietyllä tavalla perinteinen valtiollinen hankintapäätös, niitä on tullut vastaan ;)

Lue lisää

"Pakkoruotsilla on nyt harjoiteltu muutama vuosikymmen mutta ne siitä koituvat suunnattomat hyödyt eivät vain tunnu realisoituvan millään tasolla. Olisiko tosiaan niin, että asia joka tuntuu olevan äärimmäisen vaikea myydä tai sen hyödyt esittää (suhteessa käytettyihin resursseihin) ei oikeasti ole kovinkaan vakuuttava?"

Niinpä! Ja perusteet pakkoruotsin poistamiseksi ovat vahvat, monta vahvaa perustetta nostettiin esiin tämänkin ketjun aluksi:

1) Suomalaisilla ja uussuomalaisilla olisi jo oikeus heidän omista lähtökohdistaan rakennettuun kieltenopetukseen. Valtaosa suomalaisista ei ole tyytyväisiä kielipolitiikan osana olevaan pakkoruotsiin. Sen ovat todistaneet kaikki vuosien mittaan tehdyt kyselyt ja erityisesti tuorein, tämä jossa 74% halusi vapaaehtoisen ruotsin eivätka useimmat lopuistakaan olleet nykyisenkaltaisen pakon takana.

2) Vastaavaa pakollista pientä vähemmistökieltä pakollisena kaikille alakoulusta yliopistoon ei ole missään muualla - sellaista pidettäisiin järjettömänä. Ahvenanmaaltakin pakkosuomi poistettiin, koska se söi nuorten muun kielitaidon. Suomessa kieliopintojen määrä on jo mittava, sillä kun muualla Euroopassa perusopetuksessa luettavien vieraiden kielten määrä on keskimäärin 1 - 1,9 ja Suomessa se on 2,2, tämä riittäisi laajaan kielivarantoon Suomessakin, mikäli yksilöillä olisi valinnanvapaus.

3) Pakkoruotsi tulee todella kalliiksi
- opetus peruskoulusta yliopistoon maksaa maltaita, mutta vain harva saa hyötyä ruotsinopinnoistaan
- opettajien koulutus maksaa ja samalla jää tarpeellisempien kielten opettajien koulutus sikseen
- nuorten työtunnitkin maksavat ja erityisen kalliiksi tulee se, että monen opinnot pitkittyvät tai jäävät kesken pakkoruotsin takia, erityisesti rokotetaan niitä, jotka ovat muutenkin heikoimmassa asemassa: maahanmuuttajat ja erityisoppilaat
- peruskoulussa kalliista erityisopetuksesta kohtuuttoman suuri osuus valuu pakkoruotsin opetukseen
- jos kahden vieraan kielen (meillä usein englanti aina ruotsi) opetus on kallista, mitä maksaakaan kolme vierasta kieltä?

4) Kielivapaus on kaikkialla lähtökohta, oletustila. Pakko vaatisi perustelut, mutta pakolle ei ole perusteita. Se, että joillakin on henkilökohtaisia mieltymyksiä, jotka nostavat ruotsin arvoa heidän maailmankuvassaan, ei riitä perustelemaan pakkoa muille. Heille toki vapaaehtoinen ruotsi suodaan - he voisivat suoda muille ne kieliopinnot, jotka muiden perheiden lapsille ovat mielekkäimmät, näinhän kieliopinnot kaikkialla hoidetaan.

Tätä listaa voisi jatkaa, mutta tämäkin riittää: pakkoruotsi on tiensä päässä.

niinpäniinjaniin kirjoitti:

"Pakkoruotsilla on nyt harjoiteltu muutama vuosikymmen mutta ne siitä koituvat suunnattomat hyödyt eivät vain tunnu realisoituvan millään tasolla. Olisiko tosiaan niin, että asia joka tuntuu olevan äärimmäisen vaikea myydä tai sen hyödyt esittää (suhteessa käytettyihin resursseihin) ei oikeasti ole kovinkaan vakuuttava?"

Niinpä! Ja perusteet pakkoruotsin poistamiseksi ovat vahvat, monta vahvaa perustetta nostettiin esiin tämänkin ketjun aluksi:

1) Suomalaisilla ja uussuomalaisilla olisi jo oikeus heidän omista lähtökohdistaan rakennettuun kieltenopetukseen. Valtaosa suomalaisista ei ole tyytyväisiä kielipolitiikan osana olevaan pakkoruotsiin. Sen ovat todistaneet kaikki vuosien mittaan tehdyt kyselyt ja erityisesti tuorein, tämä jossa 74% halusi vapaaehtoisen ruotsin eivätka useimmat lopuistakaan olleet nykyisenkaltaisen pakon takana.

2) Vastaavaa pakollista pientä vähemmistökieltä pakollisena kaikille alakoulusta yliopistoon ei ole missään muualla - sellaista pidettäisiin järjettömänä. Ahvenanmaaltakin pakkosuomi poistettiin, koska se söi nuorten muun kielitaidon. Suomessa kieliopintojen määrä on jo mittava, sillä kun muualla Euroopassa perusopetuksessa luettavien vieraiden kielten määrä on keskimäärin 1 - 1,9 ja Suomessa se on 2,2, tämä riittäisi laajaan kielivarantoon Suomessakin, mikäli yksilöillä olisi valinnanvapaus.

3) Pakkoruotsi tulee todella kalliiksi
- opetus peruskoulusta yliopistoon maksaa maltaita, mutta vain harva saa hyötyä ruotsinopinnoistaan
- opettajien koulutus maksaa ja samalla jää tarpeellisempien kielten opettajien koulutus sikseen
- nuorten työtunnitkin maksavat ja erityisen kalliiksi tulee se, että monen opinnot pitkittyvät tai jäävät kesken pakkoruotsin takia, erityisesti rokotetaan niitä, jotka ovat muutenkin heikoimmassa asemassa: maahanmuuttajat ja erityisoppilaat
- peruskoulussa kalliista erityisopetuksesta kohtuuttoman suuri osuus valuu pakkoruotsin opetukseen
- jos kahden vieraan kielen (meillä usein englanti aina ruotsi) opetus on kallista, mitä maksaakaan kolme vierasta kieltä?

4) Kielivapaus on kaikkialla lähtökohta, oletustila. Pakko vaatisi perustelut, mutta pakolle ei ole perusteita. Se, että joillakin on henkilökohtaisia mieltymyksiä, jotka nostavat ruotsin arvoa heidän maailmankuvassaan, ei riitä perustelemaan pakkoa muille. Heille toki vapaaehtoinen ruotsi suodaan - he voisivat suoda muille ne kieliopinnot, jotka muiden perheiden lapsille ovat mielekkäimmät, näinhän kieliopinnot kaikkialla hoidetaan.

Tätä listaa voisi jatkaa, mutta tämäkin riittää: pakkoruotsi on tiensä päässä.

Lue lisää

Näinhän se on. Kaikki käytännön argumentit ovat vapaaehtoistamisen puolesta, mutta pieni mutta vallakas vähemmistö soittelee tahdit. Kertoo lähinnä ihmisluonnosta ja siitä miten yhteiskunnat toimivat. Vähemmistödiktatuureina koska raha ja valta kuitenkin kerääntyy pienille huipuille, myös nk. demokratioissa.

Se myös ilmenee politiikassa, puolueiden kenttäväki taitaa pääosin olla ns. järkevän kielipolitiikan takana, mutta puoluejohdolla ei jostain syystä ole ajatuksen takana ja syyt löytynevät kun seuraillaan rahan ja vallan virtoja. Mm. Lipposen Paavohan sai Freudenthal-mitalinsa ja esim. juuri kokoomuksen johdollakin lienee melkoisen hyvät välit tiettyihin säätiöihin epäilemättä yhteisten selänhierontatalkoiden muodossa.

Itseasiassa hieman samankaltaista tilannetta on myös Kanadassa, tai ainakin osassa kanadaa siellä vahvemmin ranskankielisemmällä mm. Quebecin alueella, jossa kielivähemmistö pelaa samanlaista vaatimuspolitiikkaa.

Suomessahan on taidettu puljailla mm. näiden aluekohtaisten kielivähemmistörajojen suhteen kun ruotsinkielisten osuus on tippunut, samalla on tiputettu myös rajaa mikä määrittää minkäasteisia palveluita molemmilla kielillä on löydyttävä. Samalla kun on kampanjoitu sen puolesta että mahdollisimman moni saadaan ilmoittautumaan kaksikieliseksi että vähemmistön määrä saadaan ylöspäin.

Eihän tällaisessa pelissä mitään käytännön järkeä ole. Joku Hesarikin julkaisee artikkeleita http://www.hs.fi/mielipide/a1465442841420?ref=hs-b-mielipide joissa peruste tiivistyy siihen että pakkoruotsi on hyvä asia koska minä pidän siitä.

Ja vastaargumenttina tuohon käy että koska henkilökohtaisesti pidän kuvaamataidosta oletan että (ammatti)korkeakouluja myöten myös sille määrätään pakollisia tunteja ja ihan vain koska minä pidän siitä.

Jos oikeasti hyviä argunmentteja löytyisi niitä kyllä tuotaisiin pöytään eikä tarvitsisi esim. keskusteluohjelmassa kuunnella väkevää todistusta miten joku nainen sitten aikuisena sattuikin päätymään ruotsiin ja vaikka hän ei enää siinä vaiheessa mitään kouluruotsista muistanutkaan ja joutui opettelamaan kielen käytännössä uudestaan, niin tämä on riittävän hyvä syy kaikkien sitä opiskella.

