Jouko Vahtola: Tankit tulee! Taistelu hyökkäysvaunuja vastaan talvisodassa 1939-1940
Tässä kirjassa Vahtola tyrmää väitteet Suomen ruotsalaisten 50% tappioista Summassa. Hän sanoo ettei sotasurmatilasto tue tuollaisia väitteitä. Nyt Vahtola astuu pahasti harhaan, sillä kaatuneiden ja haavoittuneiden lisäksi tappioihin lasketaan myöskin kadonneet ja KARKURIT.
Luultavasti Öhqvist oli arvioissaan hyvinkin lähellä totuutta, sillä joissain kirjoissa mainitaan Summan murtumisen jälkeen Tukilinjan tuntumassa muiden joukkojen lisäksi olleen myöskin Lindman parin sadan miehensä kanssa... alkujaan niitä kerrotaan olleen noin 400.
s. 212 "Öhqvist esittää päiväkirjassaan Lindmanin pataljoonan tappioiksi 11.2. peräti 50 prosenttia pataljoonan vahvuudesta. Sotasurmatilaston mukaan taistelupäivän saldo oli kolmekymmentä kaatunutta, enimmät 4. ja 6. komppaniasta. Ne taistelivat sitkeimmin. Se oli noin 5% kokonaisvahvuudesta. Haavoittuneetkin olivat tappioita, mikä nostaa tappioprosenttia, mutta 50 prosenttiin ei päästä mitenkään."
http://www.docendo.fi/tankit-tulee-taistelu-hyokkaysvaunuja-vastaan-talvisodassa-1939-1940.html
Tässä kirjassa Vahtola tyrmää väitteet Suomen ruotsalaisten 50% tappioista Summassa. Hän sanoo ettei sotasurmatilasto tue tuollaisia väitteitä. Nyt Vahtola astuu pahasti harhaan, sillä kaatuneiden ja haavoittuneiden lisäksi tappioihin lasketaan myöskin kadonneet ja KARKURIT.
Luultavasti Öhqvist oli arvioissaan hyvinkin lähellä totuutta, sillä joissain kirjoissa mainitaan Summan murtumisen jälkeen Tukilinjan tuntumassa muiden joukkojen lisäksi olleen myöskin Lindman parin sadan miehensä kanssa... alkujaan niitä kerrotaan olleen noin 400.
s. 212 "Öhqvist esittää päiväkirjassaan Lindmanin pataljoonan tappioiksi 11.2. peräti 50 prosenttia pataljoonan vahvuudesta. Sotasurmatilaston mukaan taistelupäivän saldo oli kolmekymmentä kaatunutta, enimmät 4. ja 6. komppaniasta. Ne taistelivat sitkeimmin. Se oli noin 5% kokonaisvahvuudesta. Haavoittuneetkin olivat tappioita, mikä nostaa tappioprosenttia, mutta 50 prosenttiin ei päästä mitenkään."
http://www.docendo.fi/tankit-tulee-taistelu-hyokkaysvaunuja-vastaan-talvisodassa-1939-1940.html
Vastaukset 3
Vanhimmat
http://www.docendo.fi/tankit-tulee-taistelu-hyokkaysvaunuja-vastaan-talvisodassa-1939-1940.htmlKun talvisota alkoi, Neuvostoliiton hyökkäystä torjuvat suomalaiset joutuivat vastakkain voimakkaan panssariaseen kanssa. Tiedossa oli, että Suomen armeija oli varautunut panssarien torjuntaan puutteellisesti ja improvisoiden.
Teoksessa tutkitaan ja kuvataan ensimmäistä kertaa talvisotaa panssarivaunuja vastaan käytyjen taistelujen näkökulmasta ja puolustajien kokemusten kautta. Kovia yhteenottoja vihollisen hyökkäysvaunujen kanssa käytiin kaikilla rintamilla Suomenlahdelta Petsamoon. Tankit olivat puolustajille pahin vitsaus, joka pyrittiin eliminoimaan ensimmäisenä.
Miten panssareista selviydyttiin? Kuva polttopulloista ja koivuhaloista tankkien tuhona osoittautuu liioitelluksi ja romantisoiduksi myytiksi. Parhaita aseita olivat Bofors-tykit ja kasapanokset rohkeiden pommarien käsissä. Tykkejä oli vähän, ja joukko-osastot lähes tappelivat saadakseen niitä turvakseen. Kenttätykistö, miinat ja kiviesteet olivat usein ratkaiseva apu. Tärkeintä oli kuitenkin miesten rohkeus ja sitkeys.
Summa ja Lähde olivat ratkaisevia taisteluita, mutta muutkin lujat paikat muistetaan: esimerkiksi Muolaan Kirkkomäki, Oinalan paiseet, Tolvajärven tie, Ruhtinaanmäki, Raate, Kämärä, Tali, Viipuri ja Viipurinlahti. Kamppailu hyökkäysvaunuja vastaan kytketään teoksessa elimellisesti talvisodan kokonaiskulkuun. Näin teoksesta saa varsin kattavan kuvan talvisodasta eri rintamilla.
Tankit tulee! perustuu kauttaaltaan alkuperäislähteisiin, ja siinä on runsas kuvitus.
Jouko Vahtola (s. 1949) toimi vuosina 1982–2013 Oulun yliopiston historian apulaisprofessorina ja professorina ja on nyt eläkkeellä.
Tankit tulee! Taistelu hyökkäysvaunuja vastaan talvisodassa 1939-1940 (Jouko Vahtola)
"Parhaita aseita olivat Bofors-tykit ja kasapanokset rohkeiden pommarien käsissä. Tykkejä oli vähän, ja joukko-osastot lähes tappelivat saadakseen niitä turvakseen. Kenttätykistö, miinat ja kiviesteet olivat usein ratkaiseva apu. Tärkeintä oli kuitenkin miesten rohkeus ja sitkeys."
Voisit lisätä listaan erään aseen, jonka Vahtola vaivautui kunnolla nostamaan pinnalle, eli paljon parjatun Boys-kiväärin. Vahtolan mukaan kyseinen pst-kivääri olikin aivan käyttökelpoinen väline ja tarjosi pst-ryhmille paljon kaivattua hankiliikkuvuutta, jota raskaammilla tykeillä ei oikein tahtonut olla.
s.+212+"Öhqvist+esittää+päiväkirjassaan+Lindmanin+pataljoonan+tappioiksi+11.2.+peräti+50+prosenttia+pataljoonan+vahvuudesta.+Sotasurmatilaston+mukaan+taistelupäivän+saldo+oli+kolmekymmentä+kaatunutta,+enimmät+4.+ja+6.+komppaniasta.+Ne+taistelivat+sitkeimmin.+Se+oli+noin+5%+kokonaisvahvuudesta.+Haavoittuneetkin+olivat+tappioita,+mikä+nostaa+tappioprosenttia,+mutta+50+prosenttiin+ei+päästä+mitenkään."