Ydinvoima on monella tavalla ongelmallinen ja hyvin tekninen energiantuotantotapa, jonka yksityiskohtaista toimintatapaa ei tavallisen ihmisen tarvitsekaan tietää. Kaikkein tärkeintä on tietää ydinsähkön tuotannon terveys- ja ympäristövaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Ydinsähkön tuotannon ympäristö- ja terveysvaikutukset alkavat jo ydinvoimaloiden tarvitseman polttoaineen hankinnasta, nykyisin enimmäkseen uraanikaivoksista. Uraanikaivosten ympäristö- ja terveyshaitoista paljon tietoa: http://www.sll.fi/mita-me-teemme/kaivostoiminta/uraani
Ydinvoimalan voidaan kuvitella olevan rakennus, jonne ulkopuolelta tuodaan jotakin, mm. polttoainetta, ja joka antaa jotakin ulkopuolelle, mm. sähköä. Ydinvoimalan ympäristövaikutukset alkavat jo tuon rakennuksen rakentamisesta, mutta tuotetun ydinjätteen osalta ne päättyvät vasta yli kahdensadantuhannen vuoden kuluttua, eikä kokonaan vielä silloinkaan. Esimerkki ydinvoimalan ympäristövaikutuksista Fortumin ydinvoimalasta vuonna 2014:
http://fortum.com/fi/energiantuotanto/ydinvoima/loviisan_voimalaitos/ymparistovaikutukset/sivut/default.aspx
Ydinsähkön tuotannon ympäristö- ja terveysvaikutukset alkavat jo ydinvoimaloiden tarvitseman polttoaineen hankinnasta, nykyisin enimmäkseen uraanikaivoksista. Uraanikaivosten ympäristö- ja terveyshaitoista paljon tietoa: http://www.sll.fi/mita-me-teemme/kaivostoiminta/uraani
Ydinvoimalan voidaan kuvitella olevan rakennus, jonne ulkopuolelta tuodaan jotakin, mm. polttoainetta, ja joka antaa jotakin ulkopuolelle, mm. sähköä. Ydinvoimalan ympäristövaikutukset alkavat jo tuon rakennuksen rakentamisesta, mutta tuotetun ydinjätteen osalta ne päättyvät vasta yli kahdensadantuhannen vuoden kuluttua, eikä kokonaan vielä silloinkaan. Esimerkki ydinvoimalan ympäristövaikutuksista Fortumin ydinvoimalasta vuonna 2014:
http://fortum.com/fi/energiantuotanto/ydinvoima/loviisan_voimalaitos/ymparistovaikutukset/sivut/default.aspx
Vastaukset 34
Vanhimmat
Lukaisin tuon Suomen luonnonsuojeluliiton tekstin uraanin tuotannosta ja valitettavasti täytyy todeta että se on aika syvältä. Nykyään suunnilleen puolet uraanista tuotetaan poranreikäuuttomenetelmällä jolloin ei synny lainkaan jätteitä; maankamarasta uutetaan vain selektiivisesti uraani. Toinen aika yleinen tapa on uraanin erottaminen sivutuotteena muun kaivostoiminnan yhteydessä (esim. maailman 4. suurin kuparikaivos Olympic dam). Silloin itse asiassa vähennetään radioaktiivisten jätteiden määrä sillä muuten uraania menisi jätevirtoihin. Kanadassa louhitaan hyvin rikkaita uraaniesiintymiä jolloin jätteiden määrä jää pieneksi ja ne voidaan palauttaa loppuun louhittuihin kaivosonkaloihin.
Uraanikaivostoiminnassa oli epäkohtia vuosikymmeniä sitten kun uraania louhittiin erityisesti ydinasetuotantoa varteen ympäristöstä piittaamatta. Mutta kyllä Suomen luonnonsuojeluliiton tekstien pitäisi heijastella nykyistä tilannetta eikä vuosikymmenien takaista. Tuo ei ole vahinko vaan tahallista harhaanjohtamista. On erittäin ikävää että valtionapua saava liitto syyllistyy sellaiseen.
