Venelaituri

Jos kieltotaulussa kielletään, niin kait siinä on myös pykälä, mihin kielto perustuu ?
Piha-alue on asia erikseen.

Missäs tämmöinen "jokamiehenoikeudessa" -pykälä Suomen laissa on? Mikä laki, luku ja pykälä?

Helppoa, kuin heinän teko. Rikoslaista löytyy, mutta ei se tähän sovi.

14 § (24.8.1990/769)
Jokamiehen oikeuksista

Tämän luvun säännökset eivät koske maassa olevien kuivien risujen, maahan pudonneiden käpyjen tai pähkinöiden taikka luonnonvaraisten marjojen, sienten, kukkien tai, jäkälää ja sammalta lukuun ottamatta, muiden sellaisten luonnontuotteiden keräämistä toisen maalta.

Siis laiturikysymyksessä sovellettaisiin varmaankin tätä RL 28:11 hallinnan loukkausta, eli yksityisellä laiturilla joka on lukittu ja suljettu ei sovelleta jokamiehen oikeuksia (tai tarkemmin Vesilain mukaisia vesistöjen yleiskäyttöoikeuksia), vaan siellä olosta ja sinne menosta päättää yksin laiturin haltija tai omistaja.

Varmaankaan siitä ei kertaluonteisesti seuraa muuta kuin ensin omistajan/haltijan/vartijan ja tarvittaessa poliisin poistumiskehotus, mutta jos useamman kerran joudutaan viimeksi mainitun taholta poistamaan, niin kyllä siitä sakot tulee.

Toivottavasti et sinä tai naapurisi (miten nimimerkkisi sitten tulkita pitäisikään) tosiasiassa harjoita poliisin ammattia noilla tiedoilla...

9kiiop kirjoitti:

Toivottavasti et sinä tai naapurisi (miten nimimerkkisi sitten tulkita pitäisikään) tosiasiassa harjoita poliisin ammattia noilla tiedoilla...

Jospa vaan kertoisit mikä kommentissani on vialla, etkä arvuuttelisi poliisin ammattitaidoistani.

Nimimerkki on vain nimimerkki, sitä ei tarvitse tulkita. "Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimieä."

Ensimmäinen kappale: Ei suljettu venelaituri automaattisesti mitään yksityisaluetta ole. Kyllä julkisoikeudellisiakin kohteita (myös laitureita) aidataan ja kulkua rajoitetaan.

Toinen kappale: Ei pelkkä asutuksen läheisyys tee mistään laiturista kotirauhan suojaamaa aluetta. Kyllä sen laiturin täytyy kuulua sille kodille ja sen nauttiman suojatun alueen piiriin. Jos laituri on vaikka asuinrakennukseen nähden viereisellä tontilla, ei sen asuinrakennuksen kotirauhan piiri sitä suojaa. Myöskään liike- tai tuotantolaitoksen läheisyys ei anna millekään sen lähellä olevalle kohteelle mitään julkisrauhan suojaa, jos laituri ei kuulu siten kyseiseen liike- tai tuotantolaitokseen, että se on samassa suojatussa piirissä.

Kolmas kappale: Ei rikoksentekijää oteta kiinni rikokselta tai häiriöltä suojaamiseksi, vaan rikollisen teon perusteella jatkamisen estämiseksi, esitutkinnan vuoksi jne. Pelkkä laiturille nouseminen itsessään, oli sitten kyse kotirauhan tai julkisrauhan suojaamasta alueesta, ei myöskään todellakaan yksinään riitä kiinniottoperusteeksi saati, että yön yli tai 24 tunnin kiinniottoajalle. Julkisrauhan rikkomisen osalta pykälässä on vielä momentti, jonka mukaan po. rikoksena ei pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta. Laiturille nouseminen yksistään tuskin aiheuttaa mitään haittaa.

Ei nimi miestä pahenna jos ei mies nimeä. Tässä tapauksessa sinä pahensit joko omaa tai naapurisi nimimerkkiä (riippuen kumpaan viittasit) mainitsemalla henkilön poliisiksi, vaikka takuulla joka ikinen poliisi tietää puheena olevat asiat paremmin kuin kirjoituksesi antoi ymmärtää.

Monet laiturit jäävät paikoilleen myös talveksi. Eiköhän silloin saa nousta laiturille jäältä samalla lailla kuin kesällä vedestäkin.
Laiturit ovat irtainta omaisuutta, jonka luvaton käyttö on rangaistavaa. Käyttö taas tarkoittaa muuta, kuin vain lyhyttä piipahdusta. Rajana ehkä voitaisiin pitää sitä, että kesällä uimari ei voi nousta ilman lupaa laiturille ottamaan aurinkoa, vai voisiko sittenkin ?

"Monet laiturit jäävät paikoilleen myös talveksi. Eiköhän silloin saa nousta laiturille jäältä samalla lailla kuin kesällä vedestäkin."
Kyse on siitä, että kesällä laiturin lukitsemisen ja oleskelun kiellon funktio liittyy näiden venevarkaiden toiminnan estämiseen tai ainakin vaikeuttamiseen, eli sen tarkoitus on suojata yksityistä omaisuutta. Talvella harvemmin on tällaisen suojan tarvetta, kun laiturit ovat tyhjiä.

"Käyttö taas tarkoittaa muuta, kuin vain lyhyttä piipahdusta."
Lähtökohta on että omistaja/haltija päättää, ja vetää rajat sille mikä on luvatonta käyttöä, eli varsin pienkin käyttö voi olla luvatonta jos se häiritsee, tai siitä aiheutuu kustannuksia esim. hälytyksistä paikalle tulevien vartijoiden kautta.

Eli jos pyydetään poistumaan ja pysymään poissa, niin pyyntöä on noudatettava. Tietenkin selvät hätätapaukset ovat erikseen, eli vaikkapa suonenvedon saanut uimari voi nousta myös suljetulle laiturille.

"Kyse on siitä, että kesällä laiturin lukitsemisen ja oleskelun kiellon funktio liittyy näiden venevarkaiden toiminnan estämiseen tai ainakin vaikeuttamiseen, eli sen tarkoitus on suojata yksityistä omaisuutta. Talvella harvemmin on tällaisen suojan tarvetta, kun laiturit ovat tyhjiä. "

Niinno, kyllä se itse laiturikin ihan omaisuudensuojaa nauttii. Vai voisiko sinunkin autotalliasi käyttää ihan hyvin silloin kun autosi ei ole siellä?

"Lähtökohta on että omistaja/haltija päättää, ja vetää rajat sille mikä on luvatonta käyttöä, eli varsin pienkin käyttö voi olla luvatonta jos se häiritsee, tai siitä aiheutuu kustannuksia esim. hälytyksistä paikalle tulevien vartijoiden kautta."

