Olen seuraillut sivusilmällä automatisoitumista ja robotisoitumista. Kehitys on ällistyttävän nopeaa, vaikka tekoälyn kanssa ollaan vasta lähtökuopissa. Tekniikka mahdollistaa jo sen, että yritykset siirtyvät halpatyömaista pois . Esimerkiksi Adidas jättää Aasian ja palaa takaisin mm. Saksaan. Se ei vain työllistä ihmisiä niin kuin Aasiassa vaan ottaa automatiikan avuksi.
Voin kuvitella, että 20-50 vuoden päästä alle linkatun kaltaiset robotit pystyvät tekemään ihmisille yksilöllisiä veneitä, vähintään runkoja. Paljonko tulisi 40-jalkainen alumiinirunko maksamaan, jos maksaisi vain materiaalin ja vähän robotin tekemästä työstä?
https://www.youtube.com/watch?v=tf7IEVTDjng
Voin kuvitella, että 20-50 vuoden päästä alle linkatun kaltaiset robotit pystyvät tekemään ihmisille yksilöllisiä veneitä, vähintään runkoja. Paljonko tulisi 40-jalkainen alumiinirunko maksamaan, jos maksaisi vain materiaalin ja vähän robotin tekemästä työstä?
https://www.youtube.com/watch?v=tf7IEVTDjng
Vastaukset 36
Vanhimmat
Niin, avain on se, että suunnitteluohjelmasta saadaan suoraan leikkausroboteille palasten muodot. Sitten toiset robotit liimaa ne yhteen. Veneen tilaaja voi määritellä veneen tilajärjestyksen ja rungon muodon jonkun suunnittelijan kanssa. Tehtävä ei veneen tapauksessa ole triviaali, kun veneen muoto on niin monimutkainen ja lujuusvaatimukset voi olla vaikea laskea lennossa, mutta kyllä se varmaan 20 vuoden aikajänteellä onnistuu. Onnistuuhan se jo monella muulla alalla. Rakennepiirustusohjelma esim. osaa seinärakenteessa itse laittaa kuviin riittävän monta ja paksua kantavaa palkkia jne.
Robottienkin tekemästä työstä joutuu maksamaan enemmän kuin vain vähän. Robotit ja niiden ylläpito maksaa ja teettää työtä.
20 vuotta on niin pitkä aika, että moni nyt vaikea tehtävä onnistuu robotilta silloin. Joku viisas on sanonut "minkä pystyy kuvittelemaan, sen pystyy toteuttamaan"
"Joku viisas on sanonut jne" -latteus. Pystyn suoralta kädeltä kuvittelemaan heti vaikka kuinka monta niin mahotonta ajatusta ettei varmasti onnistu. Ei kovinkaan viisasta. Robotti tekee yksinkertaisen veneen, mutta robottikin pitää tehdä ensin ja se onkin paljon teknisempi, vaativampi ja kallis laite hoidella kuin tuo vene.
Kalliita on nykyisetkin linjastot. Robotiikan edettyä tuolle tasolle kaikki veneet tehdään joka tapauksessa roboteilla. Lisähinta kustomoinnille ei siis välttämättä vaadi muuta kuin asennuspäiden tiheämpää vaihtoa ja suunnittelijan työpanosta. Tilasin hirsikehikon muutama vuosi sitten. Valmismallistot oli melko yhdentekeviä, kun saunamökin voi itse piirtää paperille, tehtaan suunnittelija piirsi suunnitelman puhtaaksi ja määräsi ikkunat ja ovet standardimittoihin. Sitten tehtaan sahat sahasivat suunnitelman mukaiset pätkät hirttä, ja koko lysti ei maksanut valmismallia enempää. Se onnistui, koska tehtaan ohjelmisto osasi itse laskea tarvittavat hirrenpätkät ja sahausprosessi ei vaatinut ylimääräistä työtä verrattuna siihen, että tehtäisiin aina vain yhtä mallia pitkiä sarjoja.
Heh, se "kuvitteleminen" tarkoittaa juuri suunnittelua. Kun jenkit lensivät kuuhun 1969, koko hanke oli aluksi vain unelma, josta sitten syntyi kuvitelma ja suunnitelma.
