Yli 100000 vanhusta kituuttaa 750 eurolla kuussa – Diakoni kertoo: Moni vanhus häpeää köyhyyttä
Rahat eivät välttämättä riitä sekä vuokraan että lääkkeisiin.
Suomessa jo yli 100 000 eläkeläistä kituuttaa vajaan 750 euron takuueläkkeen varassa. Vielä useampi pienen eläkkeen saaja putoaa virallisen köyhyysrajan alapuolelle.
Omalle kohdalle osuvasta köyhyydestä on vaikea puhua.
Parikymmentä vuotta diakoniatyötä Savonlinnan seurakunnassa tehnyt Leila Mäkitalo tietää, että jo diakoniatoimistoon tulo on monelle vanhukselle vaikeaa, vaikka toimiston kynnys ei ole korkea.
– Moni vanhus ajattelee, että täytyy vain selviytyä, kun on ennenkin selviydytty. Köyhyyttä hävetään, eikä apua tohdita pyytää. Tieto avun tarpeesta tulee diakoniatoimistoon usein kotihoidon tai sairaalan kautta.
anhusten köyhyyttä tutkinut Jyväskylän yliopiston sosiaalityön professori Jari Heinonen kertoi viime viikolla Ilta-Sanomissa, että Suomessa jo yli 100 000 vanhusta joutuu kituuttelemaan alle 750 euron takuueläkkeen varassa. Köyhyysraja oli viime vuonna 1 170 euroa kuukaudessa. Sen alle jäävien vanhusten määrä kasvaa koko ajan.
Takuueläke riittää juuri ja juuri elämän perustarpeisiin: asumiseen ja ruokaan, mutta sairaus tai vaikkapa vain pesukoneen särkyminen aiheuttaa henkilökohtaisen kestävyysvajeen.
Monet pienituloiset eläkeläiset joutuvat kuukausittain miettimään, maksaako vuokran vai ostaako lääkkeitä. Rahat eivät riitä molempiin.
Köyhyys ja yksinäisyys kulkevat käsi kädessä. Osallistuminen yhteisiin rientoihin ja harrastuksiin vaatii rahaa.
– Yksinäisyys aiheuttaa monia ongelmia.
Tiedän henkilön, joka keittää aamupuuroonsa banaaninkuoretkin saadakseen siihen makua ja käyttääkseen tarkkaan vähillä rahoilla ostetut hedelmät, Kasanen kertoo.
Kun takuueläkkeestä maksaa vuokran ja lääkkeet, ei siinä enää ruokaan paljon jää, muusta puhumattakaan.
– Toimeentulotuessakin on tiukat normit, minkä mukaan sitä maksetaan. Normit eivät välttämättä ota huomioon todellisia kuluja. Ja kun normit eivät täyty, ei tule tukeakaan.
Laitospaikkoja lakkautetaan ja vanhukset passitetaan kotihoitoon. Jos samalla ei lisätä kotihoitoa ja kuntoutusta, monen kohdalla voidaan puhua suorastaan heitteillejätöstä, Pekka Turtiainen sanoo.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000879366.html
Rahat eivät välttämättä riitä sekä vuokraan että lääkkeisiin.
Suomessa jo yli 100 000 eläkeläistä kituuttaa vajaan 750 euron takuueläkkeen varassa. Vielä useampi pienen eläkkeen saaja putoaa virallisen köyhyysrajan alapuolelle.
Omalle kohdalle osuvasta köyhyydestä on vaikea puhua.
Parikymmentä vuotta diakoniatyötä Savonlinnan seurakunnassa tehnyt Leila Mäkitalo tietää, että jo diakoniatoimistoon tulo on monelle vanhukselle vaikeaa, vaikka toimiston kynnys ei ole korkea.
– Moni vanhus ajattelee, että täytyy vain selviytyä, kun on ennenkin selviydytty. Köyhyyttä hävetään, eikä apua tohdita pyytää. Tieto avun tarpeesta tulee diakoniatoimistoon usein kotihoidon tai sairaalan kautta.
anhusten köyhyyttä tutkinut Jyväskylän yliopiston sosiaalityön professori Jari Heinonen kertoi viime viikolla Ilta-Sanomissa, että Suomessa jo yli 100 000 vanhusta joutuu kituuttelemaan alle 750 euron takuueläkkeen varassa. Köyhyysraja oli viime vuonna 1 170 euroa kuukaudessa. Sen alle jäävien vanhusten määrä kasvaa koko ajan.