Se nyt unohtaa sen vaivaisen muun ~98% maapallosta jonne ihminen voi päätyä ja jossa todennäköisesti joku muu kieli kuin ruotsi on hyödykkäämpi, mutta hei, omanapa-perustelut ovat ihan valideja myös. Onhan niitä nähty täälläkin.

Ruotsinkielisten edustajien tulisi nyt viisaasti sanoa:
- me emme voi tietää, mitä muut kieliopinnoiltaan haluavat, emme puutu tähän mitenkään,
- mikäli haluamme osallistua muitten ruotsinopetukseen, teemme sen rahoittamalla itse ruotsinopetuksen kehittävää tutkimusta,
- aloitamme nyt omiemme kesken keskustelun siitä, miten järjestämme kieltenopetuksen ruotsinkielisissä kouluissa ja miten pyrimme keskenämme järjestämään ne kielipalvelut, joita pidämme välttämättöminä.

Tämä olisi kohtuullistä ja järkevää.
Vaatikaa tätä RKP:ltä!

kohtuusJaJärki kirjoitti:

Ruotsinkielisten edustajien tulisi nyt viisaasti sanoa:
- me emme voi tietää, mitä muut kieliopinnoiltaan haluavat, emme puutu tähän mitenkään,
- mikäli haluamme osallistua muitten ruotsinopetukseen, teemme sen rahoittamalla itse ruotsinopetuksen kehittävää tutkimusta,
- aloitamme nyt omiemme kesken keskustelun siitä, miten järjestämme kieltenopetuksen ruotsinkielisissä kouluissa ja miten pyrimme keskenämme järjestämään ne kielipalvelut, joita pidämme välttämättöminä.

Tämä olisi kohtuullistä ja järkevää.
Vaatikaa tätä RKP:ltä!

Lue lisää

Tästä olisi hyvä lähteä!

Selvästi sanottu!

Onko tämä nyt ymmärretty vai haluaako joku vielä kommentoida?

OnkoLisättävää kirjoitti:

Onko tämä nyt ymmärretty vai haluaako joku vielä kommentoida?

Olemme siis samaa mieltä siitä, pakkoruotsin poistolle on erinomaiset perusteet ja neljä vankkaa perustetta näkyy jo tässä yllä.

1) Missään maassa, ei myöskään Suomessa, laadita kieliopintoja oppilaiden (ja näiden vanhempien) mieltymysten mukaan. Kieliopinnot ovat osa laajempaa koulutuspolitiikkaa, jolla pyritään turvaamaan maan etu (vrt. meillä suurin osa kouluaineista on pakkoaineita).

2) Hyvin monenlaisia erikoisia pakkokieli-järjestelmiä on useassa maassa. ne eivät kelpaisi tämän palstan pakkoruotsivastustajille, vaikka ne tarjoiltaisiin kulta-tarjottimella. Ruotsi voidaan sentään perustella järkisyin: kauppakumppani, naapurimaa, kansalliskieli.

3) Tähän on vaikea ottaa kantaa, koska mitään linkkiä ruotsin opetuksen kalleudesta ei ole. Tässä maassa on opetettu ruotsia 40 vuotta, ja tämä maa on tuona aikana kokenut niin hyviä kuin huonoja aikoja taloudellisesti. Meillä on valtaisat kulut esim. alkoholismiin liittyvien ongelmien vuoksi, ja nämä ovat tärkeämpiä ongelmia hoitaa kuin esim. pakkoruotsi, jos minulta kysytään.

4) Kielivapaus ei ole lähtökohta, se on äärimmäisen harvinaista. Ei ole maata, jossa olisi kielivapaus. Jos pakkoruotsi poistuu, niin Suomi saattaisi olla ensimmäinen.


Ja vielä: En puolusta fanaattisesti pakkoruotsia. Jos katsotaan, että siitä on aika luopua, niin siitä vaan. Ruotsi on kuitenkin tärkeä kieli, sitä ei voi olla huomaamatta, jos on elänyt koko ikänsä esim. pääkaupunkiseudulla. Yksityisellä sektorilla ruotsin taito on edelleen tärkeä.

kdldsajkdjlajk kirjoitti:

1) Missään maassa, ei myöskään Suomessa, laadita kieliopintoja oppilaiden (ja näiden vanhempien) mieltymysten mukaan. Kieliopinnot ovat osa laajempaa koulutuspolitiikkaa, jolla pyritään turvaamaan maan etu (vrt. meillä suurin osa kouluaineista on pakkoaineita).

2) Hyvin monenlaisia erikoisia pakkokieli-järjestelmiä on useassa maassa. ne eivät kelpaisi tämän palstan pakkoruotsivastustajille, vaikka ne tarjoiltaisiin kulta-tarjottimella. Ruotsi voidaan sentään perustella järkisyin: kauppakumppani, naapurimaa, kansalliskieli.

3) Tähän on vaikea ottaa kantaa, koska mitään linkkiä ruotsin opetuksen kalleudesta ei ole. Tässä maassa on opetettu ruotsia 40 vuotta, ja tämä maa on tuona aikana kokenut niin hyviä kuin huonoja aikoja taloudellisesti. Meillä on valtaisat kulut esim. alkoholismiin liittyvien ongelmien vuoksi, ja nämä ovat tärkeämpiä ongelmia hoitaa kuin esim. pakkoruotsi, jos minulta kysytään.

4) Kielivapaus ei ole lähtökohta, se on äärimmäisen harvinaista. Ei ole maata, jossa olisi kielivapaus. Jos pakkoruotsi poistuu, niin Suomi saattaisi olla ensimmäinen.


Ja vielä: En puolusta fanaattisesti pakkoruotsia. Jos katsotaan, että siitä on aika luopua, niin siitä vaan. Ruotsi on kuitenkin tärkeä kieli, sitä ei voi olla huomaamatta, jos on elänyt koko ikänsä esim. pääkaupunkiseudulla. Yksityisellä sektorilla ruotsin taito on edelleen tärkeä.

Lue lisää

Muualla on kielivapaus, meillä ei. Pakkoruotsille ei ole perusteita, joidenkin ruotsiin liittämät määreet (loistava kansalliskieli, rakastettu naapurikieli, suuri kauppakieli) riittävät markkinoimaan vain vapaaehtoista ruotsia, ei pakkoa.

1) Muualla kielitarjottimet laaditaan sellaisiksi, että mahdollisimman monet löytävät sieltä itselleen mielekkäimmän vaihtoehdon tai on mahdollisuus opiskella itsenäisesti. Muissa maissa ei kieliä painoteta kaikkien opinnoissa vaan tavoitellaan yksilöä parhaiten palvelevaa kielitaitoa.

2) Erikoisia pakkokielijärjestelmiä vailla vapautusmahdollisuuksia ja perheiden suostumusta ei ole: Ainoastaan Luxemburg ja Islanti ovat liian pieniä kansakuntia tarjoamaan kattavaa koulutusta, joten oppilaat koulitaan naapurimaiden yliopistoja ja verkostoja varten. Meillä ruotsin hehkuttelu riittää vain vapaaehtoisen ruotsin markkinointiin, ei sen pakollisuuteen. Hallinto on sivistysvaliokunnan edelleisen puheenjohtajan suulla myöntänyt, että pakkoruotsin muodollinen peruste on vain ja ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen tuottaminen, järjetön ratkaisu kaikkien kannalta.

3) Pakkoruotsin hinnan eurtomäärää ei RKP:n mukaan saa laskeea, koska se olisi "loukkaus" mutta jokainen voi arvioida hinnan tästä:
- opetus peruskoulusta yliopistoon maksaa maltaita, mutta vain harva saa hyötyä ruotsinopinnoistaan
- opettajien koulutus maksaa ja samalla jää tarpeellisempien kielten opettajien koulutus sikseen
- nuorten työtunnitkin maksavat ja erityisen kalliiksi tulee se, että monen opinnot pitkittyvät tai jäävät kesken pakkoruotsin takia, erityisesti rokotetaan niitä, jotka ovat muutenkin heikoimmassa asemassa: maahanmuuttajat ja erityisoppilaat
- peruskoulussa kalliista erityisopetuksesta kohtuuttoman suuri osuus valuu pakkoruotsin opetukseen
- jos kahden vieraan kielen (meillä usein englanti aina ruotsi) opetus on kallista, mitä maksaakaan kolme vierasta kieltä?

4) Kielivapaus nimenomaan on lähtökohta, missään ei ole pakkoruotsin kaltaista järjesttelyä - myönnä jo tämä tai kerro missä on! Oleellista vapaassa kielivalinnassa on se, onko kansalaisia kuunneltu, onko helppoa toteuttaa niitä toivotuimpia kielivalintoja, ovatko poikkeukset mahdollisia ja kuunnellaanko vanhempien ja nuorten palautetta. Ei muissakaan vapauksissa ole täydellistä vapautta, mutta perusteltu ja kohtuulliseksi koettu vapaus on. Esimerkiksi ihmisellä on vapaus muuttaa minne tahansa, muttei välttämättä resursseja hankkia asuntoa tietynlaisesta milijööstä.

