Laajakaistan ihmeelliset siekailut Saarijärvellä

Olisit kirjoittanut SIKAILUT, koska tämä koko kuitujuttu on sitä pahemman kerran.

Isäntä ja torpparit kiinteän laajakaistan varjossa
Mielipidekirjoitus 12.07.2016

Keski-Suomeen on synnytetty ”torpparilaitos” kiinteän laajakaistan varjolla. Siinä ”isäntänä” rahaa käärii Verkko-osuuskunta Kuuskaistan tytäryhtiö Kuuskaistan Palvelut Oy Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:ltä. Suuri osa palveluyhtiön tuloista siirtyy edunsaajille kuten ”suolaisen hinnan” kaivuyrityksille.

Mahdollisuus saada EU:n ja valtion tukea hankkeisiin on ollut täkynä.
Torpparikunnat (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Pihtipudas, Toivakka) Kuntarahoitus Oy:n lainoilla rahoittavat Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n (KSVH) kautta sen tytäryhtiötä Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:tä (KSVV).

Verkkojen ylläpitämiseksi tulisi saada riittävä määrä liittyjiä. Näin ei tapahdu torpparimallissa.

Isäntä on Keski-Suomessa varmistanut sopimuksin tulovirtansa ja jättänyt velkavastuut kunnille. Yli 30 vuoden ajaksi torpparikunnat ovat tehneet kontrahdin kymmenien miljoonien eurojen tulonsiirrosta isännälleen! Sammon (verorahojen) ryöstöstäkin voisi jopa puhua.

KSVH:n ja KSVV:n tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2015 antavat aiheen ihmetellä, miten torpparit ovat moiseen suostuneet.

Ehdollisessa (!) lausunnossaan 2.6.2016 KSVV:n yhtiökokoukselle tilintarkastaja toteaa: ”(..) keskeneräisten hankkeiden valmiiksi saattamiseen on arvioitu vaadittavan vielä noin 9,5 miljoonaa euroa. Pysyvien vastaavien arvostukseen voi liittyä epävarmuutta, jos yhtiö ei pysty saattamaan hankkeita loppuun ja hyödyttämään investointeja riittävää tuloa tuottavalla tavalla.”
Ja: ”(..) yhtiöllä on meneillään tukirahoitusta koskevat neuvottelut Viestintäviraston kanssa (4 613 749 euroa). Jos tähän ei löydetä ratkaisua, niin hankkeiden rahoitus ja loppuun saattaminen hankaloituu, millä seikalla saattaisi olla vaikutusta myös yhtiön kykyyn jatkaa toimintaansa.”

Kun otetaan lisäksi huomioon tukien mahdollinen palautusvastuu 7 553 674,06 euroa, yhtiön tulevaisuus ei näytä valoisalta.

KSVV:n viime vuoden liikevaihto oli 989 510,61 euroa ja tulos tappiolla 542 692,91 euroa. Omavaraisuusaste oli 3% ja vieras pääoma 25 646 528,48 euroa.
Jyväskylä, Saarijärvi ja Viitasaari ovat riitauttaneet hankkeen Kuuskaistan kanssa. Keuruun hanke ”seisoo”. Joutsan kunnan hankealuetta on pienennetty eikä operaattorisopimusta ole allekirjoitettu.

Näille kunnille järki näyttää tulleen, joskin jälkijunassa. Veronmaksajia lohduttaa tieto siitä, että DNA, Elisa, Sonera ja Finnet-yhtiöt ovat valmiit sijoittamaan laajakaistaan miljardi euroa 8–10 vuoden aikana. Tämä mahdollistaa (Ficom) nopean laajakaistan lähes kaikkiin talouksiin. Laki verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta tuli voimaan 1.7.2016 ja tukee tavoitetta.

Keski-Suomen kunnissa on kahden kerroksen laajakaistaväkeä. Velkaiset torpparikunnat maksavat suolaista kontrahtia kannattamattomista verkoista, joiden rakentaminen ei edes niille kuulu. Muiden kuntien asukkaat käyttävät kaupallisten operaattorien palveluita.

Laajakaista (kiinteä ja langaton) on välttämätön. Se tulee toteuttaa kuitenkin liiketaloudellisesti kestävästi.

Torpparimallissa raha imuroidaan ties minne. Siitä ja siihen liittyvien järjestelyjen laillisuudesta viranomaisten tulisi olla erityisen kiinnostuneita.
Jotain on sentään todettu. Valtiontalouden tarkastusvirasto suoritti laajakaistarakentamisen tukemista koskeneen tarkastuksen: ”Joissakin tapauksissa hankkeen toteuttaja ei ole pystynyt viemään loppuun laajakaistan rakentamista. Jo useaan kertaan uutisissakin ollut Osuuskunta Kuuskaistan tapaus on tästä esimerkki.” Näin kertoi VTV:n tiedote 25.5.2016.

Hannu Luotola
Saarijärvi

http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Isäntä-ja-torpparit-kiinteän-laajakaistan-varjossa/798882

Kyse voisi olla tästä työryhmästä. Sen jälkeen kun osoittautui, ettei Kuuskaistalla olekkaan kertomaansa omaa lain määräämää omaa 33 % rahoitusta Keski-Suomen laajakaistaan, kunnanjohtajat masinoivat tällaisen "ulkoparlamentaarisen" työryhmän, joka teki suunitelmia Kuntien omistamasta Holding yhtiöstä ja sen omistamasta Verkkoyhtiöstä kuntien 100 % rahoitus- ja takausvastuulla. Näin Kuuskaista vapautui kaikista kustannusvastuista, mutta sille jäi mojovat rahastus sopmukset kunnilta. Rakentaminen noin 17,50 E/m 6 % muualla toteutuneen 5 - 6 E/m sijasta. Tämän lisäksi vuosittain rahakkaat pitkäaikaiset operointi- ja palvelusupimukset Kuuskaistalle.

Rahavirtaa kunnilta ja kaikilta veronmaksajilta Kuuskaistalle oli suunnittelemassa Kuuskaista itse, Keski-Suomen Liitto, konsultti ja kuntien johtajat itse perustamassaan työryhmässä ohi kunnanvaltuustojen.

Viitasaarelta tehdyn osuvan valituksen perusteella Hallinto-oikeus hylkäsi Viitasaaren laajakaista päätökset tämän vuoksi väärien, laittomien päättäjien tekeminä.

Tuo työryhmän puheenjohtaja taisi vaihtua sittemmn Teppo Sirniöstä Janne Kinnuseksi.

Kittilän kähinät ovat pientä tämän "suhmuroinnin" rinnalla



Lainaus, Keski-Suomen Liiton tiedote.

Laajakaista etenee, vaikka vähän viiveellä
06.11.2013
________________________________________
Nopeita tietoliikenneyhteyksiä tarvitsevat kunnat harkitsevat tanakamman vastuun ottamista laajakaistaverkon toteuttamisesta haja-asutusalueilla. Kunnat haluavat varmistaa, että rahoitus Verkko-osuuskunta Kuuskaistan 15 asiakaskunnassa saadaan kuntoon ja verkonrakennustyöt pääsevät jatkumaan heti kun routa ensi keväänä sulaa. Verkon rakentaminen tyssäsi kesällä rahoitusongelmiin Kuuskaistan asiakaskunnissa, kun verkko-osuuskunta ei saanutkaan kasaan julkisen tuen edellyttämää omarahoitusosuutta.
"Valtion ja EU:n tuki Keski-Suomen laajakaistahankkeelle on yhteensä 16 miljoonaa euroa, josta yli 15 miljoonaa tulisi Kuuskaistan hankkeisiin. Avustusten saaminen edellyttää, että myös omarahoitus on kunnossa", selventää maakuntainsinööri Jarmo Koskinen Keski-Suomen liitosta. Kahdessa TeliaSoneran asiakaskunnassa, Laukaassa ja Äänekoskella, laajakaistahankkeet ovat edenneet ongelmitta.
Rahoitusongelmaa ratkaisemaan ja laajakaistahankkeiden toteutusta varmistamaan on perustettu selvitysryhmä, jossa edustettuina ovat asianosaiset kunnat, Osuuskunta Kuuskaista ja Keski-Suomen liitto. "Kunnat muodostaisivat yksittäistä osuuskuntaa tukevamman selkänojan rahoitusjärjestelyissä", uskoo selvitysryhmän puheenjohtaja, kunnanjohtaja Teppo Sirniö. "Lakisääteiset julkiset avustukset on voitava hyödyntää ja hyvin alkanut työ on vietävä päätökseen", Sirniö tähdentää.
Selvitysryhmän aikataulutavoitteena on esitellä valmisteltu esitys tai vaihtoehdot kuntien poliittiselle johdolle marraskuun 2013 lopulla.
Selvitysryhmään kuuluvat puheenjohtaja Teppo Sirniö, Petäjävesi, Satu Autiosalo, Saarijärvi, Ari Kinnunen, Pihtipudas, Timo Rusanen, Jyväskylä, Reijo Urtti, Luhanka, Jarmo Koskinen, Keski-Suomen liitto ja Tapio Saarinen, Osuuskunta Kuuskaista.
Valtakunnalliseen Laajakaista kaikille 2015 -hankkeeseen osallistuu 17 keskisuomalaista kuntaa ja niissä on tähän mennessä rakennettu valokuituverkkoja jo yli 700 kilometriä.