Parastahan olisi palauttaa uraani sinne mistä se otettiinkin. Uraanin terveysvaikutuksista:
http://uraanitieto.tormunet.fi/esitykset/URAANIKOLI07.pdf
https://www.stuk.fi/-/mita-terveyshaittoja-uraani-aiheuttaa-
http://energia.fi/julkaisut/hyva-tietaa-uraanista
Tuossa asiantuntevampaa tekstiä uraanintuotannosta.
Samalta sivustolta lisää "hyvä tietää" -julkaisuja: http://energia.fi/julkaisut/14
Aloittaja ainakin paljasti oman ydinvoimatietämyksensä tason joka perustuu johonkin 70-luvun propagandaan.
Kannattaisi päivittää tietonsa mutta siinä on tietysti ydinvoiman vastustajilla se ongelma että vastustamisen argumentit kävisivät vähiin.
Normaalisti ja epänormaalisti toimivan ydinvoimalan ympäristöystävällisyys
"Merkittävimmät ydinvoiman ympäristövaikutukset liittyvät ydinturvallisuuteen, ydinjätteiden hallintaan ja jäähdytysvesien vaikutuksiin vesistössä.
Ydinvoiman merkittävin käytön aikainen ympäristövaikutus on jäähdytysvesien aiheuttama veden lämmönnousu ydinvoimalaitoksen välittömässä ympäristössä, kun käytössä on merivesijäähdytys"
http://annualreport2014.fortum.com/fi/liiketoiminta/fortumin-liiketoiminta/ydinvoima/ymparistovaikutukset/
Fortum sanoo ensimmäisessä kappaleessa oleellisen. Kun puhutaan ydinvoiman ympäristöystävällisyydestä, tarkoitetaan yleensä 'normaalisti toimivan' ydinvoiman ympäristöystävällisyyttä, mutta sitä sanontaa ei haluta käyttää esimerkiksi siksi, että tiedetään mm. tämä:
- Tshernobylin ydinkatastrofin v. 1986 kahden pahimmin saastuneen alueen yhteispinta-ala on n. 10000km2. Alue on yhtä suuri kuin noin 10km suora väylä Helsinki-Inari -välille.
Itse Tshernobylin alue keikkuu jatkuvasti maailman 10 saastuneimman paikan joukkossa, nyt löysin sivuston, jossa se on luokiteltu maailman 10 myrkyllisimmän paikan joukkoon /1/. On aikamoinen vitsi väittää tekniikkaa, joka sen sai aikaan, ympäristöystävälliseksi.
Ja kyllä se on muistettava, että kaikki maailman radioaktiivisesti saastuneet alueet pysyvät radioaktiivisesti saastuneina alueina vähintäänkin useita satoja vuosia, mutta voidaan puhua miljoonistakin vuosista. Ne ovat vain parin, kolmen, itsekkään ihmissukupolven perintö tuleville jälkeläisilleen.
/1/ http://howafrica.com/top-10-toxic-places-planet-27-photos/
Meinaako ne sen sulaneen 80-luvulla rakennetun Tsernobylin reaktorin tuoda Suomeen?
Jokainen ydinvoimala voi aiheuttaa samanlaiset ja suuremmatkin ympäristövahingot kuin Tshernobylin ydinvoimala aiheutti.
Mahdollisuus siihen taitaa olla kuitenkin vähän pienempi(toivottavasti nolla) nykyaikana ja tekniikalla kuin 80-luvun Ukrainassa missä käytettiin suunnitteluvirhellisiä RBMK reaktoreita ja ohitettiin varo-ja turvallisuustoimet.
Edellytyksenä on tietenkin se, että reaktorissa on mahdollista olla vähintään samaa saastemäärää vastaava määrä ydinmateriaalia kuin Tshernobylin ydinreaktorista lensi ilmoihin.