Pakkoruotsi on itsessään fanaattinen järjestely, siitä ei sallita keskustelua, sille ei tarvitse antaa perusteita mutta liturgiaa pukkaa. Erityisesti meillä pakon ankaruutta kuvaa se, ettei edes perustelluista syistä (dysleksia, maahanmuuttajatausta) hevin myönnetä vapautusta vaan ensin oppilasta peruskoulussa kiskotaan erityisopetuksella viitosen/kuutosen tuloksiin ja sitten lukiossa tai ammattikorkeassa tie nousee ruotsin osalta pystyyn, vaaditaan lisäopintojen lisäopintoja, annetaan valmistumisen pitkittyä tai estyä kokonaan. - Ja tämä siksi, ettei pakkoruotsi kestäisi pientäkään mahdollisuutta laistaa siitä, ihmisten motivaatio suorittaa se perustuu suurimmalla osalla vain pakkoon, josta ei mitenkään voi paeta.

käydäänTaasLäpi kirjoitti:

Muualla on kielivapaus, meillä ei. Pakkoruotsille ei ole perusteita, joidenkin ruotsiin liittämät määreet (loistava kansalliskieli, rakastettu naapurikieli, suuri kauppakieli) riittävät markkinoimaan vain vapaaehtoista ruotsia, ei pakkoa.

1) Muualla kielitarjottimet laaditaan sellaisiksi, että mahdollisimman monet löytävät sieltä itselleen mielekkäimmän vaihtoehdon tai on mahdollisuus opiskella itsenäisesti. Muissa maissa ei kieliä painoteta kaikkien opinnoissa vaan tavoitellaan yksilöä parhaiten palvelevaa kielitaitoa.

2) Erikoisia pakkokielijärjestelmiä vailla vapautusmahdollisuuksia ja perheiden suostumusta ei ole: Ainoastaan Luxemburg ja Islanti ovat liian pieniä kansakuntia tarjoamaan kattavaa koulutusta, joten oppilaat koulitaan naapurimaiden yliopistoja ja verkostoja varten. Meillä ruotsin hehkuttelu riittää vain vapaaehtoisen ruotsin markkinointiin, ei sen pakollisuuteen. Hallinto on sivistysvaliokunnan edelleisen puheenjohtajan suulla myöntänyt, että pakkoruotsin muodollinen peruste on vain ja ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen tuottaminen, järjetön ratkaisu kaikkien kannalta.

3) Pakkoruotsin hinnan eurtomäärää ei RKP:n mukaan saa laskeea, koska se olisi "loukkaus" mutta jokainen voi arvioida hinnan tästä:
- opetus peruskoulusta yliopistoon maksaa maltaita, mutta vain harva saa hyötyä ruotsinopinnoistaan
- opettajien koulutus maksaa ja samalla jää tarpeellisempien kielten opettajien koulutus sikseen
- nuorten työtunnitkin maksavat ja erityisen kalliiksi tulee se, että monen opinnot pitkittyvät tai jäävät kesken pakkoruotsin takia, erityisesti rokotetaan niitä, jotka ovat muutenkin heikoimmassa asemassa: maahanmuuttajat ja erityisoppilaat
- peruskoulussa kalliista erityisopetuksesta kohtuuttoman suuri osuus valuu pakkoruotsin opetukseen
- jos kahden vieraan kielen (meillä usein englanti aina ruotsi) opetus on kallista, mitä maksaakaan kolme vierasta kieltä?

4) Kielivapaus nimenomaan on lähtökohta, missään ei ole pakkoruotsin kaltaista järjesttelyä - myönnä jo tämä tai kerro missä on! Oleellista vapaassa kielivalinnassa on se, onko kansalaisia kuunneltu, onko helppoa toteuttaa niitä toivotuimpia kielivalintoja, ovatko poikkeukset mahdollisia ja kuunnellaanko vanhempien ja nuorten palautetta. Ei muissakaan vapauksissa ole täydellistä vapautta, mutta perusteltu ja kohtuulliseksi koettu vapaus on. Esimerkiksi ihmisellä on vapaus muuttaa minne tahansa, muttei välttämättä resursseja hankkia asuntoa tietynlaisesta milijööstä.

Pakkoruotsi on itsessään fanaattinen järjestely, siitä ei sallita keskustelua, sille ei tarvitse antaa perusteita mutta liturgiaa pukkaa. Erityisesti meillä pakon ankaruutta kuvaa se, ettei edes perustelluista syistä (dysleksia, maahanmuuttajatausta) hevin myönnetä vapautusta vaan ensin oppilasta peruskoulussa kiskotaan erityisopetuksella viitosen/kuutosen tuloksiin ja sitten lukiossa tai ammattikorkeassa tie nousee ruotsin osalta pystyyn, vaaditaan lisäopintojen lisäopintoja, annetaan valmistumisen pitkittyä tai estyä kokonaan. - Ja tämä siksi, ettei pakkoruotsi kestäisi pientäkään mahdollisuutta laistaa siitä, ihmisten motivaatio suorittaa se perustuu suurimmalla osalla vain pakkoon, josta ei mitenkään voi paeta.

Lue lisää

miksi joku jauhaa päivästä toiseen että muualla on kielivapaus, kun ei ole. kerrotko yhden maan jossa on kielivapaus, niin saadaan tämäkin keskustelu päätökseen.

Muualla on kielivapaus. Kielivapaus sallii erilaiset painotukset kieliopinnoissa eivätkä kansalaiset koe kieltenopetusta asiana, johon he eivät pystyisi vaikuttamaan. Meillä ei kielivapautta ole, koska ruotsin pakollisuudelle ei ole sen paremmin perusteita kuin kiertoteitäkään eikä vaihtoehtoja kaipaavalla kansalaismielipiteellä tai vanhempainaloitteilla ole mitään vaikutusta.

Pakkoruotsin kannattajat väittävät, ettei kielivapautta voi olla olemassa, koska kielivapaus muka tarkoittaisi, että jokainen voi valita ihan mitä tahansa. Kuitenkin kielivapaudessa matematiikka on oleellista: Kielivapauden määrittäminen siten, että peruskoulussa pitäisi olla tarjolla vaikkapa viisi kieltä, joista aina voisi valita minkä tahansa tarkoittaisi, että erilaisia valintoja (A1,A2,B1,B2) olisi kymmeniä. Jos jokainen valitsisi neljä kieltä, erilaisia valintajonoja olisi 5*4*3*2= 120. Näin tuskin kukaan voisi saada haluamaansa. Puhumattakaan siitä, että pitäisi olla mahdollista valita mitä tahansa.

Myös se, että maailman tämän hetken ykköskieli eli englanti on monessa maassa pakollisena, nähdään kielivapauden esteenä. Mutta englannin pakollisuus ei estä kielivapautta. Pakollisesta kielestä tulee pakkokieli, jos sille ei ole järkeviä perusteita, jotka ihmiset kokisivat tosiksi omassa elämässään. Englannille sellaiset pakollisuuteen riittävät perusteet on, ruotsille ei. Valitan. Siellä, missä englanti on pakollinen (ei siis Suomen mannermaalla) englannista voidaan aina antaa vapautuksia tarvittaessa. Englannin pakollisuus A-kielenä helpottaa oleellisesti pienten koulujen kielitarjonnan järjestelyä ja estää tuntikehyksen valumisen liian pieniin ryhmiin. Toinen, se vapaaehtoinen A-kieli antaa mahdollisuuden painottaa kieliä niille, jotka sitä halauvat. Näiden A-kielten tavoitteet on asetettu siten, että molemmissa päästään samalle tasolle alakoulun loppuun mennessä riippumatta siitä kummalla aloitetaan.

Alakouluun nyt varhaistettu ruotsi vain syö toisen A-kielen opintoja - koulu ei pysty tarjoamaan montaa kieltä, koska ruotsi on järjestettävä; oppilaat eivät hevin valitse toista A-kietä, koska ruotsin alkaa kuitenkin. Yläkoulussa alkava valinnainen B-kiei olisi sen sijaan mahdollistanut laajimmat valinnat, koska yläkoulujen käytössä on pienemmilläkin paikkakunnilla yleensä lukioiden kieltenopettajat, joilla on muitakin kuin enru-osaamista. Pakkoruotsin varhaistus tulee siis kalliiksi ja vähentää kielivalintoja.

Oleellista vapaassa kielivalinnassa on se, onko kansalaisia kuunneltu, onko helppoa toteuttaa niitä toivotuimpia kielivalintoja, ovatko poikkeukset mahdollisia ja kuunnellaanko vanhempien ja nuorten palautetta.

Ei muissakaan vapauksissa ole täydellistä vapautta, mutta perusteltu ja kohtuulliseksi koettu vapaus on. Esimerkiksi ihmisellä on vapaus muuttaa minne tahansa, muttei välttämättä resursseja hankkia asuntoa tietynlaisesta milijööstä.

Ahvenanmaalla on vapaa kielivalinta: Englannin pakollisuus on ihmisten mielestä ok. Suomen pakollisuus ei ollut ok ja se poistettiin. Valinnanmahdollisuuksia on. Tosi hyvin yhdeltä maamme pieneltä maakunnalta, eikö vain?

Ruotsissa on myös vapaa kielivalinta: Englannin pakollisuus on ihmisten mielestä ok. Toinen vieras kieli on vapaasti valittavista koulukohtaisilta tarjottimilta (joilla on ainakin saksa, ranska, espanja ja vaihdellen muuta), mutta esim. oppimisvaikeuden tai maahanmuuttajataustan vuoksi voi toisen vieraan kielen sijasta vahvistaa sitä, mikä omassa kielitaidossa on heikointa tai vahvistaa kotikieltä. Todella hyvä, eikö vain?