Ei, ei aseta. Hän toki antaa tai on antamatta luvan käyttää laituria, mutta rikosoikeudellisen vastuun kohtalla kyllä syntynyt haitta arvioidaan ihan objektiivisesti. Toki yhtenä arvioinnin perusteena käytetään omistajan näkemystä, mutta kyllä arvioinnissa tarkastellaan myös ihan objektiiviselta kantilta, kuinka yleisesti ottaen ihmiset kyseisen toiminnan haitan kokisivat, ja minkälainen haitta on objektiivisesti osoitettavissa tapahtuneeksi.

Mitään vartioimisliikkeen kuluja tai sen laskemista haitaksikaan ei voida vierittää tekijän niskoille ainakaan, jos tämä esimerkiksi lähestyy veden puolelta, eikä edes näe mahdollisia laiturin porttirakenteissa (jos sellaisia edes on) olevia vartioinnista kertovia ilmoituksia. Se on laiturin omistajan asia, jos tämä päättää ulkoistaa omaisuutensa vartioinnin kolmannelle osapuolelle, ja haluaa siitä maksaa.

"Eli jos pyydetään poistumaan ja pysymään poissa, niin pyyntöä on noudatettava. Tietenkin selvät hätätapaukset ovat erikseen, eli vaikkapa suonenvedon saanut uimari voi nousta myös suljetulle laiturille."

Tämä meni oikein. Vaikka teon ei välttämättä katsottaisi rikosta täyttäneeksi tai teosta ei välttämättä rangaistusta seuraisikaan, on omistajalla silti oikeus vaatia luvatonta käyttäjää tai kotirauhan/julkisrauhan rikkojaa poistumaan. Poliisi antaa tarvittaessa apua. Samoin pakkotila voi olla rikosoikeudellinen vastuuvapautusperuste tekijän osalta.

"Niinno, kyllä se itse laiturikin ihan omaisuudensuojaa nauttii. Vai voisiko sinunkin autotalliasi käyttää ihan hyvin silloin kun autosi ei ole siellä?"
Tietenkin se laituri omaisuuden suojaa nauttii, muttei laitureita suljeta laiturien suojaamiseksi, vaan sen takia laitureissa on toisinaan hyvinkin kalliita veneitä, joita varastetaan tai ainakin niistä varastetaan arvokkaita osia, kuten moottoreita tai elektroniikkaa. Jos kyse ei ole ihan pihalaiturista, niin harvoin muuten kenelläkään on intressiä valvoa laitureilla oleskelua jäiden aikaan.

Autotalli on huono esimerkki, koska silloin kyse on selvästä kiinteistön hallinnasta, sen parkkipaikka olisi parempi vertaus, ja kyllä minulle sopii, että jos en tarvitse juuri sillä hetkellä niin joku voi lyhytaikaisesti parkkeerata minunkin ruutuun.

"Hän toki antaa tai on antamatta luvan käyttää laituria, mutta rikosoikeudellisen vastuun kohtalla kyllä syntynyt haitta arvioidaan ihan objektiivisesti...."
Kyse ei olekaan perimmiltään rikosoikeudesta, vaan siviilioikeudesta ja siihen liittyvästä omaisuudensuojasta, johon liittyy myös oikeus hallita ja päättää käytöstä. Haitta syntyy objektiivisesti silloin jos luvaton käyttö häiritsee omistajaa ja hänen hallintaoikeuttaan.

"Mitään vartioimisliikkeen kuluja tai sen laskemista haitaksikaan ei voida vierittää tekijän niskoille ainakaan, jos tämä esimerkiksi lähestyy veden puolelta, eikä edes näe mahdollisia laiturin porttirakenteissa (jos sellaisia edes on) olevia vartioinnista kertovia ilmoituksia."
Ei varmaankaan ensimmäisillä kerroilla, mutta omistajalle kyse on silti haitasta joka kohdistuu omaisuuden hallintaan ja turvaamiseen, ja se antaa perusteen tarvittaessa eli toiminnan jatkuessa kielloista huolimatta myös rikosoikeudelliseen sanktioon, eli sakkoon.

Tietämättömyyteen ei voi ihan loputtomasti vedota, mikäli on useita kertoja aikaisemmin poistettu paikalta.

"Tietenkin se laituri omaisuuden suojaa nauttii, muttei laitureita suljeta laiturien suojaamiseksi, vaan sen takia laitureissa on toisinaan hyvinkin kalliita veneitä, joita varastetaan tai ainakin niistä varastetaan arvokkaita osia, kuten moottoreita tai elektroniikkaa. Jos kyse ei ole ihan pihalaiturista, niin harvoin muuten kenelläkään on intressiä valvoa laitureilla oleskelua jäiden aikaan."

Se, millä perusteella joku sulkee laiturin tai on sulkematta, tai valvoo sen käyttöä tai ei valvo, ei muuta hänen omistus-/hallintasoikeuttaan siihen, eikä näin ollen siihen, onko kyse luvattomasta käytöstä tai jonkin suojatun tilan loukkaamisesta. Mutta siltä osin vastaat vajaasti, että kyllä sen itse laiturinkin pitäminen omistajansa käyttöön vapaana ja käyttökuntoisena on yksi suojattava intressi.

"Autotalli on huono esimerkki, koska silloin kyse on selvästä kiinteistön hallinnasta, sen parkkipaikka olisi parempi vertaus, ja kyllä minulle sopii, että jos en tarvitse juuri sillä hetkellä niin joku voi lyhytaikaisesti parkkeerata minunkin ruutuun."
No on se parkkipaikkakin jollain kiinteistöllä (lakiekonomina toki tiedät mikä on kiinteistö? Kysyn ihan siltä varalta, että kirjoituksesi herättää siitä pienen epäilyn), mutta kiitos silti paremmasta esimerkistä. Joka tapauksessa alleviivasit juuri pointtini. Oli sillä kyseisellä laiturilla/kiinteistöllä sillä hetkellä omistajalleen sen tarkoituksenmukaista käyttöä tai ei, hän siitä silti määrää. Ihan samalla tavoin kuin laiturin omistaja määrää oli sitten kesä ja laituri täynnä veneitä tai vesi metrin jäässä ja veneet telakalla.

"Kyse ei olekaan perimmiltään rikosoikeudesta, vaan siviilioikeudesta ja siihen liittyvästä omaisuudensuojasta, johon liittyy myös oikeus hallita ja päättää käytöstä. Haitta syntyy objektiivisesti silloin jos luvaton käyttö häiritsee omistajaa ja hänen hallintaoikeuttaan."