Lisätietoja:
Verkkojen rakentamisesta: Kuuskaista/Tapio Saarinen, 040 358 3580
Kuntien selvitysryhmän työstä: kunnanjohtaja Teppo Sirniö, 040 561 6668
Hankkeista: maakuntainsinööri Jarmo Koskinen, 040 595 0007
• Keski-Suomen liitto
• Cygnaeuksenkatu 1
• 40100 Jyväskylä
• kirjaamo[at]keskisuomi.fi
• etunimi.sukunimi[at]keskisuomi.fi


http://www.keskisuomi.fi/tiedotteet/1125/laajakaista_etenee_vaikka_vahan_viiveella

Luurankoja PKSV:n kaapissa

Lainaus, Kahilainen

Elintärkeät tietoliikenneyhteydet
04.03.2011 15:15

Suomeen vahvistettiin tämän hallituskauden loppumetreillä laki, jolla operaattorit velvoitettiin turvaamaan jokaiseen talouteen vähintään yhden megan tietoliikenneyhteys. Sama laki velvoittaa operaattoreita säilyttämään saavutetun siirtotason niissä tilanteissa, joissa operaattorit ovat " rullanneet kuparit kiepille". Lain velvoite on kuitenkin yksiselitteinen. Operaattorien kerrotaan kuitenkin rikkovan näitä linjauksia häikäilemättömästi. Näissä tapauksissa kansalaisten kannattaa ehdottomasti tehdä kantelu Viestintävirastolle. Tuntuu siltä, että monessa kunnassa olisi aihetta tehdä "yhteiskantelu".

Toimivalla megan yhteydellä kotitaloudet pystyvät tekemään välttämättömät toiminnat. Tanakampaan käyttöön yhteys on kuitenkin auttamattoman pieni.
Tuskastuttavan heikot tietoliikenneyhteydet eri puolilla maakuntaa asettavat niin taajamien kuin haja-asutusalueidenkin asukkaat melkoisen pulman eteen – onko muutettava yhteyksien perässä?

Maan hallitus teki kuitenkin v.2007 rohkean linjauksen, jonka mukaan kaupallisin perustein rakennettujen laajakaistaverkkojen ulkopuolelle jäävät taloudet saisivat hulppean 100 megan yhteyden vuoteen 2015 mennessä. Se oli vahva tahtotilan ilmaus ja myös taloudellinen sitoutuminen.

Joillakin seutukunnilla onkin päästy puheista tekoihin ja yhteydet on rakennettu. Lähimpänä esimerkkinä Ylä-Savo, jossa alueen 21 kuntaa rakensi yhteisen oman verkon

Keski-Suomessa maakuntaliiton taholta hanke on myös käynnistetty ja operaattoreille lähetettiin käynnistetyn hankkeen toimesta tarjouspyynnöt.
Suuret operaattorit eivät kuitenkaan kantaneet yhteiskuntavastuutaan, heiltä tarjouksia ei tullut yhtään kappaletta. Ainoan tarjouksen teki pohjanmaalaisten kuntien omistama Osuuskunta Kuuskaista. Heidän tarjouksensa edellytti kuitenkin kuntien täysimääräistä takausta koko investoinnille.
Kuntien odotettiin ottavan täyden taloudellisenvastuun ja -riskin koko hankkeesta. Omistuspohja olisi kuitenkin jäänyt kokonaisuudessaan maakunnan ulkopuolelle. Se on saattanut kunnat hyvin empivälle kannalle.

1999 valmistui Saarijärven - Viitasaaren seudulle puoliksi kuntien ja puoliksi EU-rahalla 340 km pitkä seutuverkko.

8 kunnan omistama Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy hallinnoimaan verkkoon panostettiin miljoonia.

Se kattaa kuntien taajamat ja kulkee kuntien halki yleensä valtateiden suuntaisesti. Se yhtyy Pohjanmaan verkkoon Kyyjärvellä ja Pihtiputaan Muurasjärvellä.

Jotta seutuverkko voisi palvella koko aluetta, siihen pitäisi rakentaa 30 ”solmukohtaa”. Niiden rakentaminen vaatisi noin 300.000 euron panostuksen. ELY- keskuksen arvioidaan osallistuvan hankkeeseen 250.000 eurolla. Seutuverkon ulkopuolelle jäävät haarat olisivat haaste joihin yhtiön ja sen omistavien kuntien tulisi investoida.

Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ajatus ei ole saanut seutukunnan yhteistyöelimiltä kovinkaan innostunutta vastaanottoa.
On häkellyttävää, että oman verkon rakentamiseen on suhtauduttu passiivisesti. Mielestäni on itsensä pettämistä jos uskotellaan valtiovallan tuovan laajakaistan jokaiseen seinään. Nykyhallituksen tekemä avaus on vahva kädenojennus ja se vaatii kuntien omaa aktiivista toimintaa. Se voi parhaimmillaan olla alku tuottavaan toimintaan, uuteen "keski-suomen valoon".

Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy on meille mahdollisuus, jota ei tule "missata". Se on myös askel joka turvaa seutukunnan elinvoimaa. Ilman toimivia verkkoyhteyksiä horjahdamme taaksepäin kohti kiihtyvällä vauhdilla taantuvaa seutukuntaa.
Mielestäni nyt olisi aika toimia.

Seppo Kahilainen
Maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtaja

http://kahilainen.com/index.php/puheita-ja-kirjoituksia/64-elintaerkeaet-tietoliikenneyhteydet

Tämän linkin takaa löytyy Konneveden valtuuston pöytäkirja 14.4.2014 Sirniön selvitysryhmän kunnille levitetystä esityksestä Keski-Suomen Holdingyhtiöstä ja sen alla olevasta Keski-Suomen valokuituverkot Oy:stä

http://www.konnevesi.fi/uploads/kv14.04.2014.pdf

http://www.keskisuomi.fi/tiedotteet/1125/laajakaista_etenee_vaikka_vahan_viiveella
Il

SEURAAVANA ASIAA OLI SITTEN KÄSITELTYEDUSKUNNASSA 12.12.2013, JOSSA PÖYTÄKIRJAA PITI JON FORSSELL, KONsultti INSPIRA OY:stä

http://www.multia.fi/hallinto/poytakirjat/category/24-kunnanhallitus?download=195:kunnanhallitus-21-6-2016.


https://www.jyu.fi/it/laitokset/mit/dokumentit/copy5_of_PN_laajakaista_Saarijarvi_3_3_2014.pdf

Kuituverkon silmäkoko on pitänyt olla aika suuri, kun näin isoja kaloja on uinut verkkoon ja osa mennyt verkosta läpikin? Verkossa on käytetty varmasti jotain syöttitahnaa? Muistanko oikein, että Sirniön jälkeen tuli työryhmään joku muu Keski-Suomen kunnanjohtaja?

Muistat ihan oikein. Selvitysryhmän vetäjäksi taisi tulla Mauri Pekkarisen siskonpoika Janne Kinnunen Viitasaaren Kunnanjohtaja.

Jo vain on nätti kirjoitus keski-Suomen valokuituverkoista Keskisuomalaisessa 26.7. Taitaa olla tilattu pääkallonpaikalta, vai mitä Mirja Laukka-Kiikkala?

Se on nykyään helppoa leikkiä toimittajaa, kun yhtiön johtajat laittavat myyntikirjeen valmiiksi toimitukseen? Onneksi en kuulu kyseisten lehtien lukijoihin?

Olen kuullut, että Viitasaarella on oikein tapa kommentoida juttuja omilla mielipiteillä? On todellakin kummallista, kun toimittajat ovat asenteellisia tiettyjä ihmisiä kohtaan? Ei kaikki lukijat ole kepun kannattajia. Jutuista paistaa oikein inho tiettyjä kohtaan, vaikka he olisivat hyvinkin oikealla asialla. Tasapuolisuus kuuluu toimittajan perusopetuksiin ja ennenkaikkea juttujen todenmukaisuuden ja asiapohjien tarkastaminen. Myös vakio paskan kirjoittajat hyväksytään mielipidekirjoituksineen! Onneksi osa lukijoista ajattelee myös omilla aivoillaan, ja heittää hyvästit tälläisille lehdille!

Ksvv:n valokuituverkko toimii loistavasti ja uusia kuntia liittyy siihen. Suurin osa Keski-Suomen kunnista on jo mukana, toisin kuin täällä väitetään. Kuuskaistan Palvelut Oy ei ole enää mukana yhtiöissä, tiedoksi sekin. Onneksi Keski-Suomessa on tajuttu, että valokuituyhteys on mobiilin ohella erittäin tarpeellinen jo nyt, ei tarvitse käyttää "muutaman vuoden päästä" -lausetta, mikä muissa laajakaistatekniikoissa tuntuu edelleen olevan muotia. Virheitä matkan varrella on tehty, mutta yhtä syyllistä on turha hakea, vaan pitää katsoa eteenpäin. Verkkoholding on kuntien omistuksessa, joten on tärkeää myös kaikkien kuntalaisten kannalta, että sillä menee hyvin - eikö vaan? Pois kampitus ja väärien tietojen jakaminen.

Saarijärveläisen Hannu Luotolan kirjoitukset Keskisuomalaisessa (joita täälläkin on lainattu) eivät perustu tosiasioihin vaan mielikuvitukseen. Hän on ottanut elämäntehtäväkseen ristiretkeillä valokuitutekniikkaa vastaan. Jutut ovat onneksi menettäneet uutuusarvonsa ja ovat jumittuneet saman levyn pyörittämiseksi. Kannattaa kysyä saarijärveläisiltä yrittäjiltä, kuinka tyytyväisiä he ovat esimerkiksi kaupunginjohtaja Rusasen seikkailuihin valokuituasiassa?