Aloittajan kysymykseen;"robotit pystyvät tekemään ihmisille yksilöllisiä veneitä, vähintään runkoja. Paljonko tulisi 40-jalkainen alumiinirunko maksamaan, jos maksaisi vain materiaalin ja vähän robotin tekemästä työstä?" vastaus luultavasti on, ettei halpene eikä tule toteutumaan tuossa muodossa. Yksilöllinen vene sisältää kymmenien tuhansien edestä designerin suunnittelua. Sitten pitäisi robotti ohjelmoida (mistä en tiedä mitään) joka veneen välillä. Hitsarin palkka on murto-osa veneen hinnasta. Robotin hyöty olisi nimenomaan sarjatuotantoveneiden valmistuksessa.
Purjevene on niin paljon monimutkaisempi kompromissien summa, ettei sen rakentamista voi verrata puutalorakentamiseen, missä harvemmin lasketaan painopisteitä, kallistusmomentteja, purjebalanssia jne
En tarkkaan tunne, miten hyvin nykyiset ohjelmat laskevat veneiden lujuuksia, mutta varmaan aika pitkälle. Suunnittelu sitten tarkoittaisi rungon pituuden ja leveyden säätämistä, rikin muutoksia, laipioiden paikkoja, sohvien pituuksia jne. Ohjelma laskisi lujuuden ja materiaalipaksuudet ja ennustaisi suorituskyvyn. Ei tämä kuulosta liian monimutkaiselta ohjelmalta. Ei siihen suunnittelijalta montaa tuntia menisi. Kyllä tähän varmaan tulevaisuudessa mennään. Veneissä pelivaraa on vähemmän kuin taloissa, joten tuskinpa tällä niin suurta merkitystä tulee olemaan kuin taloissa.
". Ei tämä kuulosta liian monimutkaiselta ohjelmalta. Ei siihen suunnittelijalta montaa tuntia menisi."
Käytännön kokemuksena voin kertoa, että purjeveneen suunnittelu maksaa useita kymmeniä tuhansia eli suunnittelijalta menee aikaa vaikka hänellä on ohjelmat ns. hanskassa.
Tämän vuoksi yksilölliset veneet vastoin aloittajan toivetta eivät voi muuttua halvoiksi vaikka robotti hitsaisi alumiinia.
Kyllä se tuntimäärä voi reilusti pienentyä, jos ohjelmat kehittyvät.
Voisi saada alle minuutissa suunnitellun veneen
Näin on, tilaan veneen aamulla, robotti suunnittelee sen alle yhdessä minuutissa ja toinen robotti tekee veneen heti, ja illalla voi lähteä purjehtimaan loppuelämän veneellä.
Mielenkiintoinen kysymys on myös se, että kuinka monella on varaa veneeseen jos robot tekevät kaiken? Pääoma eli robot tuottaa, jos omistaa, käytät tai hallinnoi roboja tai myyt niiden palveluja niin sitten pääset tiloille, muuten et.
"Mielenkiintoinen kysymys on myös se, että kuinka monella on varaa veneeseen jos robot tekevät kaiken? Pääoma eli robot tuottaa, jos omistaa, käytät tai hallinnoi roboja tai myyt niiden palveluja niin sitten pääset tiloille, muuten et. "
2000 vuotta sitten kokeiltiin tätä konseptia, että miehet vetelehtivät forumeilla ja orjat (vs. robot) tekevät kaiken työn. Ei toiminut.
Millä perusteella väität, ettei muka toiminut?
Ei toiminut, koska orjat panivat kampoihin. Usein myös pienipalkkaiset tai työttömät panevat hanttiin, ehkä kohta olis taas aika.
Kyllä saksalaiset toteuttivat sodan aikana orjilla isojakin projekteja, jotka saatiin hienosti maaliin. Paraisten ja Korppoon välinen uusi lauttakin on tarkoitus rakentaa orjatyövoimalla. Kaakao on perinteisesti tuotettu orjatyövoimalla.
Tarkoitin tietysti Paraisten ja Nauvon välistä lauttaa.
