Asuntolainoittaja Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna katsoo, että 65 prosenttia suomalaisista on väärässä. Se osa suomalaisista katsoo, että omistusasumiseen pitäisi saada lisää verohelpotuksia.
Vaikka se olisikin kivaa, niin minä olen sitä mieltä, että meidän pitäisi oppia elämään ilman etuja ja tukia. Vähemmän etuja ja tukia kiitos, enemmän omilla elämistä, Pauna sanoo.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Pauna ei olisi huolissaan suomalaisten asumiskustannuksista ja asuntojen hinnoista.
– Kun suomalaista keskiluokkaa pakotetaan vuokralle ja asumistukien käyttäjäksi, eikä osalla ole enää varaa omaan asuntoon, niin kyllä me olemme kämmänneet aika pahasti tässä maassa. Pikkuhiljaa tässä on käynyt näin.
– Suomalaisen keskituloisen palkka – ja olen tarkastanut tämän Veronmaksajien keskusliitolta – on noin 3 295 euroa. Siitä jää käteen verojen jälkeen noin 2 200 euroa. Ja arvaa, mikä on Helsingissä uusien vapaarahoitteisten kerrostaloasuntojen keskineliöhinta. Se on lähes 7 000 euroa. Ja sitten siitä palkasta pitää maksaa muutkin kulut.
Myös asuntopolitiikasta vastaava ministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) tiedostaa ongelman ja katsoo, että asumisen korkeilla kustannuksilla on myös merkittävä vaikutus suomalaiseen köyhyyteen.
– Asuminen muodostaa suuren osan pienituloisen kotitalouden menoista. Lisäksi korkea asumisen hinta ja niukka asuntojen tarjonta heikentävät työmarkkinoiden toimintaa ja näin työllistymistä. Etenkin pienituloisille yksinasuvilla asumisen hinnan merkitys on suuri, Tiilikainen arvioi.
Lue lisää asumisen kustannuksista täältä.
Tiilikaisen tapaan myös Pauna arvioi, että asuntojen ja asumisen hintaan puututaan parhaiten nyt järkevällä asuntopolitiikalla. Paunan mukaan kaikkien pitäisi tunnustaa, että ”Suomi kaupungistuu voimalla – ei ’maaseudu’”. Toisekseen asuntorakentamisen ja myös korjausrakentamisen normeja pitäisi höllentää. Lisäksi Pauna haluaa patistaa kuntapäättäjiä tarkastelemaan kuntalaisiaan tarkemmin, jotta asuntoja kaavoitettaisiin muillekin kuin volvon ja kultaisennoutajan täydentämille ydinperheille.
Vuosi sitten valtaan noussut Juha Sipilän hallitus on linjannut, että hallituskauden aikana lisätään asuntorakentamista ja alennetaan rakentamisen kustannuksia muun muassa normeja purkamalla. Normien purkamiselle on myös vankka suomalaisten tuki, kun Hypon tutkimuksen mukaan kaikkiaan 74 prosenttia suomalaisista kannatta esimerkiksi autopaikkoja ja väestönsuojia koskevien sääntöjen purkamista.
Juha Sipilän hallituksessa asuntoasioista vastaa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.)
Ministeri Tiilikainen painottaa, että asuntorakentamisen lisäämisessä tärkeimmät keinot ovat suurimpien kasvukeskusseutujen kanssa sovittavat maankäyttöä, liikennettä ja asumista koskevat niin kutsutut MAL-sopimukset. Sopimukset vahvistettiin kesäkuussa.
– Neuvottelutulos on olemassa. Helsingin seudulla asuntotuotantotavoitetta nostetaan aiemmasta 10 000 asunnolla neljävuotisen sopimuskauden aikana. MAL-sopimusluonnoksessa on painotettu täydennysrakentamista, Tiilikainen toteaa.
Näiden tavoitteiden toteutumista valtio tukee omilla kannustimillaan ja muun muassa liikennehankkeilla. Lisäksi ministeri painottaa, että Helsingin seudulla annetaan 10 000 euron käynnistysavustus jokaista uutta kohtuuhintaista asuntoa kohden.
– Kuntien merkitys kohtuuhintaisen asuntorakentamisen toteuttamisessa on keskeinen ja lisääntynyt viime vuosina, Tiilikainen kertoo.