Meillä on todellakin maailman kallein valokuitu! Siihen syylliset ovat alkaneet pesemään likapyykkiään oikein lipeäkivellä! On vaikea löytää Luotolan kirjoituksista mitään valheellista tietoa. Luotola kirjoittaa aina nimellään, joka jo osoittaa suoraselkäisyyttä! Kuuskaistat Palveluyhtiö on palvelusopimuksilla koko ajan mukana ja rahastaa operoijana ilman minkäänlaisia vastuita! Mukana olevien pikkukuntien yhteinen väkiluku on noin 15000 ja liittyjiä noin 1000 ja rahaa on palanut arviolta ainakin 35 milj.euroa. Summat ovat järjettömiä? Kuinka näillä tuloilla kuntien takaukset tulevaisuudessa maksetaan? Kannattaa lukea tilinpäätökset, ennenkuin väittää että menee hyvin? Luotolalla ei tietääkseni ole mitään valokuitua vastaan, vaan hankkeen järjettömyyttä pitää avata ihmisille.
Jotenkin tuntuu, että silmukka alkaa kiristyä joidenkin kaulalla jo kuristus otteeseen, kun täyttä soopaa kirjoitellaan hankkeen hyvyyden puolesta!

Joo, hyvin vähän on sosiaalista vastuuntuntoa tällä henkilöllä, joka sanoo, meillä on valokuitu hinnalla millä hyvänsä ja keinolla millä hyvänsä. Tuo projekti söi valuttaa heiltä, jotka todella apuja olisi tarvinnut.

Kannattaa samalla kysellä Saarijärven yrittäjiltä, mitä mieltä ovat kun on ollut PKSV:n verkko jo vuosia paikkakunnalla muttei ei ole annettu kuin valituille käyttöoikeus? Kuka vastaa tästä piilottelusta? Kyselkää yrittäjät tämän perään ja etsikää syylliset?

Jopa älähti taho, johonka kalikka kalahti.(Meillä on valokuitu) Ettei vaan olisi kyseessä itse "hupiohjelma tv-tähti".Kirjoituksessa tuotiin esiin kaksi henkilöä oikein nimeltä mainiten, jotka ovat muka suurimpia syyllisiä tässä onnettomassa laajakaistavedätyksessä.
Valokuitufriikin kannattaisi varmasti asettua peilin eteen ja vetää syvään henkeä ja kysyä itseltään, onko hänellä itsellään ollut kaikista suurin rooli veronmaksajille aiheutuneissa vahingoissa.

Kyyjärvi toitottaa Nopolanewsin sivuilla kuinka Pksv:n seutuverkko pelittää nyt jo 10 gigan nopeudella Pietariin asti. Tämän verkon olemassaolo kiisteetään viimeiseen asti ja kansalaisille uskotellaan edelleen hankkeen tukikelpoisuudesta. Mukaan on saatu myös Viestintävirasto markkina-analyyseineen laatimaan viranomaiselle käsittämättömällä tavalla tahallisesti virheellisiä päätöksiä. Lieneekö "hupiohjelma" tähänkin ollut vaikuttamassa.
Näin voidaan tulkita ainakin Eduskunnan tiloissa syntyneen muistion mukaan, jossa "hupiohjelma" toimi kokoonkutsujana.
Keskisuomen kunnille on jo nyt syntynyt kymmenien miljoonien vahinko, jota tulevat sukupolvet maksavat ainakin 32 vuotta. Hienoa on se, että myönnetään virheitä tehdyksi, mutta toisaalta on käsittämätöntä, ettei niistä saisi keskustella. Pksv:n verkon hyödyntämisellä pelkästään Saarijärvellä aikaansaadaan yli kymmenen miljoonan säästöt.
Pksv kunnissa säästöt olisivat 60-80 miljoonaa euroa.
Onko todellakin kyseessä virhe vai tahallinen vedätys?
Rusasta tai Luotolaa on ainakin turha syyllistää.



"Hupiohjelmassa" esiintyneet herrat istuivat rinnakkain ja toinen herroista oli Viestintäviraston laajakaistasta vastaava virkamies - toisen henkilöllisyyden jätän arveluiden varaan.

"Mister hupiohjelma" on aina ennekin siirtänyt vastuunsa epäonnistumisista muille, vaikka yhteen ynnätyt vahingot hänen toimistaan poliitikkona yhteiskunnalle ovatkin aivan omaa luokkaansa (miljardiluokkaa).
Kehottaisin nimimerkin taakse piiloutunutta kirjoittajaa tulemaan reilusti esiin ja julkaisemaan sepustuksensa väitteineen omalla nimellään Luotolan tapaan maakuntalehden sivuilla.- Eipä taida kantti kestää.

ps.
Hupiohjelmalla tarkoitetaan keväällä Ylen A-studiossa esitettyä ohjelmaa, joka löytyy Ylen areenalta.

Suomalaiset ovat ratkaisseet ostokäyttäytymisellään tietoliikennetarpeensa ja halunsa selvästi mobiiliin jo kauan sitten.

Kun Kuuskaista vetäytyi Keski-Suomen Valokuituverkko Oy:n 10 % omistuksesta, Kuuskaistan Palvelut Oy:lle jäi jättiylihintaiset sopimukset rakentamisesta ja erinäisistä ylläpidoista ja operoinnista. Siltä loippui kuitenkin kaikki vastuut, mutta rahatulo jäi korpikuntien ja kaikkien kunnan veronmaksajien rahoista yli 30 vuodeksi. Todellinen täsmä huippukuppaus kepuleilta, mutta ilmeisesti suunniteltu ja haluttu "Kehittyvien Maakuntien businesmiesten" eduksi.

Luotolan kirjoitukset ja asiatiedot ovat olleet aivan kohdallaan ja täyttä asiaa, mutta kaikenlaiset asiaa osaamattomat "vientäjät" vain jatkavat "propagandaansa"

Rakentaminen maksaa Kuuskaistan sopimuksissa noin 17,50 euroa/m 6 prosenttia eli noin 19 euroa/m.
Tuore Viestintäviraston tutkimus kertoo, että kaikkine kustannuksineen aktiivilaitteet mukana Suomessa rakennettujen kaapeleiden keskikustannus on ollut noin 10 euroa/m. Kuuskaistan oma esite kertoo, että he ovat rakentaneet kuusiokuntien verkkoa 5,35 Eouroa/m. Kilpailutetut urakat tänä päivänä liikkuu 5 - 8 eurossa/m.

MAASEUDUNTULEVAISUUS

Kiinteiden liittymien määrä väheni 2015 vastoin tavoitteita

Suomalaiset hullaantuivat matkapuhelinverkon tiedonsiirtoon

Maaseutu 17.09.2015 Kaijaleena Runsten

Kiinteän laajakaistaliittymien määrä putosi viime vuodesta, kertoo Viestintäviraston selvitys.

Sami Karppinen
Valokuituliittymän hinta oli vuoden alkupuoliskolla 20 euroa kuussa, mobiili oli noin neljänneksen halvempi.

Langattoman tiedonsiirron suosio on Suomessa huikea. Sen määrä melkein kaksinkertaistui, kun verrataan tämän vuoden alkupuoliskoa viime vuoden vastaavaan jaksoon.

Tiedot ilmenevät Viestintäviraston keskiviikkona julkistamasta katsauksesta 1/2016, joita tehdään puolen vuoden välein.

Muissa Pohjoismaissa on sen sijaan siirrytty Suomea nopeammin käyttämään valokuituliittymiä. Esimerkiksi Ruotsissa nopea, yli 30 megabitin liittymä on asukasta kohden kaksi kertaa yleisempi Suomeen verrattuna.

Suomi onkin huippunopeissa kiinteissä liittymissä EU:n keskitasoa. Lähes joka neljännessä kodissa on nyt vähintään 100 megan kiinteä laajakaista. Kun mukaan lasketaan yli 30-megaiset yhteydet, edellä mainittuja nopeaksi katsottavia, kiinteitä yhteyksiä on 30 prosenttia.

Kiinteiden liittymien määrä väheni vastoin tavoitteita
Tilanne on ristiriitainen, kun ajatellaan panostuksia digitalisaatioon ja tavoitteeseen ulottaa kiinteä valokuituverkko koko maahan lähivuosina.
Kiinteiden liittymien määrä jopa laski suhteessa mobiilipalveluihin. Tämä selittynee sillä, että kolme suurta operaattoria ovat purkaneet kupariverkkoa pois nopeammin kuin valokuitua ja kaapeliliittymiä on ollut saatavissa käyttöön.
Alle kymmenen megan nopeudella toimivien kiinteiden liittymien osuus on puolittunut kolmessa vuodessa.

Suomessa on 1,7 miljoonaa kiinteää laajakaistaliittymää. Niistä lähes puolet on 10—30-megaisia, mihin nopeuksiin myös parhailla matkapuhelinyhteyksillä päästään.

Matkapuhelinliittymien kokonaismäärä ei enää juuri lisääntynyt tämän vuoden alkupuoliskolla. Sen sijaan sellaisten mobiililiittymien määrä kasvoi, joita käytetään vain tiedonsiirtoon. Vastaavasti pelkästään puheluja ja tekstiviestejä lähettävien määrä väheni.
Matkapuhelinliittymiä on 10,4 miljoonaa eli lähes kaksi henkeä kohden. Mukaan lasketaan myös miljoona koneliittymää, jotka toimivat suoraan tietokoneelta.
Viestintäviraston katsaus

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/suomalaiset-hullaantuivat-matkapuhelinverkon-tiedonsiirtoon-1.127476

VIESTINTÄVIRASTO
Toimialakatsaus 1/2016
Viestintäviraston julkaisuja
002/2016 J

https://www.viestintavirasto.fi/attachments/toimialatieto/Toimialakatsaus_1_2016_FI.pdf

Ja näin on näreet!
Minäkin haluan uuden BMW:n jonka kaupunki maksaa muilta veronmaksajilta keräämillä verorahoilla. Minä kyllä maksan oman vero osuuteni.
Pääsen sitten huippunopeasti kirkonkylälle.


