Suomen ja Ruotsin puolustusliiton kyvystä toimia

12.3.2014 TV:sta nähtiin ja kuultiin kuinka kansanedustaja Ilkka Kanerva ehdotteli, nähtävästi vieläpä ihan tosissaan, jopa puolustusliittoa Ruotsin kanssa. Kun moista hanketta kyseenalaistettiin jonkun keskustelijan taholta, niin Kanervan mukaan pitäisi kuulemma olla niin kovat valtiosopimukset ja paperit, että sopimus varmasti pitäisi. Lieneeköhän maailmassa sellaista sopimusta tehtykään paperille, mitä ei olisi joskus jossain rikottu tai sanottu irti viime tipassa. Olkoon esimerkkinä vaikkapa nämä erilaiset hyökkäämättömyyssopimukset. 

Eipä tainnut Ilkka muistaa miten aikoinaan kävi... vai onko sitten vaan aika vuorostaan kumartaa länteenkin päin?

Lieneekö Kanervan historiantuntemus millaisissa kantimissa kun tuollaisia ehdottelee? Aikaisemmin puolustusyhteistyötä suunniteltiin 1920-30 -luvulla liki 20 vuotta ja sitten tuli Talvisota. Keväällä 1940 Ruotsin pääministeri Hanssonin kommentti Suomen sotilaallisesta auttamisesta olikin jo muotoa "Helvetin paskapuhetta"

Aiheesta enemmän: 

http://yle.fi/uutiset/yhteistyolle_kylla_puolustusliitolle_ei_kylla_tai_ehka__suomen_ja_ruotsin_puolustusliitto_jakoi_mielipiteet/7134142

"Kanervan mielestä puolustusyhteistyössä Ruotsin kanssa on mentävä ”reippaasti eteenpäin”, eikä hän sulje pois valtiosopimusta puolustusliitosta."

Turtola Martti (väitöskirja) Torniojoelta rajajoelle - Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Nevostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923-1940 - Puolustuspoliittinen vaihtoehto, WSOY, 1984, 259 s.

Ruotsi pääministeri Hansson Suomen sotilaallisesta auttamisesta Talvisodassa.

Martti Turtolan väitöskirja Torniojoelta rajajoelle antaa ehkä realistisimman kuvan Ruotsin todellisesta asenteesta Suomen avustamiseen: Mitäpä se Ruotsille kuului sillä sehän oli Suomen käymä sota. 

Suomi ja Ruotsi tekivät lähes pari vuosikymmnetä suunnitelmia ja loivat sotilaallista yhteistoimintamallia sellaisen tilanteen varalta, jossa NL hyökkää Suomen kimppuun. Kun 1939 sitten näin kävi ja helmikuussa 1940, tilanteen mentyä nopeasti huonompaa suuntaan, Suomi pyysi apua jo tosissaan. Tämä episodi tapahtui Tukholmassa 21.2.1940 ja juuri Talvisodan Mannerheim-linjan murruttua:

Martti Turtolan väitöskirja, s. 13: "Ruotsin puolustusesikunnan päällikkö, kenraali Axel Rappe ehdotti, että Per Albin Hanssonin hallituksen oli ryhdyttävä auttamaan Suomea entistä aktiivisemmin ja voimakkaammin. Esityksessään Rappe vaati, että Ruotsin oli suoritettava avoin interventio Suomen hyväksi lähettämällä sinne 80-100000 miestä käsittävä armeija. Yhteisvoimin Suomen sotavoimien kanssa se vakauttaisi murtuneen rintaman ja valtaisi takaisin menetetyn pääpuolustusaseman. Samalla ruotsalaiset joukot ottaisivat vastatakseen Ahvenanmaan puolustuksesta. Näillä toimenpiteillä saataisiin Neuvostoliitto taipumaan sovintorauhaan Suomen kanssa." Ruotsin pääministeri Hanssonin kommentti Suomen sotilaallisesta auttamisesta oli: "Helvetin paskapuhetta"!

