Jumalan olemassaolosta ei voida todistaa pitävästi mitään vastaan eikä puolesta, kuten ei lukemattomasta määrästä muitakaan asioita. Aina voidaan vedota siihen, että kaikki on vain harhaa.
Kannattaa siis ehkä ajatella seuraavaa:
On olemassa vain muutamia väittämiä, joita ei voida millään kumota. Näitä ovat:
1. Jotain on.
2. Me voimme vaikuttaa siihen.
Me emme voi koskaan tietää varmasti mitä me olemme tai missä me oleme. Voimme silti havaita tekojemme vaikutukset. Siis...
Usko jumalaan on jokaisen oma valinta, mutta on syytä tiedostaa että jokaisen jumalan olemassaolo on yhtä epävarmaa ja jumalia voi olla loputon määrä. Täten jokaisen jumalan olemassaolo on äärettömän epätodennäköistä jos oppi siitä kieltää muut jumalat. Lisäksi kannattaa huomata, ettei jumalaan uskominen todistettavasti (=yleisesti hyväksyttävällä tavalla) vaikuta tähän maailmaan muuten kuin uskojan omien tekojen kautta.
Ateismissa (tai ainakaan minun ateismissani) ei siis ole kysymys fundamentalismin vastakohdasta vaan päätöksestä olla välittämättä asioista joilla ei ole suoraa vaikutusta tähän maailmaan. Jumalaan uskominen ei mielestäni ole pahasta, jos uskoja on siten suuremmaksi hyödyksi yhteiskunnalle. Silloinhan asialla on vaikutusta tähän maailmaan.
Kannattaa siis ehkä ajatella seuraavaa:
On olemassa vain muutamia väittämiä, joita ei voida millään kumota. Näitä ovat:
1. Jotain on.
2. Me voimme vaikuttaa siihen.
Me emme voi koskaan tietää varmasti mitä me olemme tai missä me oleme. Voimme silti havaita tekojemme vaikutukset. Siis...
Usko jumalaan on jokaisen oma valinta, mutta on syytä tiedostaa että jokaisen jumalan olemassaolo on yhtä epävarmaa ja jumalia voi olla loputon määrä. Täten jokaisen jumalan olemassaolo on äärettömän epätodennäköistä jos oppi siitä kieltää muut jumalat. Lisäksi kannattaa huomata, ettei jumalaan uskominen todistettavasti (=yleisesti hyväksyttävällä tavalla) vaikuta tähän maailmaan muuten kuin uskojan omien tekojen kautta.
Ateismissa (tai ainakaan minun ateismissani) ei siis ole kysymys fundamentalismin vastakohdasta vaan päätöksestä olla välittämättä asioista joilla ei ole suoraa vaikutusta tähän maailmaan. Jumalaan uskominen ei mielestäni ole pahasta, jos uskoja on siten suuremmaksi hyödyksi yhteiskunnalle. Silloinhan asialla on vaikutusta tähän maailmaan.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Jumalan olemassaoloa voidaan pitää humpuukina. Vai väitätkö että on olemassa realistinen mahdollisuus että maailmankaikkeudessamme olis jokin persoonallinen, yliluonnollinen, kaikkivaltias olento?
>> Jumalan olemassaoloa voidaan pitää humpuukina. >>
Voidaan toki mutta onko tarpeellista rakentaa riitaa asiasta ?
Ei maltillisesta uskovaisuudesta mitään haittaa ole, ei itselleen eikä muille. Uskonnollisuus on evoluution kehittämä ominaisuus siinä missä muutkin ihmisten omaksumat kultuuriperäiset tavat ja tottumukset. Niinkauan kuin niistä on hyötyä, ne kehittyvät ja laajenevat, jos niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä, ne kuihtuvat ja häviävät pois.