Kotimaa 26.5.2016

Syrjäseudulle vedetty laajakaista kiinnostaa harvoja - hinta satoja miljoonia

Kahdeksan vuotta sitten käynnistetyn Laajakaista kaikille -hankkeen tavoitteena oli saavuttaa tilanne, jossa 99 prosentilla suomalaisista on mahdollisuus nopeaan nettiyhteyteen. Tavoitteeseen ei päästy määräajassa, eivätkä valmiiksi saadut verkot ole houkuttaneet syrjäseutujen asukkaita liittymään niihin.


Syrjäseuduille kovaan hintaan vedetyt nopeat laajakaistayhteydet ovat jääneet suurilta osin hyödyntämättä. Vuonna 2008 käynnistettyä Laajakaista kaikille -hanketta tarkastelevasta raportista ilmenee, että viime vuoteen mennessä vain 27 000 kotitaloutta on liitetty rakennettuun laajakaistaverkkoon, kun potentiaalisia asiakkaita on 70 000.

Keskustan Matti Vanhasen johtaman hallituksen aloittaman hankeen tavoitteena oli saattaa koko Suomi nopean laajakaistayhteyden äärelle vuoden 2015 loppuun mennessä. Käytännössä tämä tarkoitti 100 megabitin laajakaistayhteyden rakentamista vajaan 130 000 kotitalouden ulottuville. Tavoitteesta on nyt saavutettu 70 prosenttia. Hankkeelle on myönnetty lisäaikaa vuoden 2019 loppuun asti.

Valtiontalouden tarkastusviraston julkistaman raportin mukaan hankkeen myötä vajaat 90 000 kotitaloutta ollaan saamassa nopean laajakaistan äärelle. Tämä vaatii yli 23 200 kilometriä maahan kaivettua kaapelia. Operaattorit arvioita kaapelimetrin maksavan 10,50 euroa, eli nopean laajakaistayhteyden tuominen vajaan 90 000 kotitalouden ulottuville maksaa arviolta yli 240 miljoonaa euroa.
Se, että nopea laajakaista on rakennettu kotitalouden ulottuville tarkoittaa, että laajakaistakaapeli kulkee enintään kahden kilometrin päästä talosta.

Tilintarkastusneuvos Matti Mattila muistuttaa, että hallituksen tavoitteena ei ole ollut itse laajakaistaliittymien määrä, vaan tarjota mahdollisuus liittyä runkoverkkoon. Määrällisiä tavoitteita todellisten liittymien suhteen ei asiakirjoista löydy.

– Siellä puhutaan vain mahdollisuudesta tarjota näille 130 000 kotitaloudelle mahdollisuus liittyä runkoverkkoon, joka on enintään kahden kilometrin päässä kotitaloudesta, Mattila sanoo.
Viestintäviraston arvion mukaan viimeiset kaksi kilometriä maksaa keskimäärin 20 000 euroa.
Laajakaista kaikille -hanketta on rahoitettu valtion, Euroopan unionin ja kuntien varoista yhteensä noin 132 miljoonalla eurolla. Lisäksi valtio on tukenut syrjäseutujen laajakaista-asiakkaista kotitalousvähennysten kautta arviolta 36 miljoonalla eurolla.
Kun hanke käynnistettiin, sen arvioitiin maksavan yhteensä noin 200 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 rahoitussuunnitelma kasvoi vajaalla 30 miljoonalla eurolla ja viime vuonna lisärahaa tuli reilut viisi miljoonaa euroa. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on luvannut viedä hankkeen loppuun.
Laajakaista oraville? Poliitikkojen lempihankkeessa netti yhteen taloon on maksanut jopa kymmeniätuhansia
30.3.
• Teemu Hallamaa Twitter: @teemuhallamaa Yle

http://yle.fi/uutiset/syrjaseudulle_vedetty_laajakaista_kiinnostaa_harvoja__hinta_satoja_miljoonia/8908619

Hei
Mitähän tämä salakieliviesti tarkoittaa?
Ilmoitus on ilmestynyt Kaski-Suomen valokuituverkot Oyn nettisivulle.

17.8.2016

Huom! Asiakkaamme, joka olet saanut viestin Kuuskaistalta liittyen tietoliikennepalveluihin, toimi seuraavasti:

1. Olemme lähestyneet kirjeitse sekä sähköpostilla kaikkia asiakkaitamme, joilla on ollut käytössä Kuuskaistan tietoliikennepalvelut. Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti ja palauta palvelusopimus postin kautta palautuskuoressa. Postimaksu on maksettu puolestasi. Vaihtoehtoisesti voit skannata ja lähettää täytetyn palvelusopimuksen sähköpostilla osoitteeseen: [email protected]

2. Jos et ole saanut kirjettä, tai sinulla on muuta kysyttävää valokuituliittymäsi tietoliikennepalveluiden jatkosta. Ota yhteyttä myyntipalveluumme: [email protected] tai puh. 0400 212 211 (arkisin klo 9-16).

Jatkossa saat vain yhden laskun valitsemasi Valonetti -internetpalvelutuotteen mukaisesti, ei enää erillistä verkkomaksua.

http://www.ksvv.fi/

Mitä vielä

Onkohan Keski-Suomen Valokuituverkko Oy:llä ja Kuuskaistalla joku kärhämä?

Keski-Suomen valokuituverkot Oy sanoi irti Kuuskaistan Palvelut Oy:n palvelusopimukset ja Kuuskaistan Palvelut Oy sanoi irti laajakaista tilaajasopimuksen meitin 16.8.2016. Samoin televiosyhteyden.

Rahat meni, mutta valot sammuu.

Keskisuomalainen kirjoittaa Pohjoisen Keski-Suomen Seutuverkon kanssa toimitaan yhteistyössä. Eihän tätä verkkoa pitänyt olla olemassakaan ja jos on niin sitä ei voi käyttää? Näin on tiedotettu. Nyt en oikein ymmärrä tätä? Kuka puhuu totta ja kuka salailee asioita?

HölmöläistenHommoa

23.8.2016 1:58
Uusi
Niin, KSMLssä oli 20.8.2016 KSVV Oy toimitusjohtajan Janne Paunosen antamista luvuista Laukka-Kiikkalan valokuituartikkeli. Paunoset ja tilinpäätöksen luvuilla.

- Littyjiä tulee olemaan 2016 lopussa 2939
- Tilinpäätös 2015 kertoo velkoja olevan 25 646 528,48 Euroa ja 2016 verkon loppuunsaattamiseksi vielä tarvitaan 9 500 000 Euroa.

- Vuositulo liittymämaksuista 2016 on 2939*24,90*0,76*12 = 663 412 Euroa

Tämä tarkoittaa, että jos kaikkella liittymämaksutuloilla lyhennetään velkaa, niin lainan maksu vie 35 146 528/2929 = 53 vuotta

Paunonen kertoo, että tulevina vuosina rakentamista tehdään samoilla liittymämaksutuloilla

Mutta rahaa tarvitaan myös:
- lainan korkoihin
- henkilöstön palkkoihin
- verkoston ylläpitoon ja huoltoon
- vieraiden urakkasopimusten maksuihin
- muihin kuluihin

Liittymis maksuja tulee pääasiassa 2015 ja 2016, ei merkittävästi enää myöhemmin

Eli tosiasia on, ettei KSVV OY pystyne maksmaan velkojaan koskaan.

Mutta kunnat kerää veroina ja maksaa yli 100 vuotta, neljä sukupolven ajan.

Uusi "RAUTAVAARALAINEN" on syntynyt Keski-Suomeen
Tämä on sitä kunnallista talousosaamista ja tulevaisuudessa maakuntahallinto osaamista.

"kehittyvien maakuntien Suomi"

http://keskustelu.suomi24.fi/t/14335592/laajakaistan-ihmeelliset-siekailut-saarijarvella

Täysistunnon pöytäkirja 45/2014 vp
PTK 45/2014 vp
45. TIISTAINA 29. HUHTIKUUTA 2014 kello 14.05
Tarkistettu versio 2.0
4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain muuttamisesta

