Grahn-Laasonen kiekkohallin jättituen ja Stubbin kampanjan yhteydestä: "Väitteet perättömiä ja likaisia"
Torstai 9.6.2016 klo 09.49
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) mukaan Tampereen kiekkokeskuksella ja kokoomuksen puheenjohtajakisalla ei ole mitään yhteyttä toisiinsa. Hän ottaa asiaan kantaa Facebookissa.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen puolustaa Tampereen kiekkokeskus-hanketta Facebookissa.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen puolustaa Tampereen kiekkokeskus-hanketta Facebookissa. (ATTE KAJOVA)
LUE MYÖS
Stubb epäilee "likasankokeinoja" kiekkohallikohussa: "Kansallisesti tärkeä hanke"
IL-analyysi: Ostiko Sanni ääniä Alexille? - Opetusministeri junaili jättituen Tampereen kiekkohallille
Iltalehden politiikan erikoistoimittajat Olli Ainola ja Tommi Parkkonen kirjoittivat analyysissaan, että Grahn-Laasosen päätöksellä myönnetyllä 18 miljoonan valtiontuella Tampereen kiekkokeskukselle olisi mahdollisesti pyritty vaikuttamaan Pirkanmaan puoluekokousedustajiin. Grahn-Laasonen on kokoomuksen puheenjohtajakisaa käyvän valtiovarainministeri Alexander Stubbin tukija.
- Iltalehden analyysissä esitetään erittäin kovia, perättömiä syytöksiä, Grahn-Laasonen kirjoittaa Facebook-sivullaan.
Grahn-Laasonen pitää Tampereen areenaa kansallisesti merkittävänä hankkeena, joka tuo urheilulle, kulttuurille ja suurille yleisötapahtumille uusia kansallisen ja kansainvälisen tason edellytyksiä.
- Urheiluministerinä edistän suomalaista urheilua, liikuntaa ja kulttuuria. Se on minun työni, hän huomauttaa.
Ministeri korostaa, että toteutuessaan hankekokonaisuus toisi yli 3500 uutta työpaikkaa ja 100 miljoonan euron lisäyksen valtion verotuloihin. Monitoimiareenan kustannusarvio on 105 miljoonaa euroa.
"Yksimielinen puolto"
Ainolan ja Parkkosen tietojen mukaan kiekkokeskus olisi toteutunut myös ilman valtiontukea.
- Tätä osoittaa se, että Tampereen valtuusto hyväksyi oman rahoitusosuutensa pari viikkoa ennen tietoa Grahn-Laasosen junailemasta tuesta, he kirjoittivat.
Grahn-Laasonen puolestaan sanoo, että Tampereen kaupunki on hakemuksessaan ilmaissut hankkeen tarvitsevan 18 miljoonan euron valtionosuuden, jotta se käynnistyisi.
Ministerin mukaan hallituksen talouspoliittinen valiokunta puolsi hankkeen toteuttamista yksimielisesti. Puolto on kuitenkin ehdollinen, koska yli 15 miljoonan euron investointituki urheilupaikkarakentamiseen vaatii EU-komission luvan.
"Ei pois koulutuksesta"
Liikuntaneuvoston mielestä Tampereen kiekkokeskukselle tulisi osoittaa tukea neljä miljoonaa euroa. Grahn-Laasosen mukaan 14 miljoonan euron lisärahoitus myönnettäisiin palautuneista ja jakamattomista, rahastoiduista veikkausvoittovaroista.
- Monitoimiareenan rakentaminen ei näin vähennä muiden liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitusta. Nämä rahat eivät ole myöskään koulutuksesta pois, Grahn-Laasonen vakuuttaa.
Ministeri kiistää, että Tampereen areenalla ja kokoomuksen puoluekokouksella olisi mitään yhteyttä toisiinsa.