Selvästi vahingollista on kaikenlainen kiihkoilu ja fundamenttalismi. Paras keino ateistille uskonnollisen fanatismin vastustamisessa on toimia yhteistyössä maltillisten uskovien kanssa. Mitä väliä sillä on, kuka on oikeassa jumalten suhteen, kunhan maailmasta vain saadaan elinkelpoinen, mieluiten mukavakin paikka vielä seuraavillekin sukupolville ?
humpuukkina, joku toinen voi pitää ateismia humpuukkina, joku voi väittää, että Jumala on vain aivojen tuote, joku toinen voi väittää, että ateismi on vain aivojen tuote, en voi tieteellisesti todistaa Jumalaa sinulle, mutta voitkos todistaa tieteellisesti ateismin minulle, jos väittäisin ateismin olevan vain uskottelua tai tavallaan käänteistä uskoa, taustalla ehkä psykologinen tarve paeta sitä, minkä kokee uhkaavan omaa itsemääräämisoikeuttaan tai suvereenisuuttaan tai syyllisyyden tunteet?
väitän, että mahdollisuus on olemassa. Se vain on äärettömän pieni. Raamattu pitää paikkansa yhtä suurella todennäköisyydellä kuin muukin kaunokirjallisuus.
Jumalan olemassaolon mahdollisuus on 10000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000 kertaa suurempi kuin sen mahdollisuus että sinä, minä tai yleensä kukaan ihminen on olemassa.
Todennäköisintä siis on että emme ole millään muulla tavalla olemassa, kuin pieninä ajatuksina Jumalan aivoissa.
Miten perustelet sen?
Ateismi ei ole mitään käänteistä uskoa, se on sitä ettei jumaluskoa ole.
Eli joko Jumala on vain aivojen tuote tai sitten on niin ettei aivot tuota sellaista jne.
Oikeastaan jumaluskon ja ateismin vastakkainasettelu ei ole ollenkaan niin helppoa kuin kuvittelet.
Täytyy tietenkin ottaa huomioon että jos on olemassa ylipäätään jonkinlainen mahdollisuus Jumalan olemassaoloon niin toki tuo mahdollisuus on realistinen. Kyllä äärimmäisen pienet mahdollisuudetkin ovat mahdollisia.
minä olen sitä mieltä ettei jumalan olemassaolon puolesta ole todisteita. olin tuota mieltä jo uskovaisena vuoaisa sitten. jos sanon tämän mielipiteeni ääneen, miksi se olisi kiihkoilua?!
Mielestäni (järkeilyni tulos ei elämänkatsomukseni tulos) on se ettei jumalaa ole olemassa.Kyse ei ole että olisi äärimmäisen pieni mahdollisuus vaan siitä että todennäköisyys on nolla.
Jos edes pieni mahdollisuus on olemassa, selitäpä mihin tuo väite perustuu.
Jumala on siis kaikkivaltias, yliluonnollinen, persoonallinen, luoja!Esitäpä nyt että tuollaisen olennon olemassaoloon on edes pieni mahdollisuus.
Esim.on matemaatisesti todistettu ettei kaikkea voida tietää (johtuen maailmankaikkeuden rakenteesta)->jumala ei voi olla kaikkivaltias!
Jumala ei voi olla yliluonnollinen koska se ei olisi silloin maailmankaikkeuden osa.
Kaikkivaltius sulkee mielestäni pois persoonallisuuden mahdollisuuden. Eli jumala voisi olla periaatteessa persoona mutta ei kaikkivaltias eikä yliluonnollinen mutta tuollainen persoona vaikka olisikin kuinka mahtava olento tahansa (esim.vieraan älyn edustaja) periaatteessa se ei poikkeaisi ihmisestä mitenkään.
Jos taas jumala käsitetään persoonattomaksi, ja sanotaan että esim.luonto on jumala tai maailmankaikkeus on jumala, silloin toimitaan jotenkin nurinkurin keksimällä teoriaa selittämään ilmiötä jota joko ei ole tai jolla on jo nimi. Tuollainen jumala olisi yhtä tyhjän kanssa.
jos kaikkivaltiaan, yliluonnollisen, persoonallisen olennon olemassaolon todennäköisyyttä ajattelee absoluuttisen totuuden kannalta (voiko väitettä kumota millään), vaihtoehtoja on kaksi: se on tai se ei ole. Kumpaakaan kantaa ei voida perustella millään. Koska tällaisia oppeja voi olla loputon määrä, yksittäisen opin todennäköisyys olla oikeassa on itse asiassa puolikkaan suhde loputtomaan.