Itse asiassa kaikkialla on meihin verrattuna kielivapaus. Mitään meidän pakkoruotsimme kaltaista pientä pakollista vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon ei ole muualla. Erityisesti meillä pakon ankaruutta kuvaa se, ettei edes perustelluista syistä (dysleksia, maahanmuuttajatausta) hevin myönnetä vapautusta vaan ensin oppilasta peruskoulussa kiskotaan erityisopetuksella viitosen/kuutosen tuloksiin ja sitten lukiossa tai ammattikorkeassa tie nousee ruotsin osalta pystyyn, vaaditaan lisäopintojen lisäopintoja, annetaan valmistumisen pitkittyä tai estyä kokonaan. - Ja tämä siksi, ettei pakkoruotsi kestäisi pientäkään mahdollisuutta laistaa siitä, ihmisten motivaatio suorittaa se perustuu suurimmalla osalla vain pakkoon, josta ei mitenkään voi paeta.

Näin.

HyväEttäKysyit kirjoitti:

Muualla on kielivapaus. Kielivapaus sallii erilaiset painotukset kieliopinnoissa eivätkä kansalaiset koe kieltenopetusta asiana, johon he eivät pystyisi vaikuttamaan. Meillä ei kielivapautta ole, koska ruotsin pakollisuudelle ei ole sen paremmin perusteita kuin kiertoteitäkään eikä vaihtoehtoja kaipaavalla kansalaismielipiteellä tai vanhempainaloitteilla ole mitään vaikutusta.

Pakkoruotsin kannattajat väittävät, ettei kielivapautta voi olla olemassa, koska kielivapaus muka tarkoittaisi, että jokainen voi valita ihan mitä tahansa. Kuitenkin kielivapaudessa matematiikka on oleellista: Kielivapauden määrittäminen siten, että peruskoulussa pitäisi olla tarjolla vaikkapa viisi kieltä, joista aina voisi valita minkä tahansa tarkoittaisi, että erilaisia valintoja (A1,A2,B1,B2) olisi kymmeniä. Jos jokainen valitsisi neljä kieltä, erilaisia valintajonoja olisi 5*4*3*2= 120. Näin tuskin kukaan voisi saada haluamaansa. Puhumattakaan siitä, että pitäisi olla mahdollista valita mitä tahansa.

Myös se, että maailman tämän hetken ykköskieli eli englanti on monessa maassa pakollisena, nähdään kielivapauden esteenä. Mutta englannin pakollisuus ei estä kielivapautta. Pakollisesta kielestä tulee pakkokieli, jos sille ei ole järkeviä perusteita, jotka ihmiset kokisivat tosiksi omassa elämässään. Englannille sellaiset pakollisuuteen riittävät perusteet on, ruotsille ei. Valitan. Siellä, missä englanti on pakollinen (ei siis Suomen mannermaalla) englannista voidaan aina antaa vapautuksia tarvittaessa. Englannin pakollisuus A-kielenä helpottaa oleellisesti pienten koulujen kielitarjonnan järjestelyä ja estää tuntikehyksen valumisen liian pieniin ryhmiin. Toinen, se vapaaehtoinen A-kieli antaa mahdollisuuden painottaa kieliä niille, jotka sitä halauvat. Näiden A-kielten tavoitteet on asetettu siten, että molemmissa päästään samalle tasolle alakoulun loppuun mennessä riippumatta siitä kummalla aloitetaan.

Alakouluun nyt varhaistettu ruotsi vain syö toisen A-kielen opintoja - koulu ei pysty tarjoamaan montaa kieltä, koska ruotsi on järjestettävä; oppilaat eivät hevin valitse toista A-kietä, koska ruotsin alkaa kuitenkin. Yläkoulussa alkava valinnainen B-kiei olisi sen sijaan mahdollistanut laajimmat valinnat, koska yläkoulujen käytössä on pienemmilläkin paikkakunnilla yleensä lukioiden kieltenopettajat, joilla on muitakin kuin enru-osaamista. Pakkoruotsin varhaistus tulee siis kalliiksi ja vähentää kielivalintoja.

Oleellista vapaassa kielivalinnassa on se, onko kansalaisia kuunneltu, onko helppoa toteuttaa niitä toivotuimpia kielivalintoja, ovatko poikkeukset mahdollisia ja kuunnellaanko vanhempien ja nuorten palautetta.

Ei muissakaan vapauksissa ole täydellistä vapautta, mutta perusteltu ja kohtuulliseksi koettu vapaus on. Esimerkiksi ihmisellä on vapaus muuttaa minne tahansa, muttei välttämättä resursseja hankkia asuntoa tietynlaisesta milijööstä.

Ahvenanmaalla on vapaa kielivalinta: Englannin pakollisuus on ihmisten mielestä ok. Suomen pakollisuus ei ollut ok ja se poistettiin. Valinnanmahdollisuuksia on. Tosi hyvin yhdeltä maamme pieneltä maakunnalta, eikö vain?

Ruotsissa on myös vapaa kielivalinta: Englannin pakollisuus on ihmisten mielestä ok. Toinen vieras kieli on vapaasti valittavista koulukohtaisilta tarjottimilta (joilla on ainakin saksa, ranska, espanja ja vaihdellen muuta), mutta esim. oppimisvaikeuden tai maahanmuuttajataustan vuoksi voi toisen vieraan kielen sijasta vahvistaa sitä, mikä omassa kielitaidossa on heikointa tai vahvistaa kotikieltä. Todella hyvä, eikö vain?

Itse asiassa kaikkialla on meihin verrattuna kielivapaus. Mitään meidän pakkoruotsimme kaltaista pientä pakollista vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon ei ole muualla. Erityisesti meillä pakon ankaruutta kuvaa se, ettei edes perustelluista syistä (dysleksia, maahanmuuttajatausta) hevin myönnetä vapautusta vaan ensin oppilasta peruskoulussa kiskotaan erityisopetuksella viitosen/kuutosen tuloksiin ja sitten lukiossa tai ammattikorkeassa tie nousee ruotsin osalta pystyyn, vaaditaan lisäopintojen lisäopintoja, annetaan valmistumisen pitkittyä tai estyä kokonaan. - Ja tämä siksi, ettei pakkoruotsi kestäisi pientäkään mahdollisuutta laistaa siitä, ihmisten motivaatio suorittaa se perustuu suurimmalla osalla vain pakkoon, josta ei mitenkään voi paeta.

Näin.

Lue lisää

toi perustelu kielivapaudesta on sun itse keksimä (= kun enemmistö haluaa jonkun kielen), ei virallinen selitys. elli yhtään maata ei ole olemassa, jossa kielivapaus toteutuisi. jos 20% haluaa muun kielen ja ei saakaan sitä, niin missä on kielivapaus?

eivapautta kirjoitti:

toi perustelu kielivapaudesta on sun itse keksimä (= kun enemmistö haluaa jonkun kielen), ei virallinen selitys. elli yhtään maata ei ole olemassa, jossa kielivapaus toteutuisi. jos 20% haluaa muun kielen ja ei saakaan sitä, niin missä on kielivapaus?

Lue lisää

Kielivapaus on vapautta tehdä omia valintoja opiskeltavien kielten suhteen realismin rajoissa - sen kriteereinä voi kysyä, onko helppoa toteuttaa niitä toivotuimpia kielivalintoja, ovatko poikkeukset mahdollisia ja kuunnellaanko vanhempien ja nuorten palautetta.

Jos tämä ei sinusta ole kielivapautta, niin mikä olisi?

Vastaisitko!

Kielivapaus on vapautta tehdä omia valintoja opiskeltavien kielten suhteen realismin rajoissa - sen kriteereinä voi kysyä, onko helppoa toteuttaa niitä toivotuimpia kielivalintoja, ovatko poikkeukset mahdollisia ja kuunnellaanko vanhempien ja nuorten palautetta.

Jos tämä ei sinusta ole kielivapautta, niin mikä olisi?

VoitVapaastiKertoa kirjoitti:

Vastaisitko!

Kielivapaus on vapautta tehdä omia valintoja opiskeltavien kielten suhteen realismin rajoissa - sen kriteereinä voi kysyä, onko helppoa toteuttaa niitä toivotuimpia kielivalintoja, ovatko poikkeukset mahdollisia ja kuunnellaanko vanhempien ja nuorten palautetta.

Jos tämä ei sinusta ole kielivapautta, niin mikä olisi?

Lue lisää

Kielivapaus on sitä, että on mahdollista valita opiskeltavat kielet tietystä annetusta ryhmästä. Jos kieliryhmää ei saada kokoon, on tyydyttävä seuraavaan mahdolliseen vaihtoehtoon, jossa kieliryhmä kyetään muodostamaan.

Tällaista kielivapautta ei ole Ruotissa eikä Ahvenanmaalla, joissa kummassakin on pakkoenglanti. Joten lopettakaa ainakin näiden alueiden esittäminen esimerkkeinä kielivapaudesta.

jakhdjkahksjah kirjoitti:

Kielivapaus on sitä, että on mahdollista valita opiskeltavat kielet tietystä annetusta ryhmästä. Jos kieliryhmää ei saada kokoon, on tyydyttävä seuraavaan mahdolliseen vaihtoehtoon, jossa kieliryhmä kyetään muodostamaan.

Tällaista kielivapautta ei ole Ruotissa eikä Ahvenanmaalla, joissa kummassakin on pakkoenglanti. Joten lopettakaa ainakin näiden alueiden esittäminen esimerkkeinä kielivapaudesta.

Lue lisää

On järjetöntä pitää maailman tämän hetken ykköskieltä eli englantia samanarvoisena muitten kielten kanssa.

Englantia halutaan lukea, kaikkialla. Sitten kun näin ei enää ole, kielivapauteen kuuuva palaute muuttaa tarjontaa.

Ne, jotka eivät nyt englantia halua (puhuvat sitä esim. kotikielenään), voidaan siitä vapauttaa. He voivat lukea toista A-kieltä ilman englantia. Ainakin meillä A-kielten tavoitteet on asetettu siten, että molemmissa päästään samalle tasolle alakoulun loppuun mennessä riippumatta siitä kummalla aloitetaan, joten tämä ei estä kielivapautta.