- Tällaiset väitteet ja vihjailut ovat perättömiä ja likaisia. Pidän ikävänä, että perättömyyksiä levitetään, kuka ikinä onkaan asialla. Jos jutussakin mainituilla "pahoilla kielillä" on tarkoitus vaikuttaa kokoomuksen puoluekokoukseen, sitä pidän todella vastenmielisenä, Grahn-Laasonen toteaa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016060921700153_uu.shtml
Torstai 9.6.2016 klo 09.49
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) mukaan Tampereen kiekkokeskuksella ja kokoomuksen puheenjohtajakisalla ei ole mitään yhteyttä toisiinsa. Hän ottaa asiaan kantaa Facebookissa.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen puolustaa Tampereen kiekkokeskus-hanketta Facebookissa.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen puolustaa Tampereen kiekkokeskus-hanketta Facebookissa. (ATTE KAJOVA)
LUE MYÖS
Stubb epäilee "likasankokeinoja" kiekkohallikohussa: "Kansallisesti tärkeä hanke"
IL-analyysi: Ostiko Sanni ääniä Alexille? - Opetusministeri junaili jättituen Tampereen kiekkohallille
Iltalehden politiikan erikoistoimittajat Olli Ainola ja Tommi Parkkonen kirjoittivat analyysissaan, että Grahn-Laasosen päätöksellä myönnetyllä 18 miljoonan valtiontuella Tampereen kiekkokeskukselle olisi mahdollisesti pyritty vaikuttamaan Pirkanmaan puoluekokousedustajiin. Grahn-Laasonen on kokoomuksen puheenjohtajakisaa käyvän valtiovarainministeri Alexander Stubbin tukija.
- Iltalehden analyysissä esitetään erittäin kovia, perättömiä syytöksiä, Grahn-Laasonen kirjoittaa Facebook-sivullaan.
Grahn-Laasonen pitää Tampereen areenaa kansallisesti merkittävänä hankkeena, joka tuo urheilulle, kulttuurille ja suurille yleisötapahtumille uusia kansallisen ja kansainvälisen tason edellytyksiä.
- Urheiluministerinä edistän suomalaista urheilua, liikuntaa ja kulttuuria. Se on minun työni, hän huomauttaa.
Ministeri korostaa, että toteutuessaan hankekokonaisuus toisi yli 3500 uutta työpaikkaa ja 100 miljoonan euron lisäyksen valtion verotuloihin. Monitoimiareenan kustannusarvio on 105 miljoonaa euroa.
"Yksimielinen puolto"
Ainolan ja Parkkosen tietojen mukaan kiekkokeskus olisi toteutunut myös ilman valtiontukea.
- Tätä osoittaa se, että Tampereen valtuusto hyväksyi oman rahoitusosuutensa pari viikkoa ennen tietoa Grahn-Laasosen junailemasta tuesta, he kirjoittivat.
Grahn-Laasonen puolestaan sanoo, että Tampereen kaupunki on hakemuksessaan ilmaissut hankkeen tarvitsevan 18 miljoonan euron valtionosuuden, jotta se käynnistyisi.
Ministerin mukaan hallituksen talouspoliittinen valiokunta puolsi hankkeen toteuttamista yksimielisesti. Puolto on kuitenkin ehdollinen, koska yli 15 miljoonan euron investointituki urheilupaikkarakentamiseen vaatii EU-komission luvan.
"Ei pois koulutuksesta"
Liikuntaneuvoston mielestä Tampereen kiekkokeskukselle tulisi osoittaa tukea neljä miljoonaa euroa. Grahn-Laasosen mukaan 14 miljoonan euron lisärahoitus myönnettäisiin palautuneista ja jakamattomista, rahastoiduista veikkausvoittovaroista.
- Monitoimiareenan rakentaminen ei näin vähennä muiden liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitusta. Nämä rahat eivät ole myöskään koulutuksesta pois, Grahn-Laasonen vakuuttaa.
Ministeri kiistää, että Tampereen areenalla ja kokoomuksen puoluekokouksella olisi mitään yhteyttä toisiinsa.
