Tuore tutkimus arvioi, että Suomen liittyminen Natoon olisi teknisesti helppoa, mutta vaatisi henkilöstön ja toimintatapojen osalta täydellisen puolustusvoimien uudistuksen.
Näin arvioivat Nato-jäsenyyden vaikutuksia tutkineet eversti Rainer Peltoniemi ja yleisesikuntakomentaja Jukka Anteroinen tuoreessa teoksessa Suomen turvallisuuspoliittisen ratkaisun lähtökohtia.
- Muutoksia tulisi kaikilla tasoilla taktiselta tasolta lähtien. Joutuisimme kohtaamaan kokonaisvaltaisen puolustusvoimauudistuksen, Anteroinen sanoo
Suurin muutos olisi lainsäädännöllinen. Puolustusvoimien lakisääteisiin tehtäviin olisi lisättävä velvoite osallistua tehtäviin Suomen ulkopuolella. Myös Suomen puolustus olisi toteutettava yhdessä Naton kanssa.
Kainuun prikaatin esikuntapäällikkönä toimiva Peltoniemi jatkaa Anteroisen linjalla.
- Pitää toki paikkansa, että Suomen puolustusvoimat on jo hyvin Nato-yhteensopiva, mutta se ei tarkoita, että muutos pystyttäisiin helposti ja yksinkertaisesti toteuttamaan. Se vaatisi koko organisaation tarkastelua.
Joukkoihin muutoksia
Selkeimmät käytännön muutokset koskisivat joukko-osastoja ja henkilöstöä. Ensinnäkin Suomella pitäisi olla ulkomaiseen käyttöön jatkuvasti varattuja joukkoja paljon nykyistä enemmän.
Tällä hetkellä Suomi osallistuu Naton täydentäviin joukkoihin komppanian - tyypillisesti 200 hengen - vahvuisella joukolla. Jatkossa vaadittaisiin arviolta prikaatin kokoinen joukko, useita tuhansia sotilaita. Lisäksi Suomi lähettäisi Naton esikuntiin 75-100 upseeria.
Kirjoittajat arvioivat tämän tyyppisten muutosten vaativan lisää palkattua henkilökuntaa, erityisesti maavoimiin. Meri- ja ilmavoimien henkilöstöstä suuri osa on jo palkattua, joten vaikutus niihin olisi pienempi.
Vaikka ammattihenkilöstöä tarvittaisiin jäsenyyden myötä enemmän, Anteroinen ja Peltoniemi pitävät selvänä, ettei Suomi siirtyisi palkka-armeijaan.
"Suomessa ei olisi välttämätöntä tarvetta siirtyä täysimittaiseen ammattiarmeijaan [...] Myöskään nykyinen puolustusbudjetin taso ei mahdollista asevelvollisuudesta luopumista", he kirjoittavat.
Kustannuksia tulee
Kaikista mahdollisista muutoksista monia kiinnostavat usein eniten Naton tuomat mahdolliset lisäkustannukset. On sanomattakin selvää, että puolustusvoimien täydellinen uudistaminen toisi kustannuksia. Kukaan ei kuitenkaan tässä vaiheessa tiedä kuinka paljon.
Osa kustannuksista kuitenkin pystytään arvioimaan.
Suomi käytti viime vuonna vajaat 2,7 miljardia euroa maanpuolustukseen. Tämä oli 1,29 prosenttia bruttokansantuotteesta. Nato suosittaa jäsenmaiden käyttävän puolustukseen kaksi prosenttia. Todellinen lukema on tällä hetkellä noin 1,5%.
Tämä olisi selkeä ylimääräinen kulu, mutta toisaalta kyseessä on nimenomaan suositus, jota ei valvota tiukasti.
Suomella olisi luonnollisesti jäsenenä velvollisuus osallistua Naton operaatioihin ja harjoituksiin sekä järjestää niitä. Nämä kuitenkin sisältyvät yllämainittuun summaan.
Osa kansallisista harjoituksista voitaisiin myös yksinkertaisesti muuttaa kansainvälisiksi. Anteroinen ja Peltoniemi pitävät mahdollisena, että Suomesta tulisi merkittävä Naton harjoittelualue.
