Tätä Suomen Nato-jäsenyys vaatisi
Suomen osuus Nato-joukoista vaihtelisi kahden jalkaväkipataljoonan ja prikaatin välillä, kertoo komentaja Juha-Antero Puistola Ilta-Sanomille.
Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys vaatisi noin 2 000–5000 sotilaan joukot sotilasliiton tehtäviin. Komentaja Juha-Antero Puistola Puolustusvoimien tutkimuskeskuksesta esittää arvion yhdessä toimittaja Jyrki Karvisen kanssa tänään ilmestyvässä kirjassa Nato ja Suomi (Auditorium kustannusosakeyhtiö).
Sotilasjoukko sitoutuisi jäsenvaltioiden keskinäiseen yhteispuolustukseen sekä Nato-operaatioihin ulkomailla.
Puistola kertoo Ilta-Sanomille, että tieto perustuu ulkoasiainministeriön, puolustusministeriön ja asiantuntijoiden arvioihin. Puistolan mukaan joukkojen koko, kokoonpano ja aseistus määriteltäisiin jäsenyysneuvotteluissa, ja joukkojen lähettämisestä Suomi päättäisi aina itse, ei Nato.
– Olisimme Naton viidennen artiklan mukaan velvollisia auttamaan esimerkiksi Viroa kaikin tarpeellisiksi katsotuin keinoin. Siinäkin tapauksessa Suomen valtio katsoo auttamisen tavat. Jos tarkoituksenmukaiseksi katsotaan joukkojen lähettäminen, joukot lähetetään. Nämä ovat aina kansallisia päätöksiä, Puistola sanoo.
Nato-joukkojen vahvuudesta puhuttaessa Puistola muistuttaa, että Suomen reservin koko on yli 200 000 miestä.
– Naton yhteiseen puolustukseen sitoutuminen ei romahduttaisi Suomen puolustusta - ei budjetin puolesta, eikä sen puolesta, että Suomen pitäisi lähettää pois esimerkiksi meidän terävintä kärkeä (sotilaita), jos heitä tarvitaan muualla.
Suomi vastaa omasta puolustuksestaan itse myös Naton jäsenmaana.
– Nato ei halua omilla sopimuksillaan heikentää jäsenvaltion kansallista puolustusta, hän sanoo.
Puistolan mukaan Nato-tehtävistä päättäisi edelleen Suomi itse.
– Nato ei komenna jonnekin Etelä-Afganistaniin, missä tanskalaiset, virolaiset, britit ja yhdysvaltalaiset kävivät kovimmat taistelut. Yksikään jäsenvaltio ei joutunut lähettämään joukkoja sinne, vaan se oli kansallinen päätös, Puistola sanoo.
– Se ei toimi niin, että Nato voisi sanoa, että meillä on vaativa kriisinhallintaoperaatio maassa x ja Suomen pitää lähettää sinne tuhat miestä. Suomelta se voi olla vaikka lääkintäjoukkue, 15–20 miestä.
Puistolan mukaan jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, voivat myös asettaa omille joukoilleen toiminnan rajoituksia.
– He ilmoittavat joukkojen komentajalle, että meidän valtion sotilaita ei saa käyttää tuolla ja tuolla alueella, ei saa käyttää pimeällä, ei tähän tehtävään. Ne ovat kansallisia päätöksiä. Tämä oli Naton sotilaallista johtoa kiusannut asia Afganistanissa. Tanskalaiset tekevät yhdellä tavalla yhtä tehtävää, saksalaiset toisella tavalla toista tehtävää.
Meri- ja ilmavoimat yhteensopivia, maavoimista kärki
Suomen tekniset aselajit, meri- ja ilmavoimat, ovat Puistolan mukaan jo nyt lähes yhteensopivia Naton kanssa, mutta maavoimista kielitaidoltaan ja operatiivisilta kyvyiltään ainoastaan ”terävin kärki”.
– Kaikki, jotka ovat olleet kriisinhallintatehtävissä Afganistanissa ja Kosovossa ovat Nato-yhteensopivia joukkoja. Ne ovat Nato-operaatioita, joissa joukot ovat osoittaneet olevansa Nato-yhteensopivia.
>> Nato-joukkoihin värvättäisiin sopimussotilaita ja kantahenkilökuntaan kuuluvia. Varusmiehiä ei ulkomaille lähetetä.
Nato-joukon ylläpito nostaisi Puistolan mukaan samalla Suomen kansallista puolustusvalmiutta.
Puistola: 40 miljoonaa euroa vuodessa
Nato-jäsenyys maksaisi Puistolan mukaan Suomelle noin 40 miljoonaa euroa vuodessa, eikä neljä miljardia, kuten sosiaalisessa mediassa leviävässä väittämässä väitetään.
– Nato ja Suomen puolustus yhdessä ovat sellaisia asioita, joista kaikilla ihmisillä on mielipide, mutta hyvin harva on viitsinyt katsoa edes niitä perusteita, vaan se on vain mielipide, joka voi olla vajavainen, se voi olla virheellinen ja pahimmillaan se voi olla valheellinen. Puistola sanoo.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1424403462180.html?pos=ok-kmt
Suomen osuus Nato-joukoista vaihtelisi kahden jalkaväkipataljoonan ja prikaatin välillä, kertoo komentaja Juha-Antero Puistola Ilta-Sanomille.
Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys vaatisi noin 2 000–5000 sotilaan joukot sotilasliiton tehtäviin. Komentaja Juha-Antero Puistola Puolustusvoimien tutkimuskeskuksesta esittää arvion yhdessä toimittaja Jyrki Karvisen kanssa tänään ilmestyvässä kirjassa Nato ja Suomi (Auditorium kustannusosakeyhtiö).
Sotilasjoukko sitoutuisi jäsenvaltioiden keskinäiseen yhteispuolustukseen sekä Nato-operaatioihin ulkomailla.
Puistola kertoo Ilta-Sanomille, että tieto perustuu ulkoasiainministeriön, puolustusministeriön ja asiantuntijoiden arvioihin. Puistolan mukaan joukkojen koko, kokoonpano ja aseistus määriteltäisiin jäsenyysneuvotteluissa, ja joukkojen lähettämisestä Suomi päättäisi aina itse, ei Nato.
– Olisimme Naton viidennen artiklan mukaan velvollisia auttamaan esimerkiksi Viroa kaikin tarpeellisiksi katsotuin keinoin. Siinäkin tapauksessa Suomen valtio katsoo auttamisen tavat. Jos tarkoituksenmukaiseksi katsotaan joukkojen lähettäminen, joukot lähetetään. Nämä ovat aina kansallisia päätöksiä, Puistola sanoo.
Nato-joukkojen vahvuudesta puhuttaessa Puistola muistuttaa, että Suomen reservin koko on yli 200 000 miestä.
– Naton yhteiseen puolustukseen sitoutuminen ei romahduttaisi Suomen puolustusta - ei budjetin puolesta, eikä sen puolesta, että Suomen pitäisi lähettää pois esimerkiksi meidän terävintä kärkeä (sotilaita), jos heitä tarvitaan muualla.
Suomi vastaa omasta puolustuksestaan itse myös Naton jäsenmaana.
– Nato ei halua omilla sopimuksillaan heikentää jäsenvaltion kansallista puolustusta, hän sanoo.
Puistolan mukaan Nato-tehtävistä päättäisi edelleen Suomi itse.
– Nato ei komenna jonnekin Etelä-Afganistaniin, missä tanskalaiset, virolaiset, britit ja yhdysvaltalaiset kävivät kovimmat taistelut. Yksikään jäsenvaltio ei joutunut lähettämään joukkoja sinne, vaan se oli kansallinen päätös, Puistola sanoo.
– Se ei toimi niin, että Nato voisi sanoa, että meillä on vaativa kriisinhallintaoperaatio maassa x ja Suomen pitää lähettää sinne tuhat miestä. Suomelta se voi olla vaikka lääkintäjoukkue, 15–20 miestä.
Puistolan mukaan jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, voivat myös asettaa omille joukoilleen toiminnan rajoituksia.
– He ilmoittavat joukkojen komentajalle, että meidän valtion sotilaita ei saa käyttää tuolla ja tuolla alueella, ei saa käyttää pimeällä, ei tähän tehtävään. Ne ovat kansallisia päätöksiä. Tämä oli Naton sotilaallista johtoa kiusannut asia Afganistanissa. Tanskalaiset tekevät yhdellä tavalla yhtä tehtävää, saksalaiset toisella tavalla toista tehtävää.
Meri- ja ilmavoimat yhteensopivia, maavoimista kärki
Suomen tekniset aselajit, meri- ja ilmavoimat, ovat Puistolan mukaan jo nyt lähes yhteensopivia Naton kanssa, mutta maavoimista kielitaidoltaan ja operatiivisilta kyvyiltään ainoastaan ”terävin kärki”.
– Kaikki, jotka ovat olleet kriisinhallintatehtävissä Afganistanissa ja Kosovossa ovat Nato-yhteensopivia joukkoja. Ne ovat Nato-operaatioita, joissa joukot ovat osoittaneet olevansa Nato-yhteensopivia.
>> Nato-joukkoihin värvättäisiin sopimussotilaita ja kantahenkilökuntaan kuuluvia. Varusmiehiä ei ulkomaille lähetetä.
Nato-joukon ylläpito nostaisi Puistolan mukaan samalla Suomen kansallista puolustusvalmiutta.
Puistola: 40 miljoonaa euroa vuodessa
Nato-jäsenyys maksaisi Puistolan mukaan Suomelle noin 40 miljoonaa euroa vuodessa, eikä neljä miljardia, kuten sosiaalisessa mediassa leviävässä väittämässä väitetään.
– Nato ja Suomen puolustus yhdessä ovat sellaisia asioita, joista kaikilla ihmisillä on mielipide, mutta hyvin harva on viitsinyt katsoa edes niitä perusteita, vaan se on vain mielipide, joka voi olla vajavainen, se voi olla virheellinen ja pahimmillaan se voi olla valheellinen. Puistola sanoo.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1424403462180.html?pos=ok-kmt
Vastaukset 1
Vanhimmat
tuota tekstiä, koska se vähentäisi valehtelua.