- Tällaiset väitteet ja vihjailut ovat perättömiä ja likaisia. Pidän ikävänä, että perättömyyksiä levitetään, kuka ikinä onkaan asialla. Jos jutussakin mainituilla "pahoilla kielillä" on tarkoitus vaikuttaa kokoomuksen puoluekokoukseen, sitä pidän todella vastenmielisenä, Grahn-Laasonen toteaa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016060921700153_uu.shtml
Vastaukset 14
Vanhimmat
"Ministeri korostaa, että toteutuessaan hankekokonaisuus toisi yli 3500 uutta työpaikkaa ja 100 miljoonan euron lisäyksen valtion verotuloihin."
Millaiseen laskelmaan väite perustuu? Onko kyse rakennusajan työpaikoista?
kuinka tämä lisää suomen vientiä?
Vientitulojen kottiuttamista tämä ei ainakaan lisää, mutta saadaanhan jälleen aikaiseksi tulonsiirto puolueita lähellä oleville rakennusliikkeiden omistajille meiltä muilta.
valtiontukea.
valtiontukea.
valtiontukea.
valtiontukea.
valtiontukea.
SUOMESSA EI SAADA MITÄÄN AIKASEKSI ILMAN TUKEA!! VEROT!
Tampere päättää isosta rakennushankkeesta suljetuin ovin – laillista vai ei?
Tampereella valtuusto päättää miljoonien rakennushankkeesta suljetuin ovin. Kysyimme Kuntaliiton lakimieheltä, voiko kunta vapaasti päättää käsittelyn julkisuudesta.
Kunnilla on melko paljon harkintavaltaa sen suhteen, mitä asioita päätöksenteossa käsitellään julkisesti.
Tampereella kaupunginvaltuusto käsittelee esimerkiksi Kansi ja Areena -hanketta toukokuun kokouksessaan suljetuin ovin. Perusteluksi kerrotaan pörssiyhtiön liikesalaisuudet.
Suomen Kuntaliiton lakimies Tarja Krakau sanoo, että kuntalaki mahdollistaa ovien sulkemisen, jos esillä on asia tai asiakirja, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi. Muissakin tapauksissa näin voidaan tehdä, sanoo Krakau.
– Valtuusto voi muustakin painavasta syystä päättää asian käsittelystä suljetuin ovin. Painava syy voi olla kunnan edun turvaaminen hankinnassa tai yrityskaupassa. Kunnilla on aika laaja harkintavalta tässä.
Julkisuuslaki suojaa yrityssalaisuuksia
Kuntalain lisäksi julkisuuslaki voi vaikuttaa kunnallisen päätöksenteon avoimuuteen, jos käsittelyssä on liikesalaisuuksia.
– Julkisuuslaissa salassa pidettäviin asiakirjoihin kuuluvat muun muassa yritysten liikesalaisuudet. Siinä mielessä esimerkiksi Tampereen valtuuston ratkaisu vaikuttaisi asianmukaiselta.
Mutta miten käy päätöksenteon avoimuuden, jos ovet eivät ole auki kuntalaisille? Krakaun mukaan laki on laki, johon kuntalaisten on tyytyminen.
– Suljetuissa kokouksissa käsitellyt asiat ovat myös salassa pidettäviä. Jos laissa on peruste kokouksen sulkemiseen, yleisö ei voi olla läsnä.
AL: Tampereen valtuutetuilta on pimitetty tietoa monitoimiareenan sijoittajista
Tampereen kaupunginvaltuusto päättää Kansi ja areena -hankkeen toteutuksesta ensi maanantaina. Aamulehden mukaan valtuutetuille toimitetussa aineistosta on poistettu tietoa hankkeen sijoittajista.
Tampereen valtuusto valmistautuu päättämään rautatien päälle suunnitellusta monitoimiareenasta ilman kaikkia keskeisiä tietoja. Aamulehden mukaan valtuutetuille etukäteen toimitetusta aineistosta on poistettu tiedot Kansi ja areena -hankkeen sijoittajista.
Kaupunginhallitus hyväksyi hiljattain omalta osaltaan rakennusyhtiö SRV:n hankkeen toteuttajaksi. Muita osapuolia ovat Tampereen kaupunki ja sijoittajat. Valtuusto päättää hankinnasta ensi maanantaina – suljetuin ovin.
Aamulehden tietojen mukaan valtuutetut saavat tiedon sijoittajista vasta maanantain kokouksessa.
