"
Vihdin ampujan talokin oli ulosmitattu
Maanantai 20.6.2016 klo 23.20
Pariskunta valitti päätöksestä ja vetosi siihen, että vaimokin omisti osan talosta.
Kiinteistö ulosmitattiin miehen veloista elokuussa 2010, tammikuussa 2011 ja heinäkuussa 2013.
Kiinteistö ulosmitattiin miehen veloista elokuussa 2010, tammikuussa 2011 ja heinäkuussa 2013. (MATTI MATIKAINEN)
LUE MYÖS
Vihdin ampujan ase yllätti täysin - poliisi ei tiennyt rynnäkkökivääristä
Tällaista asetta Vihdin ampuja käytti - todennäköisesti puolustusvoimilta kadonnut
Poliisisurmaaja tehtaili valituksia - valitti 14 kertaa korkeimpaan oikeuteen saamatta valituslupaa
Voitti 200 000 euroa Kenossa - näin epäilty poliisisurmaaja yritti huijata ulosottomiestä
KRP: Vihdin piiritys sai mahdollisesti alkunsa kivilingolla ampumisesta - ampui myöhemmin neljää poliisia rynnäkkökiväärillä
Vihdin 67-vuotiaalta ampujalta oli ulosmitattu hänen omistamansa talokin, jossa hän asui yhdessä vaimonsa kanssa.
Mies omisti verottajan tietojen ja pankilta saadun velkakirjan mukaan kiinteistön kokonaan itse. Hän oli ostanut talon keväällä 1978 äidiltään ja isänsä kuolinpesältä.
Kiinteistö ulosmitattiin miehen veloista elokuussa 2010, tammikuussa 2011 ja heinäkuussa 2013.
Ulosmittauspäätökset ovat lainvoimaisia.
Valitus oikeuteen
Mies valitti vaimonsa kanssa kiinteistön ulosmittauspäätöksestä huhtikuussa 2015 Espoon käräjäoikeuteen.
Maaliskuussa 2015 Länsi-Uudenmaan ulosottovirasto oli päättänyt, että ulosoton täytäntöönpanoa ei keskeytetä. Ulosottomies ei myöskään hyväksynyt väitettä, jonka mukaan vaimo omistaisi kiinteistön yhdessä miehensä kanssa.
Ulosottomiehen mukaan avioliiton solmiminen ei aiheuta muutoksia puolisoiden omistussuhteisiin, ja vaikka vaimo olisi maksanut talosta lainaa, oli kiinteistö ainoastaan miehen omistuksessa.
Puolisot vaativat valituksessaan käräjäoikeudelle, että ulosmittaus on kumottava ja ulosotto keskeytettävä, koska pariskunta omistaa kiinteistöt yhdessä, ja he käyttävät niitä yhteisenä kotinaan.
Pariskunnan mukaan ulosottoviraston menettely ei perustunut lakiin.
Vaimo pyysi käräjäoikeutta vahvistamaan kiinteistön yhteisomistajuuden ja toteamaan, että hän ei ole kenellekään velkaa eikä myöskään ulosoton kohteena. Ulosottomiehellä ei siis olisi ollut toimivaltaa vaimon osittainkaan omistamaan varallisuuteen.
Ulosmitattu liikaakin
Espoon käräjäoikeus jätti pariskunnan valituksen tutkimatta elokuussa 2015 antamallaan päätöksellä.
Seuraavaksi aviopari valitti Helsingin hovioikeuteen. He vaativat jälleen, että kiinteistön ulosmittaus kumotaan.
Pariskunnan mukaan ulosmittaus oli kumottava jo siksikin, että samoista miehen veloista oli jo ulosmitattu riittävästi rahaa, joten kiinteistön ulosmittaus on tarpeetonta.
Aviopari pyysi hovioikeudelta pääkäsittelyä, mutta oikeus ei siihen suostunut.
Hovioikeus katsoi myös, ettei miehellä ollut oikeutta valittaa ulosmittauksesta.
Helsingin hovioikeus antoi päätöksensä helmikuussa 2016. Hovioikeus totesi, että perusteet rahavarojen ulosmittaukselle olivat olemassa.
Ulosottomies oli kuitenkin oikeuden mukaan velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin mahdollisen liiallisen ulosmittauksen kumoamiseksi, eli selvittämään oliko kiinteistöä enää tarvetta ulosmitata rahavarojen ulosmittauksen jälkeen.
Hovioikeus ei ottanut päätöksessään kantaa siihen, oliko kiinteistö pidettävä edelleen ulosmitattuna.
"
Eli EU on vielä 1000 kertaa suurempi byrökratia, jossa kaikki nämä ongemat 10000000 kertaistuu? Toki tällöinkin joku 'h***a' saa torttunsa märäksi...
Tuleeko täsä herasta vielä kansallissankari?