Englannin pakollisuus A-kielenä helpottaa oleellisesti pienten koulujen kielitarjonnan järjestelyä ja estää tuntikehyksen valumisen liian pieniin ryhmiin. Tämä on kaikkien etu, koska silloin enemmistön on mahdollista toteuttaa enemmän muita valintoja.

Muista, että kielivapaus on vapautta tehdä omia valintoja opiskeltavien kielten suhteen realismin rajoissa - sen kriteereinä voi kysyä, onko helppoa toteuttaa niitä toivotuimpia kielivalintoja, ovatko poikkeukset mahdollisia ja kuunnellaanko vanhempien ja nuorten palautetta.

Jos englanti olisi pakollinen,
- onko helppoa toteuttaa niitä toivotuimpia kielivalintoja - no kyllä
- ovatko poikkeukset mahdollisia - no kyllä, vapautuksia voidaan antaa
- kuunnellaanko vanhempien ja nuorten palautetta - mahdollsita, ellei jokin vanhempien ja lapsien vähemmän toivoma kieli ole muodostunut poliittiseksi oppiaineeksi...

lhdflaskdflks kirjoitti:

On järjetöntä pitää maailman tämän hetken ykköskieltä eli englantia samanarvoisena muitten kielten kanssa.

Englantia halutaan lukea, kaikkialla. Sitten kun näin ei enää ole, kielivapauteen kuuuva palaute muuttaa tarjontaa.

Ne, jotka eivät nyt englantia halua (puhuvat sitä esim. kotikielenään), voidaan siitä vapauttaa. He voivat lukea toista A-kieltä ilman englantia. Ainakin meillä A-kielten tavoitteet on asetettu siten, että molemmissa päästään samalle tasolle alakoulun loppuun mennessä riippumatta siitä kummalla aloitetaan, joten tämä ei estä kielivapautta.

Englannin pakollisuus A-kielenä helpottaa oleellisesti pienten koulujen kielitarjonnan järjestelyä ja estää tuntikehyksen valumisen liian pieniin ryhmiin. Tämä on kaikkien etu, koska silloin enemmistön on mahdollista toteuttaa enemmän muita valintoja.

Muista, että kielivapaus on vapautta tehdä omia valintoja opiskeltavien kielten suhteen realismin rajoissa - sen kriteereinä voi kysyä, onko helppoa toteuttaa niitä toivotuimpia kielivalintoja, ovatko poikkeukset mahdollisia ja kuunnellaanko vanhempien ja nuorten palautetta.

Jos englanti olisi pakollinen,
- onko helppoa toteuttaa niitä toivotuimpia kielivalintoja - no kyllä
- ovatko poikkeukset mahdollisia - no kyllä, vapautuksia voidaan antaa
- kuunnellaanko vanhempien ja nuorten palautetta - mahdollsita, ellei jokin vanhempien ja lapsien vähemmän toivoma kieli ole muodostunut poliittiseksi oppiaineeksi...

Lue lisää

Et nyt aloit vaatia sitten pakkoenglantia Suomeen, vaikka oli kyse siitä, miten perustella vapaa kielivalinta :)

Ja miksiköhän muuten ehdotat pakkoenglantia, kun tällä hetkellä Suomessa ollaan eniten huolissaan siitä, että meillä ei ole muiden kielten osaajia. Englannin osaajia meillä on ennestään riittävästi, kiitos 50-vuotisen käytännön pakkoenglannin, joka järjestelmä on nyt onneksi vihdoin murenemassa:

http://yle.fi/uutiset/koululaisten_yksipuolinen_kielitaito_kaventaa_kansainvalisen_kaupan_mahdollisuuksia_-_englannin_kielella_voidaan_ostaa_mutta_ei_myyda/8018157

Käsittämättömin on väitteesi, että jos englanti on pakollinen, toivotuimmat kielivalinnat toteutuvat ??!! Miten tämä on loogisesti mahdollista? Jos esim. 30 % haluaa muun kielen kuin englannin ja englannin vasta toiseksi kieleksi, niin miksi tätä ei voitaisi toteuttaa (- tämähän on jo todellisuutta joka tapauksessa monessa isommassa koulussa Suomessa).

Juuri sillä, että meillä ei ole pakkokieliä, voidaan päästä siihen parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, mistä asiantuntijat tuossa linkissä puhuvat: eli saamme aidosti muidenkin kielten osaajia kuin pelkän englannin, ja tämä tapahtuu siten, että A-kieleksi on mahdollista mahdollisimman monessa koulussa valita jokin muu kieli (- mikä ei tietenkään käytännössä tule pikkukouluissa onnistumaan, mutta näissäkään ei pakoteta ketään lähtökohtaisesti ottamaan englantia)

onpasnyt kirjoitti:

Et nyt aloit vaatia sitten pakkoenglantia Suomeen, vaikka oli kyse siitä, miten perustella vapaa kielivalinta :)

Ja miksiköhän muuten ehdotat pakkoenglantia, kun tällä hetkellä Suomessa ollaan eniten huolissaan siitä, että meillä ei ole muiden kielten osaajia. Englannin osaajia meillä on ennestään riittävästi, kiitos 50-vuotisen käytännön pakkoenglannin, joka järjestelmä on nyt onneksi vihdoin murenemassa:

http://yle.fi/uutiset/koululaisten_yksipuolinen_kielitaito_kaventaa_kansainvalisen_kaupan_mahdollisuuksia_-_englannin_kielella_voidaan_ostaa_mutta_ei_myyda/8018157

Käsittämättömin on väitteesi, että jos englanti on pakollinen, toivotuimmat kielivalinnat toteutuvat ??!! Miten tämä on loogisesti mahdollista? Jos esim. 30 % haluaa muun kielen kuin englannin ja englannin vasta toiseksi kieleksi, niin miksi tätä ei voitaisi toteuttaa (- tämähän on jo todellisuutta joka tapauksessa monessa isommassa koulussa Suomessa).

Juuri sillä, että meillä ei ole pakkokieliä, voidaan päästä siihen parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, mistä asiantuntijat tuossa linkissä puhuvat: eli saamme aidosti muidenkin kielten osaajia kuin pelkän englannin, ja tämä tapahtuu siten, että A-kieleksi on mahdollista mahdollisimman monessa koulussa valita jokin muu kieli (- mikä ei tietenkään käytännössä tule pikkukouluissa onnistumaan, mutta näissäkään ei pakoteta ketään lähtökohtaisesti ottamaan englantia)

Lue lisää

"Et nyt aloit vaatia sitten pakkoenglantia Suomeen"

En vaadi pakkoenglantia Suomeen. :) Mutta maailman tämän hetken lingua francan pakollisuus ei estä kielivapautta vaan jopa vahvistaa erilaisia kielivalintoja, kun kaikkien toivoma englanti on samalla paikalla A1-kielenä, jolloin on helpompi tarjota muita kieliä A2-,B1- ja B2-tasoilla.

Katsos jos peruskoulussa pitäisi olla tarjolla vaikkapa viisi kieltä, joista aina voisi valita minkä tahansa tarkoittaisi, että erilaisia valintoja (A1,A2,B1,B2) olisi kymmeniä. Jos jokainen valitsisi neljä kieltä, erilaisia valintajonoja olisi 5*4*3*2= 120. Näin tuskin kukaan voisi saada haluamaansa. Puhumattakaan siitä, että pitäisi olla mahdollista valita mitä tahansa. Mutta jos A1 on englanti, niin niputtamalla sopivasti A2- ja B1-kielet saadaan toteutumiskelpoisia polkuja useita eli yhden koulun sisällä jo mahdollisimman moni saisi haluamansa.

"tällä hetkellä Suomessa ollaan eniten huolissaan siitä, että meillä ei ole muiden kielten osaajia"

Niinpä, koska pakkoruotsi sitoo kielten resurssit - ja vastoin perheitten ja nuorten omia toiveita!

"Jos esim. 30 % haluaa muun kielen kuin englannin ja englannin vasta toiseksi kieleksi, niin miksi tätä ei voitaisi toteuttaa (- tämähän on jo todellisuutta joka tapauksessa monessa isommassa koulussa Suomessa)."

Isossa kunnassa ja isossa koulussa ok - mutta nyt olikin puhetta siitä, miten mahdollisuudet valintaan tarjotaan myös pieniin kuntiin ja pienille kouluille. Joka tapauksessa A1- ja A2-kielten tavoitetasot ovat samat, joten mitään kohtuutonta ei tapahdu, lukee oppilas A1-saksan ja A2-englannin tai toisinpäin. Lähinnä huolestuneita ovat olleet ne ruotsinkielisten kuntien suomenkieliset perheet, joiden kohdalla A1-kieleksi ollaan nyt tuottamassa ruotsia. He nimittäin haluaisivat englannin.

