Toivoisin,että saisin paljon vastauksia!
Olen sairaseläkkeellä.Mutta se ei poista kipujani,joiden kanssa joudun joka päivä taapertaan.
Enkä varmaan ole ainoa!
Mutta mulla on molemmat olkapäät tosi kipeät,täytyisi leikata,ei kuitenkaan varmuutta paranisiko!
Sitten mulla on molemmat polvet aivan rikki,mutta näistäkään ei varmuuta paranemisesta,vaikka leikattaisiin!
Selkä on ihan toivottomassa kunnossa,voitaisiin korkeintaan tehdä joku jäykistysleikkaus,siittäkin lääkäri sanoi,että ei varmuutta paranemisesta,ja että voi tulla pahemmaksikin.Vaikkei varmaan paljon pahemmaksi voi tulla,kun en nytkään voi oikeastaan paljon mitään tehdä.En edes pysty kuin pikkusia matkoja kerrallaan käveleen,kun tulee tosi kova kipu selkään,ja sitten menee jalka melkein toimintakyvyttömäksi.
Toisessa jalassa on ollut veritulppa,ja se jäi kipeäksi,ja on aina vähän turvoksissa.
Sitten on kaikkia muitakin pienempiä vaivoja vielä.
Mutta sitten vielä kuitenkiin todettiin yksi perussairaus,mikä on sellainen verisairaus,että mulle tulee helposti syviä laskimotukoksia,eli joudun koko loppuikäni syömään Marevania,verenohennuslääkettä.Ja tää onkin se juttu, kun ei mua edes mielellään yritetä leikkauksilla parantaa,koska joutuisin leikkauksien ajaksi lopettamaan tämän lääkkeen,niin mulla olisi moninkertainen vaara saada veritulppa.Ja kieltämättä en kyllä uskaltaisi mennä näihin leikkauksiin juuri tämän vuoksi.
Mutta nyt joudun elämään tosi kovien kipujeni kanssa,eikä niitten kanssa niin helposti tulla sinuiksi,niinkuin en tule sinuiksi tän kamalan veritautini kanssa.Koko ajan saa pelätä,kuoleeko veritulppaan vai aivoverenvuotoon,tms.Vaikka ei se siittä miksikään tule,mutta kyllä monena iltana on mielessä pelko!
Se on ton veritaudin kanssa kans semmosta,kun täyty usein käydä verikokeessa,että nähdään että veri on hoitotasolla.Ja sitten toi marevan on kans sellanen lääke kun sen kans ei sovi kovin moni kipulääke,ei antibiootit,tulehdulääkkeet.Ja sitten kun ei saa syödäkkään mitä vaan, ne vaikuttaa heti veriarvoon.Ei saisi edes laihduttaa,ilman että kertoisi lääkärille,että sitten sais taas ravata veri kokeissa melkein viikoittain
Olen käynyt selkäni,ja olkapäitteni vuoksi fysioterapiat sun muut,mutta ei ne tuntuneet auttavan.
Mutta nyt haluaisinkin neuvoja,ideoita,keinoja,että miten jaksan näitten kipujeni kanssa mennä päivä kerrallaan!!!
Kun ei kerta oikein voi mitään harrastaakkaan,tää kone olisi ihan kiva ajankulu,mutta kun alkaa tota selkää ja jalkaa särkemään tosi kovaa jos istun pitkän aikaa.
Että, kaikilla meillä on omat vaivansa!!!1
Olen sairaseläkkeellä.Mutta se ei poista kipujani,joiden kanssa joudun joka päivä taapertaan.
Enkä varmaan ole ainoa!
Mutta mulla on molemmat olkapäät tosi kipeät,täytyisi leikata,ei kuitenkaan varmuutta paranisiko!
Sitten mulla on molemmat polvet aivan rikki,mutta näistäkään ei varmuuta paranemisesta,vaikka leikattaisiin!
Selkä on ihan toivottomassa kunnossa,voitaisiin korkeintaan tehdä joku jäykistysleikkaus,siittäkin lääkäri sanoi,että ei varmuutta paranemisesta,ja että voi tulla pahemmaksikin.Vaikkei varmaan paljon pahemmaksi voi tulla,kun en nytkään voi oikeastaan paljon mitään tehdä.En edes pysty kuin pikkusia matkoja kerrallaan käveleen,kun tulee tosi kova kipu selkään,ja sitten menee jalka melkein toimintakyvyttömäksi.