Mikali teoriasi pitaa paikkansa ja on mahdollista automatisoida robottihitsaus niin pitkalle kuin oletit, rungon hinnaksi tulee noin 4 000 EUR nykyrahalla (ilman kolia). Alumiinin maailmanmarkkinahinta on 1 600 EUR / tonni ja aarimmaisen karkea arvio rungon painosta ilman kolia voisi olla tuota luokkaa. Tama siis edellyttaa, etta hitsaus ei tosiaan paljon maksa - kuten oletit.
Tama kaikki tietenkin edellyttaa, etta tietokoneohjelma pystyy automaatisesti laskemaan seppomartin mainitsemat elementit mukaan tyosuunnitelmaan, eika venesuunnittelijaa enaa tarvita.
Tamahan on tietenkin taytta science fictionia talla hetkella, mutta toisaalta kukaan ei osaa ennustaa tulevaisuutta mitenkaan erityisen hyvin. Joku on arvioinut, etta laskentainsinoorit ovat tulevaisuudessa tyottomia, koska tietokoneet hoitavat ko. laskelmat paremmin ja nopeammin. Pateeko tama venesuunnittelijoihin - mene ja tieda...
Hanse kehittelee veneiden 3-D printteriä.
Se käyttää jotain kuitumassaa jolla runko printataan.
Ruotsalaiset valmistivat veneenrunkoja ruiskulaminoimalla ainakin jo -70 luvulla. Hyvyydestä ei osaa sanoa, mutta ainakin oli halpaa.
Aloittajan tekstistä on luettavissa sellainen odotus, että jos robotit tekisivät niin ja näin ja noin, niin miten "halvalla" aloittaja voisi hankkia ainakin veneen rungon?
Tuo on inhimillinen mutta naiivi kysymyksenasettelu. Ajatus perustuu siihen kuvitelmaan, että tuotteen (oli se sitten vene, hirsimökki, tai ihan mikä tahansa) hankintahinta olisi jotenkin sidoksissa tuotteen valmistuskustannuksiin. Näin ei kuitenkaan ole.
Jos tuote on kallis valmistaa, myös hankintahinta on kallis. Tämä on looginen ajatus. Sen sijaan, olipa tuotteen valmistuskustannus miten halpa hyvänsä, sen myyntihinta määräytyy markinatilanteen mukaan. Siis kysynnän ja tarjonnan.
Tämä on ilmiö, johon tämän päivän kulutushyödykekauppa perustuu: Valmistetaan niin halvalla kuin suinkin (Kiinassa ja halvoista panoksista), ja sitten myydään tämä tuote kuluttajalle mahdollisimman suurella liikevoitolla. Kuluttaja huomaa useinkin ostaneensa tuotteen joko suhteettomalla hinnalla tai sitten tuote on lähes roskalaatuinen, hajoten varsin pian. Tästä on varmaan kaikilla omia kokemuksia. Jos vaikka uusi sähkölaite hajoaa ja palautat sen kauppaan, sitä ei korjata, vaan saat hyllystä uuden, ja palauttamasi heitetään roskikseen. Samoin nettivaatekaupat mielummin lähettävät palautukset kaatopaikalle, kuin palkkaavat työntekijän purkamaan palautuspakkauksia.
Tässä on tiivistettynä tämän päivän hyödyketuotannon filosofia. Ei siis ole mitään hyötyä asiakkaalle siitä, vaika kiinalainen hitsari hitsaisi rungon kiinalaisesta alumiinistä vaikka sadalla eurolla. Kuluttajalle se myydään silti sadalla tuhannella. Koska loppu raha kuluu tuotteen brändäämiseen mainostamalla.
Hyvä kirjoitus Tekisi mieli jatkaa komppaavasti jotaki, mutta jätän tällä kertaa väliin. Ehkä näille kirjoituksille pitäisi olla jokin toinen palsta, ehkä ei...
Juuri näin. Hinnoittelulla on nimikin: value based pricing. Eli tuote hinnoitellaan sen mukaan, mikä sen arvo on ostajalle. Eikä siis sen mukaan, mitä sen tekeminen maksaa. Tätä sovelletaan nykyään kaikkialla lääkkeistä hupielektroniikkaan.