Vihdin ampujan talokin oli ulosmitattu
Maanantai 20.6.2016 klo 23.20
Pariskunta valitti päätöksestä ja vetosi siihen, että vaimokin omisti osan talosta.
Kiinteistö ulosmitattiin miehen veloista elokuussa 2010, tammikuussa 2011 ja heinäkuussa 2013.
Kiinteistö ulosmitattiin miehen veloista elokuussa 2010, tammikuussa 2011 ja heinäkuussa 2013. (MATTI MATIKAINEN)
LUE MYÖS
Vihdin ampujan ase yllätti täysin - poliisi ei tiennyt rynnäkkökivääristä
Tällaista asetta Vihdin ampuja käytti - todennäköisesti puolustusvoimilta kadonnut
Poliisisurmaaja tehtaili valituksia - valitti 14 kertaa korkeimpaan oikeuteen saamatta valituslupaa
Voitti 200 000 euroa Kenossa - näin epäilty poliisisurmaaja yritti huijata ulosottomiestä
KRP: Vihdin piiritys sai mahdollisesti alkunsa kivilingolla ampumisesta - ampui myöhemmin neljää poliisia rynnäkkökiväärillä
Vihdin 67-vuotiaalta ampujalta oli ulosmitattu hänen omistamansa talokin, jossa hän asui yhdessä vaimonsa kanssa.
Mies omisti verottajan tietojen ja pankilta saadun velkakirjan mukaan kiinteistön kokonaan itse. Hän oli ostanut talon keväällä 1978 äidiltään ja isänsä kuolinpesältä.
Kiinteistö ulosmitattiin miehen veloista elokuussa 2010, tammikuussa 2011 ja heinäkuussa 2013.
Ulosmittauspäätökset ovat lainvoimaisia.
Valitus oikeuteen
Mies valitti vaimonsa kanssa kiinteistön ulosmittauspäätöksestä huhtikuussa 2015 Espoon käräjäoikeuteen.
Maaliskuussa 2015 Länsi-Uudenmaan ulosottovirasto oli päättänyt, että ulosoton täytäntöönpanoa ei keskeytetä. Ulosottomies ei myöskään hyväksynyt väitettä, jonka mukaan vaimo omistaisi kiinteistön yhdessä miehensä kanssa.
Ulosottomiehen mukaan avioliiton solmiminen ei aiheuta muutoksia puolisoiden omistussuhteisiin, ja vaikka vaimo olisi maksanut talosta lainaa, oli kiinteistö ainoastaan miehen omistuksessa.
Puolisot vaativat valituksessaan käräjäoikeudelle, että ulosmittaus on kumottava ja ulosotto keskeytettävä, koska pariskunta omistaa kiinteistöt yhdessä, ja he käyttävät niitä yhteisenä kotinaan.
Pariskunnan mukaan ulosottoviraston menettely ei perustunut lakiin.
Vaimo pyysi käräjäoikeutta vahvistamaan kiinteistön yhteisomistajuuden ja toteamaan, että hän ei ole kenellekään velkaa eikä myöskään ulosoton kohteena. Ulosottomiehellä ei siis olisi ollut toimivaltaa vaimon osittainkaan omistamaan varallisuuteen.
Ulosmitattu liikaakin
Espoon käräjäoikeus jätti pariskunnan valituksen tutkimatta elokuussa 2015 antamallaan päätöksellä.
Seuraavaksi aviopari valitti Helsingin hovioikeuteen. He vaativat jälleen, että kiinteistön ulosmittaus kumotaan.
Pariskunnan mukaan ulosmittaus oli kumottava jo siksikin, että samoista miehen veloista oli jo ulosmitattu riittävästi rahaa, joten kiinteistön ulosmittaus on tarpeetonta.
Aviopari pyysi hovioikeudelta pääkäsittelyä, mutta oikeus ei siihen suostunut.
Hovioikeus katsoi myös, ettei miehellä ollut oikeutta valittaa ulosmittauksesta.
Helsingin hovioikeus antoi päätöksensä helmikuussa 2016. Hovioikeus totesi, että perusteet rahavarojen ulosmittaukselle olivat olemassa.
Ulosottomies oli kuitenkin oikeuden mukaan velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin mahdollisen liiallisen ulosmittauksen kumoamiseksi, eli selvittämään oliko kiinteistöä enää tarvetta ulosmitata rahavarojen ulosmittauksen jälkeen.
Hovioikeus ei ottanut päätöksessään kantaa siihen, oliko kiinteistö pidettävä edelleen ulosmitattuna.
"
Eli EU on vielä 1000 kertaa suurempi byrökratia, jossa kaikki nämä ongemat 10000000 kertaistuu? Toki tällöinkin joku 'h***a' saa torttunsa märäksi...
Tuleeko täsä herasta vielä kansallissankari?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.