Täh? Jaa että luvatonta käyttöä tai koti-/julkisrauhan rikkomista ei arvioitaisi rikosoikeudellisesti vaan siviilioikeudellisesti? Ethän ollut tosissasi, ethän? Rikoksen täyttyminen tosiaan arvioidaan objektiivisin perustein mitä tietenkään pelkkä omistajan näkemys ei edusta, vaan käräjätuomarin on oltava samaa mieltä siitä, että teko tosiaan on noin keskimäärin omiaan aiheuttamaan haittaa. Pelkkä ylenmääräisen herkkänahkaisen tiukkapipon mielensä pahoittaminen ei riitä.

"Ei varmaankaan ensimmäisillä kerroilla, mutta omistajalle kyse on silti haitasta joka kohdistuu omaisuuden hallintaan ja turvaamiseen, ja se antaa perusteen tarvittaessa eli toiminnan jatkuessa kielloista huolimatta myös rikosoikeudelliseen sanktioon, eli sakkoon."

Kyllä. Mutta tietänet varsin hyvin, että sakko on rangaistusluonteinen menettämisseuraamus, joka maksetaan valtion varoihin. Kyseen ollessa toistuvasta rikoksesta, se osoittaa piittaamattomuutta lain määräyksistä ja kielloista. Ei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, että omistaja juoksuttaa vartioimisliikettä itsensä sijasta omaisuutensa suojaamiseksi. Ei sakoilla mitään vartioimisliikkeen kuluja maksella.

"Tietämättömyyteen ei voi ihan loputtomasti vedota, mikäli on useita kertoja aikaisemmin poistettu paikalta."

Totta. Ja tältä osin toki viittaan ylempänä sanomaani piittaamattomuudesta lain käskyjä ja kieltoja kohtaan, sekä toistuvien tekojen myötä syntyvään vähäistä suurempaan haittaan mitkä tietenkin vaikuttavat rikoksen täyttymisen kynnyksen ylittymiseen.

Mutta tässä mennään oletuksissa jo kauaksi aloituksen ulkopuolelle. Yksityiselle tai edes julkisomisteiselle julkisrauhaa nauttivalle laiturille tosiaan on kiellettyä nousta edes uimareittiä pitkin, jopa vaikka sitä ei olisi eristettykään, mutta syyllistyykö siinä heti johonkin rikokseen saati minkä pakkokeinojen kohteeksi siitä voi yksistään joutua, on toinen asia. Lisäksi arvioinnissa on otettava huomioon miten hyvin omistaja oli tiedottanut laiturin suljetusta luonteesta. Käytännössä jos heti asian huomattuaan (huomautuksen saatuaan) poistuu, ei seurauksia tule, vaikka kyse olisi vartioimisliikkeeltä saadusta kehoituksesta, josta se tietenkin omistajaa veloittaa.

Tämä keskustelu menee hämmentävään suuntaan, eli ilmeisesti emme ole edes juurikaan erimielisiä itse aiheesta, niin tästä näyttää silti muodostuvan väittely.

"Se, millä perusteella joku sulkee laiturin tai on sulkematta, tai valvoo sen käyttöä tai ei valvo, ei muuta hänen omistus-/hallintasoikeuttaan siihen, eikä näin ollen siihen, onko kyse luvattomasta käytöstä tai jonkin suojatun tilan loukkaamisesta. "
Näin on. Hallintaoikeuteen kuitenkin kuuluu myös päätös olla puuttumatta omaisuutensa ulkopuolisten käyttöön, kuten talviseen tilapäiseen oleskeluun.

"Mutta siltä osin vastaat vajaasti, että kyllä sen itse laiturinkin pitäminen omistajansa käyttöön vapaana ja käyttökuntoisena on yksi suojattava intressi."
Edelleenkin olet oikeassa, mutta reaalimaailmassa harvoin talvisia laitureita erityisemmin valvotaan. Siis omistaja päättää, valvooko vai ei.

"No on se parkkipaikkakin jollain kiinteistöllä (lakiekonomina toki tiedät mikä on kiinteistö? Kysyn ihan siltä varalta, että kirjoituksesi herättää siitä pienen epäilyn)"
Et siis näe eroa vapaan parkkipaikan ja vapaan rakennuksessa olevan autotallin välillä? Käytin kiinteistö-termiä kuvaamaan suljettua rakennuksen osaa.

"Oli sillä kyseisellä laiturilla/kiinteistöllä sillä hetkellä omistajalleen sen tarkoituksenmukaista käyttöä tai ei, hän siitä silti määrää."
Näin on, mutta mikä oli tämän toteamuksen tarkoitus?

"Jaa että luvatonta käyttöä tai koti-/julkisrauhan rikkomista ei arvioitaisi rikosoikeudellisesti vaan siviilioikeudellisesti?"
Kotirauhan ja julkisrauhan rikkominen on eri asia, koska ne perustuvat toisen, eli yksityisyyden suojaan ja sen turvaamisen. Omaisuuden suojaksi tarkoitetut rikoslakipykälät lähtevät aina omaisuuden suojan loukkaamisen lähtökohdasta, mihin liittyy aina yksityisoikeudellinen arviointi perustana sille onko loukkausta tapahtunut ja sen jälkeen vasta rikosoikeudellinen.

"Rikoksen täyttyminen tosiaan arvioidaan objektiivisin perustein mitä tietenkään pelkkä omistajan näkemys ei edusta, vaan käräjätuomarin on oltava samaa mieltä siitä, että teko tosiaan on noin keskimäärin omiaan aiheuttamaan haittaa."
Toistuva yksityisellä ja lukitulla laiturilla oleskelu, poistoista riippumatta täyttää varsin selkeästi haitan kriteerin myös rikosoikeudellisesti, käsittääkseni olit itsekin tätä mieltä?

" Ei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, että omistaja juoksuttaa vartioimisliikettä itsensä sijasta omaisuutensa suojaamiseksi. Ei sakoilla mitään vartioimisliikkeen kuluja maksella. "
Kuka sellaista on väittänytkään. Mutta saman henkilön tunkeutumisesta aiheutuneet vartiointiliikkeen hälytykset kuluineen ovat sitä konkreettista haittaa laiturin omistajalle, jonka perusteella voidaan siirtyä rikosoikeudelliseen sanktioon, kun pelkät poistamiset eivät tehoa.

Loppuosasta olen samaa mieltä, eli on varmaan jotain tulkinnanvaraa jos tällaiselle laiturille menee uimalla tai veneellä, eli mitään vakavaa ei ole tapahtunut jos noudattaa poistumiskehoituksia.