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru
Arvoisa puhemies! Tulin aika kiirettä. Ei ihan nopeinta linjaa kuitenkaan ehtinyt tänne, mutta kiitos, että huomasitte, että olin könkkäämässä samaan aikaan, kun esittelypuheenvuoro oli jo liipaisimella.
Mutta tärkeä asia, me olemme käsittelemässä tänään hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain muuttamisesta. Ehkä on hyvä sanoa pari sanaa nyt tähän alkuun ylipäänsäkin laajakaistatukilaista, jota nyt ehdotetaan siis muutettavaksi. Minä uskon, että laajakaistarakentamista koskeva laki on monessa suhteessa yksi eduskunnan varjelluimmista laeista. Se kertoo siitä, että me olemme halunneet parantaa erityisesti haja-asutusalueiden tämän päivän viestintäyhteyksiä ja sitä kautta tietenkin helpottaa sekä valtion että kuntien tukemien laajakaistahankkeiden rahoitusta niiden rakennusaikana.
--------------------------------------------------
--------------------------------------------------------
Anne Kalmari /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Ministerin esittelemät toimet olivat sinänsä varsin positiivisia, mutta laajakaistahankkeitten eteneminen kaikkialla ei suinkaan ole kovinkaan valoisaa.
Ensinnäkin erittäin iso pettymys oli ministeriön ilmoitus, jossa kerrottiin, että valtiontalouden kehyksiin vuosille 2015—2017 ei sisälly määrärahan lisäystä haja-asutusalueiden laajakaistahankkeen toteuttamiseen valtiontaloudellisesta tilanteesta johtuen. Eli mitä tapahtuu tulevaisuudessa, on sumun peitossa.
Keski-Suomen tilanne on sellainen, että meillä oli maakunnallinen laajakaistahanke, jossa operaattorina oli Kuuskaista Oy. Ihmiset ostivat osuuksia tästä Kuuskaistasta — se oli siis osuuskunta — aina 1 300 euroon asti, ja nyt tämä osuuskunta on mennyt tai menossa konkurssiin. Osa kunnista ei halua lähteä enää jatkamaan tässä hankkeessa, ja jos tämä hanke ei jatkuisi, ne kuntien rahat, joita sinne hankkeeseen on jo sitten sijoitettu, valuisivat kuin Kankkulan kaivoon. On siis kuntia kuin Kannonkosken kunta, joka on laittanut yli 600 000 euroa tähän hankkeeseen eikä ole saanut metriäkään vielä valokuitua sinne omaan maahansa.
Sinänsä koko tästä sadan megan laajakaistahankkeesta voidaan kyseenalaistaa sitä, miten nämä kaupalliset alueet on määritelty ja miksei niihin tehdä poikkeuksia. Kun kaupalliseksi alueeksi on määritelty se, jos jossain kyläkunnalla on muutama mökki, niin oletetaan, että niiden pitäisi sitten kaupallisesti toteutua, ja oletetaan, että siitä sitten saataisiin rahoitusta näitten ei-kaupallisesti rakennettavien alueidenkin rahoitukseen myöhemmin, kun nämä toteutuvat. Jokainen tietää, että kukaan operaattori ei näihin tule tarjoamaan. Esimerkiksi se Keski-Suomen hankkeen jääminen Kuuskaistalle johtui nimenomaan siitä, että näistä suurista operaattoreista kukaan ei tehnyt tarjousta Keski-Suomen liitolle.
Ongelma on myös se, että laajakaistaa rakennetaan osin jopa sinne, minne sille ei olisi niinkään tarvetta. Olenkin puhunut, että miksi ei rakenneta laajakaistaa halukkaille sen sijaan, että se rakennetaan kaikille.
Erittäin isoksi ongelmaksi muodostui se, että kun Finnvera ei lähtenyt rahoittamaan ja Kuntarahoitukselta sitten haettiin tähän isoon laajakaistahankkeeseen rahoitus, takausvastuuseen joutuivat kunnat. Ja nämä takausvastuut koituivat niin suuriksi, että jos ne realisoituisivat jossain vaiheessa, se voisi olla kunnan tuho.
Kysyisinkin ministeriltä nimenomaan tästä Keski-Suomen hankkeen kohdalta: miten ministeri on aikonut viedä tämän laajakaistahankkeen maaliin? Kun laajakaistayhteyksiä ei ole, kunnat ovat todella epätasa-arvoisessa asemassa ja niille ihmisille, jotka ajattelisivat tulevaisuuttaan siellä maaseudulla, asuinpaikkana tai perustamalla yrityksiä, kyllä se aika kaukaa haettua on, että tulevaisuudessa enää voisi asua ja meidän lapsemme haluaisivat asua sellaisessa yhteiskunnassa, missä tällainen perusedellytys, bitin kulkeminen, ei onnistu. Olenkin sanonut, että mikään muu kehittämistoiminta ei ole järkevää, ennen kuin saadaan bitti ja rekka kulkemaan alueella. Sen pitäisi olla kaiken lähtökohta.
Jos me emme saa näille asioille tehtyä jotain, emme voi enää puhua, että olemme tietotekniikan edelläkävijämaa. Ja kuitenkin se tietotekniikka helpottaisi kuntien palvelujen järjestämisessä, se toisi mahdollisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuihin niin, että voimme niitä myös verkon välityksellä hoitaa, ja laajakaistaa tulisikin katsoa aina pitkän aikavälin investointina.
Nopea, häiriötön, luotettava yhteys on kaiken a ja o. Toivoisin ministeri Kiurulta nyt vastauksia tähän Keski-Suomen tilanteeseen.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=PTK 45/2014 ke p 4

Saiko joku tuosta selvää? Millä rahalla pitkän ajan investointina?

Löytyykö Viestintävirastosta vieläkään paikkansa pitäviä karttoja. Verkkoja menee kuin sieniä sateella, mutta kartoissa ei mitään mainintoja tukeen vaikuttavista jo olemassa olevista kuituverkoista? Maakuntaliiton hommiin olen jo nostanut kädet pystyyn.Eikö Suomesta löydy yhtään kunnollista virkamiestä tämän Laajakaistasotkun selvittämiseen?

Keski-Suomen ja Saarijärven laajakaista ryntäily tiivistyy selkeästi seuraaviin tosiasioihin.

1. Kuuskaistan ja sittemmin Keski-Suomen valokuituverkkojen kaapelin kaivu- ja piilotusurakat on sopimuksissa hinnoiteltu seuraavasti.
- Kaivutyöt ja kaapeli 17,50 E/m
- Rakentamislisä 4 %
- Toimintaan saattaminen 6 %
Kuuskaistan kokonaishinta 19,25

2. Viestintäviraston katsaus 6/2016 kertoo rakentamisen keskihinnan olevan 10 E/m. aktiivilaitteen mukaanlukien.

3. Kuuskaista kertoo omassa tiedotteessaan kuusiokuntien rakentamisen 2006 olleen 5,30 E/m.

4. Kilpailutetut katteelliset urakat ovat Suomessa tänä päivänä noin 7 E/m.

Ja kustannusarviothan pitää olla korkeita, koska tukia 8 %, 22 % ja 34% lasketaan kustannusarvioista prosentteina.

Kuuskaistan alunperin 15 kunnalle tarjoamat verkkotyöt taisivat sisälsältää ilmeisesti noin 85 ME ylimääräistä perusteeton rahaa?

Näinollen kaapelin kaivaminenhan se on ollut hyvin tuottoisaa liiketoimintaa. Sen vuoksi sitä on jahdattu kiivaasti jo 10 vuotta.

Ja varsinkin jo kerran kaivetuille kaapeleille mahdollinen toinen tukiraha olisikin todella puhdasta tuottoa.

Keski-Suomen pikkukunnathan ovat makselleet superkalliita metrihintoja kaivauksista.

Onko kunnanjohtajat tämän ajamisessa todella kaivajien edusmiehiä kunnan veronmaksajien vahingoksi ja rasitteena aina kahdelle seuraavalle sukopolvelle

Tuo liiketoimihan toimii niin, että kun laajakaista liiketoimi ei tuo riittävästi tuloja niin että velat ja korot pystyttäisiin maksamaan, niin kunnat takauksineen maksaakin kaiken veronmaksajilta keräämillään verotuloilla..

Myös nuo ylimääräiset "lahjarahat" "piireille"

Meille Saarijärvelle kanssa? Tämä löytyi Kuhmoisten palstalta?


Meijän kylään se valokuitu rakennettiin pari vuotta sitten ja sitä mainostettiin sillee että nyt kannattaa ottaa se yhteys, kun talon arvo nousee ja se on nykyaikainen sijoitus. Sen kuidun sai noin 1500 eurolla kotiin, mutta se tarkottaa vaan sitä että se kuituasennusporukka kaivaa sen kotipihan poikki sotkien isoilla laitteilla pihat ja tiet ja se porataan seinästä läpi lähimpään huoneeseen. No nyt niitä kuitukaapeleita on kaikilla siinä huoneessa, missä se on lähinnä isoa tietä, josta se kaivettiin suorinta mahdollista reittiä taloon. Nyt monella se lähin seinä on esim: suihkuhuoneen nurkassa ja se kuitu on kiepillä, siis tämän saat sillä 1 500 eurolla.
huomioi: että kukkapuskat voi mennä nurin ja piha näyttää taas kauniilta parinvuoden päästä

Tästä jatkuu sitten sen asukkaan lisätilaus jos haluut sen johonkin toiseen huoneeseen. Siis se kuitu tulee johonkin helpoinpaan huoneeseen mihin se kaivuriporukka sen tekee ja siihen tulee sitten se kuitupurkki ja sitten tarvitaan laite joka muuttaa sen kuitusignaalin esim: langattomaksi verkokksi tms... ja tämä laite maksaa jotain 100-200 euroo työt sille jos sen purkin sieltä suihkunurkasta haluu jonnekkin muualle. Huomioi että purkki tarvii myös sähköt, joten se joko tehdään lisätyönä tai sitten kuitu siirretään pitkin kämpän seiniä jonnekkin pistorasian viereen.
huomioi: että ne sähkölistotukset voi asentaja vetää rumasti pitkin seiniä ja mahdollisesti poraa seiniin reikiä.

Tämän jälkeen jos asukas haluaa ottaa sen kuituyhteyden käyttöön, niin asukas tekee tilauksen operaattorin kanssa ja tilaa kuituyhteyden ja se voi maksaa jotain 45 e/kk tms... jokainen voi tutkia operaattorin sivuilta mitä se oikeesti maksaa ja operaattori voi tietty tehdä niiden hintojen kanssa ihan mitä vaan.
Huomioi se että 45e/kk x 12kk = 540 euroa/vuosi

Jihuu ! nyt sulla on sitten huippuhyvä kuituyhteys kotiisi ja operaattori kiittää tästä.

Niin ja mitä itse tein:
En tilannut tätä kuituyhteyttä ollenkaan, koska kukaan ei kertonut mitä se todellisuudessa maksaa. Oli vain arvioita että 1500e - 3000e yms.... mietin että kun ne kaikki hullut ottaa sen kuituyhteyden, niin mulle vapautuu lisää ja enempi 4G langatonta kaistaa käyttöön ja mun langaton yhteys sitten toimii paremmin.
Nyt maksan langattomasta 4G yhteydestä 19e/kk x 12kk = 228 euroa vuodessa
ja kun ei oikeen tiiä keksiikö operaattori joskus 5 vuoden päästä asentaa jo 5G yhteyksiä...

