Joudutaanko Vuotoksen allas tekemään joka tapauksessa, vai onko Fennovoiman ydinvoimalaa varten olemassa jo riittävästi säätövoimakapasiteettia?
Onko Fennovoiman säätövoimakapasiteetti valmiina?
kollajalla
17147
8Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kun Fennovoiman voimala valmistuu on ainakin yksi nykyisistä ydinvoimaloista poistettu käytöstä. Siitähän sitä vesivoimakapasitettiä jää käyttöön.
Twitter-viestitystä, asu muokattu tänne sopivaksi:
"vastis @vastaaja_tw 16.45 - 4. tammikuuta 2016
@Fennovoima Vielä toistaiseksi #ydinvoima tarvitsee #hiilivoima'a, mutta mistä jatkossa ydinvoimalle #säätövoima'a?"
_ _ _
"Fennovoima @Fennovoima 16.51 - 4. tammikuuta 2016
@vastaaja_tw Hyvä kysymys. Vesi vanhin voitehista?
_ _ _
Eli Fennovoima vihjasi vesivoimaan, ehkä Vuotokseenkin - vuoropuhelu käynnistyi tästä Fennovoiman twiittaamasta uutisesta:
http://yle.fi/uutiset/tutkimus_ydinvoiman_korvaaminen_kivihiilella_kasvattaisi_rajusti_ennenaikaisia_kuolemia/8555887
Ei ydinvoimalaitos tarvitse säätövoimaa. Sitä tarvitaan kulutuksen vaihtelujen tasaamiseksi; se vaihtelee noin 1500 MW. Ja toinen syy on vaihtelevatehoinen tuuli- ja aurinkovoima. Nykyään se voi vaihdella vuorokaudessa noin 700 MW mutta kun koko nykyisen ohjelman mukainen kapasiteetti on rakennettu, on myös tuulivoiman vaihtelu tuollaiset 1500 MW. Kun Olkiluoto-3 ja Hanhikivi-1 on rakennettu, vähenee sähkön tuonnin tarve ja tuontia voidaan käyttää verkon säätöön nykyistä paremmin. Eli uusi ydinvoima helpottaa verkon säätöä, päinvastoin kuin aloittaja kuvittelee.
Ydinvoima ei todellakaan tarvitse säätövoimaa kuten tuuli- ja aurinkovoima. Mutta ydinvoima tarvitsee varavoimaa, jolla se voidaan korvata nopeasti vikaantumistilanteessa. Fingrid mitoittaa varavoimakapasiteetin aina suurimman tuotantoyksikön mukaan, eli OL 3:n.
Kyllähän se ydinvoimala nimenomaan tarvitsee sitä säätövoimaa, koska ydinvoimala jurnuttaa tasaisella teholla, mutta sähkönkulutus puolestaan vaihtelee.
Aika tarkoitushakuinen tarkastelukulma. Eiköhän asia ole niin että sähköverkko tarvitsee säätövoimaa, jotta kulutus ja tuotanto vastaavat toisiaan. Ja kulutus vaihtelee, sille ei voi mitään, päivän huippukulutuksen ja yön minimikulutuksen ero Suomessa on 1500-2000 MW. Ydinvoimalaitoksen tulo verkkoon ei lisää tuota vaihtelua ja siten säätövoiman tarvetta.
Mutta jos verkkoon lisätään sutunnaisesti vaihtelevaa sähköntuotantoa kuten tuulivoimaa, lisääntyy tuo päivittäinen vaihtelu. Tuossa keväällä näytti käyvän usein niin että tuulivoima lisääntyi yön ajaksi kun taas kulutus väheni http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/Sivut/Tuulivoima2.aspx?beginDate=20160411&endDate=20160418&showChart=1&showTable=0
Siksi on perusteltua sanoa että tuulivoiman rakentaminen lisää säätövoiman tarvetta.
Olet oikeassa. Verkko nimenomaan säätöä tarvitsee. Todellisuudessa sen voi jokainen itse havaita esim. Oulujoen vesistön vesivoimaloiden käytössä. Voimalaa käytetään tarpeen mukaan ja eri voimaloita vuorotellen. Haittana ovat pinnankorkeuden vaihtelut vesistön varrella. Aika vähän palstan keskustelijat tuntevat sähköntuotantoa käytännössä. Pelkkä netin tuijottelu ei kasvata todellista kokemuksen tietoa alalta.
Oikein. Säätövoimaa tarvitsee sähköjärjestelmä, riippumatta sähköntuotantomuodosta, jos sähkön kulutus tai jonkin tuotantomuodon tuotanto vaihtelee!
Sähköjärjestelmään kuuluu sähköntuotantolaitokset, kuluttajat, ja niitä yhdistävä sähköverkko, sekä nykyisin myös jo jonkin verran energiavarastot.
Kerrankin Stuxnet osui oikeaan (olikohan vahinko?):
"Oikein. Säätövoimaa tarvitsee sähköjärjestelmä, riippumatta sähköntuotantomuodosta, jos sähkön kulutus tai jonkin tuotantomuodon tuotanto vaihtelee!"
-> vakiotehoisen ydinvoiman lisääminen verkkoon ei lisää säätövoiman tarvetta
-> satunnaisesti vaihtelevan tuulivoimatuotannon lisääminen verkkoon lisää säätövoiman tarvetta.
Sinulle on ilmiselvästi erittäin epäselvää se, että säätövoiman pitääkin vaihdella, vaikka koko verkossa ei olisi muuta kuin tasaista tehoa tuottava ydinvoimala ja vaihtelevasti sitä kuluttavat kuluttajat. Tosin nykyään ollaan jo siirtymässä edistyksellisempään muotoon: kuluttajien osallistumiseen verkon tasapainon säätöön ("kysynnän jousto"), mutta se olkoon vielä eri asia, koska keskustelun aihe, Fennovoiman säätövoimatarve, tuskin vielä edellyttää sitä)
Vähän arvelinkin että Stuxnet osui vahingossa oikeaan lausumassaan. Kyllä asia on niin kuin kirjoitin. Jos verkkoon lisätään perusvoimaa (vakiotehoista ydinvoimaa), pysyy säätövoiman tarve ennallaan. Jos lisätään vaihtelevatehoista uusiutuvaa, tarvitaan lisää säätövoimaa tai sen korvikkeena energiavarastoja tai kuluttajien vapaaehtoisia tai pakkojoustoja sähkönkäytössään.
Tai sitten vaihtuvatehoinen säätövoima korvaa saastuttavaa hiilivoimaa.
Ydinvoimala ei tarvitse säätövoimaa. Säätövoimaa tarvitsevat vaihteleva sähkön kulutus ja satunnaissähköä tuottavat tuuli- ja aurinkovoimalat.
Aurinkosähköä tulee päivisin kesäaikaan ja siten se vähentää säätövoiman tarvetta. Mutta talvisin jolloin sähkön kulutus on suurimmillaan ei näillä leveysasteilla aurinkosähköä tule käytännöllisesti katsoen lainkaan. Siten aurinkosähkön lisääminen verkkoon ei vähennä muun tuotantokapasiteetin tarvetta tai tarvittavan säätövoiman määrää.
Tämä tuli tiedoksi teoreetikoillekin tammikuussa. Aurinkoa ei ollut ja propellit seisoivat samaan aikaan kun Suomessa tehtiin sähkönkulutuksen ennätys.
Energiaosaaja on siis vihdoinkin ruvennut pohtimaan jotain. Kannattaa jatkaa sillä linjalla.
Myös stuxnet voi alkaa pohtia jotakin ja lopettaa lapsellisen pälätyksensä.