Tieteellisen totuuden (aistihavaintojen) perusteella todennäköisyys on nolla. Mikään aisteihin perustuva puolueeton menetelmä ei tue sellaisen olennon olemassaolon mahdollisuutta. Olet siis osaksi oikeassa.
>> mitä sinä kiihkoilet;)
>> Jumalan olemassaoloa voidaan pitää humpuukina
>> olin tuota mieltä jo uskovaisena vuoaisa sitten
Ai olet ollut uskova ?
Se voi ehkä vaikuttaa pieniin eroihin ajattelussa?
Synnynnäisenä ateistina pidän elämää ja ihmisten aatoksia niin vaihtelevina että en yleensä syytä ketään kiihkoilusta vain pelkästään siksi että hän on kanssani erimieltä.
En myöskään kutsu humpuukiksi mitään evoluution aikaansaannosta, en varsinkaan sellaisia huippuesimerkkejä kulttuurievoluutiosta kuin uskonnot ja jumalat.
Ehkäpä asiat selkiintyvät kunhan olet saanut muutamia vuosikymmeniä aikaa totutella 'jumalattomaan elämään' :o).
puhut kiihkoilusta mutta mitätöit mielipiteeni sillä perusteella että olen ollut uskova (vaikka et tarkkaan ottaen voi tietää mitä se tarkoitti ja mitenkä vaikutti ajatteluuni.Voisin valaista asiaa mutta miksi vaivautua jos sinä kaivelet jälleen rivien välistä jotain mitä siellä ei ole ja "kumoat" sanomani.
Aloitat puheenvuorosi sanalla jos. Kaikki sen jälkeen näyttää loogiselta, mutta tuo jos sisältää oletuksen joka mielestäni ei ole totta. Näin kaikki mikä tuohon ehtoon perustuu ei ole totta.
Mitä muuten tarkoitat "absoluuttisella totuudella"?
Minun tietoni mukaan asiat maailmankaikkeudessamme ovat likiarvoja, voi esim.olla asia joka on jonkinverran epätotta ja joniinverran totta yhtäaikaa, eli totuuden ja epätotuuden välillä on rajaton määrä eria asteisia totuusarvoja.
Lisäksi puhut jumalan olemattomuudesta (ateismista) kuin se olisi oppi. Sitä se ei ole. Se on vain toteamus ettei uskota perusteettomaan väitteeseen jumalan olemassaolosta.
Et muuten vastannut kysymykseeni kun kysyin perusteita kuinka jokin seuraavista jumalalle asetuista ehdoista voisi olla totta (puhumattakaan kaikista):
-persoonallisuus
-kaikkivaltius
-yliluonnollisuus
Mikä näistä voi olla olemassa?Ja jos jokin näistä voi olla olemassa (tosi) voivatko kaikki olla totta edes pmitättömän pienellä todennäköisyydellä?
Ongelma on se, että ajatus Jumalasta on kulttuurillisen kehityksen tulos johon on vaikuttanut monet asiat. Oikea kysymys ei olisikaan onko Jumala olemassa vaan se miksi Jumalan pitäisi olla olemassa eli miksi väite jumlana olemassaolosta pitäisi olla totta. Vastauksen tähän antaa jumala-käsitteen kehittänyt ihminen eikä luonto tai maailmankaikkeus.
Jos nyt viitsisit lukea vain sen mitä kirjoitin. En minä sinun mielipiteitäsi ole mitätöinyt, mitenpä voisinkaan kun olen samaa mieltä, ei pienestä naljailusta tarvitse kunniakysymystä tehdä.
Tavasta esittää mielipiteitä oli ja on kysymys, minulla on sellainen luonnevika että en tykkää tiukkapipoisuudesta ja tarpeettomasta rähinöinnistä.