No mutta se kuituyhteys on kyllä huippu ja paras mitä markkinoilla nyt on, joten eikun tilaamaan vaan !

Maksaa 25-35 Megaa ( todellinen nopeus) yhteyttä 14,90 /kk.
Ei liittymismaksuja.
Mokkulan lunastus maksoi 5€ /kk, mutta nyt se on jo maksettu. ( 24kk sopimus)
4G mokkula ja toimii.

Kuuskaistan mielestä he voivat ottaa ennakkomaksut, mutta voivat sitten yksipuolisesti jättää laajakaistaverkon tekemätä.

Toisaalta kuuskaista on sitä mieltä, ettei asiakaskunta voi yksipuolisesti sanoa sopimusta irti sopimusrikkomuksen vuoksi.

Saapas nähdä miten Keski-Suomen oikeuden fiskaalit näkevät laillisuuden.
Onko oikein ottaa ennakkomaksut ja vaatia vielä lisää maksuja, mutta voi jättää rakentamisen tekemättä.

Kyllä Keski-Suomenliitto ja kunnanjohtajista tehty työryhmä laittoivat kunnat todella kuseen? Minusta on Kuuskaistan ohella edellämainittu kööri samalla tavalla syyllisiä?Tavallisia valtuutettuja vedettiin nenästä oikein urakalla? Samat johtajat yrittävät piilotella tekosiaan, ja hyökkäävät vielä valtuutettujen kimppuun. Näin ainakin kuulemma Viitasaarella? On otsaa johtajilla, ei kuin kuutamolle tälläiset jätkät? Rupeaa todellakin korpeamaan tämä touhu ja ne etumaksut pitää kaivaa myös kuntalaisille takaisin. Onpa sitten maksaja kuka hyvänsä?

Soneran ja DNA:n nopea 4G-matkapuhelinverkko valmistuu – uusi langaton verkko korvaa kalliita valokuitu lankayhteyksiä

Kotimaa 20.9.2016

Suomen Yhteisverkko Oy on rakentanut Pohjois- ja Itä-Suomeen lähes kaksi tuhatta uutta tukiasemaa, jotka korvaavat Soneran ja DNA:n omat matkapuhelinverkot. Verkko kattaa noin puolet Suomen pinta-alasta ja sen alueella asuu noin 15 prosenttia väestöstä.
Pari vuotta kestänyt urakka on valmis, kunhan viimeiset tukiasemat saadaan käyttöön Lappeenrannassa sekä Miehikkälässä ja Ylämaalla. Uuden matkapuhelinverkon peitto on hyvä myös haja-asutusalueella.
– Tukiasemien määrä on lisääntynyt, koska Soneran ja DNA:n käytössä aiemmin olleet mastot on otettu molempien operaattorien asiakkaiden käyttöön, sanoo Suomen Yritysverkko Oy:n toimitusjohtaja Antti Jokinen.
Silti esimerkiksi Urho Kekkosen puistoon ja Utsjoelle jää katvealueita, mutta Jokisen mukaan yhteydet toimivat siellä, missä on vakituista asutusta.

Huippunopeudet vaativat uuden kännykän

Uudet tukiasemat tarjoavat jopa 450 Mbit/s nopeuden, mutta kumpikaan operaattoreista ei vielä tarjoa tällaista nopeutta hyödyntävää liittymää. Taajamissa nopeudeksi luvataan 300 Mbit/s ja taajamien ulkopuolella 150 Mbit/s.
– Kaikki vanhat päätelaitteet toimivat verkossa, mutta jos haluaa käyttää nopeimpia yhteyksiä, on hankittava tänä tai viime vuonna markkinoille tullut puhelin, sanoo Suomen Yritysverkko Oy:n toimitusjohtaja Antti Jokinen.
Uusi verkko perustuu LTE Advanced 4G-tekniikkaan, jota vanhemmat päätelaitteet eivät pysty hyödyntämään kokonaan.
– Tässä on useampikertainen taajuuskapasiteetti käytössä, käytännössä kolme LTE-kantoaaltoa eli kolminkertainen määrä kapasiteettia vanhaan 4G-tekniikkaan verrattuna.
Suomen Yhteisverkko on varautunut lisäämään kapasiteettia verkkoon käytön mukaan. Käytännössä matkapuhelinverkossa siirrettävän datan määrä kaksinkertaistuu joka vuosi.
–Meidän ei tarvitse vielä lisätä kapasiteettia syrjäisimmissä paikoissa, mutta esimerkiksi Lapin hiihtokeskuksissa voimme nopeasti rakentaa uutta kapasiteettia, jatkaa Jokinen.

Venäjän sotilastutkat rajoittavat 4G:n toimintaa itärajalla

Itärajalle jää pitkä lähes 40 kilometrin levyinen kaistale, jossa 4G toimii ainoastaan kaupunkien kohdalla. Nopean verkon rakentamisen estää Venäjän kanssa tehty sopimus, jossa 4G:n käyttämän 800 MHz taajuusalueen käyttöä rajoitetaan itärajan tuntumassa. Taajuusalue on varattu Venäjällä sotilaskäyttöön ja vaarana on, että suomalainen matkapuhelinverkko häiritsee ilmailututkia.
Sen sijaan rajan tuntumassa olevissa taajamissa voidaan käyttää 1800 MHz taajuusaluetta, mutta tukiasemia tarvitaan niin tiuhaan, ettei verkkoa kannata rakentaa maaseudulle.
– Imatralla olemme rakentaneet 4G-peiton 1800 MHz taajuusalueella, sanoo Jokinen.


• Jari Tanskanen Yle

http://yle.fi/uutiset/soneran_ja_dnan_nopea_4g-matkapuhelinverkko_valmistuu__uusi_langaton_verkko_korvaa_kalliita_lankayhteyksia/9180017

On jännä seurata Kuuskaistan kotitanhuvien palstaa asiasta Kuortaneelta alla olevasta linkistä.
Pitävät Keski-Suomen kuntien hallintoväkeä hölmöinä ja naureskelevat partaansa hönötystä.

Kuuskaista taas käräjillä, Jyväskylässä

Kaistaosaajat
28.9.2016 9:57

http://keskustelu.suomi24.fi/t/14497920/kuuskaista-taas-karajilla-jyvaskylassa

Missä viipyy maakuntahallituksen pöytäkirja 14.10.2016 pidetystä kokouksesta, jossa maakuntajohtaja esittää Saarijärven laajakaistaoperaattoriksi Keski-Suomen valokuituverkot Oy:tä?

Kyseinen firma oli ainoa tarjoaja ja kilpailutus oli jatkoa laajakaista kaikille 2015- lain edellyttämän ja Viestintäviraston markkina-analyysiin perustuvan hankkeen tuen saannin vaatima välivaihe.

Ovatko pasmat menneet sekaisin EU-komission Suomelle antaman viimeisen varoituksen vuoksi? Kyseinen varoitus annettiin maaliskuussa 2016 ja se koski ns. yhteisrakentamis ja- yhteiskäyttövaatimusta. Eu uhkasi haastaa Suomen valtion oikeuteen, mikäli kansallista lakia ei saateta voimaan kahden kuukauden määräajassa. Laki tuli voimaan 1.7.2016, vaikka takaraja oli 1.1.2016.

Saarijärven alueella ja seitsemässä muussa kunnassa on piilotettu PKSV Oy:n seutuverkko, joka olisi estänyt julkiset tuet vaikutusalueellaan.

Kyseinen verkko oli varmuudella Vanhasen kakkoshallituksen tiedossa, mutta tuolloinen keskisuomalainen ex- ministeri päätti kokeilla onneaan ajoi hanketta pontevasti myös kotimaakuntaansa mahdollisista seurauksista piittaamatta. Tästä löytyy todisteena ko. virtuoosin eduskunnassa pitämä puhe ja Jyväskylän valtuustonauha.

Kuprua alettiin peittää ns. holding-mallilla (Keski-Suomen verkko-holding oy ja Keski-Suomen valokuituverkot oy).

Tämäkin saattaa jäädä "suutariksi", koska KHO on antanut päätöksen, jossa holding-yhtiön perustaminen jonkin säädöksen kiertämiseksi on laiton.

Julkisen tuen määrä ei saa ylittää 90 prosenttia hankekustannuksista ja hakijalla on aina oltava 34 prosentin omarahoitus.

Syntyneet vahingot ovat kaikien tiedossa ja noin 5000 liittymämaksunsa menettänyttä höynäytettyä jäävät nuolemaan näppejänsä.

Koko laajakaistafarssi on terveellinen opetus kaikille sopankeittäjille.

Harmi vain, että kärsijöinä ovat kaikki veronmaksajat.

Poliittinen vastuu taisi konkretisoitua osaltaan eilen ministeriruletissa.

Mitään muuta vastuuta ei tietenkään ole oletettavissakaan.

Jo on sotkuun mennyt koko laajakaista. Sekavista jutuista päätellen syytä on niin sysissä kuin sedissäkin. Kun eivät osaa hoitaa asiota kunnolla, niin olkoot sitten ilman kaistoja. Keski-Suomen laita-alueille on sitten turha toivoa mitään uutta elinkeinotoimintaa. Parasta keskittyä vain metsän kasvatukseen.

