Hallitus päättää tänään eduskunnalle annettavan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sisällöstä. Ulkoministeriön johdolla laadittu selonteko päivittää Suomen lähiympäristössä tapahtuneita turvallisuuspoliittisia muutoksia, joihin keskeinen syy on suurvallaksi jälleen halajava Venäjä.
Suomen turvallisuusympäristöä kartoitettiin viimeksi joulukuussa 2012 valmistuneessa puolustus- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Moni asia on sen jälkeen muuttunut.
Venäjän maaliskuussa 2014 toteuttama Krimin miehitys ja Ukrainan kriisi ovat lisänneet jännitystä Itämeren alueella. Samaan aikaan Suomi ja Ruotsi ovat tiivistäneet keskinäistä puolustusyhteistyötään ja myös sotilaallista yhteistyötään Yhdysvaltain ja Naton kanssa.
Suomi on tuominnut Venäjän ärhentelyn
Juha Sipilän (kesk.) hallituksen vuosi sitten kirjoitetussa ohjelmassa linjataan Suomen ottavan huomioon, että erityisesti Ukrainan kriisin seurauksena Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt.
Hallituksen ministerit ja presidentti Sauli Niinistö ovat johdonmukaisesti tuominneet Venäjän toimet Krimillä ja Ukrainassa.
Hallitusohjelmassa todetaan Venäjästä, että se on Suomen merkittävä naapuri. Suomi noudattaa hallitusohjelman mukaan Euroopan unionin yhteisiä Venäjä-linjauksia ylläpitäen myös monipuolisia kahdenvälisiä suhteita.
Hallitusohjelmassa linjataan, että puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa syvennetään. Viro ja muut Baltian maat ovat hallitusohjelman mukaan Suomelle tärkeitä kumppaneita sekä EU:ssa että kahdenvälisesti.
Sipilän hallitus avasi Nato-oven
Hallituksen vaihdos toi vuosi sitten muutoksen Suomen Nato-linjaukseen.
Keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen yhteisesti hyväksymän muotoilun mukaan Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.
Kokoomuslaisten Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin johtamien hallitusten ohjelmiin oli kirjattu, että hallituskauden aikana ei valmistella Nato-jäsenyyden hakemista.
Yhdysvaltoihin liittyen Sipilän hallituksen ohjelmassa linjataan, että hallitus vahvistaa laaja-alaista transatlanttista yhteistyötä sekä kahdenvälisesti että EU:n kautta.
Nato-raportti korosti Suomen ja Ruotsin yhteistyötä
Hallitusneuvotteluissa keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus sopivat, että hallitus laatii ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, jonka valmistelun yhteydessä arvioidaan mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutukset Suomelle.
Neljän kotimaisen ja ulkomaisen asiantuntijan Nato-raportti luovutettiin ulkoministeri Timo Soinille (ps.) huhtikuun lopulla. Raportin keskeinen viesti, on että Suomen ja Ruotsin olisi paras tehdä Nato-ratkaisunsa yhdessä ja samaan suuntaan.
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko ja myöhemmin valmistuva puolustusselonteko on tällä kertaa irrotettu toisistaan. Puolustusselonteon tehtäväksi on jäänyt määritellä Suomen puolustuspoliittiset linjaukset puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle. Puolustusselonteossa raamitetaan myös puolustusrahojen tuleva tarve.
Ulkoministeri Soini esittelee puolen päivän aikaan uuden selonteon sisällön. Yle näyttää tilaisuuden suorana Yle Areenassa.
yle
Suomen turvallisuusympäristöä kartoitettiin viimeksi joulukuussa 2012 valmistuneessa puolustus- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Moni asia on sen jälkeen muuttunut.
Venäjän maaliskuussa 2014 toteuttama Krimin miehitys ja Ukrainan kriisi ovat lisänneet jännitystä Itämeren alueella. Samaan aikaan Suomi ja Ruotsi ovat tiivistäneet keskinäistä puolustusyhteistyötään ja myös sotilaallista yhteistyötään Yhdysvaltain ja Naton kanssa.
Suomi on tuominnut Venäjän ärhentelyn
Juha Sipilän (kesk.) hallituksen vuosi sitten kirjoitetussa ohjelmassa linjataan Suomen ottavan huomioon, että erityisesti Ukrainan kriisin seurauksena Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt.
Hallituksen ministerit ja presidentti Sauli Niinistö ovat johdonmukaisesti tuominneet Venäjän toimet Krimillä ja Ukrainassa.
Hallitusohjelmassa todetaan Venäjästä, että se on Suomen merkittävä naapuri. Suomi noudattaa hallitusohjelman mukaan Euroopan unionin yhteisiä Venäjä-linjauksia ylläpitäen myös monipuolisia kahdenvälisiä suhteita.