Hinnoitellahan voi sen mukaan mikä sen arvo on ostajalle, mutta kun kilpailija myy vastaavan tuotteen halvemmalla niin sitten sitä tuotetta hinnoitellaan halvemmaksi jotta saadaan tehtyä kauppoja. Brändäämisellä saakin höĺmöimmät ostamaan kalliimmalla mutta brändääminen myös maksaa, maksaa mielikuvasta, asiakas maksaa.
"Eli tuote hinnoitellaan sen mukaan, mikä sen arvo on ostajalle. Eikä siis sen mukaan, mitä sen tekeminen maksaa."
Kyllähän esimerkiksi puhelinten tai tietokoneiden arvo on ostajalle nykymaailmassa suuri (ilman on vaikea tulla toimeen), mutta silti niiden hinnat suhteessa ominaisuuksiin ovat romahtaneet. Sama koskee muutakin kuluttajaelektroniikkaa.
Toimivia ja kestäviä autoja saa myös ostaa varsin halvalla, jos ei hae kärryään suoraan kaupasta.
Toki kilpailu asettaa jonkun ylärajan hinnalle. Mutta kun uusi puhelinmalli ilmestyy kauppoihin, sen "arvo" kuluttajalle on suurempi, ja siitä voidaan pyytää suurempaa hintaa. Parin vuoden päästä samaa mallia myydään puoleen hintaan kun luuri ei enää ole niin houkutteleva. Silti myynnillä edelleen tehdään voittoa. Hintaa joudutaan pudottamaan kun puhelimen "arvo" kuluttajien silmissä laskee (uutuusarvo, kilpalijoiden uudet mallit).
Mallin valmistus lopetetaan kun valmistaja ja koko myyntiketju ei tee puhelinmallilla enää riittävää voittoa. Ollaan siis saavutettu tuo tuotantokustannuksen määräämä riittävän kannattavan myyntihinnan alaraja. Koko mallin elinkaaren myyntivoitolla pitää pystyä maksamaan tuotekehitys- ja tuotannon käynnistämisen investointi. Yksittäisen puhelimen tuotantokustannuksilla on loppujen lopuksi hyvin pieni rooli hinnan muodostumisessa.
Ihan sama homma tietokoneissa ja vaikka vaatebusineksessa, jossa toki muoti ja brändi määräävät hinnan, ja tuotekehitys- ja tuotannon käynnistyskulut ovat olemattomia.
Autot ovat kalliita, ja teollisuus on vakiintunut ja pitkään kilpailtu, että siellä hinnalla ja tuotantokustannuksilla on varmasti yhteys (cost plus -hinnoittelu). Saman mallin hintakaan ei kovin paljon muutu sinä aikana, kun malli on myynnissä. Toki tässäkin suurta osaa näyttelee tuotekehitys- ja valmistuksen käynnistämiskulut.
Uutuusarvosta maksetaan koska sillä asiakas tuntee saavansa statusta. Suurta massaa rahastetaan tällä kehdosta hautaan eli kusetetaan
Tekoälystä saattaa tulla vielä ihmiskunnan historian suurin vitsaus. Ajatelkaa kun tekoäly alkaa tuottamaan omatoimisesti uutta älyä, jota ihminen ei enää ymmärrä, eikä pysty kontroloimaan.
Robotti tilaa toiselta robotilta purjeveneen jonka kolmas robotti rakentaa. Sitten veneen tilannut robotti lähtee purjehtimaan.
Robottien tekoäly ehti saada ihmiseltä vaikutteita ja niinpä noista kolmesta mainitsemastasi robotista tekijärobo paahtaa niska limassa orjapalkalla jonka jälkeen ostajarobo maksaa veneestä kipuhinnan. Suunnitelijat ja kauppiaat korjaavat potin.
ensinnäkin tekijärobolla ei oo niskaa eikä limaa eikä tajua
Tekoäly on tuossa vaiheesa tullut jo tietoiseksi itsestään, joten taju on, niskasta ja limasta en tiedä.
tekijärobo ei tarvitse sitä
Ei ehkä tarvitsekkaan, mutta se on sillä
Tekijärobolle ei tietenkään laiteta robottien toimesta tajua joka saisi sen kyllästymään raatamiseen, vaan siitä päinvastoin tehdään tietysti työhullu