Taustatiedoksi :
THL eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on sosiaali- ja terveysministeriön alainen tutkimus- ja kehittämislaitos.
THL on antanut vuonna 2010 kolme lausuntoa ydinvoiman terveysvaikutuksista.
Tämä lausunto pohjautuu pääasiassa niihin.
Keskeiset päätelmät noissa lausunnoissa olivat seuraavat.
Polttoaineen hankkimisesta aiheutuvat riskit vastaavat fossiilisen polttoaineen hankinnasta aiheutuvia riskejä tai ovat niitä pienempiä.
Normaalitoiminnan radioaktiiviset päästöt ovat niin pienet, että niistä aiheutuva syöpäriski on vain teoreettinen. Olennaiset tarkasteltavat päästöt ovatkin pienhiukkaset ja hiilidioksidi, joiden suhteen ydinvoima on paljon parempi kuin polttoprosesseihin pohjautuvat energiamuodot ja erityisesti fossiiliset polttoaineet.
Merkittävin ydinvoimalaonnettomuudesta aiheutuva terveysriski on syöpäriski, joka on paljon pienempi kuin polttoon perustuvasta energiantuotannosta aiheutuva syöpäriski. Merkittävä ero on siinä, että fossiilinen energiantuotanto aiheuttaa riskiä koko normaalin toimintansa ajan, ydinvoima vain suuronnettomuuden sattuessa.
Ydinvoima on ainoa energiantuotantomuoto, joka on velvoitettu hoitamaan jätekysymyksensä tuhansien vuosien tähtäimellä. Ensimmäisten tuhansien vuosien turvallisuudesta on suuri yksimielisyys, mahdolliset jäljellä olevat teoreettiset ja jätteen vanhenemisen radikaalisti pienentämät riskit altistua säteilylle paikallisesti voivat toteutua vain satojentuhansien vuosien aikaperspektiivissä.
Yhteiskunnan ja väestön kannalta on parempi, että yhteiskunta ottaa vastuun terveysvaikutuksista mahdollisen suuronnettomuuden jälkeen, koska sairastumisia ei voi erottaa muusta sairastuvuudesta samoihin tauteihin. Varat kerätään mm. energiantuotantoa verottamalla. Tällöin ydinvoimaa ei tule asettaa eri asemaan kuin fossiilista energiantuotantoa.
Tärkein eettinen ratkaisu tehdään siinä, halutaanko jatkaa fossiilisen energiantuotannon kautta monine riskeineen. Ydinvoiman ohella tarvitaan monia muitakin vaihtoehtoja, mutta ilman ydinvoimaa tuetaan fossiilisen energiantuotannon jatkumista.
Kaksi ilmaan joutuvien epäpuhtauksien aiheuttamaa riskiä ovat pitkällä tähtäimellä ilmastonmuutos ja välittömät ilmansaasteiden terveysvaikutukset. Onnellinen tilanne on se, että kumpaakin voidaan samanaikaisesti vähentää siirtymällä säästön ohella niin nopeasti kuin mahdollista fossiilisesta energiantuotannosta ydinenergiaan ja muihin vähäpäästöisiin energiantuotantomuotoihin.
Tosi hupaisaa: "Ydinvoima on ainoa energiantuotantomuoto, joka on velvoitettu hoitamaan jätekysymyksensä tuhansien vuosien tähtäimellä." :D
Todellisuudessa "Ydinvoima on ainoa energiantuotantomuoto, jonka on kyettävä hoitamaan jätekysymyksensä tuhansien vuosien tähtäimellä."
Kukaan meistä ei elä niin kauan, että näkisi, onko homma kyetty hoitamaan noin.
Viitteen kaipaajalle:
THL:n lausunto sosiaali- ja terveyslautakunnalle 2014
Asianumero THL/13/4.00.00/2014
Lukekaapa 1950-60 luvun kirjoituksia ydinvoimasta jossa sen luvattiin tuovan liki ilmaista sähköä rajattomasti.
