Olkiluoto maailman kalleimpia rakennuksia

"Olkiluoto: Maailman kalleimpien rakennusten joukkoon

Olkiluodon uusi ydinvoimala on oma lukunsa suurten rakennushankkeiden joukossa. Kustannukset ovat nousseet pilviin.

Vuosikausia myöhässä oleva projekti on ylittänyt alkuperäisen budjettinsa jo viidellä miljardilla eurolla. Ydinvoimalan alkuperäinen kustannusarvio oli 3,2 miljardia euroa. Tällä hetkellä arvio on 8,5 miljardia euroa. Tällä hinnalla Olkiluoto 3 nousee maailman kalleimpien rakennusten joukkoon.

Kustannusten paisuminen johtuu ennen kaikkea aikataulun venymisestä vuosilla.
Niin voimalan suunnittelussa kuin rakentamisessa on ollut pahoja puutteita.
Alun perin voimalan piti valmistua vuonna 2009. Nyt sen arvioidaan tuottavan sähköä vuonna 2018.

Voimalaa rakentava ranskalainen Areva ja voimalan tilaaja ja omistaja, suomalainen TVO vaativat toisiltaan miljardikorvauksia myöhästymisestä ja kustannusylityksistä."
453
2Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Miten niin kalleimPIA!?
Mun tietääkseni ihan suvereeneisti KALLEIN!
Jonka hinnalla olis rakennettu USEAMPI maailman korkeinta Burj Kalifaakin korkeampi pilvenpiirtäjä! (Ainakin siihen kunnes/jos Saudit saa se "kilometritorninsa" pysymään pystyssä?)

Äänestä
  • Eiku kappas!
    On noi pari Saudien tönöä Mekassa sentäs vielä kalliimpia kuin toi!
    Ja toi Ranskan Tokamak-reaktori palttiarallaa samaa luokkaa?!

    1Äänestä

Ruotsissa kilpailutusraportti ei miellyttänyt: Talouselämä vaiensi tutkijan

Kilpailutus on arka aihe Ruotsissa. Tuore tutkimusraportti vihastutti markkinauskovaiset ja johti tutkijan eroon.
Ruotsin talouselämän vaikuttajat halusivat vaientaa tutkimusjohtaja Laura Hartmanin. Kuva Göran Ekeberg.

Hyvinvointipalvelujen kilpailuttaminen ei tutkitun tiedon perusteella ole osoittautunut sellaiseksi ihmelääkkeeksi, kuin monet toivoivat.

Syyskuussa julkaistu tutkimusraportti Konkurrens konsekvenser (kilpailutuksen seuraukset) on suututtanut perin pohjin yksityistämispolitiikan suurista saavutuksista vakuuttuneet mielipidevaikuttajat. Myös palvelualan yritysten etujärjestöt ovat ottaneet herneen nenäänsä. Ne ovat ovat takoneet muhkeita verovaroin kustannettuja voittoja. Raportti on Ruotsin elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen SNS:n käsialaa, ja palvelualojen etujärjestöt kuuluvat SNS:n toiminnan rahoittajiin.

Raportti ja ennen kaikkea SNS:n suomalais-ruotsalainen tutkimusjohtaja Laura Hartman joutui armottoman hyökkäyksen kohteeksi. Hänen väitettiin muun muassa tehneen raportin yhteenvedossa johtopäätöksiä, joille ei löydy tukea muiden tutkijoiden kirjoittamissa kappaleissa.

Hartman on tutkinut poliittisesti kuumia aiheita monesti aikaisemminkin, ja hän oli valmistautunut vastaamaan tyynesti esitettyyn kritiikkiin. Kun SNS:n toimitusjohtaja Anders Vredin kielsi häntä osallistumasta raportista käytyyn kiivaaseen keskusteluun, Hartman näki parhaaksi erota tutkimusjohtajan tehtävästä.
Raakaa poliittista peliä

– Osasimme odottaa, että raporttimme herättää paljon keskustelua. Jos tutkii poliittisia kysymyksiä, joihin kytkeytyy suuria taloudellisia ja ideologisia intressejä, on itsestään selvää että kritiikkiä tulee paljon, sanoo SNS:stä Uppsalan yliopistoon tutkijaksi siirtynyt dosentti Laura Hartman.

Hänen mielestään raporttiin kohdistetun kritiikin kiihkeys ja asiattomuus näyttivät kouriintuntuvasti, millaista yhteiskunnallinen keskustelu on kaikkein raaimmillaan.

- Kritiikin absurdius ja henkilökohtaisuus kääntyi sen esittäjiä vastaan. Kaikkein huolestuttavinta hyökkäyksessä oli, että raportin arvostelijat yrittivät ja jonkin aikaa myös onnistuivat kääntämään keskustelun pois tärkeistä asiakysymyksistä.