Takuueläke riittää juuri ja juuri elämän perustarpeisiin: asumiseen ja ruokaan, mutta sairaus tai vaikkapa vain pesukoneen särkyminen aiheuttaa henkilökohtaisen kestävyysvajeen.
Monet pienituloiset eläkeläiset joutuvat kuukausittain miettimään, maksaako vuokran vai ostaako lääkkeitä. Rahat eivät riitä molempiin.
Köyhyys ja yksinäisyys kulkevat käsi kädessä. Osallistuminen yhteisiin rientoihin ja harrastuksiin vaatii rahaa.
– Yksinäisyys aiheuttaa monia ongelmia.
Tiedän henkilön, joka keittää aamupuuroonsa banaaninkuoretkin saadakseen siihen makua ja käyttääkseen tarkkaan vähillä rahoilla ostetut hedelmät, Kasanen kertoo.
Kun takuueläkkeestä maksaa vuokran ja lääkkeet, ei siinä enää ruokaan paljon jää, muusta puhumattakaan.
– Toimeentulotuessakin on tiukat normit, minkä mukaan sitä maksetaan. Normit eivät välttämättä ota huomioon todellisia kuluja. Ja kun normit eivät täyty, ei tule tukeakaan.
Laitospaikkoja lakkautetaan ja vanhukset passitetaan kotihoitoon. Jos samalla ei lisätä kotihoitoa ja kuntoutusta, monen kohdalla voidaan puhua suorastaan heitteillejätöstä, Pekka Turtiainen sanoo.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000879366.html
Vastaukset 42
Vanhimmat
Tuon päälle tulee vielä eläkeläisen asumistuki, joten uutinen on vääristelty. Kun olen usein keskustellut vanhusten kanssa heidän tilanteestaan, niin olen kehottanut ottamaan kaikki yhteiskunnan tuet vastaan, he ovat ne ansainneet. Turhan ylpeyden saa niellä, se ei auta ihmistä ollenkaan.
Onhan se kansallinen häpeä, että vanhukset, jotka rakensivat suomalaisen hyvinvointivaltion joutuvat kokemaan lähes saman kurjuuden kuin lapsuudessaan. Kertoo aikamme arvomaailmasta, joka on kylmä ja itsekäs. Nykypoliitikot elää omassa kuplassaan ja kumartaa mammonan alttarille. Köyhimmiltä leikataan ja annetaan rikkaille. Kuin satu Robin Hoodista, mutta ilman Robin Hoodia.
Yli 100000 vanhusta kituuttaa 750 eurolla kuussa
Omalle kohdalle osuvasta köyhyydestä on vaikea puhua.
Takuueläke riittää juuri ja juuri elämän perustarpeisiin: asumiseen ja ruokaan,
Rahat eivät välttämättä riitä sekä vuokraan että lääkkeisiin.
100000 vanhusta kituuttaa 750 eurolla kuussa
Rahat eivät välttämättä riitä sekä vuokraan että lääkkeisiin. Kakkakokkreiden syy!
eläistä kituuttaa vajaan 750 euron takuueläkkeen varassa. Vielä useampi pienen eläkkeen saaja putoaa virallisen köyhyysrajan alapuolelle.
yli 100 000 eläkeläistä kituuttaa vajaan 750 euron takuueläkkeen varassa. Vielä useampi pienen elä
ättä riitä sekä vuokraan että lääkkeisiin.