Teknisesti valmista
Käytännön tasolla suurin muutos olisi kuitenkin puolustusvoimien toiminnan yhteensovittaminen 27 muun Nato-maan kanssa.
Teknisesti Suomi on jo erittäin Nato-yhteensopiva kahdella tavalla. Kalustohankintojen on pitänyt vuodesta 2007 asti olla Nato-yhteensopivia, mitä ne olivat suurelta osin jo aiemmin.
Toinen yhteensopivuus liittyy tiedonsiirtoon. Kansainvälisten joukkojen välinen kommunikointi on tehtävien suorittamisessa kriittistä. Tältä osin Suomen Nato-yhteensopivuus on käytännössä täydellinen
Haasteet ovat henkilöstössä ja toimintatavoissa. Puolustusvoimilla on oma tapansa, joka perustuu pitkälti tehtävän suorittavan portaan vapauteen tehdä omia ratkaisuja.
Nato määrittelee joka tasolla pilkuntarkat toimintaohjeet, koska sillä ei ole varaa siihen, että asiat tulkittaisiin 27 eri tavalla. Näiden lähestymistapojen sovittaminen yhteen on valtava urakka, kun sama toistuu toiminnan jokaisella tasolla.
Toisaalta yhteensovittamisesta koituisi myös hyötyjä. Suomen ei enää tarvitsisi ylläpitää itse aivan kaikkia rakenteita, joita yksin toteutettu maanpuolustus vaatii. Naton kanssa voitaisiin tehdä työnjako.
Varmaa on kuitenkin vain se, että muutoksia tulisi paljon.
il
Näin arvioivat Nato-jäsenyyden vaikutuksia tutkineet eversti Rainer Peltoniemi ja yleisesikuntakomentaja Jukka Anteroinen tuoreessa teoksessa Suomen turvallisuuspoliittisen ratkaisun lähtökohtia.
- Muutoksia tulisi kaikilla tasoilla taktiselta tasolta lähtien. Joutuisimme kohtaamaan kokonaisvaltaisen puolustusvoimauudistuksen, Anteroinen sanoo
Suurin muutos olisi lainsäädännöllinen. Puolustusvoimien lakisääteisiin tehtäviin olisi lisättävä velvoite osallistua tehtäviin Suomen ulkopuolella. Myös Suomen puolustus olisi toteutettava yhdessä Naton kanssa.
Kainuun prikaatin esikuntapäällikkönä toimiva Peltoniemi jatkaa Anteroisen linjalla.
- Pitää toki paikkansa, että Suomen puolustusvoimat on jo hyvin Nato-yhteensopiva, mutta se ei tarkoita, että muutos pystyttäisiin helposti ja yksinkertaisesti toteuttamaan. Se vaatisi koko organisaation tarkastelua.
Joukkoihin muutoksia
Selkeimmät käytännön muutokset koskisivat joukko-osastoja ja henkilöstöä. Ensinnäkin Suomella pitäisi olla ulkomaiseen käyttöön jatkuvasti varattuja joukkoja paljon nykyistä enemmän.
Tällä hetkellä Suomi osallistuu Naton täydentäviin joukkoihin komppanian - tyypillisesti 200 hengen - vahvuisella joukolla. Jatkossa vaadittaisiin arviolta prikaatin kokoinen joukko, useita tuhansia sotilaita. Lisäksi Suomi lähettäisi Naton esikuntiin 75-100 upseeria.
Kirjoittajat arvioivat tämän tyyppisten muutosten vaativan lisää palkattua henkilökuntaa, erityisesti maavoimiin. Meri- ja ilmavoimien henkilöstöstä suuri osa on jo palkattua, joten vaikutus niihin olisi pienempi.
Vaikka ammattihenkilöstöä tarvittaisiin jäsenyyden myötä enemmän, Anteroinen ja Peltoniemi pitävät selvänä, ettei Suomi siirtyisi palkka-armeijaan.