Turtola Martti Torniojoelta rajajoelle - Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Nevostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923-1940 - Puolustuspoliittinen vaihtoehto
WSOY, 1984, 259 s.
Hyvä kirja aiheesta kuinka pysyä irti sodasta:

Suominen Tapani (toim.) Itsekkyyttä vai valtiomiestaitoa - Ruotsin idänpolitiikka ja Suomi vuodesta 1812 vuoteen 2002, Tammi, 2002, 289 s., 1. painos

Ruotsin pääministeri tuolloin Talvisodan aikana oli Per Hansson. 

http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Per_Albin_Hansson

http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Talvisodan_diplomatia

On järjetöntä luottaa Ruotsiin, joka aikaa sitten jo ajoi armeijansa alas ja on siksi hädissään.

Toki hanketta voi ajaa ja edistää! Arvostelijat unohtavat, että joskin Ruotsilla on olemattomat maavoimat niin ilmavoimat ja laivasto ovat Suomea edellä!

Joillekin tuntuu mikä tahansa asia, joka vahvistaa Suomen puolustusta, olevan punainen vaate?

Tällainen olisi Suomen ja Ruotsin puolustusliitto:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hakkapeliitat

Aloittajan motiivit ovat harvinaisen läpinäkyvät.
Pelkkää tylipuhdasta Venäjän trollausta !

vain rauhan ajan yhteistyöhön. Se ei halua sitoa itseään Suomeen sotatilanteessa.

Ruot­sa­lais­tut­ki­ja: Turha odottaa Ruotsilta merkittävää sotilasapua

http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/ruotsalaistutkija-turha-odottaa-ruotsilta-merkittavaa-sotilasapua/719431/


ULKOMAAT 5.2.2016 19:01 | PÄIVITETTY 5.2.2016 19:47

STT

Suomen ja Ruotsin sotilasyhteistyö voi jopa heikentää Suomen turvallisuutta, arvioi ruotsalainen puolustusasiantuntija, kenraalimajuri evp Karlis Neretnieks. Sen sijaan Nato-jäsenyys olisi hänen mukaansa Suomelle eduksi, vaikka myös siihen liittyy omat huomattavat riskinsä.

Neretnieks on Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun entinen rehtori ja kuninkaallisen sotatiedeakatemian jäsen. Hän kirjoittaa blogissaan, että Suomen ja Ruotsin yhteistyöstä on kyllä Suomelle pientä etua, kun suomalaiset voivat käyttää Ruotsin ilma- ja merivoimien tukikohtia. Merkittävää sotilaallista apua Suomen on Ruotsilta kuitenkin turha odottaa.

- Ruotsilla ei yksinkertaisesti ole mitään resursseja Suomen tukemiseen, arvioi Neretnieks.

Suomen riski joutua mukaan konfliktiin Itämeren alueella sen sijaan kasvaa nykyisestä, jos maat liittoutuvat, koska Ruotsi todennäköisesti olisi mukana.

- Näin erityisesti Ruotsin rajallisen puolustuskyvyn valossa. Se houkuttelee hyökkäämään, Neretnieks varoittaa.

- Paradoksaalista kyllä, "Ruotsi-liitto" olisi ehkä huonoin vaihtoehto.

Natosta haittaa ja hyötyä

Neretnieks arvioi blogikirjoituksessaan myös Nato-jäsenyyden hyötyjä ja haittoja Suomen kannalta. Hänen mukaansa Suomen liittyminen Natoon saisi luultavasti Venäjän vahvistamaan asevoimiaan pohjoisessa Murmanskissa, koska se tuntisi alueen sukellusveneineen nykyistä uhatummaksi. Naton puolestaan olisi vaikea tarjota Suomen tueksi maajoukkoja, joita pitkän itärajan puolustamiseen konfliktitilanteessa tarvittaisiin.

Parempi mahdollisuus pysyä konfliktien ulkopuolella näyttäisikin puhuvan jäsenyyttä vastaan. Vaaka kallistuu toiseen suuntaan, kun pohditaan sitä, pidetäänkö Suomen liittoutumattomuutta Moskovassa ylipäänsä uskottavana. Onhan Suomi Naton kumppani ja EU:n jäsen.

- Onko jälleen vaarana joutua taistelemaan yksin suurvaltaa vastaan samalla kun odotetaan improvisoitua ulkomaista apua, jota ei ehkä koskaan tule tai joka tulee myöhässä, Neretnieks kysyy.

Ruotsalaistutkijan johtopäätös on, että Nato-jäsenyys lopulta lisäisi Suomen turvallisuutta.

Kanervalle on ihan sama kummasta päästä sillä tulee jotain...