Ainakaan tämä kustannuslupaus ei ole toteutunut. Ydinvoima on kallista ja kallistuu yhä.
Eipäs siitö tullutkaan sitä halvan sähkön unelmaa. Tässä ei ainkaan mikään "halpuutus" prosessi ole toiminut.
Sähkö on suomessa nyt halvempaa kuin koskaan ennen ja huomattava osa siitä tehdään juuri ydinvoimalla. Suomeen tuodaan ja toki osin ja aika-ajoin myös viedään eteenpäin, lähinnä viroon, sekä suomessa että ruotsissa ja venäjällä siis myös ydinvoimalla tuotettua sähköä. Sähköenergia on nyt edullisimmillaan liki ilmaista, siis "lupaus" on käytännössä toteutunut. Miten se ydinvoima siis on kallista, mistä minä kuluttaja ylipäätään tiedän, milloin kulutan ydinvoimalan sähköä ja milloin jotain muuta?.
TVOn tilinpäätöksen mukaan Olkiluodon laitoksen sähkön omakustannushinta oli viime vuonna 19,1 euroa/MWh. Tuulivoiman kustannus oli viime vuonna 105 euroa/MWh ja valtaosan siitä kustansivat veronmaksajat.
19,1 euroa/MWh on yhtä kuin reilut kaksi senttiä/kWh, ja jokseenkin omakustannushintaan tuottajat nyt joutuvat sähköä myymään! Pohjoismaisessa sähköpörssissä Nordpoolissa hinnat ovat välillä alle 10 Euroa/MWh, ja suurimman osan ajasta 20- 25 Eurossa, eli juuri siinä esim. Olkiluodon omakustannushinnan tuntumassa!. Sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoa harjoittavat toimijat, siis lähinnä isompien kaupunkien energiayhtiöt, voivat sentään tehdä jonkinlaista tiliä kaukolämmön myynnillä, vähäistä sekin tietysti kesäaikaan.
Olen kuullut alan ihmisten vinoilevan, että TVO:n on kannattavampaa pitää valmistumaisillaan oleva voimala edelleen valmistumaisillaan olevana sen sijaan että se todella otettaisiin käyttöön: Jos suomen sähkömarkkinoille tässä tilanteessa vielä heitettäisiin 1700 MW:n verran lisää halpaa sähköntuotantokapasiteeettia, seuraisi siitä kaiken kaikkiaan tuottajahintojen romahtaminen edelleen, eli myös TVO:n jo käytössä olevan voimalan suunnilleen omakustannushintaan myytävän sähkön hinta putoaisi entisestään....
Tuo on erittäin tärkeää tietää ydinvoimasta!
" 123475
12.6.2016 16:41
...
Olen kuullut alan ihmisten vinoilevan, että TVO:n on kannattavampaa pitää valmistumaisillaan oleva voimala edelleen valmistumaisillaan olevana sen sijaan että se todella otettaisiin käyttöön: Jos suomen sähkömarkkinoille tässä tilanteessa vielä heitettäisiin 1700 MW:n verran lisää halpaa sähköntuotantokapasiteeettia, seuraisi siitä kaiken kaikkiaan tuottajahintojen romahtaminen edelleen, eli myös TVO:n jo käytössä olevan voimalan suunnilleen omakustannushintaan myytävän sähkön hinta putoaisi entisestään.... "
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14328211/mita-ydinvoimasta-pitaisi-tietaa#comment-85033807
Hyvä että tuli tuokin puheeksi. Olen kuullut juttuja siitä, että OL3:n sähkö olisi niin kallista. että siihen ei suomalaisilla olisi varaa! Tosin... kyllähän valtio auttaa ydinvoimayhtiöitä muutenkin, miksi ei sitten ahdingossa (ydinvastuulaki, http://keskustelu.suomi24.fi/t/14328211/mita-ydinvoimasta-pitaisi-tietaa#comment-85033983 ).