"Suomessa ei olisi välttämätöntä tarvetta siirtyä täysimittaiseen ammattiarmeijaan [...] Myöskään nykyinen puolustusbudjetin taso ei mahdollista asevelvollisuudesta luopumista", he kirjoittavat.
Kustannuksia tulee
Kaikista mahdollisista muutoksista monia kiinnostavat usein eniten Naton tuomat mahdolliset lisäkustannukset. On sanomattakin selvää, että puolustusvoimien täydellinen uudistaminen toisi kustannuksia. Kukaan ei kuitenkaan tässä vaiheessa tiedä kuinka paljon.
Osa kustannuksista kuitenkin pystytään arvioimaan.
Suomi käytti viime vuonna vajaat 2,7 miljardia euroa maanpuolustukseen. Tämä oli 1,29 prosenttia bruttokansantuotteesta. Nato suosittaa jäsenmaiden käyttävän puolustukseen kaksi prosenttia. Todellinen lukema on tällä hetkellä noin 1,5%.
Tämä olisi selkeä ylimääräinen kulu, mutta toisaalta kyseessä on nimenomaan suositus, jota ei valvota tiukasti.
Suomella olisi luonnollisesti jäsenenä velvollisuus osallistua Naton operaatioihin ja harjoituksiin sekä järjestää niitä. Nämä kuitenkin sisältyvät yllämainittuun summaan.
Osa kansallisista harjoituksista voitaisiin myös yksinkertaisesti muuttaa kansainvälisiksi. Anteroinen ja Peltoniemi pitävät mahdollisena, että Suomesta tulisi merkittävä Naton harjoittelualue.
Teknisesti valmista
Käytännön tasolla suurin muutos olisi kuitenkin puolustusvoimien toiminnan yhteensovittaminen 27 muun Nato-maan kanssa.
Teknisesti Suomi on jo erittäin Nato-yhteensopiva kahdella tavalla. Kalustohankintojen on pitänyt vuodesta 2007 asti olla Nato-yhteensopivia, mitä ne olivat suurelta osin jo aiemmin.
Toinen yhteensopivuus liittyy tiedonsiirtoon. Kansainvälisten joukkojen välinen kommunikointi on tehtävien suorittamisessa kriittistä. Tältä osin Suomen Nato-yhteensopivuus on käytännössä täydellinen
Haasteet ovat henkilöstössä ja toimintatavoissa. Puolustusvoimilla on oma tapansa, joka perustuu pitkälti tehtävän suorittavan portaan vapauteen tehdä omia ratkaisuja.
Nato määrittelee joka tasolla pilkuntarkat toimintaohjeet, koska sillä ei ole varaa siihen, että asiat tulkittaisiin 27 eri tavalla. Näiden lähestymistapojen sovittaminen yhteen on valtava urakka, kun sama toistuu toiminnan jokaisella tasolla.
Toisaalta yhteensovittamisesta koituisi myös hyötyjä. Suomen ei enää tarvitsisi ylläpitää itse aivan kaikkia rakenteita, joita yksin toteutettu maanpuolustus vaatii. Naton kanssa voitaisiin tehdä työnjako.
Varmaa on kuitenkin vain se, että muutoksia tulisi paljon.
il
Vastaukset 39
Vanhimmat
Natoon
Samaa mieltä!
Vain rintama karkurit hakeutuu Natoon.
Saat Putinilta mitalin ja paras paikka Siperian työleirissa.
Satoja Stalinin kannatajat on jo mätänyt Karhuvuorin liepillä, kun NKVD ampui hyödyllisuä idioottia tarpettomana.
” Samaa mieltä! Vain rintama karkurit hakeutuu Natoon.”
Tusinpa vaan päinvastoin! Venäjää fanittavat stallarit kiertää Naton kaukaa ja hyppäävät Allegroon!
Kaltaisellas ilmeisesti "perinteet velvoittavat"?.
Oliko vaaris joukko-osasto "käpykaarti", vai peräti "Saimaan pataljoona"?.
-44.Div.-
Eli kaikki vuosittain tuhannet Venäjällä käyneet suomalaiset leimaat stalinisteiksi ja Venäjän fanittajiksi?
