Kiinteistöbisnestä sosiaaliturvalla
Kirjoittanut Tuula Malin
Mitä voi tehdä seitsemän lapsen lapsilisillä, kotihoidontuella, työttömyyspäivärahalla ja toimeentulotuella?
Ostella kiinteistöjä Irakista.
Tavoitin Suomeen kotoutuvan irkilaistaustaisen perheen. Työtön perheenpää omaa nerokkaan bisnesälyn. Mies kertoo sijoittaneensa perheensä viime vuosina haravoimat sosiaalietuudet menestyksellisesti kiinteistöbisnekseen Irakissa. Potti on karttunut tulonsiirroilla ennen ja jälkeen turvapaikan myöntämisen.
Ei – hän ei häpeile toimintaansa. Hän on ylpeä siitä. Ylpeä kyvyistään. Ylpeä onnistumisestaan.
Suomalaisella sosiaaliturvalla pyöritettävää liiketoimintaa vauhdittavat tällä hetkellä myös Irakin valtion maksamat kärsimyskorvaukset. Irak on ryhtynyt jakamaan kodeistaan ajetuille shiiamuslimeille vahingonkorvauksia 20.000 – 50.000 euroa per henkilö. Lapsillekin maksetaan.
Hämeeseen juurtuvan suurperheen kapteenilla on kaksi julkisivua. Köyhän ja kipeästi apua tarvitsevan suuperheellisen maahanmuuttajan rooli Suomessa. Varakkaan kiinteistösijoittajan rooli Irakissa.
Suomalaisten sosiaalietuuksien suurkuluttaja lentää säännöllisin väliajoin synnyinsijoilleen hallinnoimaan kiinteistöbisneksiään. Sivutuotteena hän tulee jakaneeksi ympärilleen loistavia näköaloja vauraasta Euroopasta.
Mies on elävä esimerkki turvapaikan tuottamasta taloudellisesta menestyksestä. Lihallinen lupaus sosiaalisesta noususta, jonka tasa-arvoinen hyvinvointivaltiomalli mahdollistaa, jopa takaa kaikille yhteisönsä jäsenille.
Eurooppalaistuneen kiinteistösijoittajan tarina kuulostaa kotikulmilla sadunhohtoiselta ja houkuttelevalta. – Ehkä minäkin, kun kerran sinäkin.
Kertomatta jäänee se tosiasia, että kiinteistöjä Irakissa omistava monilapsinen perhe on tosiasiallisesti rikkaampi kuin monet heidän bisneksiään rahoittavista hyvinvointivaltion ylläpitäjistä, suomalaisista veronmaksajista.
Hyvinvointivaltion ihanne, sosiaalinen ja taloudellinen tasa-arvo, jää tällä kohtaa kurjalla tavalla toteutumatta.
Hämmentävää, että turvaan Suomeen hakeutuneet henkilöt voivat matkailla lähtömaahansa liikematkoille kenenkään siihen puuttumatta. Sekin on hämmentävää, ettei Irakin maksamia kärsimyskorvauksia huomioida Suomessa toimeentulotuen maksatusten yhteydessä
Voisivatko kuntien sosiaaliviranomaiset, Irakin valtionhallinto sekä finanssiala tiivistää yhteistyötään siten, etteivät suomalaiset sosiaalietuudet enää jatkossa valuisi Lähi-idän kiinteistömarkkinoille?
Tämän tyyppinen toiminta tuskin on kuitenkaan turvapaikkajärjestelmän perimmäinen tarkoitus. Toisekseen tulonsiirtoeuroille olisi kysyntää myös kotimarkkinoilla. Suomalaiset sosiaalietuudet pitäisi laittaa kiertoon täällä, ei Irakissa.
Säästävä Suomi tilkitköön tämänkin vuodon. Siitäkin huolimatta, että kyseessä olisi ilmiön sijaan yksittäistapaus.
http://blogit.iltalehti.fi/tuula-malin/2016/06/23/kiinteistobisnesta-sosiaaliturvalla/
Kirjoittanut Tuula Malin
Mitä voi tehdä seitsemän lapsen lapsilisillä, kotihoidontuella, työttömyyspäivärahalla ja toimeentulotuella?