Se on vain niin että näitä sankareita on niitäkin jotka rannan puolelta tulevat ja vaikuttavin akrobaattisin kyvyin kiertävät järeät lukitut portit, ja suuresta heikkonäköisyydestä ilmeisesti kärsien eivät näe suuria kieltokylttejä, kun ovat hämmentyneitä siitä ettei laitureille saakaan tulla, ja vielä useamman kerran toistavat saman, eli oppimiskäyräkään ei ole näillä kovin jyrkkä.

lakiekonomi kirjoitti:

"Monet laiturit jäävät paikoilleen myös talveksi. Eiköhän silloin saa nousta laiturille jäältä samalla lailla kuin kesällä vedestäkin."
Kyse on siitä, että kesällä laiturin lukitsemisen ja oleskelun kiellon funktio liittyy näiden venevarkaiden toiminnan estämiseen tai ainakin vaikeuttamiseen, eli sen tarkoitus on suojata yksityistä omaisuutta. Talvella harvemmin on tällaisen suojan tarvetta, kun laiturit ovat tyhjiä.

"Käyttö taas tarkoittaa muuta, kuin vain lyhyttä piipahdusta."
Lähtökohta on että omistaja/haltija päättää, ja vetää rajat sille mikä on luvatonta käyttöä, eli varsin pienkin käyttö voi olla luvatonta jos se häiritsee, tai siitä aiheutuu kustannuksia esim. hälytyksistä paikalle tulevien vartijoiden kautta.

Eli jos pyydetään poistumaan ja pysymään poissa, niin pyyntöä on noudatettava. Tietenkin selvät hätätapaukset ovat erikseen, eli vaikkapa suonenvedon saanut uimari voi nousta myös suljetulle laiturille.

Lue lisää

9kiiop korjasi väärin:

>>Ensimmäinen kappale: Ei suljettu venelaituri automaattisesti mitään yksityisaluetta ole. Kyllä julkisoikeudellisiakin kohteita (myös laitureita) aidataan ja kulkua rajoitetaan.>>

Suljettu alue ei ole AUTOMAATTISESTI tietenkään juridisesti mitään. Tässä olet oikeassa. Mutta julkisoikeudellisetkin alueet ovat YKSITYISALUETTA, kuten esim. Helsingin käräjäoikeuden pihassa lukee. Pysäköintialue on yksityisaluetta. Pysäköintifirma on vieläpä valvomassa sen pysäköintiäkin.

>>Toinen kappale: Ei pelkkä asutuksen läheisyys tee mistään laiturista kotirauhan suojaamaa aluetta. >>

Tämä on pelkkää saivartelua. Asutuksen läheisyys tarkoittaa toki sitä, että se asukas sen laiturin omistaa. En kai muuten olisi puhunut kotirauhasta, jollei omistajasta olisi kysymys.

>>Kolmas kappale: Ei rikoksentekijää oteta kiinni rikokselta tai häiriöltä suojaamiseksi, vaan rikollisen teon perusteella jatkamisen estämiseksi, esitutkinnan vuoksi jne. >>

Niin se poliisi kuitenkin voi tehdä. Poliisin kiinnioton peruste on esim. rikoksilta ja häiriöltä suojaaminen. Poliisilain 20 §

"Poliisimiehellä on oikeus poistaa paikalta henkilö, jos hänen uhkauksistaan tai muusta käyttäytymisestään voidaan päätellä, että hän todennäköisesti syyllistyisi henkeen, terveyteen, vapauteen, kotirauhaan tai omaisuuteen kohdistuvaan rikokseen.

Henkilö saadaan poistaa paikalta myös, jos hän käyttäytymisellään aiheuttaa taikka hänen uhkaustensa tai muun käyttäytymisensä ja aiemman käyttäytymisensä perusteella vastaavassa tilanteessa on todennäköistä, että hän aiheuttaa huomattavaa häiriötä tai välitöntä vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle.

Jos paikalta poistaminen on ilmeisesti riittämätön toimenpide eikä häiriötä tai vaaraa voida muutoin poistaa, henkilö voidaan ottaa kiinni. Kiinni otettu voidaan pitää säilössä niin kauan kuin on todennäköistä, että hän syyllistyy 1 momentissa tarkoitettuun rikokseen tai aiheuttaa häiriötä tai vaaraa, kuitenkin enintään 24 tuntia kiinniottamisesta."

"Suljettu alue ei ole AUTOMAATTISESTI tietenkään juridisesti mitään. Tässä olet oikeassa. Mutta julkisoikeudellisetkin alueet ovat YKSITYISALUETTA, kuten esim. Helsingin käräjäoikeuden pihassa lukee. Pysäköintialue on yksityisaluetta. Pysäköintifirma on vieläpä valvomassa sen pysäköintiäkin."

RL 24:11:
"Määritelmä

Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen."

Tässä on se, mitä yleensä tarkoitetaan yksityisalueella, ja kun puhutaan kotirauhan rikkomisesta.

Julkisrauhan rikkomisesta puolestaan voidaan tuomita henkilö, joka tunkeutuu "virastoon, liikehuoneistoon, toimistoon, tuotantolaitokseen, kokoustilaan taikka muuhun vastaavaan huoneistoon tai rakennukseen tai sellaisen rakennuksen aidatulle piha-alueelle taikka kasarmialueelle tai muulle puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen käytössä olevalle alueelle, jolla liikkuminen on asianomaisen viranomaisen päätöksellä kielletty..." (RL 24:3). Tällaisia alueita yleensä kutsutaan julkisrauhan suojaamiksi alueiksi erotuksena yksityisalueista, vaikka rikoslaki ei tuota yllä olevaa kotirauhan suojaaman alueen määritelmässä olevaa "yksityisaluetta"-sanaa lukuunottamatta kumpaakaan termiä käytä. Merkittävänä erona on se, että tällaisen alueen omistaja/haltija on selkeästi osoittanut, tai muuten on pääteltävissä, että liikkuminen alueella ei ole vapaata (koska monessa tilanteessa se on), kun taas kotirauhan suojaama alue syntyy ilman tällaistakin vaatimustakin, jos lain määritelmät täyttyvät.

Se, että jotain aluetta suojaa pysäköinninvalvonta, ei tarkoita mitään. Alueen omistajalla/haltijalla on oikeus päättää pysäköinnistä alueella, oli sitten kyseessä yksityis- tai julkisomisteinen alue.

Ero ei ole edes epärelevantti, sillä julkisrauhan suojaamien alueiden suoja on laissa aavistuksen heikompi johtuen siitä, että sen pykälässä nimenomaan on eritelty, että ainoastaan vähäisen haitan aiheuttava teko ei ole rikos.

"Tämä on pelkkää saivartelua. Asutuksen läheisyys tarkoittaa toki sitä, että se asukas sen laiturin omistaa. En kai muuten olisi puhunut kotirauhasta, jollei omistajasta olisi kysymys."

Ei tietenkään tarkoita. Esimerkiksi omakotitaloalueella naapurin laituri tai viereisellä kunnan tontilla oleva yleinen laituri voi olla hyvinkin lähellä viereistä asuinrakennusta, jopa ihan selvän sisälle asti ulottuvan näköyhteyden päässä. Ei sen asuinrakennuksen kotirauha silti millään tapaa estä sen laiturin käyttöä tällaisessa tapauksessa.