Ehkäpä maahantulokorttiin täytyisi laittaa erikseen ruutu, johon laittaa rasti onko jompikumpi. Ties vaikka saisivat pestin!
Natoon
OIKEA Asdertson olisi tässä yhteydessä kiinnittänyt huomion siihen, että mainitut kaksi selvitysmiestä puhuivat SEKÄ asevelvollisuuden säilyttämisestä ETTÄ sotilaittemme (varusmiesten) harjoituksien siirtämistä yhä enemmän ulkomaille. Myös Suomesta tulisi NATO-harjoitusten kenttää, ja epäilemättä myös näissä harjoituksissa varusmiehemme olisivat osana kansainvälisten kollegojen toki ollessa palkattuja ammattisotilaita.
Nimenomaan tällaiseen tarkoitukseen asevelvollisuusarmeijaamme ei ole tarkoitettu, vaikka Anteroinen ja Peltoniemi olisi sitä mielellään viemässä.
”” Nimenomaan tällaiseen tarkoitukseen asevelvollisuusarmeijaamme ei ole tarkoitettu, vaikka Anteroinen ja Peltoniemi olisi sitä mielellään viemässä.”
Et nyt mieltänyt koko asiaa! Etukäteen perustetaan palkkaa saavista vapaaehtoisista sovitun kokoinen joukko-osasto (esim. prikaati), joka on sitoutunut tietyn mittaiseen palvelussuhteeseen ja lähtemään tarvittaessa nopean toiminnan joukkona ulkomaille.
Osastoa koulutetaan tehtäväänsä rauhan aikana määrävälein harjoituksissa!
Kun palkkataso on riittävä niin vapaaehtoisia löytyy kyllä eikä ristiriitaa varusmiespalveluksen kera ole. Muistuttaisi aiemmin hoidettuja YK-tehtäviä!
Natoon
Natoon
Lainauksia tekstistä:
"Puolustusvoimien lakisääteisiin tehtäviin olisi lisättävä velvoite osallistua tehtäviin Suomen ulkopuolella. "
-Tämä siis laitettaisiin koskemaan myös varusmiehiä, toisin kuin monet natoilijat ovat tähän asti vakuutelleet.
"Myös Suomen puolustus olisi toteutettava yhdessä Naton kanssa."
-Miten maaperällämme toimivat vieraat joukot sopivat yhteen suvereniteettimme kanssa?
"Muutoksia tulisi kaikilla tasoilla taktiselta tasolta lähtien. Joutuisimme kohtaamaan kokonaisvaltaisen puolustusvoimauudistuksen"
-Ehdottomasti. Mielestäni harkintaan menisi ennen kaikkea yleinen asevelvollisuus.
"Suomen puolustusvoimat on jo hyvin Nato-yhteensopiva, mutta se ei tarkoita, että muutos pystyttäisiin helposti ja yksinkertaisesti toteuttamaan. Se vaatisi koko organisaation tarkastelua."
-Ehdottomasti samaa mieltä.
"Suomella pitäisi olla ulkomaiseen käyttöön jatkuvasti varattuja joukkoja paljon nykyistä enemmän."
-Näin olen aina Asdertsonina sanonut. Natoilijat ovat pitäneet sitä vääränä tietona. Mistäs Suomi siis suomalaisen osaston kyhäisi?
"Tällä hetkellä Suomi osallistuu Naton täydentäviin joukkoihin komppanian - tyypillisesti 200 hengen - vahvuisella joukolla. Jatkossa vaadittaisiin arviolta prikaatin kokoinen joukko, useita tuhansia sotilaita."
-Näin olen sanonut, mutta sitä ei natoilijat uskoneet. Siis: mistä saadaan?
"Vaikka ammattihenkilöstöä tarvittaisiin jäsenyyden myötä enemmän, Anteroinen ja Peltoniemi pitävät selvänä, ettei Suomi siirtyisi palkka-armeijaan.