Ostella kiinteistöjä Irakista.
Tavoitin Suomeen kotoutuvan irkilaistaustaisen perheen. Työtön perheenpää omaa nerokkaan bisnesälyn. Mies kertoo sijoittaneensa perheensä viime vuosina haravoimat sosiaalietuudet menestyksellisesti kiinteistöbisnekseen Irakissa. Potti on karttunut tulonsiirroilla ennen ja jälkeen turvapaikan myöntämisen.
Ei – hän ei häpeile toimintaansa. Hän on ylpeä siitä. Ylpeä kyvyistään. Ylpeä onnistumisestaan.
Suomalaisella sosiaaliturvalla pyöritettävää liiketoimintaa vauhdittavat tällä hetkellä myös Irakin valtion maksamat kärsimyskorvaukset. Irak on ryhtynyt jakamaan kodeistaan ajetuille shiiamuslimeille vahingonkorvauksia 20.000 – 50.000 euroa per henkilö. Lapsillekin maksetaan.
Hämeeseen juurtuvan suurperheen kapteenilla on kaksi julkisivua. Köyhän ja kipeästi apua tarvitsevan suuperheellisen maahanmuuttajan rooli Suomessa. Varakkaan kiinteistösijoittajan rooli Irakissa.
Suomalaisten sosiaalietuuksien suurkuluttaja lentää säännöllisin väliajoin synnyinsijoilleen hallinnoimaan kiinteistöbisneksiään. Sivutuotteena hän tulee jakaneeksi ympärilleen loistavia näköaloja vauraasta Euroopasta.
Mies on elävä esimerkki turvapaikan tuottamasta taloudellisesta menestyksestä. Lihallinen lupaus sosiaalisesta noususta, jonka tasa-arvoinen hyvinvointivaltiomalli mahdollistaa, jopa takaa kaikille yhteisönsä jäsenille.
Eurooppalaistuneen kiinteistösijoittajan tarina kuulostaa kotikulmilla sadunhohtoiselta ja houkuttelevalta. – Ehkä minäkin, kun kerran sinäkin.
Kertomatta jäänee se tosiasia, että kiinteistöjä Irakissa omistava monilapsinen perhe on tosiasiallisesti rikkaampi kuin monet heidän bisneksiään rahoittavista hyvinvointivaltion ylläpitäjistä, suomalaisista veronmaksajista.
Hyvinvointivaltion ihanne, sosiaalinen ja taloudellinen tasa-arvo, jää tällä kohtaa kurjalla tavalla toteutumatta.
Hämmentävää, että turvaan Suomeen hakeutuneet henkilöt voivat matkailla lähtömaahansa liikematkoille kenenkään siihen puuttumatta. Sekin on hämmentävää, ettei Irakin maksamia kärsimyskorvauksia huomioida Suomessa toimeentulotuen maksatusten yhteydessä
Voisivatko kuntien sosiaaliviranomaiset, Irakin valtionhallinto sekä finanssiala tiivistää yhteistyötään siten, etteivät suomalaiset sosiaalietuudet enää jatkossa valuisi Lähi-idän kiinteistömarkkinoille?
Tämän tyyppinen toiminta tuskin on kuitenkaan turvapaikkajärjestelmän perimmäinen tarkoitus. Toisekseen tulonsiirtoeuroille olisi kysyntää myös kotimarkkinoilla. Suomalaiset sosiaalietuudet pitäisi laittaa kiertoon täällä, ei Irakissa.
Säästävä Suomi tilkitköön tämänkin vuodon. Siitäkin huolimatta, että kyseessä olisi ilmiön sijaan yksittäistapaus.
http://blogit.iltalehti.fi/tuula-malin/2016/06/23/kiinteistobisnesta-sosiaaliturvalla/
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.