"Niin se poliisi kuitenkin voi tehdä. Poliisin kiinnioton peruste on esim. rikoksilta ja häiriöltä suojaaminen. Poliisilain 20 §"

Ei. Mainitsemasi pykälä antaa poliisille oikeuden puuttua henkilön toimintaan jo ennen varsinaisen rikoksen tapahtumista ennaltaehkäisevästi. Tällöin kuitenkin (kuten lainauksestasikin käy ilmi) edellytys on se, että paikalta poistaminen on ilmeisesti (tarkoittaa suunnilleen samaa kuin todennäköisesti tai odotettavissa olevasti) riittämätön toimenpide. Kiinniotto ei tuolloinkaan ole ensisijainen vaihtoehto. Kyseessä on toimenpide, jota ei voida perustella tapahtuneella rikoksella, vaan sellaisen ennaltaehkäisyllä.

Kun taas jos rikos on jo tapahtunut, ts. henkilön katsotaan syyllistyneen julkisrauhan/kotirauhan rikkomiseen, on kiinniotto pakkokeinolakiperusteinen toimenpide. Tuolloinkin tulee kysymykseen normaalit tarkoituksenmukaisuus ja suhteellisuusperiaatteet ts. pelkkä yksittäinen koti/julkisrauhan rikkominen yhteystietonsa antavalta jne. muuten yhteistyökykyiseltä henkilöltä ei riitä kiinnioton perusteeksi, koska rikos on selvitettävissä muutenkin.

"Henkilö saadaan poistaa paikalta myös, jos hän käyttäytymisellään aiheuttaa taikka hänen uhkaustensa tai muun käyttäytymisensä ja aiemman käyttäytymisensä perusteella vastaavassa tilanteessa on todennäköistä, että hän aiheuttaa huomattavaa häiriötä tai välitöntä vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle." (samasta poliisilain pykälästä)

Kiva, että siteerasit koko pykälän, mutta tämä on epärelevanttia. Ei nyt ollut kyse mistään tällaisesta, vaan aloittaja kyseli vain laiturilla olemisesta tai sille nousemisesta. Mistään häiriökäyttäytymisestä tai yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vaarantamisesta ei ollut mitään puhetta. Tämän momentin perusteella ei siis voi ryhtyä aloittajan kuvailemassa tapauksessa toimenpiteisiin.

Toistan käsitykseni "poliisinaapurista". Toivottavasti hänen tietonsa eivät ole oikeasti kenenkään poliisin käsityksiä.

>>Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen."

Tässä on se, mitä yleensä tarkoitetaan yksityisalueella, ja kun puhutaan kotirauhan rikkomisesta.>>

Väärin. Yksityisalue ei tarkoita lainkaan samaa kuin kotirauhan suojaama alue. Olet totaalisesti väärässä.

Yleisesti tunnetusti yksityisalueella tarkoitetaan aluetta, joka ei ole ns. yleinen alue. Sillä ei ole mitään tekemistä rikoslaissa tarkoitetun kotirauhan tai julkisrauhan kanssa.

>>Ei sen asuinrakennuksen kotirauha silti millään tapaa estä sen laiturin käyttöä tällaisessa tapauksessa.>>

Höpönlöpöä!

Ei sillä asuinrakennuksella ole mitään kotirauhaa. Kotirauha suojaa tietenkin asukkaita siltä, että heidän omistamaa residenssiä käyttäisi joku muu tai häiritsisi omistajan käyttöä.

Ylipäänsä ap:n kysymykseen ei tarvitse sotkea kotirauhaa (eikä julksirauhaa), koska kysymys on vain siitä, onko kysymys yksityisalueesta vai ei. Teon rangaistavuutta arvioitaessa rikoslailla on merkitystä, mutta se on jo ollut selvää, että laiturille nouseminen ei ole rangaistava teko kotirauha tai julkisrauha säännösten perusteella.

Kuten edellä aiemmassa postauksessani siteerasin poliisilakia:
"Poliisimiehellä on oikeus poistaa paikalta henkilö, jos hänen uhkauksistaan tai muusta käyttäytymisestään voidaan päätellä, että hän todennäköisesti syyllistyisi henkeen, terveyteen, vapauteen, kotirauhaan tai omaisuuteen kohdistuvaan rikokseen.

>>Ei. Mainitsemasi pykälä antaa poliisille oikeuden puuttua henkilön toimintaan jo ennen varsinaisen rikoksen tapahtumista ennaltaehkäisevästi. >>

Sanot: "EI". Tässä olet väärässä, koska mainittu pykälä toisaankin antaa poliisille oikeuden puuttua ennalta henkilön toimintaan ENNEN KUIN RIKOS ON TAPAHTUNUT. Väitit täysin päinvastaista, ei. Pitää olla KYLLÄ.

Ap:n mukaan henkilö menee luvatta yksityisalueelle, jolloin poliisilla on peruste puuttua rikoksilta ja häiriöltä suojaamiseksi hänen toimintaansa.

Ensisijainen toimenpide on poistaa henkilö paikalta, kuten laissa lukee. Käytännössä poliisi kuitenkin vie todennäköisesti henkilön suoraan putkaan, koska yksityisalueelle tunkeutuminen porttien ja aitojen yli antaa perusteen epäillä, että POISTAMINEN EI OLE RIITTÄVÄ TOIMENPIDE.

Näin se poliisi tekee ihan joka päivä kentällä. Putkaa joutuu, jos yksityisalueelle tunkeutuu!

"Väärin. Yksityisalue ei tarkoita lainkaan samaa kuin kotirauhan suojaama alue. Olet totaalisesti väärässä."

Huokaus. Ymmärryksessä puutteita? Yksityisalueella suhteessa rikokseen nimeltä kotorauhan rikkominen. Yritätkö todella ihan tosissasi väittää, että yksityisalueella ja kotirauhan rikkomisella ei ole mitään tekemistä toistensa "Sanot: "EI". Tässä olet väärässä, koska mainittu pykälä toisaankin antaa poliisille oikeuden puuttua ennalta henkilön toimintaan ENNEN KUIN RIKOS ON TAPAHTUNUT. Väitit täysin päinvastaista, ei. Pitää olla KYLLÄ.kanssa, vaikka kotirauhan rikkomisen kuvauksessa nimenomaan käytetään ko. sanaa? Tietenkin tiedän, että synonyymejä ne eivät ole, mutta et kai nyt ihan tosissasi lähde kieltämään niiden yhteyttä?