Kannattaisi vähän perehtyä aiheeseen ennen kuin alkaa kirjoitella. https://www.nordicgreen.fi/asiakaspalvelu/energiatietoa/spot-hinta/ Tuossa näkyy Suomen maahinnat kuukausittain. Vuonna 2015 hinta vaihteli 26,7 - 41,9 euroa/MWh. Eli kyllä tuo 19,1 euroa/MWh on varsin kannattavaa. Ja Olkiluoto-3sta juoksevat kuitenkin rakentamisaikaiset korot joten ei sen valmistumista kannata lykätä. Kun tulee verkkoon, Suomen keskihinta tulee jonkin verran putoamaan tuulisena aikana. Mutta saahan teollisuus sitä kautta halpaa Tanskan ja Ruotsin veronmaksajien tukemaa tuulisähköä.
stuxnet,+"Ydinvoima+on+ainoa+energiantuotantomuoto,+jonka+on+kyettävä+hoitamaan+jätekysymyksensä+tuhansien+vuosien+tähtäimellä."
Otetaanpa yksi virke tuosta Suomen luonnonsuojeluliiton tekstistä: " Esimerkiksi Enon Paukkajavaarassa vuonna 1961 suljetun kaivoksen säteilyvaikutus on edelleen havaittavissa sekä kaivosalueella että laajasti sen ympäristössä."
Wikipedia puolestaan kertoo seuraavaa Paukkajavaarasta: "Suljettu kaivosalue kunnostettiin 1993 Säteilyturvakeskuksen aloitteesta. Mårtenssonin esiintymän kaivoskuilu räjäytettiin umpeen ja jätealue tasattiin sekä peitettiin 1,5–2 metrin paksuisella moreeni- ja savikerroksella. Näiden avulla luodaan biologis-mekaaninen filtteri joka estää uusien, keinoitekoisesti luotujen aktivoitumis- ja hajoamistuotteiden tytärnukdilisarjojen leviämisen luontoon. Saven ollessa luonnostaan raskasmetalleja sitova, voidaan luoda myös kemiallis-mekaaninen sidosmekanismi aineiden biologisen ja kemiallisen leviämisen hidastamiseksi."
Mihinkähän Luonnonsuojeluliitto perustaa väittämänsä? Onkohan käynyt itse tekemässä mittauksia? Vai onko pelkkää huuhaata?
Ydinvastuulailla /1/ turvataan ydinvoiman kannattavuus. Yksinkertaistettuna: vakavan ydinonnettomuuden kustannuksista vain noin 700M€ korvataan ydinvoimayhtiöiden vakuutuksesta, noin 100M€ valtion rahakirstusta, vakuudettomana. Vakavan ydinonnettomuuden kustannukset voivat kuitenkin nousta vaikka esim. 100mrd€ saakka.
Otteita julkaisusta /2/
"Suomessa onnettomuuden sattuessa tilanne on sama: mahdollisen onnettomuuden vastuut jäävät kansalaisten kannettaviksi. Vastuiden ulkoistaminen pienentää keinotekoisesti ydinvoiman kustannuksia sijoittajille ja tuo ansaitsematonta kilpailuetua muihin energiamuotoihin nähden."
""Suomessa sijaitsevan ydinlaitoksen haltija ei kuitenkaan ole tämän lain mukaisesti vastuussa ydintapahtumasta, joka on suoranaisesti johtunut aseelliseen selkkaukseen, vihollisuuksiin, sisällissotaan tai kapinaan kuuluvasta toimesta taikka epätavallista laatua olevasta luonnonmullistuksesta.” (Ydinvastuulaki 12 §)"
"Ympäristön pilaantumisen korvaaminen ei ole ydinvastuun piirissä.