Suomessa jo yli 100 000 eläkeläistä kituuttaa vajaan 750 euron takuueläkkeen varassa. Vielä usea
Olen tuntenut sodat ja köyhyydet kokeneita vanhuksia, mutta vittu kukaan - jos nyt oikeasti on termistä "vanhukset" kyse, ei ole niin vähäisessä määrin elämässään työtä tehnyt, että 750 euroa olis kenelläkään vanhuuseläkkeen määrä. Sori niille, mikäli sellaisia on, jos sellaisia on. Iljettävä ja vastenmielinen tunne tulee., kun voi arvata, että Suomi24- kirjoittajien valtaosan mielestä termi "mummo" tarkoittaa jotakin 50- vuotiasta ihmistä mielikuvissa: niiden oman elämänpiirin mukaan kun pentuja pykätään heti kun synnytysikään pääsee ja heti peruskoulun jälkeen jäädään "tuille" - kantasuomalaiset- ja niinku "mummo" on sellaisten mielestä vaikka 50- vuotias ihminen niiden oma äiti joka myös on työtön. Sen jälkeen ku 1960-luvulla tuli lait kansalle kouluttautua varallisuudesta riippumatta, normaalijärkisillä koulut on käyty vasta korkeintaan 25- vuotiaana. Vuonna 2016 eka vakivirka on normaalia saada 40-vuotiaana, 2016-vuoden Suomessa, eikä voi ajatella että mikään työsuhde olisi varma. Vanhuksilla kai on onneksi kansaneläke Suomen maalla köyhimmillekin toivottavasti; tietysti jos eivät ole työssä käyneet, ei voi sitten mitään, mutta parempi sosiaaliturva aina iäkkäillä laiskoina elämänsäkin eläneillä pitäis olla kuin nuorilla riuskilla jotka kestää pari päivää syömättäkin, toisin kuin vanhukset. Oma mummoni työskenteli rakennuksilla 15- vuotiaasta esimerkiksi raskasta sementtiä ja maalipurkkeja kantaen ja sovinististista pilkkaa kuunnellen, ja sen lapsuus ja nuoruus meni sotapillien hälytysten mukaan pommisuojiin tai niiden puutteessa kuusen alle juostessa. Kävi töissä lähemmäs viisikymmentä vuotta ennen virallista eläkeikää.
Yli 100000 vanhusta kituuttaa 750 eurolla kuussa – Diakoni kertoo: Moni vanhus häpeää köyhyyttä
Onks ne vanhukset käyneet töissä, jos eläke 750 euroa? Suomessa oli ainakin vuosina 1950-2000 täysin vapaus kouluttautua ja käydä töissä.
Maassa on kuules vielä paljon 1920- ja 1930-luvulla syntyneitäkin. Siihen aikaan moni hoiti lapsia kotona ja kävi vain välillä pätkätöissä. Ei kaikille ole sitä eläkettä päässyt kertymään. Ois tietenkin pitänyt taas olla kaukaa viisas ja ennakoida hyvinvointivaltion romahdus lähes Albanian tasolle. Kyllä minäkin vielä 1980-luvulla uskoin suomalaiseen yhteiskuntaan, että töitä ja hyvinvointia riittäis viideksikymmeneksi vuodeksi eteenpäinkin.
Mun 88v.äiti on aina käynyt töissä kotona,hoitanut lapsia ja karjaa,ja saa pienen kansaneläkkeen 564,72e.Työeläkettä 111,33 ja 93,37,eli yhteensä 769,42e.Silt se on tyytyväinen,asuu maksamassaan kodissa,ei ole velkaa,on aina tottunut olemaan tarkka.
Sun äitis saisi varmaan kelan hoitotukea ( veroton) kun on ikää noin paljon. Kannattaa hakea ja siihen tarvitaan lääkärintodistus käsittääkseni ja oma ( esim läheisen laatima) selostus päivittäisestä pärjäämisestä, missä asioissa pitää jonkun auttaa jne... yleensä jotain apua tuon ikäinen tarvitsee jossain asiassa, vähintään laskujen maksamisessa jne...
Vapaus kouluttautua ei riitä. 70-luvullakin oli oppikoulut yksityisiä ja kirjat ym. piti ostaa itse. 70-luvun lopussa tuli peruskoulu, mutta lukio piti vielä maksaa itse, ainakin kirjat ym. Siitä eteenpäin oli sitten opintotukisysteemi.
Jos oli ADHD tai jokin dysfasia, niistä ei tiedetty mitään. Opinnot eivät sujuneet, jos oli useampi vamma. Voi olla, että silmälasipäistäkin vierottiin sokeana ja siihen sitten muuta tietämättömyyttä lisäksi, ei tullut opinnoista mitään! Matkakin näytteli jotain roolia, kaikki eivät asuneet koulun vieressä.
Vanhemmat eivät ehkä pystyneet maksamaan opintoja isolle lapsijoukolle. Kansakoulun käynyt tuttavani sai vielä 70-luvun lopussa kuulla, ettei äidin mielestä tarvinnut amikseen lähteä vaan autella kotona, tyttö kyseessä. Isä sitten sanoi, että tyttö menköön a-kouluun ja niin tuttavani pääsi kouluun ja sai peräti viran. Sisaruksia taisi olla kymmenkunta ja tuttava oli nuorimmasta päästä.