KUOPIO EI AIJO PELASTAA TALOUSVAIKEUKSISSA RYPEVÄÄ SAVON KUITUA
Savon Sanomat 28.10.2016

Kuopion kaupunki ei aio ostaa alueellaan sijaitsevaa Savon Kuituverkko Oy:n viestintäverkkoa.
Pahoihin talousvaikeuksiin ajautunut verkkoyhtiö on esittänyt omistajakunnille, että nämä ostaisivat viestintäverkon tasearvolla ja takaisin vuokraisivat sen yhtiölle pitkällä vuokrasopimuksella, minkä jälkeen yhtiöllä olisi oikeus lunastaa verkko jäännösarvosta.
Yhtiön Kuopiolle esittämä kauppasumma on 426 596 euroa.
Yhtiö on lähettänyt ostoesityksen kahdeksalle kunnalle, joiden alueelle verkkoa on rakennettu. Kuopion lisäksi näitä ovat Kiuruvesi, Pielavesi, Keitele, Siilinjärvi, Vesanto, Tervo ja Tuusniemi.
Kuopion kaupungin talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikaisesta ostamisen sijaan vaihtoehtona voisi olla yhtiön pääomittaminen.
– Tarvittaessa kaupunki voisi pääomittaa yhtiötä ensi vuonna kaupungin yhtiölle takaaman lainan vuosilyhennysten määrällä.
Kuopiosta on tullut kuntaliitosten myötä verkkoyhtiön suurin omistaja. Juankosken liitoksen myötä osuus nousee 26,5 prosenttiin.
Korkeista rahoituskustannuksista johtuen Savon Kuituverkon taloustilanne on heikentynyt merkittävästi ja toiminnan jatkuminen on vaarassa.
– Yhtiöllä on ollut haasteita saada toimintaansa riittävän kannattavaksi suhteessa investointeihin ja rahoituskustannuksiin. Mikäli yhtiön rahoitusasemaa ei saada korjatuksi, voi yhtiö ymmärtääkseni ajautua jopa maksukyvyttömyystilaan, sanoo Vainikainen.
– Eiköhän tähän vielä löydetä ratkaisu joltain pohjalta. Käsien pystyyn nostaminen tuntuisi aika kohtuuttomalta ratkaisulta, sanoo Savon Kuituverkon toimitusjohtaja Pekka Laukkarinen.
Yhtiön tilanteeseen on haettu ratkaisua jo pari vuotta. Tuona aikana laajakaistaverkkoa ei ole laajennettu, sillä rahoitusta ei ole voitu hankkia. Yhtiö on toteuttanut vain kuntien rahoittamia kohteita.
–Kyse on siitä, kuinka yhtiön kohtuuttomat rahoituskustannukset saadaan järjestettyä, sanoo Laukkarinen.

Marita Tiihonen
http://www.savonsanomat.fi/savo/Kuopio-ei-aio-pelastaa-talousvaikeuksissa-rypevää-Savon-Kuitua/863793

Savon Sanomien paperilehdessä 29.10.2016 on vielä perusteellisempi artikkeli asiasta


Tässä on käsikirjoitus Keski-Suomen valokuituverkotr Oyn kituliaalle taipaleelle.

Savon Kuitu on toiminut 6 vuotta
Verkkoa on 1000 km
Asiakkaita 750 taloutta
Velkaa vajaa 5 M E
Liikevaihto 2015 oli 1,5 ME
kaikki toimintavuodet 2010 - 2015 ovat olleet tappiollisia yhteensä 739141 E

Yhtiötä on yritetty elvyttää jopa laittomilla toimenpiteillä mm. myöntämällä EUn erityisesti kiellettyä Maataloustukea 2014, SAVON KUITUVERKKO OY LAPINLAHTI 1456943,39 E.


Vertailun vuoksi todettakoon, että

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:llä oli 2015 velkaa 28 ME ja arviolta 2016 noin 38 ME.
Liikevaihto oli 2015 yhteensä 990 tuhatta E
Tappio 2015 oli -534000 E
kaikki toimintavuodet 2013 - 2015 ovat olleet tappiollisia yhteensä -623010 E

Keski-Suomen verkko yhtiöön osallistunelle kunnille tulee varmasti kahden vuoden kuluessa vastaavasti rahasta paljon suurempi parku ja hammasten kiristys.

No mutta mitä siellä maassa oikein luuraakaan? Jos vaikka Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy:n lisäksi muutakin:

lltalehti
Operaattori pyysi yrittäjältä 135 000 euroa valokuituyhteydestä - valmis kaapeli löytyi postilaatikon alta
Maanantai 19.12.2016 klo 15.29
Joroisissa toimivalle yrittäjä Pekka Viljakaiselle ehdittiin sanoa monta kertaa, että hän ei tule ikinä saamaan valokuituyhteyttä hänen kotonaan sijaitsevalle yritykselleen.
Yrittäjä Pekka Viljakaiselle sanottiin, että hänen haja-asutusalueella sijaitsevalle yritykselleen ei voi saada valokuituyhteyksiä.
Väännön jälkeen hän sai tarjouksen kaapelista. Hintalappu oli 135 000 euroa.
Lopulta hänen postilaatikkonsa alta löytyi valmis kaapeli ja yhteyden asennus kesti kaksi tuntia.

Pekka Viljakainen toimii yrittäjänä Etelä-Savossa Joroisissa. (JOONAS SALMELA)
Viljakaisen taistelu valokuituyhteydestä kuulostaa uskomattomalta, mutta lopulta hän sai kuin saikin haluamansa. Viljakainen kertoo, että hyvä yhteys on hänen yrityksensä liiketoiminnan kannalta äärimmäisen tärkeää. Viljakainen tunnetaan myös Venäjän hallituksen neuvonantajana.
Hän kirjoitti valokuituyhteystaistelustaan avoimen kirjeen liikenneministeri Anne Bernerille, joka julkaistiin maanantain Kauppalehdessä.
- Itse sain jo haluamani, mutta kirjoitin auttaakseni muita yrittäjiä. Olen saanut tänään jo 300 sähköpostiviestiä, jossa annetaan positiivista palautetta siitä. En selvästi ole ollut ongelmani kanssa yksin, Viljakainen kertoo puhelimitse Iltalehdelle.
Viljakainen kirjoittaa Kauppalehdessä kysyneensä tarjousta valokaapelista Joroisissa haja-asutusalueella sijaitsevalle yritykselleen kaikilta kolmelta isolta suomalaiselta operaattorilta. Operaattorit ilmoittivat, ettei alueella ole tarjolla valokaapeliyhteyksiä.
Hurja hintalappu
Lopulta hän oli yhteydessä erään operaattorin hallituksen puheenjohtajaan. Puhelun jälkeen hän lopulta sai tarjouksen kaapelista. Hintalappu 13 kilometrin mittaiselle valokaapelille oli 135 000 euroa ja päälle arvonlisäverot.
Sen jälkeen hän sai kuulla eräältä paikalliselta asiantuntijalta, että Suomeen, myös luultavasti Joroisiin, on 80- ja 90-luvuilla kaivettu lankapuhelinverkkojen digitalisoinnin yhteydessä valokaapeleita laajasti. Operaattorit kertoivat, ettei alueella kaapeleita ole, mutta Viljakainen ei antanut periksi.
Lopulta hän tilasi paikalle kaivinkoneet, joiden avulla hänen postilaatikkonsa alta löytyi ei pelkästään yhden, vaan kahden kotimaisen operaattorin valokuitukaapelit. Matkaa hänen kiinteistönsä kulmalle laskettiin lopulta 60 metriä.
- Lopulta asennus kesti kaksi tuntia. Se tuntuu vähän hassulta, koska monta kertaa oli jo tullut ilmoitus, että yhteyden saaminen on täysin mahdotonta, Viljakainen sanoo.
Miljoonahankkeet halvemmaksi
Viljakainen sanoo, että teleoperaattorien tulisi selvittää se, minne kaikkialle valokuituverkkoja on vedetty. Siihen hän pyytää avuksi liikenneministeri Berneriä. Viljakaisen mielestä valtion tulisi velvoittaa operaattorit tekemään ja julkaisemaan kartoituksensa.
- Vielä nykyisinkin monissa paikoissa tehdään alueverkkohankkeita, joille haetaan valtiolta rahaa. Ne maksavat aina miljoonia. Jos runkoyhteydet tulisivat näin helposti, hinta olisi varmasti alhaisempi, Viljakainen perustelee.
Operaattorit tarjoavat nykyisin lähes poikkeuksetta mobiiliyhteyksiä, varsinkin haja-asutusalueilla. Niin tehtiin myös Joroisissa toimivalle yrittäjälle. Viljakainen kuitenkin sanoo, että mobiiliyhteydet eivät läheskään aina riitä nykypäivän tarpeisiin. Kaapelin löytymisen myötä hänen yhteytensä latausnopeus on 400 megatavua, jollaisesta mobiilimaailmassa ei voi edes unelmoida.
- Ihmisillä on käsitys, että koko laajakaista voidaan hoitaa matkapuhelinverkolla. Se onkin ihan riittävä surffailuun ja Youtuben katselemiseen. Yrityksissä, joissa tarvitaan esimerkiksi jatkuvia videoneuvotteluyhteyksiä, tulee ongelmia, Viljakainen toteaa.
JANI SAVOLAINEN
[email protected]

Näin Saarijärven Kaupunginhallitus aikoo päättää kokouksessaan 20.2.2017,

Tarkoittaa, että sitten on kaapelien kaivuusta ja rahastuksesta ulkona myös tyhjätasku Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Kuuskaistan lisäksi.

Ja hyvä näin

Ja Saarijärvellä käytetäänkin nyt "oraville rakennuttaja kaapeleita" joita ei pitänyt olla olemassakaan Viestintäviraton ilmoituksen mukaa. Ja Kyyjärven kunnan testien mukaan viestit niissä olemattomissa kaapeleissa kulkee 20 Gb/s Kyyjärveltä Pietariin ja samaa vauhtia takaisin.