Hartman kertoo, että aluksi keskusteltiin kysymyksistä, joita raportissa ei käsitelty lainkaan. Raportin kirjoittajia syytettiin puolueellisuudesta, koska he eivät olleet pitäneet valinnanvapautta arvona sinänsä. Hänen mukaansa tutkimusprojektin toimeksiantona ei ollut esittää kannanottoja valinnanvapauden puolesta tai sitä vastaan, vaan selvittää yksityistämisen ja kilpailuttamisen hyödyt ja haitat olemassa olevan tutkimuksen pohjalta.

– Koska valinnanvapaus on ideologisesti latautunut kysymys, halusimme keskittyä tulosmittareihin kuten laatuun ja tehokkuuteen. Paradoksaalisesti tämä asia kääntyi päälaelleen ja meitä syytettiin ideologisesti värjäytyneiksi.

Hartmanin mukaan raportissa valinnanvapaus nähtiin yhtenä keinona, jonka avulla on ehkä mahdollista parantaa laatua ja tehokkuutta.
Laihoja tuloksia
– Kilpailuttaminen aloitettiin suurin oletuksin jo 20 vuotta sitten. Vieläkään ei ole näyttöä sen avulla saavutetuista parannuksista, sanoo tutkimusjohtaja Laura Hartman. Kuva Göran Ekeberg.

– Meille oli yllätys, että tieteellistä, yleistettävää kaiken kattavaa tutkimustulosta oli niin vähän, ettei kysymykseen lisääntyneen yksityistämisen vaikutuksista pystytä vastaamaan kovinkaan tyhjentävästi. Olemassa oleva tutkimus ei kuitenkaan anna tukea käsityksille siitä, että laatu olisi parantunut tai tuotanto tehostunut kilpailuttamisen tuloksena.

Hartman muistuttaa, että tutkimuksen pohjalta ei voida myöskään väittää, että kilpailuttaminen olisi johtanut hyvinvointitappioihin. Sen painottaminen ei kuitenkaan ollut perusteltua.

– Hyvinvointipalvelujen kilpailuttaminen aloitettiin suurin toivein ja oletuksin. Siksi oli kiinnostavaa nostaa esille, että vieläkään ei ole näyttöä sen avulla saavutetuista parannuksista, vaikka yksityistämisen aloittamisesta on kulunut 20 vuotta.
Menetetty maine

Vaientamisyrityksestä nousi skandaali, jonka tuloksena SNS menetti hyvän maineensa. Hyökkäys raporttia kohtaan näyttää epäonnistuneen.

– Kun tätä tilannetta katsoo tänä päivänä, olisi mielenkiintoista kuulla tiukempien kriitikoiden suusta heidän kantansa siihen, saavutettiinko haluttu tulos vai ei.

Hartmanin mukaan yritykset estää tutkijoita tuomasta tutkimustuloksiaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ei kuitenkaan ole suuri ongelma Ruotsissa. Hänen mielestään SNS:n skandaalin tulisi toimia varoittavana esimerkkinä, joka saisi eri tahot kantamaan paremmin vastuunsa tieteellisen tutkimuksen vapaudesta.

– Toivoisin, että koko tapahtumaketju rohkaisisi tutkijoita osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Mielestäni sellaista kehitystä on ollut havaittavissa raporttimme aiheuttaman kohun vanavedessä.

Äänestä

Vielä kalliimpia ovat 1990-luvun alussa valmistunut Darlingtonin ydinvoimala Kanadassa, joka maksoi nykyrahassa 13,8 miljardia euroa, ja vuonna 1987 valmistunut Perryn ydinvoimala Yhdysvalloissa, joka maksoi 9 miljardia.

Hongkongin kansainvälinen lentokenttä maksoi nykyrahassa liki 21 miljardia dollaria

Täysin oma lukunsa ovat vielä vaikeammin verrattavat Egyptin pyramidit, Taj Mahalin mausoleumi Intiassa ja muut historian valtavat ponnistukset - mitä niiden hinnat mahtaisivat olla nykyrahassa

1Äänestä

Kommentoi aloitusta


Suomen_ennätys kirjoitti:

"Olkiluoto: Maailman kalleimpien rakennusten joukkoon

Olkiluodon uusi ydinvoimala on oma lukunsa suurten rakennushankkeiden joukossa. Kustannukset ovat nousseet pilviin.

Vuosikausia myöhässä oleva projekti on ylittänyt alkuperäisen budjettinsa jo viidellä miljardilla eurolla. Ydinvoimalan alkuperäinen kustannusarvio oli 3,2 miljardia euroa. Tällä hetkellä arvio on 8,5 miljardia euroa. Tällä hinnalla Olkiluoto 3 nousee maailman kalleimpien rakennusten joukkoon.

Kustannusten paisuminen johtuu ennen kaikkea aikataulun venymisestä vuosilla.
Niin voimalan suunnittelussa kuin rakentamisessa on ollut pahoja puutteita.
Alun perin voimalan piti valmistua vuonna 2009. Nyt sen arvioidaan tuottavan sähköä vuonna 2018.

Voimalaa rakentava ranskalainen Areva ja voimalan tilaaja ja omistaja, suomalainen TVO vaativat toisiltaan miljardikorvauksia myöhästymisestä ja kustannusylityksistä."

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu