tuosta niin opitta uutta:
http://www.herajarviseura.fi/dokumentit/herajarven_alueen_sanontoja.pdf
Siinä niitä vaikka Herajärvi onkin toisella puolen Pielistä ja savonkielen vaikutus on pikkasen vahvempaa kuin tällä puolen.
http://www.herajarviseura.fi/dokumentit/herajarven_alueen_sanontoja.pdf
Siinä niitä vaikka Herajärvi onkin toisella puolen Pielistä ja savonkielen vaikutus on pikkasen vahvempaa kuin tällä puolen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Paljon on samaa luonnollisesti. Mukava luettelo.
Tuli tuosta otaltoo kohasta mieleen sana ravvaatella. Liekkö teille tullu tutuksi?
Minusta ne saattavat tarkoittaa joskus ihan samaakin. Riidan lisäksi otaltamista olen kuullut käytettävän nopeasti jonkun ottamisessa. Se kun otalti aerot, niin jo rupesi vene liikkummaan. Ravvaatella käytetään usein kovasta sateesta. Vaen ravvaatti kovan kuuron. Myös pienen viinamäärän nopea nauttiminen on ravvaattelemista. Kurkkuun kumoamista. Samoin suattaa sen pikarin otaltoohi.
Tuttuja ovat Herajärviseuran keräämät sanat. Minä olen laittanut kyselyihini sellaisia vanhoja sanoja tai murteellisia paikallisia sanoja ja sanontoja, joita ei netin luetteloista löydy. Kun googlesta ei löydy sanan selitystä, silloin se on kilpailukelpoinen sana. Kisasta tulisi googlettamalla liian helppo kun se olisi kaikkien ratkaistavissa.
Ei noista Herajärven sanoista kaikki ole vain paikallisia, vaan niitä kuulee eri puolilla Suomea kuten vakstuukki ja moni muu.
Joka sana oli tuttava.
Joskus luulin että ettone on hyvinkin paikallinen sana mutta se taijetaan tuntee ympäri Suomen. Ainakin Pohjanmaalla se on ettane ja taitaa tulla ruotsinkielen sanasta äta eli syödä. On siis ollut ruokalepo.
Ettone lie hyvin pitkälti sama kuin ruokaperräiset.
Ei kovin vakuuttava luettelo suuri osa yleiskieltä eikä murretta.
Ellen aivan väärässä ole, niin olettaisin lukijan löytävän alla olevan linkin kautta joitain hänelle merkityseltään hieman hämäräksi jääneitä sanoja:
http://www.kotus.fi/aineistot/sana-aineistot/suomen_murteiden_sana-arkisto
Valtavan työn ja poikkeuksellisen tarkan tiedon murteistamme ovat kerääjät koonneet. Se on poikkeuksellinen etu kielentutkimukselle. Nyt tuon 8,5 miljoonan sanalapun digitoiminen on haastava urakka.
Suomen murteiden sana-arkiston (ent. Sanakirjasäätiön) perusmateriaali on hankittu kahdella tavalla. Osan ovat keränneet tarkoitusta varten koulutetut kerääjät, osa on kertynyt maallikkoavustajille suunnattujen kyselyiden vastauksina. Sanastaja lehti perustettiin tukemaan käräystyötä. Sen toiminta jatkui 1990 asti. Taisi alkaa 1920-luvun lopulla.
Arvattavasti tällä palstalla on ainakin pari havaintonsa kirjaavaa sanastajaa. Meitä sanoja äimisteleviä sitten todella paljon. Eilen oli uutisissa ovessa kyltti, jossa luki Sirkkaamo. On tainnut taas yksi uudissana syntyä vanhoja täydentämään!
"Eilen oli uutisissa ovessa kyltti, jossa luki Sirkkaamo. On tainnut taas yksi uudissana syntyä vanhoja täydentämään!"
Liittyiköhän uutinen seuraavanlaiseen asiaan:
http://yle.fi/uutiset/hyonteisia_suomalaiseen_ruokapoytaan__yhta_lailla_elaimia_nama_ovat_kuin_porsaatkin/8852940
Kyllä.
Tuleepa mieleeni uudissanayritelmistä sana holkkuma. Konetekniikkaa tuntemattomat sanasepot olivat mielestään keksineet sopivamman sanan korvaamaan konetekniikassa kaikille jo tutuksi tulleen sanan välys.
Holkkuma antaa vaikutelman väljästi reiässään holkkuvasta akselista. Sanasepot ovat ottaneet huomioon vain välyksen positiivisen puolen, jolloin reiän halkaisija on suurempi kuin akselin halkaisija. Välys voi olla myös negatiivinen, jolloin reiän halkaisija on pienempi kuin akselin. Tällöin ei akseli holku reiässään.
Kielitoimisto ei hyväksynyt sanaseppojen yksipuolista hollkumaehdotelmaa. Tosin sana välys antaa myös ajatuksen väljyydestä. Negatiivisesta välyksestä käytetään sen takia joskus nimitystä ahdistus. Minusta sana menee konetekniikasta kauaksi mielenterveysasioiden puolelle.
Näin metallimiehenä puhun ja muutkin puhuvat krympistä tarkoittaen ahdistussovitetta.
Muistan kirjoituksissasi mainintasi metallialalla työskentelystäsi. Olet alan asiantuntija. Minä olen hamassa menneisyydessä sivunnut kyseistä alaa vain opintojeni sivuaineena, johon kuului myös koneenpiirustusta kuvantoineen. Silloin ei ollut CAD-ohjelmia apuna, vaan piirustukset laadittiin piirustuslaudalla täytettävine tussikynineen kuultopaperille.
Ja olen myös "lautamies". Piirustuslauta ja laskutikku on tuttuja välineitä. Suunnitteluhommissa ollessani piirsin piirustuslaudalle. CAD teki silloin tuloaan.
Olen joskus kerännyt erään ystävän kanssa aivan vain huviksemme lähes 1500 paikallisen murteen sanaa ja sanontaa.
Niistä riittäisi kyseltävää tänne vuosiksi.
Sinä olet sitten monipuolinen mies.
Opiskeluni aikoina minäkin jouduin tutustumaan metallin käsittelyyn, en kovin tarkkaan.
Olin viikon sorvilla, viikon jyrsimellä ja viikon poralla, sekä mig-hitsauksen alkeet.
Ei onneksi tarvinnut valimoon mennä, muuta kuin tutustumaan, näytti todella kovalta.
Harjoitusjaksolla opin kovasti metallimiesten arvostusta.
Tuo "lautamiehen" työ tuli minulle tutuksi, aivan varsinaisessa ammatissani.
Tämä nyt lipsuu varsinaisesta aiheesta, mutta voin mainita että metallityön perusteita takoi päähän Lieksassa Urhosen Jaakko. Syvä kumarrus siihen suuntaan.
Taidan lopsia käsipäivät jos hän sattuisi vaskiviikolla tulemaan vastaan. Jotain kyllä
osasin jo ennen kansalaiskouluun menoa ja uutta on opittu matkan varrella.
No minä taasen kävin noita oppeja täällä Syvässä Etelässä.
Jos terveys sallisi niin tulisin vielä kerran käymään Lieksassa.
Nyt on hyvä kun pääsen liikkumaan.
Mitä tarkoittaa murteen möllöttäjä? Murteiden katselijaako?
Mielestäni tämä on hyvä aloitus. Vaikka ensilukemalla en ollut vakuuttunut aloittajan tarkoitusperistä, niin se on kuitenkin mielestäni osoittautunut oivalliseksi, hyvää keskustelua tuottavaksi aloitukseksi.
Aloittajan nimimerkki "jaolekeehiljoo" ilmentää tarkoitusperän olevan hieman pahansuopa, mutta se ei kuitenkaan ketään loukkaa. Itse asiassa se on kääntynyt edukseen monimuotoisen keskustelun myötätuojana. Eli toteaisin aloittajan olevan jonkun sortin kujjuuni pilke silmäkulmassa.
Itsellänikin on hieman samaa vikaa mielessäni ja murteet ovat mukavia, mielenkiintoisia keskustelun aiheita. Lieksan seudun murteet jopa opin aihe.
Kävin tuossa katsastamassa maita ja mantujani. Tälle koneelleni palattuani ja ketjun luettuani nauroin partaani, ja ajattelin, olenkohan itsekin jonkin sortin "härölatva"?
Kysymys: Mitä teidän mielestänne tarkoittaa härölatva?
Möllöttäjä on mielestäni yhtä kuin töllöttäjä, silloin kun toiset viihtyvät olematta hiljaa;)
Ihan mukava kun murteistakin kirjoitetaan tälläkin palstalla, sillä onhan siitä mukavampi lukea kuin "eräistä muista" aiheista jotka toistuu jatkuvasti.
Jos nyt joku haluaa ko. asialla oikein itseään innostaa, niin löytyypä se palsta siihenkin tarkoitukseen:
http://keskustelu.suomi24.fi/tiede-ja-teknologia/tiede/murteet
Olisipa tämä Lieksan palsta aika köyhä, jos kaikki ohjattaisiin omaan osioonsa!!
Olet kyllä, siinä, oikeassa, että ei ole varsinaisesti Lieksan asia tämä murrepuoli, ei sitten kielin ja murteen taitokaan jos pill.. äh pilkuntarkasti veistellään.
Mielestäni aihealueet menevät sekaisin ja saa mennäkin. Maistathan sinäkin samalla kielelläsi makean ja suolaisen, happaman ja karvaan.
Se on liian tieteellistää, ei mitään mukavaa keskustelua.
Ja edelliseen totean jatkoksi. Ei liian tieteellistä ole, ei liian uskonnollistakaan. Vain etsittävä on totuus;)
Olen ammatikseni tutkinut asioita eri puolin. Mielestäni aloittaja ymmärtää hyvin keskustelun merkittävän ns. tahtosävyn. Arvostan sitä suuresti, koska palstan valvonnan laatu näillä kulmakunnilla ei omaa tuntemuksia kuten esim. sinä, hyvä jatkokeskustelija; joka hyvinkin voisit olla aloittaja joka jatkaa samaa mieltä.
Samaa mieltä minäkin erinäisissä asioissa, ja muistaakseni olen vihjannut samoin, tavoin;)
Jatkakaa, mutta olkaa varovaisia siellä kentällä.
Häiritsi
Vain siiven kevyt olemus. Yksin.
Halusin elämän. Vahinko. Pyyhkäisin sen sois.
Hiirimatolta.
Ajatella on kevyttä kuin höyhen.
Sinä olet runollinen.