Esityslista

Valmistelijat: talous- ja hankintajohtaja 044 4598 207, kaupunginjohtaja
044 4598 201

Kj:n esitys:
1) Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunki ei hankkeeseen sisältyvien merkittävien taloudellisten riskien johdosta voi myöntää laajakaistalain tarkoittamaan rahoitusta Keski-Suomen maakuntaliiton kilpailuttamaan ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n toteuttamaan hankkeeseen.

2) Kaupunginhallitus päättää jatkaa kuituverkkohankkeen valmistelua
19.12.2014 valmistuneen työryhmän raportin pohjalta siten, että kuituverkko
tullaan toteuttamaan alueittain kaupungin omistaman yhteisön toimesta.
Verkon toteutuksessa pyritään täysimääräisesti hyödyntämään sekä Pohjoisen Keski-Suomen Verkkoyhtiön että alueella toimivien kaupallisten operaattoreiden omistama verkko ja erilaiset yhteisrakentamisedut. Samalla
selvitetään myös laajakaistatukilain muutoksen tuomat mahdollisuudet
hankkeen rahoitukseen.

Päätös:




http://80.246.162.69/djulkaisu/kokous/20171357-7.PDF

Pohjoisen Keski-Suomen Valokuituverkkojen kaapelit ovat varmaankin niitä "oravien valokuituverkkoja"?

Nyt se on sitten myös Kuuskaistan äpäräyhtiöt, Keski-Suomen Valokuitu Oy ja Keski-Suomen verkkoholding Oy ulkona Saarijärvellä.

Eivät rakenna Saarijärvelle ”maailman nopeinta laajakaistaa” kuten kyltti tie no: 13 vierellä Hietamalla on julistanut jo vuodesta 2010 lähtien

Lainaus Saarijärven Kaupungin hallitus

"Saarijärven valokuitua suunnitellaan uusiksi

Kaupunginhallitus päätti luopua laajakaistahankkeesta, jota suunniteltiin Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n kanssa."

http://www.ksml.fi/

Oikein päätetty. Mahtaako noutaja tulla Keski-Suomen Valokuituverkoille?

Ihmetteleekö joku vielä miksi pohjoisessa Keski-Suomessa menee huonosti. Siellä ei osata muuta kuin riidellä. Siinähän sitten riitelette.

Eihän tuo ole riitelyä kun tuodaan tosiasiat pöytään.

Tosion kirjoittaa oikein. Kannattaa käydä Rautavaaralta kyselemässä tosiasioita.

Kaipa Saarijärvi valittaa Kuuskaistan saneerauspäätöksestä?

Jokohan se se valitus on lähtenyt? Määräaika oli maaliskuun loppu!
Lakimiehiä tai pikemminkin naisia on kaupungilla, vaan onko ymmärrystä?

KSML 15.04.2017
Tietoliikenteen kehitysmaa
Näin totesi Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa syksyllä työnsä aloittava professori Jyväskylän seudusta. Hän etsii omakotitaloa seutukunnalta.
Maailmalla työskennellessään hän on tottunut käyttämään nopeita kuituverkkoon pohjautuvia tietoliikenneyhteyksiä. Näitä hän on löytänyt lähinnä vain Jyväskylän kaupunkialueelta. Osa Keski-Suomen kunnista mukaan lukien entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueet ovat jäämässä tietoliikenneyhteyksissä takapajulaksi.
Tietoliikenneyhteydet ovat teihin, sähköverkkoihin sekä vesi- ja viemärijärjestelmiin verrattavia investointeja. Tuotto ei tule lyhyen tähtäimen asiakasmaksuista. Se tulee koko yhteiskunnan palvelujen tehostumisen kautta.
Uudet digitaaliset palvelut ovat saatavissa sataprosenttisina vain kodeissa, joissa on kuituverkkoyhteydet.
Toivottavasti uudet valtuutetut sitoutuvat tietoyhteiskunnan palvelujen saatavuuteen toimimalla niin, että alueen kaikille asukkaille saadaan kuituverkkopohjaiset tietoliikenneyhteydet.
Pekka Neittaanmäki
dekaani
Jyväskylän yliopisto

DEKAANI JÄTTI KERTOMATTA MILLÄ RAHALLA YHTEYDET RAKENNETAAN!

Auto- ja junaliikenteen kehitysmaa. Teiden päällysteet kuntoon ja henkilöliikenne raiteille. Energian kehitysmaa kun pitää turvetta polttaa. Aurinko- ja tuulisähkö oikeita tapoja.

Valokuituverkon ihmeelliset rakentamiskulut?? Samposta lainattua salaista muistiota.

" Yksi Viestintäviraston ihmettelyn kohde olivat hankkeen suunnittelukulut. Hanke oli Kuuskaistan ja KSVV:n aikana suunniteltu useita kertoja. Kysymyksiä herättivät myös muun muassa rakentamisen kulut ajalta, jolloin verkon rakennustyöt olivat pysähdyksisissä, ja projektinjohtamisen kustannukset. Viestintävirasto toteaa muistiossa muun muassa, että Kuuskaistalla on viraston arviointitavasta eriävä käsitys siitä, mitkä kustannuslajit voidaan katsoa tukikelpoisiksi. "

Kuinka on mahdollista, että filosofian tohtori ja dekaani Pekka Neittaanmäki ohittaa totaalisesti Viestintäviraston julkaisemat ongelmat tietäen ja tiedostaen, ohittaen myös kaikkein keskeisimmän elementin, kuntien ja kuntalaisten jo antaman rahoituksen valokuituverkolle. Tällainen näkemyksellisyys, "antakaa lisää rahaa, uudet valtuutetut", herättää epäilyjä aivan oikeutetusti hänen motiiveistaan hyvin sekavassa tilanteessa..

Onko Saarijärvi saanu rahasa pois Kuuskaistalta?

KSML 05.07.2017 13:42
Elisa laajensi 4G-yhteyksiään Keski-Suomessa
Jyväskylässä parannuksia on tehty tänä vuonna yli 80 kohteessa.
Jyväskylässä Elisa on tehnyt 4G-verkon parannuksia yli 80 kohteessa tänä vuonna. Kuva: Sami Saarenpää
Teleoperaattori Elisa on tänä vuonna laajentanut 4G-verkkoaan useilla paikkakunnilla Keski-Suomessa.
Yhtiö on laajentanut 4G-verkon kapasiteettia ja saatavuutta Jyväskylässä sekä Hankasalmella, Joutsassa, Jämsässä, Keuruulla, Kuhmoisissa, Konnevedellä, Petäjävedellä, Pihtiputaalla, Saarijärvellä, Uuraisilla, Viitasaarella ja Äänekoskella.
Talven ja kevään aikana 4G-verkkoa on laajennettu ja kapasiteettia parannettu etenkin Jyväskylässä, jossa parannuksia on tehty kaikkiaan jo yli 80 kohteessa, muun muassa keskustassa, Nisulassa, Kekkolassa, Kuokkalassa, Mannilassa, Pupuhuhdassa ja Kangaslammella sekä Keljossa, Kaunisharjussa ja Kanavuoressa.
Aluejohtaja Juha Peltomäen mukaan verkon laajennukset takaavat asiakkaille entistä sujuvammat ja varmemmat palvelut
– Suomalaiset ovat maailman eniten mobiilidataa käyttävä kansa ja tämä näkyy myös Keski-Suomessa. Keskisuomalaiset ovat ahkeria surffaajia, ja verkossa liikkuvat datamäärät huimia, Peltomäki kertoo.
Elisa investoi Suomeen vuosittain lähes 200 miljoonaa, josta suurimman osan verkkoihin.
Yhtiön 4G-verkon alueella asuu tällä hetkellä 99 prosenttia suomalaisista.
– Nykyisten verkkojen laajennusten lisäksi tutkimme ja testaamme jatkuvasti myös uusia teknologioita, kuten 5G:tä. Seuraavan sukupolven 5G-verkon myötä esimerkiksi virtuaalitodellisuussovellukset yleistyvät ja roboteista ihmisten apuna tulee arkipäivää, Peltomäki kertoo.
Jorma Rahkonen

Kuuskaistalla j a Keski-Suomen Valokuituverkoilla vai?

Ei varmasti mene hyvin. Alennusmyynnillä yritetään ihmisiä vedättää mukaan. Kunnat ne maksaa välirahan, ei yhtiöllä ole rahoja maksaa. Minä maksoin kalliinman maksun ja aion kyseinalastaan sen kun naapurille luvataan kymmenen kertaa halvemmalla . Tietojeni mukaan 1,2 miljoonaa viime vuoden tilinpäätöksensä tappiota. Katastrofi on edessä.

Paljonko on velkaa? Paljonko on tuloja? Onko mitään valoa näkyvissä?
Jos ei tuloja eikä käyttäjiä niin mikä hinku on ajaa kunnat katasrofiin?

Saarijärvi pärjää hyvin kun heitti Kuuskaistan ulos ja jätti koko kaistan.

Kalmarissa jotkut lehmät vielä vinkuu läppäriä ja kaistaa

Uskomatonta hölmöyttä. Oisko järki voittanu Saarijärvellä?

Hah, nyt meni puurot ja vellit sekaisin. Omistussuhde on ja on aina ollut toisinpäin. Tele-Entre on jatkumoa Tumsan Oy -> Ascom Finland Oy (Operaattoritoiminta)-> Tele-Entre ja on jo alkujaan omistanut 50% Zao Letusista ja nykyään käytännössä omistaa sen kokonaan.