Niissä maissa, joissa on kaikilla A1-englanti, perheiltä ei ole tullut kielteistä palautetta. Jos kielteistä palautetta tulee (ehkä englannin asema joskus muuttuu), tämän tulee tietysti vaikuttaa tarjontaan. Meillä pakkoruotsista on tullut rutkasti kielteistä palautetta - vaan sillä ei ole vaikutusta, koska meillä ei ole kielivapautta.

onpasnyt kirjoitti:

Et nyt aloit vaatia sitten pakkoenglantia Suomeen, vaikka oli kyse siitä, miten perustella vapaa kielivalinta :)

Ja miksiköhän muuten ehdotat pakkoenglantia, kun tällä hetkellä Suomessa ollaan eniten huolissaan siitä, että meillä ei ole muiden kielten osaajia. Englannin osaajia meillä on ennestään riittävästi, kiitos 50-vuotisen käytännön pakkoenglannin, joka järjestelmä on nyt onneksi vihdoin murenemassa:

http://yle.fi/uutiset/koululaisten_yksipuolinen_kielitaito_kaventaa_kansainvalisen_kaupan_mahdollisuuksia_-_englannin_kielella_voidaan_ostaa_mutta_ei_myyda/8018157

Käsittämättömin on väitteesi, että jos englanti on pakollinen, toivotuimmat kielivalinnat toteutuvat ??!! Miten tämä on loogisesti mahdollista? Jos esim. 30 % haluaa muun kielen kuin englannin ja englannin vasta toiseksi kieleksi, niin miksi tätä ei voitaisi toteuttaa (- tämähän on jo todellisuutta joka tapauksessa monessa isommassa koulussa Suomessa).

Juuri sillä, että meillä ei ole pakkokieliä, voidaan päästä siihen parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, mistä asiantuntijat tuossa linkissä puhuvat: eli saamme aidosti muidenkin kielten osaajia kuin pelkän englannin, ja tämä tapahtuu siten, että A-kieleksi on mahdollista mahdollisimman monessa koulussa valita jokin muu kieli (- mikä ei tietenkään käytännössä tule pikkukouluissa onnistumaan, mutta näissäkään ei pakoteta ketään lähtökohtaisesti ottamaan englantia)

Lue lisää

Kuinka moni tällä palstalla on laatinut lukujärjestyksiä? Alakoulu on yleensä se helpompi osa lukujärjestystä ja ainoastaan A2-kielet on sijoitettava reunaan (uskontojen, käsityön ja valinnaikurssien rinnalle), koska ne ovat vain osalla oppilaita. Jos nyt avataan A1-, A2- ja B1-kielet siten, että kussakin voi olla useita vaihtoehtoisia kieliä, täytyy sitoa yhteen useita luokkia ja useita opettajia - ja kenties osa tunneista pitää vielä sitoa reunaa (päivän alkuun tai loppuun). Tämä tekee nopeasti lukujärjestysten laatimisesta mahdottoman. Silloin luokat täytyy jakaa uudelleen kielten perusteella. Tämä taas tarkoittaa, että kielistä tulee se keskeisin osa peruskoulua. Täytyy unohtaa musiikkiluokat ja luonnontiedeluokat. Näin voi olla joissakin kouluissa muttei kaikissa.

Kun kielivalintoja vapautetaan, täytyy koko ajan optimoida lasten kokonaisvalintojen mahdollisuuksia - ja niihin liittyvät sekä kielet että muut valinnat. Kielten kohdalla oleellista on se, että itselle tärkeitä kieliä voi valita joko lähikoulun tarjottimelta jossain vaiheessa (alakoulu, yläkoulu, lukio) tai että poikkeuksellinen mutta itselle tärkeä valinta onnistuu esim. muuttamalla lähemmäs sopivan tarjonnan omaavaa koulua.

adsfgsdaagfsd kirjoitti:

"Et nyt aloit vaatia sitten pakkoenglantia Suomeen"

En vaadi pakkoenglantia Suomeen. :) Mutta maailman tämän hetken lingua francan pakollisuus ei estä kielivapautta vaan jopa vahvistaa erilaisia kielivalintoja, kun kaikkien toivoma englanti on samalla paikalla A1-kielenä, jolloin on helpompi tarjota muita kieliä A2-,B1- ja B2-tasoilla.

Katsos jos peruskoulussa pitäisi olla tarjolla vaikkapa viisi kieltä, joista aina voisi valita minkä tahansa tarkoittaisi, että erilaisia valintoja (A1,A2,B1,B2) olisi kymmeniä. Jos jokainen valitsisi neljä kieltä, erilaisia valintajonoja olisi 5*4*3*2= 120. Näin tuskin kukaan voisi saada haluamaansa. Puhumattakaan siitä, että pitäisi olla mahdollista valita mitä tahansa. Mutta jos A1 on englanti, niin niputtamalla sopivasti A2- ja B1-kielet saadaan toteutumiskelpoisia polkuja useita eli yhden koulun sisällä jo mahdollisimman moni saisi haluamansa.

"tällä hetkellä Suomessa ollaan eniten huolissaan siitä, että meillä ei ole muiden kielten osaajia"

Niinpä, koska pakkoruotsi sitoo kielten resurssit - ja vastoin perheitten ja nuorten omia toiveita!

"Jos esim. 30 % haluaa muun kielen kuin englannin ja englannin vasta toiseksi kieleksi, niin miksi tätä ei voitaisi toteuttaa (- tämähän on jo todellisuutta joka tapauksessa monessa isommassa koulussa Suomessa)."

Isossa kunnassa ja isossa koulussa ok - mutta nyt olikin puhetta siitä, miten mahdollisuudet valintaan tarjotaan myös pieniin kuntiin ja pienille kouluille. Joka tapauksessa A1- ja A2-kielten tavoitetasot ovat samat, joten mitään kohtuutonta ei tapahdu, lukee oppilas A1-saksan ja A2-englannin tai toisinpäin. Lähinnä huolestuneita ovat olleet ne ruotsinkielisten kuntien suomenkieliset perheet, joiden kohdalla A1-kieleksi ollaan nyt tuottamassa ruotsia. He nimittäin haluaisivat englannin.

Niissä maissa, joissa on kaikilla A1-englanti, perheiltä ei ole tullut kielteistä palautetta. Jos kielteistä palautetta tulee (ehkä englannin asema joskus muuttuu), tämän tulee tietysti vaikuttaa tarjontaan. Meillä pakkoruotsista on tullut rutkasti kielteistä palautetta - vaan sillä ei ole vaikutusta, koska meillä ei ole kielivapautta.

Lue lisää

"Niissä maissa, joissa on kaikilla A1-englanti, perheiltä ei ole tullut kielteistä palautetta. Jos kielteistä palautetta tulee (ehkä englannin asema joskus muuttuu), "

Ensinnäkin, mistä tiedät, että kielteistä palautetta ei ole tullut, jos kerran vaihtoehtoja ei anneta :) Suomessahan on ollut käytännössä pakkoenglanti 50 vuotta, ja koska tilanne on muuttunut - meillä on riittävästi englannin osaajia (englantia osaavat kaikki), englanti ei ole enää "vieras" kieli, vaan hyvinkin tuttu jo monelle kouluun tulevalle, eli ts. englanti opitaan joka tapauksessa, niin järkevin ratkaisu panostaa niiden kielten osaajiin ja niihin kieliin, joista Suomessa on pula, vapauttamalla kielet valinnaisiksi. Ja kielitaitoisia ihmisiä saadaan kun valitaan vaikeammat (tuntemattomat) kielet ensin, helpommat (tutut) sitten.

Saanko kysyä, miksi ehdoin tahdoin haluat englannin KAIKILLE A1-kieleksi, jos kerran Suomessa tarvitaan nimenomaan muiden kielten osaajia tällä hetkellä (ks. linkki aiemmasta viestistäni)? Ne, jotka haluavat englannin A1-kieleksi, hehän saavat sen joka tapauksessa.

iwoiowiiwu kirjoitti:

"Niissä maissa, joissa on kaikilla A1-englanti, perheiltä ei ole tullut kielteistä palautetta. Jos kielteistä palautetta tulee (ehkä englannin asema joskus muuttuu), "

Ensinnäkin, mistä tiedät, että kielteistä palautetta ei ole tullut, jos kerran vaihtoehtoja ei anneta :) Suomessahan on ollut käytännössä pakkoenglanti 50 vuotta, ja koska tilanne on muuttunut - meillä on riittävästi englannin osaajia (englantia osaavat kaikki), englanti ei ole enää "vieras" kieli, vaan hyvinkin tuttu jo monelle kouluun tulevalle, eli ts. englanti opitaan joka tapauksessa, niin järkevin ratkaisu panostaa niiden kielten osaajiin ja niihin kieliin, joista Suomessa on pula, vapauttamalla kielet valinnaisiksi. Ja kielitaitoisia ihmisiä saadaan kun valitaan vaikeammat (tuntemattomat) kielet ensin, helpommat (tutut) sitten.

Saanko kysyä, miksi ehdoin tahdoin haluat englannin KAIKILLE A1-kieleksi, jos kerran Suomessa tarvitaan nimenomaan muiden kielten osaajia tällä hetkellä (ks. linkki aiemmasta viestistäni)? Ne, jotka haluavat englannin A1-kieleksi, hehän saavat sen joka tapauksessa.

Lue lisää

Kun perheille on annettu mahdollisuus valita, kutakuinkin kaikki ovat halunneet englannin. Näin käy vuodesta toiseen, vaikka tarjolla on vaihtoehtoja.

Turha puhua pakkoenglannista, kun vaihtoehtoja on - ja aikamme lingua franca on vain niin kiistämättömän suosittu ja hyödyllinen. Jopa ruotsinkielisten koulujen oppilaat ja vanhemmat ovat huolissaan nimenomaan siitä, ettei englanti ala tarpeen aikaisin.