Voimassa olevan lainsäädännön mukaan oikeus korvaukseen on normaalin vahingonkorvauslainsäädännön mukainen. Sen sijaan normaalin vahingonkorvauksen ulkopuolella oleviin ympäristön merkittävästä pilaantumisesta aiheutuneisiin taloudellisiin vahinkoihin, pilaantuneen ympäristön ennallistamistoimenpiteisiin ja ydinvahingon torjumisesta aiheutuneisiin kustannuksiin nykyinen laki ei ulotu."
"Suomessa ydinvoimalan omistajalla on teoriassa 1.1.2012 voimaan tulleen ydinvastuulain muutoksen (18 §) perusteella rajoittamaton vastuu ydinvahingosta. Käytännössä tilanne on toinen. Ydinvastuulaki vaatii ydinvoimalan omistajalta vain noin 700 miljoonan euron vakuutuksen.
Summa on Fukushiman kustannusten valossa naurettavan pieni. Jo maaliskuussa 2003 mietintönsä jättänyt ydinvastuutoimikunta suositteli vakuutussuman nostamista asteittain 1,2 miljardiin euroon silloisesta 250 miljoonasta. Vakuutusyhtiöt ovat olleet haluttomia tarjoamaan riittäviä vakuutuksia ydinvoimaloille." (9)
(9) "Ks. esim. Mauri Pekkarisen vastaus kirjalliseen kysymykseen ydinvastuulain voimaansaattamisesta, KK 196/2008, http://www.eduskunta.fi/faktat-mp/utatmp/akxtmp/kk_196_2008_p.shtml [haettu 20.2.2012]"
TVO:
"Ydinlaitoksen haltijan vastuuseen ydinvahingosta sovelletaan puolestaan ydinvastuulakia, jonka väliaikaista muuttamista koskeva laki tuli voimaan vuoden 2012 alusta. Väliaikaisen lakimuutoksen mukaan laitoksenhaltijan vastuu Suomessa tapahtuvista ydinvahingoista on rajoittamaton, mutta rajoitettu muualla kuin Suomessa syntyneissä ydinvahingoissa 600 miljoonaan erityisnosto-oikeuteen (SDR), joka vastaa noin 700 miljoonaa euroa. Laitoksenhaltijalla pitää olla ydinvahingosta johtuvan vastuun varalta vakuutus vähintään 600 miljoonaan SDR:ään asti."
http://www.tvo.fi/news/1691
(Erityisnosto-oikeus on valuuttakurssiin (USD?) sidottu rahallinen arvo. Siksi edellämainitut korvaukset, esim. 700M€, vaihtelevat jonkin verran.)
/1/ http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1972/19720484
Pois jäänyt linkki /2/ http://www.greenpeace.org/finland/Global/finland/Dokumentit/Julkaisut/2012/Ydinvastuu jää veronmaksajille.pdf
"Otteita julkaisusta /2/"
Julkaisu /2/ on niin salainen, että sitä ei täällä voi kertoa?
Kiitos huomautuksesta. Alankohan tulla vanhaksi - viimeaikoina viitteen linkki on aika usein unohtunut laittaa. Yritän terästyä siinä suhteessa.
http://www.greenpeace.org/finland/Global/finland/Dokumentit/Julkaisut/2012/Ydinvastuu
"Virheellinen linkki
Antamasi linkki ei toimi. Sivu on joko poistettu tai sen osoite on muuttunut. Jos napsautit linkkiä, ole hyvä ja ilmoita virheestä sivuston vastuuhenkilölle."
salainen linkki ja sellaiseksi jää?
Höh. toimi vielä kun kirjoitin tuon. kokeilen: http://www.greenpeace.org/finland/Global/finland/Dokumentit/Julkaisut/2012/Ydinvastuu
- Virheellinen linkki
googlaan tekstinpätkää:
"Suomessa onnettomuuden sattuessa tilanne on sama: mahdollisen onnettomuuden vastuut jäävät kansalaisten kannettaviksi."
Nyt löytyi: http://www.greenpeace.org/finland/Global/finland/Dokumentit/Julkaisut/2012/Ydinvastuu jää veronmaksajille.pdf
Julkaisun paikka on ehkä muutettu. Ota se koneelle.