Kelan hoitotuki on lähes mahdotonta saada vaikka huonosta terveydentilasta asiantuntijalausuntoja riittää vino pino. Myöskään 65 vuotta täyttäneitä ei saa leikkaushoitoja muuta kuin pakon edessä omaisten kovalla painostuksella.
Itse olen joutunut tekemään työtä suurperheen eteen jo kahdeksan vuotiaana (8 h/pvä kansakoulu) ja kolmetoistavuotiaana palkolliseen töihin. Silti rahaa itselläni ei koskaan ollut, vaan nälkä kurni vatsanpohjaa. Miten tuolloin olisi mahdollista kouluttautua, vaikka lahjoja riittäisikin,kun aikaa ei edes paljoa nukkumiseen.
Aloin koulun 1955. Isovanhempien luona, kun asuttiin syrjässä.
Kirjoittelin kolmannelle luokalle asti vain kerakkeita ja vokaalien kohdalla tyhjiö.
Siten pakerrettiin keskikouluun, jonka lukukausimaksut, kirjat, ruoka, matka maksettiin. Töihin lapsia piikomaan koulun jälkeen, että sain rahat kokoon.
Ylemmillä luokilla koulumatkoihin ei rahat riittäneet eli käveltiin tunti raskaan kuolulaukun kanssa kouluun ja kotiin pimeitä kyläteitä, joita ei talvella aurattu.
Keskikouluun se kuolutus jäi ja menin töihin. Palkkani haettiin pari päivää ennen palkanmaksua. Iso perhe ympärillä. Olin itsekäs ja lähdin kotoa 18-vuotiaana.
Työssä oli oltava ajoissa ja hyvin hoidettuna. Ei hikisenä, väsyneenä, nälkäisenä.
Tässä eväät tähän yhteiskuntaan ja sen vaatimuksiin. Raskita töitä ja terveys meni.
Tietysti on tullut opiskeltua koko ikä sairauksien lomassa. Meitä on paljon elossa.
Tarviiko lisätä, että kuulun näihin kituuttajiin? Köyhäeläkeläisiin.
Moi olen 38 vuotias eläkkeellä oleva mies. Minun tuloni ovat takuueläke josta maksan omanosuuden vuokrasta ja lääkkeeni ja kaikki muut kulut. Saan eläkkeensaajan asumistukea. Lääkekuluihin en saa mitään erityiskorvattavuutta.
Sairastuin nuorena joten työtuloja minulle ei ole kertynyt.
Elämäni on yksinäistä kitumista ja toivon kuolemaa kokoajan.
Minäkään en usein uskonut eläväni seuraavaan päivään.
Vanhuuseläkkeen alkaessa aloin voida paremmin kuin koskaan.
Ei tarvinnut enää yrittää mahdottomia. Tarpeetkin muuttuivat.
Joo moni ei hoksaa hakea esim.hoitotukea,jota nykyään maksetaan helpommin kuin ennen,korotettuna se on 327e kk,verottomana.Lisäksi asumistukea,ja toimeentulotukeakin on mahdollista saada.Mutta ei sitä vanhukset hoksaa hakea.Jonkun pitäisi huolehtia,ja katsoa avuntarvetta ulkopuolisen silmin.Äitini alkoi kaatuilla.Otettiin yksityinen hoivapalvelu,ateriapalvelu,siivouspalvelu,saatiin tuo korotettu hoitotuki,yksityinen hoivapalvelu hoiti koko hakuprosessin,samoin palvelusetelin haun,joka myös saatiin.Turvaranneke oli myös.
Monet vanhukset eivät hae toimeentulotukea, koska mieltävät sen "häpeälliseksi köyhäinavuksi" eivätkä halua leimautua köyhäksi, vaikka rutiköyhiä olisivatkin. On sit tehtävä valinta halvan ruoan ja lääkkeiden välillä.
Aivan hanurista tämän maan asiat. Kyllä vanhukset ovat rakentaneet aikoinaan paljon tämän Suomen puolesta. Ei takavuosina ollut 30-kymppisiä eläkeläisiä kantaväessämme.
Hoitotuen sääntöjä tiukennettin viime vuoden kesäkuun alussa. Esim.lääkekulut ei enää kuulu tuohon. Itsellä tuki loppui kokonaan ja valitus ei auttanut. Tuli bumerangina takaisin. 2 päivässä.
Miksi jäivät eläkkeelle. Sossusta olis saanut enemmän rahaa. Minä en jää eläkkeelle koskaan.