Myös valtuutetut kaipaavat lisätietoa hankkeesta. SDP:n Aila Dündar-Järvinen tiedustelee valtuustokyselyssään, onko valtuutetuille toimitettu kaikki tarvittava tieto päätöksentekoa varten. Dündar-Järvinen kaipaa tarkempaa tietoa hankkeen kustannuksista ja siitä, miten kaupunki varautuu siihen, jos liiketoimintakonsepti ei toimi.
MOT: Vapaamuurarit hallitsevat ja uhkailevat suomalaisissa kaupungeissa
Vapaamuurarit ovat sopineet suurista rakennushankkeista ja uhkailleet "ikävillä seurauksilla", TV1:n MOT kertoi.
Vapaamuurareihin keskittyneessä maanantai-illan Ylen MOT-ohjelmassa esitettiin syytöksiä, joiden mukaan järjestö käyttäisi suurta valtaa suomalaisissa kaupungeissa.
Turun kaupungin entisen yleissuunnitteluarkkitehdin Jukka Paason mukaan vapaamuurarit ovat vaikuttaneet suuresti Turun ulkoilmeeseen.
- Se toteutuu varmaan kaavoituksessa, kun tontteja jaetaan ja urakat jaetaan. Siinä ovat rahavalta, poliittinen valta ja virkavalta yhteistyössä.
Paaso joutui toimessaan MOT:n mukaan vapaamuurarien painostuksen kohteeksi.
- Minulle on sanottu suoraan, että jos teen työni hyvin, niin se ei auta mitään. Joustavuutta pitää olla toisella tavalla. Se tarkoittaa, että asioita pitää valmistella siten, että joku menee läpi, vaikka se olisi lainvastaista. Jos ei suostu siihen, niin joutuu vaikeuksiin, Paaso kuvailee MOT:ssa.
MOT:n vapaamuurari-ohjelmassa kerrotaan, että myös sen tekijöitä varoitettiin "mahdollisista, ikävistä seurauksista".
MOT kertoo, että Seinäjoen suurissa rakennushankkeissa olisi ollut taustalla "vapaamuurariketju".
- 2000-luvun puolivälissä meillä oli sellainen tilanne, että kaupunginjohtaja, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja suurimman rakennusliikkeen toimitusjohtaja kuuluivat vapaamuurareihin ja käsittääkseni samaan loosiin. Samaan aikaan suurin osa kaupungin rakennusurakoista meni tälle rakennusyhtiölle, kaupunginvaltuutettu, toimittaja Erkki Valtamäki sanoi.
MOT esittää myös, että Tampereella vapaamuurareilla olisi merkittävä rooli keskustatunnelihankkeessa.
Rakenteellinen korruptio selittää Suomen nykytilan
Transparency International on Berliinssä toimiva kansainvälisten liikeyritysten omistama järjestö. Se listaa maailman maat järjestykseen niissä olevan korruption perusteella.
Suomi on ollut vähiten korruptoituneiden maiden joukossa. Usein jopa ykkösenä. Kuten muissakin mittauksissa, mittauksen tulos riippuu tässäkin tapauksessa siitä, mitä mitataan ja miten.
Kansainvälisten yritysten kannalta haitallista korruptiota on se, mikä haittaa liiketoimintaa. Sellaista on vaikkapa virkamiesten lahjominen. Se aiheuttaa kustannuksia. Sen sijaan rakenteellinen korruptio voi olla jopa hyödyksi liiketoimille. Rakenteellista korruptiota on lakien ja säädösten venyttäminen joidenkin eduksi tai vallan, asemien ja julkisten varojen jakaminen esim. poliittisin perustein.
Transparencyn korruptiomittaus ei tunnista rakenteellista korruptiota. Suomen lakikaan ei sitä kiellä. Rakenteellinen korruptio on siis ainakin suurelta osin laillista.