Ja kiitos taas vaivannäöstäsi!
SUOMI24.FI KATKOO LINKIT JOISSA ON ä tai ö. tein pakatun linkin:
http://tinyurl.com/GPydivastuu
(kirotusvire pitää säilyttää)
nyt toimii ainakin mulla.
Niin kuin tälläkin palstalla on monta kertaa laskelmilla osoitettu, ydinvoimalaitoksen täysvakuutus kaikkien onnettomuuksien varalle ei hetkauttaisi ydinvoiman kilpailukykyä. Vaikutus olisi pari euroa/MWh luokkaa. Ongelma on vakuutusyhtiöiden maksukyvyssä, ja pitäisi saada suuri joukko ydinvoimalaitoksia samaan vakuutusjärjestelmään.
Lasketaanpa+arvio+Olkiluoto-3+kustannuksia.+Laitoksen+tilaushinta+3,2+mrd,+sen+päälle+tulee+rakentamisaikaisia+korkokustannuksia,+TVOn+oman+työvoiman+kustannuksia,+infrakustannuksia,+viranomaiskustannuksia+ym.+Oletetaan+kaikkiaan+5+mrd+euroa.+5+%+korolla+ja+50+vuoden+taloudellisella+käyttöiällä+annuiteetti+on+noin+5,5+%+eli+vuotuinen+pääomakustannus+on+275+M€.+1600+MW+nimellisteholla+ja+90+%+käyttökertoimella+saadaan+kaikkiaan+12,4+TWh.+Investoinnin+osuus+sähköntuotantokustannuksissa+on+siten+22+€/MWh.+LUTin+laskelmien+mukaisesti+polttoainekustannus+on+5+€/MWh+sekä+käyttö-+ja+ylläpitokustannukset+10+€/MWh.+Ydinjätehuolto+2+€/MWh.+Kaikkiaan+saadaan+39+€/MWh.+Hieman+enemmän+kuin+Suomen+keskimääräinen+aluehinta+Nordpoolissa+viime+vuonna.
Sitten voidaan pohtia hieman tulevaa. Vuonna 2019 valmistuu 1400 MW yhteys Norjasta Saksaan ja vuonna 2021 vastaavasti 1400 MW yhteys Norjasta Britanniaan. Merkitsee sitä että kun Pohjanmerellä on tyyntä, sähkön hinta Pohjoismaissa tulee nousemaan reippaasti kun Saksa ja Britannia imevät sähköä. Vastaavasti kun tuulee navakasti, on aletuulisähköä tarjolla yllin kyllin. Tässä suhteessa Olkiluoto-3 tulee hyvään saumaan: varmistaa että sähkön hinta Suomessa ei nouse kovin korkealle tyyninä jaksoina.
"Kaikkiaan saadaan 39 €/MWh. Hieman enemmän kuin Suomen keskimääräinen aluehinta Nordpoolissa viime vuonna."
Eli oikeilla kustannuksilla saadaan noin 100€ megawatilta. Saas nähdä kuka tuon erotuksen sitten maksaa. Ehkä rankalaiset veronmaksajat? Tai sitten TVO ja Ranska puoliksi?
Vielä en lähtisi riemuitsemaan voimalan valmistumisesta. Sen automaatiosta vastaa Areva/Siemens, joka on tähän asti vain epäonnistunut projekteissaan. Lisäksi Arevan tarvitsisi saada melkoisesti lisärahoitusta saattaakseen rakennelman loppuun. Jos EDF tai Ranskan valtio ei tuota rahaa laita, niin kukas sitten? Ehkä vaikeuksissa ja lainojensa suhteen roskaluokituksessa oleva TVO?
Automaatiot ovat jo Olkiluodossa, viimeisiä testauksia jäljellä.
Ranskalaiset tietysti maksavat omat töppäilynsä.