Pauna pitää MAL-sopimuksia ja niiden tavoitteina hyvinä. Hän kuitenkin toivoo, että asuntomarkkinoiden toimijoiden luottamuksen vahvistamiseksi niiden sitovuutta ja asuntopoliittisten linjausten pysyvyyttä yleensäkin vahvistettaisiin yli hallituskausien. Asuntopolitiikan suunta ei voi muuttua neljän vuoden välein. Se käy viimekädessä veronmaksajien omalle kukkarolle, Hypon toimitusjohtaja katsoo.
”15 vuotta on puhuttu normitalkoista”
Normien purkamiseen Pauna suhtautuu pessimistisesti, vaikka Rakennuslehti taannoin arvioi, että muun muassa energiatehokkuus-, autopaikka- ja väestönsuojanormien vaikutus voi olla jopa 27 prosenttia asunnon hinnasta.
– 15 vuotta on puhuttu normitalkoista. Mitään ei ole tapahtunut. Ei mitään. En usko, että tapahtuu nytkään. Sen suhteen olen todella skeptinen, Pauna paukauttaa.
Kaupungistumisen osalta Hypon toimitusjohtaja pitää tärkeänä, että Suomeen syntyisi toinen metropolialue kilpailemaan pääkaupunkiseudun kanssa. Hän arvioi, että Tampereesta olisi tällaiseksi haastajaksi.
– Me tarvitsemme tähän maahan toisen metropolialueen. Sitten kun Tampere ja Helsinki ovat näin lähekkäin, ne vielä tukevat toisiaan. Mielelläni näkisin vielä, että siinä välillä olevat alueet, eritoten Hämeenlinna, pysyvät mukana ja saataisiin vielä Turku mukaan. Siinä mielessä se tunnin rata on tärkeä. Jos me saamme tästä aidosti ”kasvukolmion”, josta on nopea yhteys aina Ouluun saakka, olemme tehneet isosti asioita oikein.
Samaan aikaan kaupungistuminen tarkoittaa sitä, että entistä useampi maaseudun asunto putoaa kaup
Vaikka se olisikin kivaa, niin minä olen sitä mieltä, että meidän pitäisi oppia elämään ilman etuja ja tukia. Vähemmän etuja ja tukia kiitos, enemmän omilla elämistä, Pauna sanoo.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Pauna ei olisi huolissaan suomalaisten asumiskustannuksista ja asuntojen hinnoista.
– Kun suomalaista keskiluokkaa pakotetaan vuokralle ja asumistukien käyttäjäksi, eikä osalla ole enää varaa omaan asuntoon, niin kyllä me olemme kämmänneet aika pahasti tässä maassa. Pikkuhiljaa tässä on käynyt näin.
– Suomalaisen keskituloisen palkka – ja olen tarkastanut tämän Veronmaksajien keskusliitolta – on noin 3 295 euroa. Siitä jää käteen verojen jälkeen noin 2 200 euroa. Ja arvaa, mikä on Helsingissä uusien vapaarahoitteisten kerrostaloasuntojen keskineliöhinta. Se on lähes 7 000 euroa. Ja sitten siitä palkasta pitää maksaa muutkin kulut.
Myös asuntopolitiikasta vastaava ministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) tiedostaa ongelman ja katsoo, että asumisen korkeilla kustannuksilla on myös merkittävä vaikutus suomalaiseen köyhyyteen.
– Asuminen muodostaa suuren osan pienituloisen kotitalouden menoista. Lisäksi korkea asumisen hinta ja niukka asuntojen tarjonta heikentävät työmarkkinoiden toimintaa ja näin työllistymistä. Etenkin pienituloisille yksinasuvilla asumisen hinnan merkitys on suuri, Tiilikainen arvioi.
Lue lisää asumisen kustannuksista täältä.
Tiilikaisen tapaan myös Pauna arvioi, että asuntojen ja asumisen hintaan puututaan parhaiten nyt järkevällä asuntopolitiikalla. Paunan mukaan kaikkien pitäisi tunnustaa, että ”Suomi kaupungistuu voimalla – ei ’maaseudu’”. Toisekseen asuntorakentamisen ja myös korjausrakentamisen normeja pitäisi höllentää. Lisäksi Pauna haluaa patistaa kuntapäättäjiä tarkastelemaan kuntalaisiaan tarkemmin, jotta asuntoja kaavoitettaisiin muillekin kuin volvon ja kultaisennoutajan täydentämille ydinperheille.