Suomen poliittinen järjestelmä on rakenteellisen korruption läpitunkema. Valtapuolueiden käytössä ovat puoluetuki, puoluekuri ja poliittiset virkanimitykset. Kuvaa täydentää julkisten varojen jakaminen valtapuolueiden järjestöille ja median hallinta. Se on tarkoittanut, että avointa julkista keskustelua ei ole käyty niistä asioista, jotka ovat vallanpitäjille kiusallisimpia.
1970-luvun alussa luotua, verovaroista maksettavaa puoluetukea perusteltiin sillä, että sen piti tehdä puolueet riippumattomiksi elinkeinoelämästä. Näemme nyt, että elinkeinoelämän järjestöt ja yritykset rahoittavat valtapuolueita merkittävästi. Kansanedustajien lukumäärän mukaan maksettava, nyt noin 40 miljoonan euron vuotuinen puoluetuki on kylläkin tehnyt valtapuolueet riippumattomiksi kansalaisista. Jopa omista jäsenistään. Valtapuolueet voivat ostaa äänet vaaleissa äänestäjien maksamilla verorahoilla. Tätä helpottaa, että samat puolueet hallitsevat suurta osaa mediasta.
Puoluekuri on vielä varmistamassa, että valitut edustajat varmasti toimivat kuten hyväveliverkostot haluavat. Vaikka Suomen perustuslain 29 § selkeästi kieltää puoluekurin, valtapuolueet määräävät yleisesti miten kansalaisten vaaleissa valitseman edustajan on eduskunnassa äänestettävä. Uutiskynnyksen ylittää äänestys, jossa kansanedustaja voi äänestää miten haluaa.
Rakenteellinen korruptio selittää Suomen nykytilan. Se selittää, miksi on tehty ja tehdään kansalaisten enemmistön tahdon vastaisia päätöksiä ja miten on mahdollista, että sellaisia voidaan tehdä.
Kansalaisten enemmistön tahdon vastaisista päätöksistä esimerkiksi käy kolme asiakokonaisuutta. Eriarvoisuutta lisäävä politiikka, vallan siirtäminen Suomesta EU:lle ja Suomen sitominen sotilaalliseen liittoutumiseen EU:n ja Naton kautta.
Kansalaisten tahto ei ratkaise poliittisten päätösten sisältöä, koska vallanpitäjät samaistuvat enemmän taloudelliseen eliittiin kuin äänestäjiinsä. Kansalaisten enemmistön tahdon vastaisia päätöksiä on mahdollista tehdä, koska päättäjät eivät ole riippuvaisia äänestäjistään, vaan ovat luoneet systeemin, joka voi hallita julkisuutta ja ostaa äänet vaaleissa.
Tällainen demokratian, kansanvallan rappio kestää aikansa. On luultavaa ja toivottavaa, että monilla suomalaisilla on mielikuva toisenlaisesta politiikasta. Aidommasta demokratiasta, joka pyrkii avoimen julkisen keskustelun kautta löytämään kestäviä ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Ja joka aidosti kuuntelee kansalaisia. Laillisuuden lisäksi on kysyttävä mikä on oikein ja mikä väärin. Ja kenen ehdoilla ja keiden hyväksi päätöksiä tehdään.
Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja
Poliisi epäilee Stubbin päälle nestettä heittänyttä miestä vahingonteosta
Alexander Stubbin päälle hyökättiin kahvilassa Tampereella – hyökkääjä huusi ”valehtelija”
Valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok) päälle heitettiin jotakin nestettä Linkosuon kahvilassa Tampereen Koskikeskuksessa puoli viiden aikaan maanantai-iltapäivällä.
Hyökkääjä heitti mukillisen nestettä ja huusi samalla ”valehtelija”.
Kaksi Stubbin turvamiestä tarttui nesteen heittäjää hartioista ja raahasi hänet ulos kahvilasta, mutta mies jatkoi silti huutelua.
Turvamiehet luovuttivat hyökkääjän poliisille, joka aloitti alkuillasta miehen kuulustelun. Poliisi epäilee häntä alustavasti vahingontekorikoksesta. Poliisin mukaan mies ei tehnyt kiinni otettaessa aggressiivista vastarintaa.
Välittömästi hyökkäyksen jälkeen Stubbin avustajat ohjasivat tämän Koskikeskuksen aulaan.