Nyt puhutaan realismista:
- kun englannin suosio on se, mikä se on, sen pakollisuus ei ole muualla haitaksi (en sanonut, että sen olisi oltava pakollinen meillä, mutta sen pakollisuus ei kaada kielivapautta tässä maailmassa)
- kielten tarjonnan lisäämisessä oleellista on vapauttaa ruotsi (olisi ollut viisaampaa pitää B1 yläkoulussa, jotta valinnanmahdollisuudet olisivat kaikkialla lisääntyneet ylkoulujen ollessa useimmiten lukioiden kyljessä)
- kielien tarjontaa lisättäessä joudutaan rytmittämään kieliä kouluittain ja isojen kuntien sisällä - ajatus useasta valinnasta joka kielen kohdalla johtaa siihen, ettei juuri mikään valinta voi toteutua - osa kielivalinnoista toteutuu vain perheiden muuton myötä
- jos kielipaletista tulee hyvin kirjava, tämä pakottaa tekemään luokat A-kielten mukaan ja sitoo päivien reunat kielien valinnaisryhmille, jolloin koulujen muu valinnaisuus katoaisi, on kuitenkin tärkeää, että jatkossakin on musiikkiluokkia tai luonnontiedeluokkia

Koulussa opiskellaan ensisijassa muuta kuin vieraita kieliä, vanha kielipainotus ei ole kaikille jatkossa oleellista.

"englanti opitaan joka tapauksessa, niin järkevin ratkaisu panostaa niiden kielten osaajiin ja niihin kieliin"

Ei vaan järkevintä on panostaa yleisesti englantiin, jonka hyvä taito, paljon kouluenglantia parempi taito on useimmille tulevaisuudessa välttämätön. Ne perheet, jotka haluavat painottaa kieliä ja joiden lapset ovat kielellisesti lahjakkaita, voivat panostaa kieliin - mutta se ei edellytä englannin työntämistä syrjään vaan vaihtoehtoja ruotsille :)

sdfsdfgsdf kirjoitti:

Kun perheille on annettu mahdollisuus valita, kutakuinkin kaikki ovat halunneet englannin. Näin käy vuodesta toiseen, vaikka tarjolla on vaihtoehtoja.

Turha puhua pakkoenglannista, kun vaihtoehtoja on - ja aikamme lingua franca on vain niin kiistämättömän suosittu ja hyödyllinen. Jopa ruotsinkielisten koulujen oppilaat ja vanhemmat ovat huolissaan nimenomaan siitä, ettei englanti ala tarpeen aikaisin.

Nyt puhutaan realismista:
- kun englannin suosio on se, mikä se on, sen pakollisuus ei ole muualla haitaksi (en sanonut, että sen olisi oltava pakollinen meillä, mutta sen pakollisuus ei kaada kielivapautta tässä maailmassa)
- kielten tarjonnan lisäämisessä oleellista on vapauttaa ruotsi (olisi ollut viisaampaa pitää B1 yläkoulussa, jotta valinnanmahdollisuudet olisivat kaikkialla lisääntyneet ylkoulujen ollessa useimmiten lukioiden kyljessä)
- kielien tarjontaa lisättäessä joudutaan rytmittämään kieliä kouluittain ja isojen kuntien sisällä - ajatus useasta valinnasta joka kielen kohdalla johtaa siihen, ettei juuri mikään valinta voi toteutua - osa kielivalinnoista toteutuu vain perheiden muuton myötä
- jos kielipaletista tulee hyvin kirjava, tämä pakottaa tekemään luokat A-kielten mukaan ja sitoo päivien reunat kielien valinnaisryhmille, jolloin koulujen muu valinnaisuus katoaisi, on kuitenkin tärkeää, että jatkossakin on musiikkiluokkia tai luonnontiedeluokkia

Koulussa opiskellaan ensisijassa muuta kuin vieraita kieliä, vanha kielipainotus ei ole kaikille jatkossa oleellista.

"englanti opitaan joka tapauksessa, niin järkevin ratkaisu panostaa niiden kielten osaajiin ja niihin kieliin"

Ei vaan järkevintä on panostaa yleisesti englantiin, jonka hyvä taito, paljon kouluenglantia parempi taito on useimmille tulevaisuudessa välttämätön. Ne perheet, jotka haluavat painottaa kieliä ja joiden lapset ovat kielellisesti lahjakkaita, voivat panostaa kieliin - mutta se ei edellytä englannin työntämistä syrjään vaan vaihtoehtoja ruotsille :)

Lue lisää

"mutta se ei edellytä englannin työntämistä syrjään vaan vaihtoehtoja ruotsille :)"

En ole väittänyt, että englantia ollaan työntämässä syrjään. Miksi pelkäät, että englanti voitaisin työntää syrjään? Kuka sen tekisi? Englantihan ei tähänkään saakka ole kilpaillut yhdenkään muun kielen kanssa, vaan on monopolisoinut paikkansa A1-kielenä.

Ja toinen kysymys, ymmärrätkö asiantuntijoiden huolen, joka koskee vieraiden kielten osaamista? Vieraita kielten opetusta ei suunnitella meillä eikä muualla ensisijaisesti sen mukaan, mikä on itsestä kivaa, vaan Suomen kilpailukyvyn säilyttämisen vuoksi, jatkossakin. Siksi meillä luetaan muitakin kieliä kuin englantia. Englantia ei katsota tässä tilanteessa keskeiseksi kieleksi, koska kaikki jo osaavat sitä. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, etteikö englanti olisi tärkeä.

jalisää kirjoitti:

"mutta se ei edellytä englannin työntämistä syrjään vaan vaihtoehtoja ruotsille :)"

En ole väittänyt, että englantia ollaan työntämässä syrjään. Miksi pelkäät, että englanti voitaisin työntää syrjään? Kuka sen tekisi? Englantihan ei tähänkään saakka ole kilpaillut yhdenkään muun kielen kanssa, vaan on monopolisoinut paikkansa A1-kielenä.

Ja toinen kysymys, ymmärrätkö asiantuntijoiden huolen, joka koskee vieraiden kielten osaamista? Vieraita kielten opetusta ei suunnitella meillä eikä muualla ensisijaisesti sen mukaan, mikä on itsestä kivaa, vaan Suomen kilpailukyvyn säilyttämisen vuoksi, jatkossakin. Siksi meillä luetaan muitakin kieliä kuin englantia. Englantia ei katsota tässä tilanteessa keskeiseksi kieleksi, koska kaikki jo osaavat sitä. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, etteikö englanti olisi tärkeä.

Lue lisää

Vieraiden kielten opetuksen taustalla on sekä yhteiskunnan että yksilöiden aidot kielitarpeet.

Pakkoruotsi on osoittanut, ettei Suomella ole tähän asti ollut juuri minkäänlaista käyttöä muulle kielitaidolle kuin englannille, muutenhan meillä ei olisi ollut varaa antaa pakkoruotsin syödä muiden kielten taitoa. Nyt kun osaamistarpeet siirtyvät perinteisestä insinöörityöstä sisällöntuotantoon kielitaidon tarve alkaa näkyä - mutta se ei koske kaikkia samanlaisena. Edelleenkin tärkeintä on yksilöllisten osaamisprofiilien tukeminen ilman painotusta kieliin kaikkien kohdalla.

Englannin pakollisuus ei ole este kielivapaudelle, englanti on edelleen niin yhteisön kuin yksilöiden kannalta se tärkein vieras kieli. Englannin pakollisuus helpottaa kielivalintojen järjestämistä siten, että ne toivotuimmat valinnat toteutuvat eikä kielten valinnaisuus sotke muita koulun valintoja eikä luokkia tarvitse muodostaa kielivalintojen pohjalta.

Kielivapaus on vapautta tehdä omia valintoja opiskeltavien kielten suhteen realismin rajoissa - sen kriteereinä voi kysyä, onko helppoa toteuttaa niitä toivotuimpia kielivalintoja, ovatko poikkeukset mahdollisia ja kuunnellaanko vanhempien ja nuorten palautetta.

Oliko vielä kysyttävää?

outoa että pitää paukuttaa englannin puolesta kun meillä tarvitaan nimenomaan muiden kielten osaajia ja englantia saa itsestään selvästi opiskella missä vaan. mä ymmärtäisin, jos oltaisiin etelä- tai keski-euroopassa, jossa ollaan tässä suhteessa jääty jälkeen ja tilanne vaatii korjausta. mutta suomessa? voisko joku yrittää selittää tän epäloogisuuden, miksi yhtäkkiä kamala huoli englannista vionna 2016 ?! oletteko te pakkoruotsia pois ajavat ollenkaan kiinnostuneita / huolissanne muiista kielistä?

käykää katsomassa ketjua jossa puhutaan ruotsin alkamisesta 6. luokalla. siellä on ankdam listannut työpaikkoja, joissa todellisuus näkyy: työpiakoilla kysytään ylivoimaisesti eniten ruotsia ja ruotsin jälkeen esim. saksaa lähes yhtä paljon kuin englantia.

turhahuoli kirjoitti:

outoa että pitää paukuttaa englannin puolesta kun meillä tarvitaan nimenomaan muiden kielten osaajia ja englantia saa itsestään selvästi opiskella missä vaan. mä ymmärtäisin, jos oltaisiin etelä- tai keski-euroopassa, jossa ollaan tässä suhteessa jääty jälkeen ja tilanne vaatii korjausta. mutta suomessa? voisko joku yrittää selittää tän epäloogisuuden, miksi yhtäkkiä kamala huoli englannista vionna 2016 ?! oletteko te pakkoruotsia pois ajavat ollenkaan kiinnostuneita / huolissanne muiista kielistä?

käykää katsomassa ketjua jossa puhutaan ruotsin alkamisesta 6. luokalla. siellä on ankdam listannut työpaikkoja, joissa todellisuus näkyy: työpiakoilla kysytään ylivoimaisesti eniten ruotsia ja ruotsin jälkeen esim. saksaa lähes yhtä paljon kuin englantia.