Vuosi sitten valtaan noussut Juha Sipilän hallitus on linjannut, että hallituskauden aikana lisätään asuntorakentamista ja alennetaan rakentamisen kustannuksia muun muassa normeja purkamalla. Normien purkamiselle on myös vankka suomalaisten tuki, kun Hypon tutkimuksen mukaan kaikkiaan 74 prosenttia suomalaisista kannatta esimerkiksi autopaikkoja ja väestönsuojia koskevien sääntöjen purkamista.
Juha Sipilän hallituksessa asuntoasioista vastaa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.)
Ministeri Tiilikainen painottaa, että asuntorakentamisen lisäämisessä tärkeimmät keinot ovat suurimpien kasvukeskusseutujen kanssa sovittavat maankäyttöä, liikennettä ja asumista koskevat niin kutsutut MAL-sopimukset. Sopimukset vahvistettiin kesäkuussa.
– Neuvottelutulos on olemassa. Helsingin seudulla asuntotuotantotavoitetta nostetaan aiemmasta 10 000 asunnolla neljävuotisen sopimuskauden aikana. MAL-sopimusluonnoksessa on painotettu täydennysrakentamista, Tiilikainen toteaa.
Näiden tavoitteiden toteutumista valtio tukee omilla kannustimillaan ja muun muassa liikennehankkeilla. Lisäksi ministeri painottaa, että Helsingin seudulla annetaan 10 000 euron käynnistysavustus jokaista uutta kohtuuhintaista asuntoa kohden.
– Kuntien merkitys kohtuuhintaisen asuntorakentamisen toteuttamisessa on keskeinen ja lisääntynyt viime vuosina, Tiilikainen kertoo.
Pauna pitää MAL-sopimuksia ja niiden tavoitteina hyvinä. Hän kuitenkin toivoo, että asuntomarkkinoiden toimijoiden luottamuksen vahvistamiseksi niiden sitovuutta ja asuntopoliittisten linjausten pysyvyyttä yleensäkin vahvistettaisiin yli hallituskausien. Asuntopolitiikan suunta ei voi muuttua neljän vuoden välein. Se käy viimekädessä veronmaksajien omalle kukkarolle, Hypon toimitusjohtaja katsoo.
”15 vuotta on puhuttu normitalkoista”
Normien purkamiseen Pauna suhtautuu pessimistisesti, vaikka Rakennuslehti taannoin arvioi, että muun muassa energiatehokkuus-, autopaikka- ja väestönsuojanormien vaikutus voi olla jopa 27 prosenttia asunnon hinnasta.
– 15 vuotta on puhuttu normitalkoista. Mitään ei ole tapahtunut. Ei mitään. En usko, että tapahtuu nytkään. Sen suhteen olen todella skeptinen, Pauna paukauttaa.
Kaupungistumisen osalta Hypon toimitusjohtaja pitää tärkeänä, että Suomeen syntyisi toinen metropolialue kilpailemaan pääkaupunkiseudun kanssa. Hän arvioi, että Tampereesta olisi tällaiseksi haastajaksi.
– Me tarvitsemme tähän maahan toisen metropolialueen. Sitten kun Tampere ja Helsinki ovat näin lähekkäin, ne vielä tukevat toisiaan. Mielelläni näkisin vielä, että siinä välillä olevat alueet, eritoten Hämeenlinna, pysyvät mukana ja saataisiin vielä Turku mukaan. Siinä mielessä se tunnin rata on tärkeä. Jos me saamme tästä aidosti ”kasvukolmion”, josta on nopea yhteys aina Ouluun saakka, olemme tehneet isosti asioita oikein.
Samaan aikaan kaupungistuminen tarkoittaa sitä, että entistä useampi maaseudun asunto putoaa kaup
Vastaukset 1
Vanhimmat
Samaan aikaan kaupungistuminen tarkoittaa sitä, että entistä useampi maaseudun asunto putoaa kaupallisilta asuntomarkkinoilta, eikä niillä ole enää myyntiarvoa. Mutta käyttöarvo eli asumisarvo säilyy – tunnearvosta puhumattakaan.
– Talo jäi ja arvo lähti. Asuntojen kaupallinen arvo siirtyy kaupungistumisen myötä, mutta ei se kasvukeskuksissakaan herkkua ole. Täällä se on velaksi tehtyä arvoa. Onneksi se kuitenkin säilyy pitkälle tulevaisuuteen, Pauna pohtii.
http://www.uusisuomi.fi/natiivi/hypo-tutkimus/197564-ari-pauna-suomi-kammannyt-ja-pahasti?utm_source=Uusi Suomi yritysblogit&utm_medium=referral&utm_campaign=Uusi Suomi Uutiset