"Ei sillä asuinrakennuksella ole mitään kotirauhaa. Kotirauha suojaa tietenkin asukkaita siltä, että heidän omistamaa residenssiä käyttäisi joku muu tai häiritsisi omistajan käyttöä."

Voi jeesus mitä saivartelua. Tietenkin suojeluintressinä on omistajuus, joka taas henkilöityy ihmiseen. Kyse on siitä mikä alue tai rakennus muodostaa kotirauhan suojaaman piirin. Sekin on laissa selitetty, jos vaidaudut lukemaan.

"Ylipäänsä ap:n kysymykseen ei tarvitse sotkea kotirauhaa (eikä julksirauhaa), koska kysymys on vain siitä, onko kysymys yksityisalueesta vai ei. "

Kerrotko vielä missä kohdin laissa kriminalisoidaan se yksityisalueelle meneminen? Ettei se vain tapahtuisi kotirauhan ja julkisrauhan rikkomisen pykälissä? Ja koska niiden oikeudellinen arviointi on erilaista, on toki relevanttia kumman suojelun piirissä kohde on. Kuten jo kerroin, koko rikoslaki ei tunne yksityisaluetta kuin yhtenä määritelmänä kotirauhan suojaamalle alueelle.

"Teon rangaistavuutta arvioitaessa rikoslailla on merkitystä, mutta se on jo ollut selvää, että laiturille nouseminen ei ole rangaistava teko kotirauha tai julkisrauha säännösten perusteella."

Niin siis olet ilmeisesti vajavaisella ymmärrykselläsi ymmärtänyt käydyn keskustelun ja esitetyt argumentit väärin. Kyse oli siitä, että olosuhteista riippuen voi kumpikin rikos olla kyseessä (ei tietenkään yhtäaikaa, mutta vaihtoehtoisina). Laituri voi olla kotirauhan tai julkisrauhan suojaama alue.

"Sanot: "EI". Tässä olet väärässä, koska mainittu pykälä toisaankin antaa poliisille oikeuden puuttua ennalta henkilön toimintaan ENNEN KUIN RIKOS ON TAPAHTUNUT. Väitit täysin päinvastaista, ei. Pitää olla KYLLÄ."

Ymmärsit kappaleeni logiikan väärin. "Ei" viittasi siihen, että poliisilain 20 § ei ole soveltuva pykälä käytettäväksi julkisrauhan tai kotirauhan rikkomisen johdosta tapahtuvalle kiinniotolle. Siinä olet oikeassa, että poliisi voi myös ennakoivasti puuttua henkilön käytökseen milloin tällaisen rikoksen uhka on olemassa, mutta tuolloin paikalta poistaminen on ensisijainen keino, ja kiinniotto vasta viimekätinen. Aloittajan tapauksessa oli kuitenkin kyse laiturille nousemisen rikollisuudesta, ja mikäli poliisi sellaisen teon johdosta päätyisi katsomaan kiinnioton välttämättömäksi (mitä se ei tietenkään yksinään sen johdosta vielä ole), niin kyse ei olisi poliisilain 20 § mukaisesta kiinniotosta.

"Ap:n mukaan henkilö menee luvatta yksityisalueelle, jolloin poliisilla on peruste puuttua rikoksilta ja häiriöltä suojaamiseksi hänen toimintaansa."

Kyllä, jos poliisilla on perusteltu syy epäillä henkilön siellä syyllistyvän johonkin rikokseen. Sen sijaan jo laiturille nousemisella tapahtuneeseen koti-/julkisrauhan rikkomiseen kiinniottoperuste on toinen. Jos taas otetaan kiinni tuolla poliisilakiperusteella, on ensiksi oltava perusteltu syy epäillä jotain TULOSSA OLEVAA, ei jo tehtyä rikosta, ja toiseksi on katsottava, että paikalta poistaminen ei ole riittävä toimenpide.

"Ensisijainen toimenpide on poistaa henkilö paikalta, kuten laissa lukee. Käytännössä poliisi kuitenkin vie todennäköisesti henkilön suoraan putkaan, koska yksityisalueelle tunkeutuminen porttien ja aitojen yli antaa perusteen epäillä, että POISTAMINEN EI OLE RIITTÄVÄ TOIMENPIDE.

Näin se poliisi tekee ihan joka päivä kentällä. Putkaa joutuu, jos yksityisalueelle tunkeutuu! "

Höpönlöpön. Ei poliisi käytännössä (joitain yksittäisiä riitautettavissa olevia poikkeuksia lukuunottamatta) kategorisesti mitään noin lainvastaista tee. Ei ainakaan jos kyse todella on nimenomaan julkisrauhan rikkomisesta eikä kotirauhasta, ja kohdehenkilö on yhteistyöhaluinen.

Ja jotta ei mene ihan Tästä on ihan käytännönkokemustakin (kun kerran käytännön tasolla rupesit miettimään). Omassa lähipiirissäni tietty väki puuhailee paljonkin erästä harrastusta, joka nimenomaan vaatii julkisrauhan rikkomiseksi laskettavia tekoja. Haittaa tai vahinkoa ei aiheuteta, mutta silloin tällöin jäävät kiinni julkisrauhan suojaamilta alueilta. Yleensä poliisi ei edes vaidaudu aloittamaan asianomistajan selvittelyä asianomistajarikoksen (kyllä, kummankin rauhan rikkominen on vielä kaiken lisäksi asianomistajarikoksia) ratkaisemiseksi, vaan asia päätetään siihen, että henkilöt yhteystietonsa annettuaan poistuvat vapaaehtoises

ti paikalta. Koko rikoksen selvittelemiseen ei siis teon vähäisyyden vuoksi edes nähdä kohtuutonta vaivaa saati, että ketään otettaisiin kiinni.

Ekaan kappaleeseen livahti copy-paste-ongelma. Korjaan sen tässä.

"Väärin. Yksityisalue ei tarkoita lainkaan samaa kuin kotirauhan suojaama alue. Olet totaalisesti väärässä."

Huokaus. Ymmärryksessä puutteita? Yksityisalueella suhteessa rikokseen nimeltä kotorauhan rikkominen. Yritätkö todella ihan tosissasi väittää, että yksityisalueella ja kotirauhan rikkomisella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, vaikka kotirauhan rikkomisen pykälä nimenomaan käyttää asukkaiden yksityisalueeseen kuuluvia pihoja ja rakennuksia kotirauhan suojaaman paikan määritelmäsäännöksessä. Synonyymeja ne toki eivät ole, se nyt on selvää, mutta kyseisen rikoksen kohdalla niillä on selvä yhteys, kun taas julkisrauhan suojaama alue määritellään toisella tavoin.