Se on joillain ehkä kertynyt jotai elämänvarreel,jota sitten syövät pois,sossuun mennessä kun on oltva tuulenhuutoma takapuoli. Perusturva on sikäli tärkeä että se takaa myös sen,että aina ei takki tyhjene työttömäksi joutuessa ja se motivoi myös hakeutumaan aktivisesti työelämän piiriin takaisin. Eläkkeelle jäädessä on kohtullista ja inhimillista,että minimi tpoimeentulotaso säilyy ainakin köyhyysrajan yläpuleellla.Siksi on perustuva olisi saattettava vastaamaan nykyajan vaatimiuksia /elinkustannustasoa. Missä viipyyy perutulokokeilu?
Aina tätä samaa paskaa: "Takuueläke riittää juuri ja juuri elämän perustarpeisiin: asumiseen ja ruokaan, mutta sairaus tai vaikkapa vain pesukoneen särkyminen aiheuttaa henkilökohtaisen kestävyysvajeen. Monet pienituloiset eläkeläiset joutuvat kuukausittain miettimään, maksaako vuokran vai ostaako lääkkeitä. Rahat eivät riitä molempiin."
Tämä on vain niin täydellistä skeidaa. Käsittämätöntä, että tätä saa suoltaa mielin määrin kerta toisensa jälkeen.
Suomessa on riittävä ja toimiva sosiaaliturva, jonka viimesijainen muoto toimeentulotuki kattaa KAIKKI terveydenhuollon menot. Kenenkään ei tarvitse taloudellisista syistä valita lääkkeiden, ruuan tai vuokranmaksun välillä.
Rautalangasta: Ensin on kerättävä kaikki ensisijaiset tulot, kuten eläkkeet, asumistuki yms. Jos kohtuulliset asumismenot, terveydenhuollon menot yms. toimeentulotukilaissa mainitut hyväksyttävät menot vievät niin suuren osan tuloista, että (yksinasuvalle) jää vähemmän kuin 485 euroa kuussa, erotus maksetaan toimeentulotukena.
KAIKILLA (yksinasuvilla) on siis oikeus saada vähintään 485 euroa käytettäväksi ruokaan , vaatteisiin ja muihin henkilökohtaisiin menoihin. Jos ei halua tuota tukea saada, niin se on siten oma valinta. Silloin ei vain saa itkeä ruikuttaa, että olisi muka PAKKO valita ruuan ja lääkkeiden tms. välillä.
Jos vanhukselta menee esim. pesukone rikki, eikä hänellä ole mahdollisuutta käyttää pesutupaa (sitä ei ole tai hän ei fyysisesti pysty sitä käyttämään) kuuluu pesukone korvata toimeentulotuesta, jos hänellä ei ole siihen muuten varaa.
Eipäs maksetakkaan niinkuin kirjoitit jos asuu ikäihminen liian kalliissa vuokra-asunnossa.
Lääkkeet kalliita eikä niitä kaikkia korvata.
Mitään pesukonetta toimeentulotuella ei saa.
Aivan paskaa. Ai mut häähän.........
Eija-Riitta Korhola avautuu Helsingin Sanomissa, ettei asetu eduskuntavaaleissa ehdolle, koska hänellä ei ole siihen omien sanojensa mukaan taloudellisesti varaa. Näin puhuu siis nainen, joka nostaa 8 500 euroa kuukaudessa europarlamentista niin sanottua siirtymäkorvausta, Marin kirjoitti blogissaan lauantaina.
Marin ihmetteli Korholan kommenttia, jona mukaan ”tavalliselle ihmiselle (vaaleihin) osallistumisesta on tullut vaikeaa”.
– Onko kukaan kertonut Korholalle, ettei tavallinen ihminen saa 8 500 euroa kuukaudessa tekemättä mitään, eikä valtaosa tavallisista ihmisistä voi edes haaveilla tällaisesta kuukausiansiosta, vaikka tekisi koko ikänsä töitä, Marin kirjoitti.
Korhola korostaa, että siirtymäkorvaus on käytännössä ansiosidonnainen irtisanomissuoja.
–Siirtymäkorvaus on fakta. Minä en sitä keksinyt. Se tulee EU:sta minulle Suomeen, jonne maksan siitä verot. En tiennyt siitä etukäteen mutta se oli helpotus: verojen jälkeen saan sen avulla maksettua vaalivelkani, edes tuhatta euroa ei jää yli. Mutta olen kiitollinen, Korhola kirjoittaa.