"Suomessa ei olisi välttämätöntä tarvetta siirtyä täysimittaiseen ammattiarmeijaan [...] Myöskään nykyinen puolustusbudjetin taso ei mahdollista asevelvollisuudesta luopumista", he kirjoittavat."
-Eri mieltä. Asevelvollisuus ei voisi nykymittakaavassa jatkua. Ei vaikka halpis-sotilaiden ajatus puolustusvoimia kiehtookin.
"Suomella olisi luonnollisesti jäsenenä velvollisuus osallistua Naton operaatioihin ja harjoituksiin sekä järjestää niitä."
-Niinhän se liitoissa reilua on. Siis ketkä Suomesta osallistuisivat, jos eivät varusmiehet?
"Osa kansallisista harjoituksista voitaisiin myös yksinkertaisesti muuttaa kansainvälisiksi. "
-NO EI TODELLAKAAN! Maanpuolustuksemme perusajatus ei ole tämä! Varusmiehemme ei ole tarkoitettu tupakkipalkallaan samalle viivalle ulkomaisten palkkasotilaiden kanssa.
"Anteroinen ja Peltoniemi pitävät mahdollisena, että Suomesta tulisi merkittävä Naton harjoittelualue."
-Onko tuo joku unelma ja tavoite? Miten se sopii maamme suvereniteettiin?
"Käytännön tasolla suurin muutos olisi kuitenkin puolustusvoimien toiminnan yhteensovittaminen 27 muun Nato-maan kanssa."
-Näinhän se olisi. Aloitetaan vaikka siitä, että 27 Nato-maasta käytännössä missään ei ole enää yleistä asevelvollisuutta kuten Suomessa. Miten Suomen käytäntö, kansallinen puolustus, muilutettaisiin osaksi Naton nykyisiä toimintatapoja, ylikansallisia velvoitteita? Varusmiehemme sotilasvala ei ole tähän asti sisältänyt kansainvälisiä palvelulupauksia - sillä tupakkapalkalla, jonka 6-12 kk nakitetut nuoremme saavat.
"Haasteet ovat henkilöstössä ja toimintatavoissa. Puolustusvoimilla on oma tapansa, joka perustuu pitkälti tehtävän suorittavan portaan vapauteen tehdä omia ratkaisuja."
-27 Nato-maata tekee varmasti nykyisinkin puolustuspolitiikkaansa 27 eri tavalla. Olisiko se Suomelle hyödyllistä, että Suomen tason "suorittava porras" ei vastedes tekisi omia ratkaisuja , vaan sotisi ja antautuisi sen mukaan mitä käskyä Brysselin Nato-päämajasta tulee?
"Toisaalta yhteensovittamisesta koituisi myös hyötyjä. Suomen ei enää tarvitsisi ylläpitää itse aivan kaikkia rakenteita, joita yksin toteutettu maanpuolustus vaatii. Naton kanssa voitaisiin tehdä työnjako."
En kiistä. Yleinen asevelvollisuus on ehdottomasti yksi tällainen rakenne. Jos Natosta jotain hyötyä on, se voisi olla juuri nuortemme vapauttaminen töihin 6-12kk pakkoarmeijasta. Se ei ole nykypäivää missään päin demokraatista maailmaa. Tästä niitä kaivattuja säästöjä saisi, myös inhimillisessä mielessä laskettuna.
Toistuneiden nikkivarkauksien takia Asdertson on tästä lähtien uusi nikki, jota ei Nato-kannattajan kannata ryövätä:
EiNatoaEiPaskaa
"Varusmiehemme sotilasvala ei ole tähän asti sisältänyt kansainvälisiä palvelulupauksia - sillä tupakkapalkalla, jonka 6-12 kk nakitetut nuoremme saavat."
Korjaus: Tupakka-aski ja munkkikahvi palkalla.
” "Tällä hetkellä Suomi osallistuu Naton täydentäviin joukkoihin komppanian - tyypillisesti 200 hengen - vahvuisella joukolla. Jatkossa vaadittaisiin arviolta prikaatin kokoinen joukko, useita tuhansia sotilaita."
-Näin olen sanonut, mutta sitä ei natoilijat uskoneet. Siis: mistä saadaan?”