Väsyn kinaamaan kanssasi aidasta ja aidanseipäistä. Unohda nyt jo ne yksityinen versus yleinen alue, kun ei sillä ole kyseisen asian kannalta tekemistä. Alueita, jonne ei saa mennä aloittajan tapauksen kannalta ovat kotirauhan tai julkisrauhan suojaamat alueet. Näille menemisestä voi tulla seurauksia. Muille alueille meneminen, kuten itsekin julistat, on lähtökohtaisesti sallittua, ja niille pääsyn kieltämisestä mennäänkin sitten jo alueelle tunkeutumisen kriminalisointiin, joka tarkoittaa juurikin mainittuja rikkomispykäliä. Et voi asiassa erotaa toisistaan yksityisoikeudellisen omistussuhteeseen ja sen loukkaamiseen liittyviä rikosoikeudellisia seikkoja toisistaan. Omaisuuden ja hallinnan suoja toteutuu käytännössä juuri oikeuksilla poistaa alueelta ja alueelle luvattoman tunkeutumisen kriminalisoinnilla. Näitä pykäliä tässä on pohdittu koti-/julkisrauhan rikkomisen, poliisilain ja esitutkintalain pykälien kautta. Pelkkä siviilioikeudellinen pohdintasi omistus-/hallintaoikeuden loukkaamisesta on vain periaatetason pohdintaa, joka ei konkretisoidu käytännössä mitenkään ilman mainittujen lakien, mukaanlukien erityisesti rikoslain, sisältöä.

"Eli et ollut ymmärtänyt kirjoimaani lainkaan. Eli et ollut ymmärtänyt kirjoimaani lainkaan. En ollut käsitellyt RIKOKSEN JOHDOSTA TAPAHTUVAA KIINNIOTTOA."

Ymmärsin kyllä. Olit käsitellyt ihan eri perusteella tapahtuvaa kiinniottoa tilanteessa, johon se ei sovellu. Aloittajan tilanteessa ei ollut kysymys henkilöstä, joka uhkaa syyllistyä koti-/julkisrauhan rikkomiseen, vaan henkilöön, joka oli sellaiseen jo syyllistynyt suojatulle laiturille noustessaan. Tällöin kiinniottoperuste ei ole mainitsemasi poliisilain mukainen ennaltaehkäisevä, vaan rikokseen reagoiva, yleensä tutkintaa turvaava pakkokeinolakiperuste. Sen sijaan tällaiselta alueelta kiinniottaminen mainitsemallasi perusteella vaatisi a) että on olemassa jokin selkeä konkreettinen uhka siellä olevalle omaisuudelle JA b) että pelkkä paikalta poistaminen ei riitä. Näitä elementtejä ei aloittajan kuvauksessa ollut käsillä. Rikosperusteisesti taasen pelkkä laiturilla oleminen ja sillä tapahtuva rauhanrikkomisrikos ei yksinään riitä kiinniottoperusteeksi.
SUMMA SUMMARUM: poliisi ei ota kiinni henkilöä, jonka AINOA väärinteko on olla oikeudettomasti laiturilla.

"Poliisi voi ottaa henkilön kiinni, jotta kohdehenkilö ei syyllistyisi omaisuuteen kohdistuvaan rikokseen venelaiturilla. Usein suljetuilla laitureilla on arvokkaita veneitä, joihin voisi mainittuja omaisuusrikoksia kohdistua. Täysin tyhjän lauturin tapauksessa, tuskin poliisi tekisi mitään. Ehkä kehottaisi tunkeutujaa poistumaan."

Melkein AAMEN. Poliisilain näkökulmasta tällainen henkilö voidaan määrätä poistumaan, JA VASTA KUN POISTAMINEN EI OLE RIITTÄVÄ TOIMENPIDE, ts. henkilö ei poistu, vastutaa tai muuten osoittaa, että tässä ei vielä ollut kaikki, voidaan ehkä harkita kiinniottoa. Tällöin peruste ei enää ole pelkkä luvaton nouseminen laiturille, vaan tekijän muistakin ominaisuuksista ja toiminnasta arvioitava ilmeinen rikoksen uhka. Sen sijaan pelkkä arvokkaan omaisuuden läsnäolo tai -olemattomuus ei ole kiinniottoperuste. Uimasta laiturille aurinkoa palvomaan noussut henkilö tai sinne piiloon pussikaljaa juomaan tullut nuorisoremmi poistetaan tyhjältä laiturilta aivan samalla tavalla kuin miljoonaveneitä pursuavaltakin.

"Jos samainen laituri olisi poikkeustapauksessa kotirauhan tai julkisrauhan piirissä olevaa aluetta (mihin olen viitannut puhumalla asutuksen läheisyydestä), tekijä voisi mahdollisesti syyllistyä kotirauhan/julkisrauhan rikkomiseen.

Toki poliisi voisi silloinkin henkilön ottaa kiinni. Mutta tällöin kysymys ei ole rikoksilta ja häiriöltä suojaamiseksi tehty kiinniotto. Rikoksen tapahduttua poliisi käyttää pakkokeinolain mukaisia pakkokeinoja kiinnioton perusteena. En mene tässä niihin."

TOINEN AAMEN. Kirjoitit juuri kuten minä ylempänä. Kiitos, että vihdoin olemme samaa mieltä. Jos poliisi nyt sattuisi katsomaan, että pelkkä julkisrauhan rikkominen, kotirauhan rikkominen tai ylempänä käsitelty hallinnan loukkaus rikoksina vaatisivat kiinnioton, niin kyse olisi pakkokeinolain mukaisesta rikosperusteisesta kiinniotosta. Mutta koska kyse on vähäisestä rikoksesta, ei poliisi suorita kiinniottoa, jos henkilö muuten on yhteistyöhaluinen ja ei vastusta asian selvittämistä.
Sen sijaan tällaiseen tilanteeseen ei sovellu poliisilain peruste, jonka tehtävänä on estää objektiivisesti tarkastellen ilmeisesti uhkaava rikoksen toteutuminen, turvallisuuden vaarantuminen tai järjestyshäiriö.
Ensiksimainitussa kiinniottoarvioinnissa perusteena on rikoksen selvittämisen vaatimus, toisessa se, onko pelkkä paikalta poistaminen riittävä toimenpide.

Kerran vielä siis lyhyesti, pakosta uuteen viestiin kun muuten tulee niin pitkiä tekstejä.

Laiturille nouseva henkilö voi mahdollisesti syyllistyä koti-/julkisrauhan rikkomiseen. Yksinään se ei riitä kiinniottoperusteeksi, jos henkilö ei vaikeuta rikoksen selvittämistä esimerkiksi kieltäytymällä ilmoittamasta poliisille henkilöllisyyttään. Kiinniottoperuste on tällöin pakkokeinolaissa rikoksen selvittämisen turvaamiseksi. Yhteistyökykyisen henkilön kohdalla kiinniotolle ei ole perusteita, ja aiheutuneen haitan ja rikoksen selvittämisen vaivalloisuuden (mm. asianomistajan tavoittaminen jne.) perusteella poliisi mahdollisesti luopuu jopa kaikista rikosoikeudellisista toimenpiteistä. Joka tapauksessa rikosoikeudellisia seurauksia tulee vain, jos asianomistaja niin haluaa.

