Suomen ja Ruotsin Maavoimien välinen yhteistyö kehittyy
Suomen ja Ruotsin puolustusministeriöt julkaisivat toukokuussa 2015 yhteisen lausunnon Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tiivistämisestä. Sotilaallinen yhteistyö on maavoimien osalta edennyt kuluneen vuoden aikana konkreettisin askelin.
Ruotsin maavoimien uusi komentaja kenraalimajuri Karl Engelbrektson vieraili edeltäjänsä kenraalimajuri Anders Brännströmin kanssa Maavoimien esikunnassa Mikkelissä 21.–22.6.2016. Kenraaliluutnantti Seppo Toivosen isännöimän vierailun aikana käytiin keskustelua jo toteutuneiden harjoitusten kokemuksista sekä tulevaisuuden näkymistä.
Maavoimien yhteistyön tavoitteena on kehittää yhteinen prikaatikehys, jossa on mahdollista johtaa kansallisesti perustettavia joukkoja. Joukkojen osalta tavoitteena on yhteensopivuuden ja yhteistoimintakyvyn kehittäminen yhteisen harjoitusalustan avulla. Joukkoja voidaan niin päätettäessä käyttää kansainväliseen kriisinhallintaan sekä kansalliseen puolustukseen.
Maavoimien tasolla järjestetään esikuntaneuvotteluja. Joukko-osastoissa yhteistyö Ruotsin kanssa näkyy yhteisinä suunnittelu- ja valmistelutilaisuuksina, kouluttajavaihtoina sekä harjoituksina.
Norrbottenin rykmentti Pohjois-Ruotsista on harjoitellut sekä Jääkäriprikaatin että Kainuun prikaatin kanssa Suomessa ja Ruotsissa. Porin prikaati puolestaan harjoitteli yhteistoimintaa ruotsalaisten kanssa helmi-maaliskuun vaihteessa Norjassa Cold Response -harjoituksessa. Marraskuussa yhteistoimintaa pääsee toteuttamaan myös Kaartin jääkärirykmentti, joka osallistuu harjoitukseen Ruotsissa Livgardetin kanssa.
Katseet tulevaisuuteen
Kuluneen kevään aikana Suomen ja Ruotsin maavoimien väliset tavoitteet sekä yhteistoiminnan kokonaisuus ovat selkeytyneet ja suunnittelu on sovitettu maiden harjoituskalentereihin sekä käytettävissä oleviin resursseihin. Yhteiset harjoitukset suunnitellaan osana maiden maavoimien normaalia vuosisuunnittelua.
Joukko-osastotason koulutus- ja harjoitustoiminnan sekä yhteydenpidon monipuolisen kehittämisen tavoitteena on luoda vakiintuneet käytännöt yhteistoimintaan. Kehittämisessä otetaan huomioon joukko-osastojen erityispiirteet osaamisen, kaluston sekä alueen näkökulmasta.
Pv
Suomen ja Ruotsin puolustusministeriöt julkaisivat toukokuussa 2015 yhteisen lausunnon Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tiivistämisestä. Sotilaallinen yhteistyö on maavoimien osalta edennyt kuluneen vuoden aikana konkreettisin askelin.
Ruotsin maavoimien uusi komentaja kenraalimajuri Karl Engelbrektson vieraili edeltäjänsä kenraalimajuri Anders Brännströmin kanssa Maavoimien esikunnassa Mikkelissä 21.–22.6.2016. Kenraaliluutnantti Seppo Toivosen isännöimän vierailun aikana käytiin keskustelua jo toteutuneiden harjoitusten kokemuksista sekä tulevaisuuden näkymistä.
Maavoimien yhteistyön tavoitteena on kehittää yhteinen prikaatikehys, jossa on mahdollista johtaa kansallisesti perustettavia joukkoja. Joukkojen osalta tavoitteena on yhteensopivuuden ja yhteistoimintakyvyn kehittäminen yhteisen harjoitusalustan avulla. Joukkoja voidaan niin päätettäessä käyttää kansainväliseen kriisinhallintaan sekä kansalliseen puolustukseen.
Maavoimien tasolla järjestetään esikuntaneuvotteluja. Joukko-osastoissa yhteistyö Ruotsin kanssa näkyy yhteisinä suunnittelu- ja valmistelutilaisuuksina, kouluttajavaihtoina sekä harjoituksina.
Norrbottenin rykmentti Pohjois-Ruotsista on harjoitellut sekä Jääkäriprikaatin että Kainuun prikaatin kanssa Suomessa ja Ruotsissa. Porin prikaati puolestaan harjoitteli yhteistoimintaa ruotsalaisten kanssa helmi-maaliskuun vaihteessa Norjassa Cold Response -harjoituksessa. Marraskuussa yhteistoimintaa pääsee toteuttamaan myös Kaartin jääkärirykmentti, joka osallistuu harjoitukseen Ruotsissa Livgardetin kanssa.
Katseet tulevaisuuteen
Kuluneen kevään aikana Suomen ja Ruotsin maavoimien väliset tavoitteet sekä yhteistoiminnan kokonaisuus ovat selkeytyneet ja suunnittelu on sovitettu maiden harjoituskalentereihin sekä käytettävissä oleviin resursseihin. Yhteiset harjoitukset suunnitellaan osana maiden maavoimien normaalia vuosisuunnittelua.
Joukko-osastotason koulutus- ja harjoitustoiminnan sekä yhteydenpidon monipuolisen kehittämisen tavoitteena on luoda vakiintuneet käytännöt yhteistoimintaan. Kehittämisessä otetaan huomioon joukko-osastojen erityispiirteet osaamisen, kaluston sekä alueen näkökulmasta.
Pv
Vastaukset 3
Vanhimmat
R...än nuolijat paniikissa yhteistyön tiivistämisestä
Natoon
Natoon