Lue lisää

Englannin puolesta ei tarvitse tehdä mitään, sitä haluavat kaikki. Tietysti tämä tämä täytyy huomioida kielitarjottimilla.

Pakkoruotsi syö muita kieliä.

Ruotsin "kysyntä" on pelkästään paperilla tehty.

Ymmärrätkö?

Kerrataankerrataan kirjoitti:

Englannin puolesta ei tarvitse tehdä mitään, sitä haluavat kaikki. Tietysti tämä tämä täytyy huomioida kielitarjottimilla.

Pakkoruotsi syö muita kieliä.

Ruotsin "kysyntä" on pelkästään paperilla tehty.

Ymmärrätkö?

Lue lisää

mutta miksi sitten vaatia englantia pakolliseksi ?????? missä logiikka ????

suomessa ei mikään ole muuttunut 50 vuoteen, ja silti tällä palstalla joku on yhtäkkiä "keksinyt" englannin ????

ja saisinko vastauksen kysymykeen: entä muut kielet? eikö teillä ole vähäisintäkään kiinnostusta muihin kieliin? miten olisi, jos vaikka aloittaisit ranskalla, kun se on vaativampi kieli, ja jatkaisit englannilla, joka on jo tuttu kieli? eikö tällä päästä parhaaseen lopputulokseen - molempia kieliä osataan hyvin!

outoooo kirjoitti:

mutta miksi sitten vaatia englantia pakolliseksi ?????? missä logiikka ????

suomessa ei mikään ole muuttunut 50 vuoteen, ja silti tällä palstalla joku on yhtäkkiä "keksinyt" englannin ????

ja saisinko vastauksen kysymykeen: entä muut kielet? eikö teillä ole vähäisintäkään kiinnostusta muihin kieliin? miten olisi, jos vaikka aloittaisit ranskalla, kun se on vaativampi kieli, ja jatkaisit englannilla, joka on jo tuttu kieli? eikö tällä päästä parhaaseen lopputulokseen - molempia kieliä osataan hyvin!

Lue lisää

En ymmärrä minäkään, mistä on tullut idea vaatia englantia pakolliseksi, kun käytännön kielivalinnat takaavat loppujen lopuksi sen, että haluttuja kieliä luetaan juuri siinä "järjestyksessä" kun oppilaat haluavat: esim. vaikka espanjaa 1. kielenä ja englantia 2. kielenä, tai päinvastoin.

Jos vanhemmat eivät ole tietoisia kielivalintojen merkityksellisyydestä, niin silloin opettaja on avainasemassa. Myös opettaja voi ehdottaa lahjakkaalle oppilaalle, että tämä valitsee muun kielen kuin englannin 1. kieleksi, jos vanhemmat eivät tällaista älyä tehdä.

Johtuu varmaan ruotsinkielisten koulujen kurjasta matematiikan opetuksesta, ettei osa täällä kykene ymmärtämään realiteetteja.

Kerrataan.

Oleellista on varmistaa halutuimmat yhdistelmät, antaa vapautuksia tarvittaessa ja kuunnella perheiden toiveita ja palautetta. Näin saadaan toimiva kielivapaus.

Halutuimmat yhdistelmät on varmistettava ensin.

Kielivapauden määrittäminen siten, että peruskoulussa pitäisi olla tarjolla vaikkapa viisi kieltä, joista aina voisi valita minkä tahansa tarkoittaisi, että erilaisia valintoja (A1,A2,B1,B2) olisi kymmeniä. Jos jokainen valitsisi neljä kieltä, erilaisia valintajonoja olisi 5*4*3*2= 120. Näin tuskin kukaan voisi saada haluamaansa. Kieliä joudutaan ryhmittämään ja rytmittämään.

Lukujärjestysten on oltava mahdollisia ja on voitava valita muutakin kuin kieliä, kielet eivät voi jatkossa olla luokkien muodostamisen peruste.

Lukujärjestykset vaativat myös rajauksia. Jos nyt avataan A1-, A2- ja B1-kielet siten, että kussakin voi olla useita vaihtoehtoisia kieliä, täytyy sitoa yhteen useita luokkia ja useita opettajia - ja kenties osa tunneista pitää vielä sitoa reunaa (päivän alkuun tai loppuun). Tämä tekee nopeasti lukujärjestysten laatimisesta mahdottoman. Silloin luokat täytyy jakaa uudelleen kielten perusteella. Tämä taas tarkoittaa, että kielistä tulee se keskeisin osa peruskoulua. Täytyy unohtaa musiikkiluokat ja luonnontiedeluokat. Näin voi olla joissakin kouluissa muttei kaikissa.

Peruskoulun tavoite on persoonallinen kasvu - ja laaja-alaisuus.

Kun kielivalintoja vapautetaan, täytyy koko ajan optimoida lasten kokonaisvalintojen mahdollisuuksia - ja niihin liittyvät sekä kielet että muut valinnat. Kielten kohdalla oleellista on se, että itselle tärkeitä kieliä voi valita joko lähikoulun tarjottimelta jossain vaiheessa (alakoulu, yläkoulu, lukio) tai että poikkeuksellinen mutta itselle tärkeä valinta onnistuu esim. muuttamalla lähemmäs sopivan tarjonnan omaavaa koulua.

Onko tästä vielä kysyttävää?

Eiköhänsetästä kirjoitti:

Johtuu varmaan ruotsinkielisten koulujen kurjasta matematiikan opetuksesta, ettei osa täällä kykene ymmärtämään realiteetteja.

Kerrataan.

Oleellista on varmistaa halutuimmat yhdistelmät, antaa vapautuksia tarvittaessa ja kuunnella perheiden toiveita ja palautetta. Näin saadaan toimiva kielivapaus.

Halutuimmat yhdistelmät on varmistettava ensin.

Kielivapauden määrittäminen siten, että peruskoulussa pitäisi olla tarjolla vaikkapa viisi kieltä, joista aina voisi valita minkä tahansa tarkoittaisi, että erilaisia valintoja (A1,A2,B1,B2) olisi kymmeniä. Jos jokainen valitsisi neljä kieltä, erilaisia valintajonoja olisi 5*4*3*2= 120. Näin tuskin kukaan voisi saada haluamaansa. Kieliä joudutaan ryhmittämään ja rytmittämään.

Lukujärjestysten on oltava mahdollisia ja on voitava valita muutakin kuin kieliä, kielet eivät voi jatkossa olla luokkien muodostamisen peruste.

Lukujärjestykset vaativat myös rajauksia. Jos nyt avataan A1-, A2- ja B1-kielet siten, että kussakin voi olla useita vaihtoehtoisia kieliä, täytyy sitoa yhteen useita luokkia ja useita opettajia - ja kenties osa tunneista pitää vielä sitoa reunaa (päivän alkuun tai loppuun). Tämä tekee nopeasti lukujärjestysten laatimisesta mahdottoman. Silloin luokat täytyy jakaa uudelleen kielten perusteella. Tämä taas tarkoittaa, että kielistä tulee se keskeisin osa peruskoulua. Täytyy unohtaa musiikkiluokat ja luonnontiedeluokat. Näin voi olla joissakin kouluissa muttei kaikissa.

Peruskoulun tavoite on persoonallinen kasvu - ja laaja-alaisuus.

Kun kielivalintoja vapautetaan, täytyy koko ajan optimoida lasten kokonaisvalintojen mahdollisuuksia - ja niihin liittyvät sekä kielet että muut valinnat. Kielten kohdalla oleellista on se, että itselle tärkeitä kieliä voi valita joko lähikoulun tarjottimelta jossain vaiheessa (alakoulu, yläkoulu, lukio) tai että poikkeuksellinen mutta itselle tärkeä valinta onnistuu esim. muuttamalla lähemmäs sopivan tarjonnan omaavaa koulua.

Onko tästä vielä kysyttävää?

Lue lisää

Jos kerran monessa koulussa pääkaupunkiseudulla jo luetaan 1. kielenä muuta kieltä kuin englantia, niin mihin tarvitsemme sun "matematiikkaasi"?

Kysyttävää?

kysyttävää_ kirjoitti:

Jos kerran monessa koulussa pääkaupunkiseudulla jo luetaan 1. kielenä muuta kieltä kuin englantia, niin mihin tarvitsemme sun "matematiikkaasi"?

Kysyttävää?

Nyt pakkoruotsi on se kaikille yhteinen kieli, joka tasaa ryhmiä. Jatkossa näin ei voi olla.

Aivan. Siellä missä kaikki koulun valinnat eivät voi olla kielivalintoja (halutaan matikkaluokkia, musiikkiluokkia, ...), yksinkertaisin tapa rytmittää kielivalintoja on tarjota kaikkien haluama englanti ensimmäisenä ja kaikille yhteisenä keilenä (eikä siis ruotsin pakollisuutta B-kielenä käytetä samaan kuten nyt, se voidaan vapauttaa). Sitten tilanteen mukaan A2-, B1- ja B2-kielissä voi olla koulukohtaisia valintoja. Se, joka ei halua englantia (osaa jo?), voi -A1-englannin sijaan aloittaa A2-kielen pitkänä. Niiden määrä, jotka saavat täsmälleen toivomansa kielivalinnat on tällä järjestelyllä suurin ja samalla niiden määrä, jotka saavat muitakin onnistuneita valintoja (painotusluokat, valinnaisaineet) on suurin. Lukujärjestys ei veny mihin tahansa, siksi kielivalinnoissa on oltava sekä realismia että toisten huomioimista ja muiden kuin kieliseikkojen arviointia. Näin saadaan suurin mahdollinen yhteinen hyöty.