Henkilö, jonka voidaan ilmeisesti katsoa olevan vaarassa syyllistyä tiettyihin rikoksiin (kuten omaisuusrikoksiin tai rauhanrikkomisiin) voidaan määrätä poistumaan alueelta jo ennen rikoksen aloittamista. Tällainen tilanne voi toki olla kyseessä myös jos henkilö on koti-/julkisrauhan suojaamalla alueella, jos muuhun reagointiin ei katsota olevan aihetta. Mikäli paikalta poistaminen ei ole riittävä toimenpide ts. kohdehenkilö ei poistu, palaa toistuvasti tai muuta vastaavaa, voidaan henkilö kiinniottaa. Sen sijaan pelkkä nouseminen laiturille, jolla on arvokasta omaisuutta, ei suoraan täytä kiinnioton edellytyksiä, vaan paikalta poistaminen on ensisijainen keino.

9kiiop kirjoitti:

Kerran vielä siis lyhyesti, pakosta uuteen viestiin kun muuten tulee niin pitkiä tekstejä.

Laiturille nouseva henkilö voi mahdollisesti syyllistyä koti-/julkisrauhan rikkomiseen. Yksinään se ei riitä kiinniottoperusteeksi, jos henkilö ei vaikeuta rikoksen selvittämistä esimerkiksi kieltäytymällä ilmoittamasta poliisille henkilöllisyyttään. Kiinniottoperuste on tällöin pakkokeinolaissa rikoksen selvittämisen turvaamiseksi. Yhteistyökykyisen henkilön kohdalla kiinniotolle ei ole perusteita, ja aiheutuneen haitan ja rikoksen selvittämisen vaivalloisuuden (mm. asianomistajan tavoittaminen jne.) perusteella poliisi mahdollisesti luopuu jopa kaikista rikosoikeudellisista toimenpiteistä. Joka tapauksessa rikosoikeudellisia seurauksia tulee vain, jos asianomistaja niin haluaa.

Henkilö, jonka voidaan ilmeisesti katsoa olevan vaarassa syyllistyä tiettyihin rikoksiin (kuten omaisuusrikoksiin tai rauhanrikkomisiin) voidaan määrätä poistumaan alueelta jo ennen rikoksen aloittamista. Tällainen tilanne voi toki olla kyseessä myös jos henkilö on koti-/julkisrauhan suojaamalla alueella, jos muuhun reagointiin ei katsota olevan aihetta. Mikäli paikalta poistaminen ei ole riittävä toimenpide ts. kohdehenkilö ei poistu, palaa toistuvasti tai muuta vastaavaa, voidaan henkilö kiinniottaa. Sen sijaan pelkkä nouseminen laiturille, jolla on arvokasta omaisuutta, ei suoraan täytä kiinnioton edellytyksiä, vaan paikalta poistaminen on ensisijainen keino.

Lue lisää

Jospa vain lopettaisit virheellisen tiedon jakamisen. Ryhdyt vieläpä neuvomaan väärin perustein allekirjoittanutta, joka on tuonut aivan oikean lainkohdan, poliisilain 20 §, jonka perusteella poliisi voi yksityisalueelle tunkeutumiseen puuttua.

Opi kertomastani ja hanki lisätietoa vaikka paikalliselta poliisilta, jos oma ymmärryksesi ei sittenkään riitä!!

>>Sen sijaan pelkkä nouseminen laiturille, jolla on arvokasta omaisuutta, ei suoraan täytä kiinnioton edellytyksiä, vaan paikalta poistaminen on ensisijainen keino. >>

Tämä kohta erityisesti on täyttä tuubaa. Poliisi ottaa poliisilain 20 §:n nojalla kiinni henkilön, joka menee esim. Helsingin Eiran rannassa oleville suljetuille venelaitureille, kun siellä on veneitä ja vie tunkeutujan todennäköisesti myös putkaan, koska henkilön on hänen käyttäytymisen vuoksi aihetta epäillä syyllistyvän mainittuihin veneisiin kohdistuvaan omaisuusrikokseen.

9kiiop kirjoitti:

Kerran vielä siis lyhyesti, pakosta uuteen viestiin kun muuten tulee niin pitkiä tekstejä.

Laiturille nouseva henkilö voi mahdollisesti syyllistyä koti-/julkisrauhan rikkomiseen. Yksinään se ei riitä kiinniottoperusteeksi, jos henkilö ei vaikeuta rikoksen selvittämistä esimerkiksi kieltäytymällä ilmoittamasta poliisille henkilöllisyyttään. Kiinniottoperuste on tällöin pakkokeinolaissa rikoksen selvittämisen turvaamiseksi. Yhteistyökykyisen henkilön kohdalla kiinniotolle ei ole perusteita, ja aiheutuneen haitan ja rikoksen selvittämisen vaivalloisuuden (mm. asianomistajan tavoittaminen jne.) perusteella poliisi mahdollisesti luopuu jopa kaikista rikosoikeudellisista toimenpiteistä. Joka tapauksessa rikosoikeudellisia seurauksia tulee vain, jos asianomistaja niin haluaa.

Henkilö, jonka voidaan ilmeisesti katsoa olevan vaarassa syyllistyä tiettyihin rikoksiin (kuten omaisuusrikoksiin tai rauhanrikkomisiin) voidaan määrätä poistumaan alueelta jo ennen rikoksen aloittamista. Tällainen tilanne voi toki olla kyseessä myös jos henkilö on koti-/julkisrauhan suojaamalla alueella, jos muuhun reagointiin ei katsota olevan aihetta. Mikäli paikalta poistaminen ei ole riittävä toimenpide ts. kohdehenkilö ei poistu, palaa toistuvasti tai muuta vastaavaa, voidaan henkilö kiinniottaa. Sen sijaan pelkkä nouseminen laiturille, jolla on arvokasta omaisuutta, ei suoraan täytä kiinnioton edellytyksiä, vaan paikalta poistaminen on ensisijainen keino.

Lue lisää

Ei tuo kyllä lyhyesti ole kerrottu, jos pitää vuodattaa maailman tuskaa kahteen viestiin. Tuolla tavalla et saavuta muuta kuin vänkääjän maineen. Mistä tulikin mieleen.

Tiedätkö mitä yhteistä on insinöörin kanssa väittelemisellä ja sian kanssa mudassa painimisella?

Kumpikin on hauskaa niin kauan kunnes ymmärrät, että molemmat pitävät siitä.