Se saadaan aikaan helposti seuraavalla tavalla:
Perustetaan prikaatin kokoinen palvelussitoumuksen tekevä prikaatin kokoinen valmiusjoukko, joka tekee määräaikaisen sitoumuksen ja on tarvittaessa käytettävissä myös ulkomailla:
Tälle joukolle on ominaista, että:
- se saa sopimusajalta palkkaa
- sitä määrävälein koulutetaan sopimuskauden aikana
- sillä on henkilökohtaiset varusteet (ei asetta) kotona valmiina
- sitoutumiskauden loputtua voi sopimuksen uusia ellei yläikäraja estä
- sopimuksen lopettaneen tilalle värvätään uusi mies
Kun palkkaus on riittävä niin vapaaehtoisia löytyy riittävästi!
Natoon välittömästi
En haluaisi olla ko itseään kutsuvien ”herrojen” kaveri.. koetan vältellä ja karttaa.
Näin Nato muuttaisi puolustusvoimia:
Joutuisimme kohtaamaan kokonaisvaltaisen puolustusvoimauudistuksen, täydellisen TAANTUMAN.
SUOMEN Nato Joukot eivät osaisi yhtäkkiä hiihtää lainkaan ja kylmässä ilmanalassa toimeentuleminen ei vaan kertakaikkiaan onnistuisi millään osa-alueella, ei kantahenkilökunnalta, ei reserviläisiltä tai varusmiehiltäkään.
Järjen käyttö olisi toki Nato-Joukojen keskuudessa suotavaa, mutta Natoyhteensopivat koulunsa keskeyttäneet "RAP-artistit" eivät siihen kykenisi.
Älä ole lapsellinen! Useimmat suomalaiset osaavat hiihtää muutoinkin ja mihin se taito muka Suomesta katoaisi?
Suurin muutos olisi tietenkin palaaminen vuoden 1808 puolustusdoktriiniin. Eli hyökkäyksen sattuessa armeijamme vetäytyy Tornionjoelle ja sitten kun Nato-joukot joskus viiden vuoden kuluttua ehtivät, niiden kanssa vallataan maa takaisin.
Tätähän Nato harjoittelee Norjassakin ja sillä tavalla länsivallat sotivat Saksaa vastaankin.
Vai vielä työnjako Naton kanssa... mitä niiden tollojen käsiin siirrettäiisiin?
Säälittävää! Luuletko olevasi vitsikäs?
En. Miksi Nato harjoittelee maihinnousua Norjaan, jos se ei aio sitä tositilanteessa menettää. Millä voimilla Nato puolustaa yhtään mitään?
Mitä natopölkkypäät muka tekisivät Suomen edestä? Suomi varmistaa vain omia rajojaan, siirrettäisiinkö osa siitä Naton vastuulle? Mikä osa? Tutkaverkko vai että suomalaisten hävittäjien sijasta tarkistuslennoille nousisi norjalaiset tai tanskalaiset?
Tiedusteluyhteistyö on ainoa jotenkin Suomea hyödyttävä asia, mutta sekin voi toimia vain yhteistyönä, vaihtamalla tietoja, ei niin, että omat tiedusteluelimet ajetaan alas ja jäädään naton varaan.
Mikä se Naton tuoma hyöty oikein on?
Ei hätää, molo juuri ilmoitti, että hänen tiliote tietojen mukaan, mololla on yksin rahaa maksaa kaikki lisäkustannukset, koska me muut Suomalaiset emme todellakaan tule mitään maksamaan NATO kustannuksia koskaan eikä milloinkaan.
Leipäjonossakin ihmiset tarvitsevat rahaa, joten voitte rikkaat ensin sinne antaa rahanne, ettei Suomen kansaa kuole nälkään ja kylmyyteen, eli muut asiat kuntoon ensin ja Suomen valtion velan maksatte kokonaan ensin pois, niin harkitaan näiden jälkeen asioita uudelleen.
Terveisin Kenraali joka leipäjonossa Suomessa.