Paikalla olleen HS:n toimittaja Jyrki Iivosen mukaan Stubb vaikutti hämmentyneeltä. Hän otti aulassa kravatin pois ja palasi pian takaisin kahvilaan.
Paikalla oli arviolta noin 60 ihmistä, joista osa taputti, kun Stubb tuli takaisin. Stubb jatkoi välikohtauksen jälkeen ihmisten kättelemistä.
Stubb sanoi Iivoselle, että hänen päälleen hyökättiin, mutta ei halunnut kommentoida asiaa enempää. Hän kuitenkin arveli, että neste oli Coca-Colaa.
Viiden jälkeen iltapäivällä Stubb kommentoi välikohtausta Twitterissä: ”Saa haastaa. Saa vaatia perusteluita. Saa olla eri mieltä. Kunnioitetaan kuitenkin toistemme koskemattomuutta. Hoidetaan asiat puhumalla.”
Saa haastaa. Saa vaatia perusteluita. Saa olla eri mieltä. Kunnioitetaan kuitenkin toistemme koskemattomuutta. Hoidetaan asiat puhumalla.
— Alexander Stubb (@alexstubb) November 30, 2015
Stubbin päälle nestettä heittänyt mies oli ollut kahvilassa odottamassa Stubbia, joka oli aiemmin ilmoittanut tapaavansa tamperelaisia Koskikeskuksessa maanantaina kello 16. Stubb saapui paikalle noin kello 16.20, ja mies hyökkäsi hänen kimppuunsa lähes saman tien. Iivonen arvioi, että mies oli ehkä hiukan yli 30-vuotias.
Stubb oli aiemmin tänään luennoimassa Tampereen yliopistolla, jossa aiheeksi nousi kiistelty hallintarekisterihanke.
http://www.hs.fi/politiikka/a1448858666104
SRV: Näin työeläkerahat pannaan poikimaan. Ilmarinen tilasi taannoin Finnairille uuden pääkonttorin, mutta kohu vaimeni, jos sitä ehti ollakaan. https://www.srv.fi/srv-yhtiona/sijoittajat/osakkeenomistajat/suurimmat-osakkeenomistajat
https://fi.wikipedia.org/wiki/SRV-yhtiöt
Seura: Ministeri Toivakan perheen veroparatiisijärjestely edelleen voimassa
Torstai 9.6.2016 klo 11.28
Seura-lehden mukaan ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakan (kok) perheen veroparatiisijärjestely on edelleen voimassa. Ministeri on antanut ymmärtää, että järjestely on ollut mennyttä, toteutumatonta historiaa.
Seura-lehti on tutkinut Lenita Toivakan perheen liiketoimien yhteyksiä Belgiaan rekisteröityyn Vacca-Invest -nimiseen yhtiöön. (JOHN PALMÉN)
Seura-lehti on tutkinut ministerin Toivakan perheen liiketoimien yhteyksiä Belgiaan rekisteröityyn Vacca-Invest -nimiseen yhtiöön. Kyseisen belgialaisyhtiön omistajia ovat ministeri ja puolisonsa Jukka Toivakka, sekä heidän lapsensa ja Jukka Toivakan veli perheineen.
Vacca-Invest puolestaan omistaa kokonaan K5 Kiinteistökehitys -nimisen suomalaisyhtiön. Tämä K5 -yhtiö omistaa enemmistön Jamankulma-nimisestä kiinteistöosakeyhtiöstä Mikkelissä. Jamankulma on Seuran mukaan yhtä kuin kauppakeskus Akselin torin puoleinen kulma Mikkelissä.
Ainoa Seuran löytämä selitys tälle Belgian kautta ketjutetulle omistukselle on, että kauppakeskuksen siivua myytäessä ei myyntivoitosta perittäisi veroa, koska myyjänä olisi belgialainen yhtiö. Jos belgialaisyhtiö sitten maksaisi suomalaisille omistajilleen osinkoa, ei niitäkään EU-lainsäädännön mukaan verotettaisi.