Hallitusohjelmassa linjataan, että puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa syvennetään. Viro ja muut Baltian maat ovat hallitusohjelman mukaan Suomelle tärkeitä kumppaneita sekä EU:ssa että kahdenvälisesti.
Sipilän hallitus avasi Nato-oven
Hallituksen vaihdos toi vuosi sitten muutoksen Suomen Nato-linjaukseen.
Keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen yhteisesti hyväksymän muotoilun mukaan Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.
Kokoomuslaisten Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin johtamien hallitusten ohjelmiin oli kirjattu, että hallituskauden aikana ei valmistella Nato-jäsenyyden hakemista.
Yhdysvaltoihin liittyen Sipilän hallituksen ohjelmassa linjataan, että hallitus vahvistaa laaja-alaista transatlanttista yhteistyötä sekä kahdenvälisesti että EU:n kautta.
Nato-raportti korosti Suomen ja Ruotsin yhteistyötä
Hallitusneuvotteluissa keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus sopivat, että hallitus laatii ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, jonka valmistelun yhteydessä arvioidaan mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutukset Suomelle.
Neljän kotimaisen ja ulkomaisen asiantuntijan Nato-raportti luovutettiin ulkoministeri Timo Soinille (ps.) huhtikuun lopulla. Raportin keskeinen viesti, on että Suomen ja Ruotsin olisi paras tehdä Nato-ratkaisunsa yhdessä ja samaan suuntaan.
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko ja myöhemmin valmistuva puolustusselonteko on tällä kertaa irrotettu toisistaan. Puolustusselonteon tehtäväksi on jäänyt määritellä Suomen puolustuspoliittiset linjaukset puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle. Puolustusselonteossa raamitetaan myös puolustusrahojen tuleva tarve.
Ulkoministeri Soini esittelee puolen päivän aikaan uuden selonteon sisällön. Yle näyttää tilaisuuden suorana Yle Areenassa.
yle
Vastaukset 16
Vanhimmat
Natoon
Hallitusohjelmassa linjataan, että puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa syvennetään. Viro ja muut Baltian maat ovat hallitusohjelman mukaan Suomelle tärkeitä kumppaneita sekä EU:ssa että kahdenvälisesti.
Sipilän hallitus avasi Nato-oven
Hallituksen vaihdos toi vuosi sitten muutoksen Suomen Nato-linjaukseen.
Keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen yhteisesti hyväksymän muotoilun mukaan Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.
Yhdysvaltoihin liittyen Sipilän hallituksen ohjelmassa linjataan, että hallitus vahvistaa laaja-alaista transatlanttista yhteistyötä sekä kahdenvälisesti että EU:n kautta.
Nato-raportti korosti Suomen ja Ruotsin yhteistyötä
kukaan tällästä eu pölhölää edes ottaisi.
No eihän SINUA kukaan huoli :)
Toivottavasti sanoo niin tekee muutkin Läntiset Demokratiat.
Natoon
No, ihan hyvä virallinen linjaus. :)
On meillä käypäinen ja toimintakykyinen hallitus. Kiitos heille hyvästä työstä!
Jep, Soinin mukaan Nato lisää alueellista turvallisuutta ja että Naton ovet ovat Suomelle avoinna.
Ei tarvi olla mikään ruudinkeksijä, että tajuaa mikä on Suomen valinta....
Naton kanssa Suomi toteuttaa laajaa kumppanuutta ja osallistuu jatkossakin sen harjoituksiin omista lähtökohdistaan. ”Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa seuraten tarkasti turvallisuusympäristönsä muutosta”, selonteossa todetaan.
Turvallisuusympäristömme on muuttunut ja Suomen on tiivistettävä kansainvälistä yhteistyötä kumppanien kanssa, Soini tiivistää selonteon sisällön tiedotustilaisuudessa.
Tiiviimpää yhteistyötä
Turvallisuuspoliittisen ympäristön muutoksen vuoksi Suomi pyrkii syventämään yhteistyötä kumppanimaiden kanssa.
Soini toi esiin yhteistyön tiivistämisen Ruotsin sekä muiden Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen kanssa. Nämä on asetettu selonteon keskeisiksi painopisteiksi.
Artikkeli jatkuu ilmoituksen jälkeen
- Eristäytyä emme halua, emmekä voi, Soini totesi.
Suomi haluaa myös vahvistaa EU:ta turvallisuusyhteisönä ja valmistautuu kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen.
Suomi toteuttaa laajaa kumppanuutta Naton kanssa. Suomelle on tärkeää kehittää säännöllistä poliittista vuoropuhelua ja käytännön yhteistyötä Naton kanssa. Suomi osallistuu jatkossakin Naton harjoituksiin ja koulutustoimintaan omista lähtökohdistaan.
Natoon
Natoon
Jokaisen Läntisen maan tulee sanoa suoraan.