”+koska+me+muut+Suomalaiset+emme+todellakaan+tule+mitään+maksamaan+NATO+kustannuksia+koskaan+eikä+milloinkaan.+”
Epätietoisuuus syö Nato Tiltua kiihtyvällä nopeudella sisältäpäin.
Mikä ihmeen ”epätietoisuus”? Tarkkispojalla itsellä on käsissä lyhyin tikku!
"SUOMEN Nato Joukot eivät osaisi yhtäkkiä hiihtää lainkaan"
Vaikka lapsena olisi osannut hiihtää niin nanosekunnissa tuo sotilaan ylivoimaisesti tärkein taito häviää.
Keskity tehtävään Tiltu äläkä sekoile!!!
Suomalaiset Natoyhteensopivat nuoret osaavat hiihtää ehkä nintedolla tai jollain muulla konsolipelillä. Pitsaa ne osaavat tilata kaikki jos kännykkäyhteys toimi.
Toisaalta Natoyhteensopivat nuoret eivät jaksa nostelle jalkojaan ja siksi tyhmemmälle Natoa palvovalle saattaa muodostua kuva, että Nato Tiltun planttu osaisi hiihtää. :D
Miksi Nato -Britannia harjoitteli maihinnousua SUOMEEN jos se ei aio Suomea tositilanteessa yrittää miehittää.
ILehti: Brittien maihinnousujoukot harjoittelivat Suomen rannikolla maihinnousua!
HMS Albion on 20 000 tonnia painava ja 176 metriä pitkä kuninkaallisen merijalkaväen maihinnousun tukialus. Se kätkee sisäänsä nopeita maihinnousualuksia, panssarivaunuja, rantaveteen tarkoitettuja puskutraktoreita ja jeeppejä. Sen kannella on niin ajoneuvoja kuin helikoptereita.
Kuninkaallinen merijalkaväki on brittien laivaston kommandojoukko, joka pystyy ilmavoimien tukemana nopeisiin maihinnousuihin Itämerellä.
Mahdollisessa konfliktissa Venäjän miehittämän kaistaleen takaisinottamisessa maihinnousuakin täytyy harjoitella.
Meidän pitäisi siis perustaa värvätty prikaati seisomaan joko tumput suorina matkustelemaan harjoituksesta toiseen, jolloin kai varusmiehet eivät enää saisikaan yhteiskoulutusta. Varusmiestenkään yhteisharjoitukset ovat vähän epäselvä asia, mitä hyötyä siitäkin on. Ainoa järkevä apujoukko voi tulla vain Ruotsista tai Norjasta, sikäli kuin jälkimmäisellä on mitään voimaa antaa tueksi meille, paitsi ilmavoimia ehkä.
Todellisuudessa meille tulisi lisää kustannuksia joukosta, joka pitäisi lähettää ties minne tukemaan ties ketä ja se taisteluvoima on poissa omista käsistämme, koska jos Venäjä tosiaan tavoittelee vallata maata, totta kai he käyttävät juuri sellaista tilannetta hyväkseen.
Jälleen kerran myydään typerä harhakuvaa siitä, että nato ei mitenkään halua hyötyä meistä, vaan ainoastaan tarjota suojaa meille. Mikä on roskaa. Natolla ei ole riittävää voimaa tälläkään hetkellä torjua, jos Venäjä esim käynnistäisi all out operaation ja päättäisi ottaa esim Baltian. Ainoa skenaario on perääntyminen ja vastahyökkäys, juuri kuten toisessakin maailmansodassa tapahtui ja on epäselvää, kauanko siihenkin menee. Nato haluaa meiltä taisteluvoimaa omaan käyttöönsä. Mitä sillä on tarjota meille, on vähintäänkin epäselvää.
Talvisodan opetus ei ole siinä, että jäimme yksin. Talvisodan opetus on siinä, että meidän on oltava aina valmiita pärjäämään myös yksin. Hyvä jos saamme tukea, mutta se ei koskaan ole varmaa. Jatkosota taas kertoo sen, että voimakkaaltakaan vaikuttava liittolainen ei ole tae mistään.