Erityisesti ateisteilta toivoisi järkevyyttä ja rakentavia ehdotuksia, onhan meillä siihen uskovia paremmat mahdollisuudet, ilman ylimääräisiä painolasteja.
Sanoit että se että olen ollut uskova vaikuttaa mielipiteisiini. Jos tämä lauseesi ei tarkoittanut nmitään miksi sen kirjoitit.
Mitä tarkoitat tiukkapipoisuudella ja rähinöinnillä, en ole kyllä kauhean tiukkapipoinen enkä rähisekään. Jos saat sellaisen kuvan se johtunee siitä etten viitsi laitela noita hymiöitä joka sanan perään.
** Se voi ehkä vaikuttaa pieniin eroihin ajattelussa? **
>> Jos tämä lauseesi ei tarkoittanut nmitään miksi sen kirjoitit. >>
VOI vaikuttaa..
voi EHKÄ vaikuttaa..
PIENIIN eroihin..
?? ja kysymysmerkki perässä...
>> Mitä tarkoitat tiukkapipoisuudella ja rähinöinnillä, en ole kyllä kauhean tiukkapipoinen enkä rähisekään. >>
Miksipä lienen kirjoittanut ? Mitäpä lienen tarkoittanut ? On jo päässyt unohtumaan, dementiaa varmaan.
Tarkoitin että JOS asiaa ajattelee tavalla A niin... TAI sitten sitä voi ajatella tavalla B ja...
Absoluuttisella totuudella tarkoitan matemaattista todennäköisyyttä jolla jumala on olemassa. Jokapäiväisessä elämässämme emme ajattele asioita siltä kannalta, vaan "tieteellisesti". Tieteellisesti ajateltuna eteen nousevat mainitsemasi ongelmat persoonallisuudesta, kaikkivaltiudesta ja yliluonnollisuudesta (sekä koko joukko muitakin pulmia).
"Absoluuttisen totuuden" otin esille, koska uskovat eivät (ilmeisistä syistä) suostu soveltamaan tieteellistä näkökantaa asiaan. Olen samaa mieltä, moni muu ei.
Jos tekstistäni saa sen kuvan, että ateismi olisi jokin oppi, niin esitän vilpittömimmät pahoitteluni. Aloitusviestissä sanomani oli juuri se, ETTEI ateismi ole oppi.
1. Jotain ON.
2. Me emme voi vaikuttaa siihen.
3. Se vaikuttaa meihin tahdoimme tai emme.
4. Se ei ole meistä riippuvainen.
5. Me olemme siitä täysin riippuvaisia.
-not-
....JUMALAlla on yhdeltä nimeltään KAIKEN OLEVAISUUDEN SYY (löytyy Raamatusta) joka on kaiken muun yläpuolella ja kaiken mahdollisen Luoja ja kaikkien luotujen Jumala joka käyttää luomassaan apunaan kaikia luotuja tahtomallaan tavalla.Elämä on kokemista ja kokeminen elämää.Totteleminen parantaa ja tottelemattomuus huonontaa loputulosta.
ja vain kirja. Jos siihen ei suhtaudu skeptisellä asenteella, ei niin tule suhtautua mihinkään muuhunkaan teokseen.
Jumalan, Jumaluuksien, Kummitusten ja sen sellaisten olemassaolo ja ominaisuudet eivät ole sellaisia asioita, joista mä voisin tietää muuta kuin mitä muut niistä kertovat. Ihmisillä on uskonnollisia kokemuksia. Nuo kokemukset vaan ovat mulle vieraita ja käsittämättömiä. Mun on järkevintä olettaa, että ne ovat harhaisia. Korkeammat olennot ,elämän jatkuminen tuonpuolleissa ja palkinnot tämänpuoleisista toimista ovat aivan liian fantasian oloisia ajatuksia.
Voisi olla parempi luokitella itsensä sekulaariksi kuin ateistiksi. Sekulaari on parempi kuin agnostikko, koska kannatan, että maailmaa arvioitaisiin maallisin perustein.