Alkuräjähdysteoria on keisari alasti

Onhan tota Savorisen savolaista kosmologiaa ja one simple principlea nähty täälläkin vuosien varrella moneen otteeseen.

Ilmapalloon puhalletaan sisälle ilmaa ja se laajenee kolmiulotteisesti ulos päin jo olemassa olevaan avaruuteen.

Ilmapallon pinta on kolmiulotteinen eli sillä on paksuus.

Kaksiulotteisia olentoja, eikä maailmankaikkeuksia ole olemassa.

Tieteellinen fakta.

Ota kolmiulotteisesta pois paksuus ja jäljelle ei jää yhtään mitään.

Kerro jotakin konkreettista laajenevasta Avaruudesta.

Et pysty, eikä pysty kukaan muukaan.

Tässä ns. asiantuntija HEILUTTAA KÄSIÄÄN fyysisesti kun yrittää kuvailla kaiken alkua ei mistään.


https://youtu.be/7ZlIoleJkH

Kylläpä ne kädet heiluvatkin. Miksiköhän?!?

Uusi yritys.

Kohdasta 44.33 eteenpäin


https://youtu.be/7ZlIoleJkHI

Ja kädet siis todellakin heiluvat.

Kädet villiintyvät kohdasta 47.00.

http://youtu.be/7ZlIoleJkHI

Mitä voimme sanoa valosta, jonka näemme taivaalla? Galakseja on miljardeja ja niiden takaa tuleva valo joko kiertyy niiden ohi, tai absorboituu väliaineeseen ja siitä takaisin. Absorboitunut valo kulkee edestakaisin kuin flipperin pelipallo, käyttäen yhä pidemmän matkan, ennenkuin saavuttaa havaitsijan. kohde voi näyttää etääntyvän, johtuen valon kulkemasta matkasta.

Ilmapallo on kolmiulotteinen vertauskuva neliulotteisesta universumista.
Universumi laajenee neljännen ulottuvuuden suuntaan. Neljäs ulottuvuus on aika.
Pallon pinnalla ei ole keskipistettä, mutta pallolla on. Aivan samoin universumillakaan ei ole keskipistettä, mutta neljännen ulottuvuuden suuntaan laajenevalla universumilla sen sijaan on. Universumi laajenee ajan suuntaan ja se suunta on tulevaisuus. Neliulotteisen universumin keskipiste on sen menneisyydessä. Sen etäisyys on nyt n. 13,82 miljardia vuotta ja se on havaittavissa Hubblen teleskoopin avulla.

Höpö höpö. Ilmapallo on kolmiulotteinen, mutta ilmapallon pintavertauksessa sanotaan ettei kaksiulotteinen olento ymmärrä kolmatta tilaulottuvuutta.

Jokainen kolmiulotteinen ihminen kykenee ymmärtämään ettei kaksiulotteisia olentoja ole, eikä voi olla olemassa.

Jos sillä on paksuus, se on kolmiulotteinen. Jos sillä ei ole paksuutta, sitä ei ole olemassa.

Sen sijaan että ilmapallon kolmiulotteinen pintavertaus todistaisi muka sen että avaruus voi laajentua itseensä, se herättää epäilemään ettei teoriassa laajenevasta avaruudesta ole mitään tieteellistä.

Ilmapallon kolmiulotteinen pinta venyy jo olemassa olevassa avaruudessa koska kolmiulotteisen pinnan erilliset rakenteet LIIKKUVAT jo olemassa olevassa avaruudessa suhteessa toisiinsa.

Kerro jotakin siitä mitä sille itse laajenevalle avaruudelle tapahtuu silloin kun sen metrinen koordinaatisto kasvaa?

Siis silloin kun se laajenee ja saa galaksijoukot loittonemaan, vaikka ne eivät liiku pois päin toisistansa.

Ps. Tiedätkö mihin väite laajenevasta avaruudesta perustuu?

Luuletko että joku on nähnyt laajenevan avaruuden ja sen laajenemisen?

Luuletko että on olemassa infoa joka on peräisin laajenevasta avaruudesta itsestään? Luuletko että laajeneva avaruus säteilee infoa?

Ei se mitään, jos sinä et ymmärrä. Tärkeintä, että joku ymmärtää ja tuottaa tietoa ja tekniikkaa oman ymmärryksensä mukaan.
Mainitsen esimerkkinä vaikka GPS paikannuksen. Jos ajan suhteellisuutta ei ymmärrettäisi oikein, ei GPS paikannus toimisi.

On ymmärretty että aika on suhteellista.

Se ei silti tarkoita sitä että olisi ymmärretty oikein se mihin se perustuu.

Matematiikka toimii. Hyvä.

Mutta se maailmankuva, joka on tempaistu hatusta toimivan matematiikan ympärille, on väärä!

Matematiikan avulla ei voi todistaa jumalien olemassa oloa.

Monesti, kun istun vessassa pytyllä, tapahtuu alkuräjähdys, jonka seurauksena syntyvä materiapilvi laajenee tilassa ja ajassa.

"Näihin asti on usein vastattu, ettei kysymyksessä ole mieltä, koska emme voi nähdä universumin alkuhetkiin. Saamme sen kehityksestä otteen vasta 380 000 vuotta synnyn jälkeen. Tuolloin alkuplasma kirkastui, valo alkoi virrata ja ydinten törmäyksissä syntynyt kosminen mikroaaltosäteily levittäytyi kaikkialle avaruuteen.

Enää vastaus ei tyydytä. Kosmologit ovat tarttuneet ihmiskunnan perusmysteeriin, sillä peruskertomuksen elementit vaativat reivausta."

En ole koskaan ymmärtänyt miksi näitä kysymyksiä

Oliko ennen alkua mitään? Mikä alussa oikein räjähti? Mikä määräsi räjähdyshetken?

ei olisi saanut esittää

ja miksi ei kannattaisi yrittää pohtia vastauksia näihin kysymyksiin!?!

Millainen tiedemies luovuttaa ja ei edes yritä löytää vastauksia näihin kysymyksiin?

Sellainen joka on valmis tempaisemaan hatustaan uusia käsitteitä joita ei voi ymmärtää ja joihin voi vain uskoa.

Minäkin vastaan Mark5:n puolesta, että mielestäni meni.

Kannattiko luopua uskosta, kun vieläkin on oppi noin hyvin tallella?

kysympä.vaam kirjoitti:

Minäkin vastaan Mark5:n puolesta, että mielestäni meni.

Kannattiko luopua uskosta, kun vieläkin on oppi noin hyvin tallella?

Kannatti, ehdottomasti.

Termi "epätodennäköinen" kuvaa koetulosta, jonka sattuminen on harvinaista. Silti se voi sattua.

Alkuräjähdyksestä, jonka jälkiä voimme havaita, on kehittynyt sangen epätodenäköinen tulos. Alkusyytä tähän kosmologit tietenkin pohdiskelevat, mutta toistaiseksi vain spekulaatioina, koska asiaa valottavia havaintoja ei ole.

Sensijaan tuon kehityksen kululle alkuräjähdyksestä eteenpäin on vankat ja havaintoihin nojaavat selitykset. Kosmologinen spekulaatio, joka ei ota niitä huomioon, on vain perusteeton kuvitelma.