Ministeri Toivakka on julkisuudessa korostanut, että belgialaisyhtiö perustettiin tilanteessa, jossa oli suunnitelmia kauppakeskuksen myynnistä ulkomaiselle ostajalle.
- Tämä kauppa ei kuitenkaan koskaan toteutunut ja tämä yhtiö ei ollut minkään näköisessä aktiivisessa toiminnassa missään vaiheessa, ministeri Toivakka sanoi MTV:n Huomenta Suomessa reilu kuukausi takaperin.
Seuran mukaan Toivakoiden järjestely on tosiasiassa edelleen voimassa ja luo veroetuja heti, kun yhtiö joskus myydään. Belgian verolakien mukaan yli kaksi vuotta omistettujen osakkeiden myyntivoitto on verovapaata tuloa.
Lehden artikkelissa kerrotaan lisäksi muun muassa, että on lainvastaista, että K5 Kiinteistökehityksen kaupparekisteriin rekisteröidyssä tilinpäätöksessä ei kerrota, että sen emoyhtiö on belgialainen Vacca-Invest.
Lähde: Seura
Sadan+vuoden+salassapito
Kummola Tampereen areenan rahoituskohusta: ”Naurettavin juttu, mitä olen vuosiin nähnyt”
Kotimaa9.6. 13.49 Päivitetty 14.08 Pekka Lassila
Sami Lindfors Aamulehti
Kansainvälisen jääkiekkoliiton varapuheenjohtaja, entinen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja, Kalervo Kummola kuvailee Iltalehden analyysiartikkelia ”uskomattomaksi tarinaksi”.
– Naurettavin juttu, mitä olen vuosiin nähnyt.
Iltalehden analyysissa epäillään opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) ostaneen ääniä Alexander Stubbille kokoomuksen puoluejohtajakisaan myöntämällä Tampereen uudelle areenalle 18 miljoonaa euroa valtionavustusta. Lehti väittää, että Grahn-Laasonen olisi myöntänyt 14 miljoonaa euroa lisää hankkeelle ja ohittanut päätöksessä liikuntaneuvoston ja yritystukineuvottelukunnan.
Päätös on Iltalehden lähteiden mukaan tullut yllätyksenä sisäpiiriin kuulumattomille vaikuttajille.
– Me olemme seitsemän vuotta valmistelleet tätä asiaa, ei se ole tullut puskista. Monen hallituksen kanssa on neuvoteltu. Olemme erittäin tyytyväisiä hallituksen päätöksestä, tämä hanke tuo paljon hyvää Tampereen seudulle, Kummola sanoo.
Iltalehti kirjoittaa, että lisätukipäätös syntyi vasta sen jälkeen, kun Kummola oli vieraillut OKM:ssä. Kummola on vaikuttaja paitsi urheilupiireissä, myös kokoomuksessa. Iltalehden mukaan päätöksen jälkeen Pirkanmaalla olisi alkanut kampanjointi Stubbin puolesta.
– Tätä on lobattu moneen suuntaan ja monen asiaan liittyvän ministerin kanssa on keskusteltu. Pitää paikkansa, että pormestarin (Anna-Kaisa Ikonen, kok.) johdolla kävimme esittelemässä hanketta ministerille ja ministeriön korkeimmille virkamiehille. Näinhän tämä normaalisti menee. Ilman esittelyjä ei tällaisia rahoja saada koskaan, Kummola kertoo.
Hän pitää väitteitä pirkanmaalaisten kokoomuslaisten äänien ostamisesta Stubbille roskapuheena.
– Joku yrittää vaikuttaa puoluekokoukseen tällaisella roskalla. Törkeä yritys vaikuttaa asiaan. Puheet kääntyvät levittäjää itseään vastaan, kuka ikinä se onkin. Itse en aio edes osallistua puoluekokoukseen, kun en ole enää puolue-elimissä mukana.
Tiistaina tuomittu Jukka Vihriälä keskustan kunniajäseneksi
Torstai 9.6.2016 klo 14.15
Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja Jukka Vihriälä tuomittiin tiistaina törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Viikonloppuna keskusta kutsuu hänet puolueen kunniajäseneksi.