Toisessa jalassa on ollut veritulppa,ja se jäi kipeäksi,ja on aina vähän turvoksissa.
Sitten on kaikkia muitakin pienempiä vaivoja vielä.
Mutta sitten vielä kuitenkiin todettiin yksi perussairaus,mikä on sellainen verisairaus,että mulle tulee helposti syviä laskimotukoksia,eli joudun koko loppuikäni syömään Marevania,verenohennuslääkettä.Ja tää onkin se juttu, kun ei mua edes mielellään yritetä leikkauksilla parantaa,koska joutuisin leikkauksien ajaksi lopettamaan tämän lääkkeen,niin mulla olisi moninkertainen vaara saada veritulppa.Ja kieltämättä en kyllä uskaltaisi mennä näihin leikkauksiin juuri tämän vuoksi.
Mutta nyt joudun elämään tosi kovien kipujeni kanssa,eikä niitten kanssa niin helposti tulla sinuiksi,niinkuin en tule sinuiksi tän kamalan veritautini kanssa.Koko ajan saa pelätä,kuoleeko veritulppaan vai aivoverenvuotoon,tms.Vaikka ei se siittä miksikään tule,mutta kyllä monena iltana on mielessä pelko!
Se on ton veritaudin kanssa kans semmosta,kun täyty usein käydä verikokeessa,että nähdään että veri on hoitotasolla.Ja sitten toi marevan on kans sellanen lääke kun sen kans ei sovi kovin moni kipulääke,ei antibiootit,tulehdulääkkeet.Ja sitten kun ei saa syödäkkään mitä vaan, ne vaikuttaa heti veriarvoon.Ei saisi edes laihduttaa,ilman että kertoisi lääkärille,että sitten sais taas ravata veri kokeissa melkein viikoittain
Olen käynyt selkäni,ja olkapäitteni vuoksi fysioterapiat sun muut,mutta ei ne tuntuneet auttavan.
Mutta nyt haluaisinkin neuvoja,ideoita,keinoja,että miten jaksan näitten kipujeni kanssa mennä päivä kerrallaan!!!
Kun ei kerta oikein voi mitään harrastaakkaan,tää kone olisi ihan kiva ajankulu,mutta kun alkaa tota selkää ja jalkaa särkemään tosi kovaa jos istun pitkän aikaa.
Että, kaikilla meillä on omat vaivansa!!!1
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuulostit viestissäsi aika väsyneeltä kipuihin mikä pingottaa arjessa jaksamistasi äärimmilleen ja sairauteesi joka pelon muodossa imee voimasi loppuun.
Olen itse kokenut pitkäkestoisia kovia kipuja enkä niihin ikinä totu. Kipu voi olla niin kovaa ettei siihen edes sopeudu. Lääkäri ja fysioterappeutti jotka minua hoiti sanoi, ettei kovaa kipua saisi kestää tai se kroonistuu.
Itse olen huomannut terapeuttiseksi keskustelemisen toisten ihmisten kanssa joilla on myös kovia kipuja. Kerroit, että koneen ääressä kirjoittaminen rasittaa selkääsi, mutta jos haluat niin minä voisin ainakin kirjoitella kanssasi aina silloin tällöin sähköpostia. Osoitteeni on [email protected]
Tuosta marevan lääkityksestä sen verran, että mielestäni siellä labrassa ei tarvitse juosta kovin tiheästi kunhan veriarvosi saadaan tasaantumaan. Aluksi seuraaminen on kyllä aika tiheää.
Jaksamista ja voimia sinulle.
Monesti lääkkeillä ei saada apua vaivoihin, vaan seuraavaksi ilmaantuvaa sivuvaikutusta aletaan hoitamaan toisella lääkkeellä ja kierre on valmis.
Tässä ovat vaarassa niin maksa, munuaiset ja muutkin sisuskalut: kukapa mysrkkyjä kauan sietäisi. Asia voi olla kuitenkin toisinkin, mutta se vaatii tosiaan hoitavan lääkärin yhteistyötä. Lääkäri ei saa olla se, joka määrää,
vaan hänen tulee kuunnella myös potilasta.
Itse voin ylpeänä edustaa erästä maailman johtavaa konseptia hyvinvoinnin alalla ja
suosittelen sinunkin ottamaan siitä selvää.
Suurin osa kuvailemistasi ongelmista on lievitettävissä.
Jos aihe kiinnostaa enemmän, niin kirjoita
osoitteeseeni [email protected]