Nuoriso ei tunnu tietävän, että työeläkejärjestelmä astui voimaan 1963 ja aivan viime vuosiin saakka eläkettä alkoi kertymään vasta 23 vuotisena. Varsinkin minua vanhempien ikäluokkien aikaisemmat tyävuodet menivät hukkaan.
Myöskin vanhempien ikäluokkien naisista suurin osa oli kotona hoitamassa taloutta ja lapsia. Vain herrojen rouvat kävivät töissä, oli sanonta.
Mökin muijat, kuten äitini, teki pienellä palkalla sesonkitöitä kesäisin limsatehtaalla ja syksyisin maalaisten pelloilla josta juureksina otettu palkka ei näkyny missään kirjanpidossa ja limastehtaan virallinen palkkakaan ei silloin vielä kartuttanut eläkettä.
Lyhyistä työsuhteista kuten opiskeluaikojen kesätöistä 4kk, sitä ei kertynyt lainkaan.
Olin kokoaikaisessa työssä 1963 alkaen josta Suomessa alkuun vajaan vuoden.
1996 lóppuun mennessä työeläkettä oli kertynyt 27:ltä työvuodelta.
Miten ihmeessä sairaalla yksinäisellä vanhuksella voisi muka olla tietoa, taitoa, voimaa lähteä tappelemaan kaiken sen byrokratian kanssa?
Koko elämänsä töissä olleen eläke on usein noin tuhat euroa. Kun siitä vähennetään verot ja vuokra, niin... ei siinä välttämättä jää edes kymppiä päivässä lääkkeisiin, ruokaan... puhumattakaan muusta.
Suomessa on vallalla aikakausi,jolloin ityöttömien ,työssäkäyvien ja eläkeläisten toimeentuloehtojen valvonta on laitetty syrjään ja vallalle on astunut ahneus ja tulonsiirrot rikkaille.El'ämme häpeän aikakautta jolloin tavallisen kansan ja sen toimeentulon edunvalvonta on poliitttisella saralla heitetty romukoppaan .Suomessa ei pidetä enää huolta vanhojen,ei työttömien ,ei sairaiden ,eikä edes työssäkäyvien tulotasoista ja toimeentulomahdollisuuksista.
Mistä sitten johtuu, että kuntien suurin rahareikä on sosiaali- ja terveyspuoli ja siellä erityisesti palkat? Etteikö muka satsata köyhiin ja vaivaisiin???
No voi perkle että täällä on kirjoiteltu että on melkein oma syy jos eläkettä on tuo 750. Ne vanhukset jotka nyt ovat 80-90 vuotiaita, eivät todellakaan saaneet mistään työstään eläkekertymää, koska eläkejärjestelmä ei ollut heidän nuoruudessaan voimassa.
Selvittäkää nuoremmat asiat ennenkuin alatte näitä mummoja syyttämään!
Selvitäpä itse, PÖTKÖPÖLVÄSTI. Kuivaa samalla suupielesi kuolasta.
Jopa 90-vuotiaissa ja jopa naisissa on hyvän eläkkeen saajia. Lisänä tulee jo työikäisenä ansaittu taloudellinen vakaus: On omistusasunto ja muuta omaisuutta. Kun eläke sitten väistämättä on pienempi kuin palkka, ei talouskaan romahda, koska talous on jo työvuosien aikana vakautunut omaisuuden tuoman turvan muodossa. Tämä tietenkin edellyttää, että ei ole päihde - yms. ongelmia.
Tuossa mainitsemassani ikäpolvessa on jo kouluttautuneita ihmisiä, naisiakin, jotka ovat itse valinneet opiskella, vaikka heidän nuoruudessaan opiskeltiin ilman yhteiskunnan tukia.
Omia valintoja!
Vanhuksille ei riitä rahaa, kun työikäisiä lorvii kotona työnteon sijaan. Hyi!
Jos työaikana nuukana olet säästänyt pikkukämpän et varmasti saa tukea mistään kokemusta on pieneläkeläinen ....
Totta ja et pääse mihinkään senioritaloon sun muuta, sillä onhan oma asunto jo vaikka pieni eli olisko pitänyt elää rellestäen ja tuhlaten sitten saa apua vanhanakin.
Miksi muuten tonnin eläkkeestä, otetaan melkein kymmenen prosenttia veroa, huh!