Korkein oikeus piti Vihriälän lahjusrikosta törkeänä ja korotti hovioikeuden antamaa rangaistusta kuudella kuukaudella tällä viikolla antamassaan tuomiossa.
Korkein oikeus piti Vihriälän lahjusrikosta törkeänä ja korotti hovioikeuden antamaa rangaistusta kuudella kuukaudella tällä viikolla antamassaan tuomiossa. (JOHN PALMÉN)
TAUSTA
RAY:n hallituksen ex-pj:n tuomio lahjusjutussa nousi korkeimmassa oikeudessa
Keskustan puoluekokouksessa Seinäjoella kutsutaan puolueen kunniajäseniksi kaikkiaan 55 henkilöä. Kukitettavien joukossa on myös vuosina 1983-2007 keskustan kansanedustajana istunut Jukka Vihriälä, 70.
Tiistaina korkein oikeus tuomitsi Vihriälän vuoden ja kahden kuukauden pituiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Korkein oikeus piti Vihriälän lahjusrikosta törkeänä ja korotti hovioikeuden antamaa rangaistusta kuudella kuukaudella. Vihriälä joutuu palauttamaan lahjusrikoksella saatuja varoja valtiolle yhteensä 35 000 euroa.
Tuomio liittyy kansanedustaja Vihriälän asemaan Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) hallituksen puheenjohtajana. Korkeimman oikeuden mukaan Vihriälä vastaanotti etuuksia keskustataustaiselta Nuorisosäätiöltä ja sitä lähellä olevilta yhtiöiltä muun muassa ylihintaisten taulukauppojen yhteydessä vuosina 2001-2007. Samaan aikaan Nuorisosäätiölle myönnettiin suuria avustuksia Vihriälän johtaman RAY:n hallituksen ehdotusten mukaisesti.
Vihriälä kertoi tiistaina olevansa pettynyt tuomioon. Hän katsoo tehneensä virheen, mutta ei rikosta.
- En aio lopettaa poliittista toimintaani. Niin kauan kuin on voimia, pysyn jollakin tavalla mukana, Vihriälä kertoi Ylelle.
Kunniajäseniksi kutsuttavien listalla on lukuisia muitakin valtakunnallisesti tunnettuja keskustavaikuttajia, mm. valtiotieteen tohtori Risto Volanen, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila, professori Kari Hokkanen, entinen kansanedustaja Mirja Ryynänen ja entinen ministeri Martti Pura.
RAY ja Vanhanen
Keskusta kukittaa sunnuntaina puolueen puheenjohtajaksi eduskuntaryhmän puheenjohtajan, entisen pääministerin Matti Vanhasen. Myös Vanhanen oli vaikeuksissa RAY:n tukien jaon suhteen.
Keskusrikospoliisi alkoi tammikuussa 2010 selvittää, onko Vanhasta syytä epäillä rikoksesta päätettäessä RAY:n rahojen jaossa. Vanhanen oli pääministerinä johtanut valtioneuvoston istuntoja, joissa hyväksyttiin RAY:n avustuslistat. Avustuksia meni myös Nuorisosäätiölle, josta Vanhanen oli saanut merkittävää vaalitukea erityisesti vuoden 2006 presidentinvaaleihin.
Oikeuskansleri Jaakko Jonkan mukaan Vanhanen oli ollut esteellinen osallistumaan valtioneuvoston yleisistuntoihin, joissa päätettiin RAY:n avustusten myöntämisestä Nuorisosäätiölle. Edelleen Jonkan mukaan asiaa olisi arvioitava myös rikosoikeudellisesti.
Keskusrikospoliisin tutkinnan jälkeen valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen arveli, että näyttö Vanhasta vastaan ylitti kyllä tutkintakynnyksen, mutta syytekynnys valtakunnanoikeudessa olisi korkeampi.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi helmikuussa 2011 lausunnossaan, että Vanhanen oli rikkonut tuottamuksellisesti virkavelvollisuuttaan. Vanhasen menettely ei valiokunnan mukaan kuitenkaan ollut törkeän huolimatonta. Vanhanen vältti valtakunnanoikeuden.