Suhtaudun natojäsenyyteen erittäin skeptisesti. Sotilasyhteistyö Naton kanssa kelpaa kyllä, koska se ei sido meitä natoon vaarallisella tavalla, mutta mahdollistaa avun vastaanottamisen, jos natomailla on sellaista tarjota. Nykyinen laaja-alainen yhteistyö on vielä parempi, koska silloin voimme saada tukea jopa ohi naton.
Silti minkään noiden varaan ei tule laskea sen enempää. Kriisitilanteessa voi olla, että kaikilla on aivan liikaa tekemistä omien asioidensa kanssa, vaikka jotkut haluaisivatkin auttaa. Todennäköisempää onkin, että me joudumme antamaan voimiamme muualle kuin että me saisimme apuvoimia omalle alueellemme.
Juuri näin!
” Meidän pitäisi siis perustaa värvätty prikaati seisomaan joko tumput suorina matkustelemaan harjoituksesta toiseen, jolloin kai varusmiehet eivät enää saisikaan yhteiskoulutusta. Varusmiestenkään yhteisharjoitukset ovat vähän epäselvä asia, mitä hyötyä siitäkin on. Ainoa järkevä apujoukko voi tulla vain Ruotsista tai Norjasta, sikäli kuin jälkimmäisellä on mitään voimaa antaa tueksi meille, paitsi ilmavoimia ehkä”
Ymmärrät nyt (tahallisesti) väärin! Nopean toiminnan prikaati värvätään ja sille maksetaan valmiusajalta sopivaa palkkaa ja jos se kutsutaan tositoimeen niin sitten sen mukaista palkkaa. Sitä koulutetaan kertausharjoitusomasesti työn ohessa. Ei se olisi koossa muulloin kun kutsutaan harjoitukseen tai tosi toimeen. Sitoumus kestäisi ennalta sovitun ajan ja miehiä vaihdetaan sovituin välein!
On turha puhua:
- tyhjän panttina olista
- kahvi ja munkki-palkasta
- käytöstä ulkomailla ( kun se sisältyy sitoumukseen)
Kyllä se niin on, että menkööt natomieliset palkkasotilaiksi jalan firmoihin jos huvittaa.
Suomen ei noihin kansanmurha operaatioihin enää tule osallistua. Yksi Afganistan oli LIIKAA!
” Nykyinen laaja-alainen yhteistyö on vielä parempi, koska silloin voimme saada tukea jopa ohi naton.”
HeHe! Eli TODELLISUUDESSA varmistaa, ettemme saa apua mistään!
NATO ei mitenkään vähentäisi puolustuksen tarvetta ja lisäisi dramaattisesti puolustuksen ja marssijärjestyksen sekavuutta Suomessa ja tietenkin veisi myös Suomen päätös kyvyn rauhankysymyksissä.
Pelkät Nato valmiusprikaatin palkkakustannukset olisivat n. 10 miljoonaa euroa. rauhan aikana. Sotatoimissa liksat vähintäinkin tupalutuisivat. Veikkaan että matalapalkka porukka jäisi rauhan aikana vemppaan aika nopeasti.
Ei jatkoon.
Kiilusimäisiä Nato Tiltuja riittää Naton sotatoimiin ilman palkkaakin.
Herrat upseerit muuten taistelivat muutama vuosi sitten sitä vastaan, että heidät voitaisiin komentaa sotatoimiin ulkomaille. :D
Lupasivat panna "perseet penkkiin". :)
Nuo Suomessa loisivat "pakolaiset" saataisivat olla innokkaita lähtemään pienellä palkalla sotimaan johonkin Kiinan seuduille?
Kysäiskääpä, haluavatko lähteä jos USA heitä tarvitsee?
” Nuo Suomessa loisivat "pakolaiset" saataisivat olla innokkaita lähtemään pienellä palkalla sotimaan johonkin Kiinan seuduille? Kysäiskääpä, haluavatko lähteä jos USA heitä tarvitsee?”
Suomessa ei ole suuria määriä pakolaisia eikä USA määräile Naton toimia vaan n vain yksi jäsenmaa äänestyksissä!