(raskasta) tekevillä.
"Yliopistossa opiskelulla sekä työllä asiantuntija-ammatissa tai johtotehtävissä on yhteys tiettyihin aivokasvaintyyppeihin. Asia selvisi Ruotsissa mittavassa 4,3 miljoonan ihmisen seurantatutkimuksessa.
Vähintään kolme vuotta jatkunut opiskelu yliopistossa lisäsi muun muassa kaikkein yleisimmän aivosyöpätyypin, gliooman esiintyvyyttä. Gliooma saa alkunsa hermotukisoluista eli gliasoluista.
Korkeakoulutetuilla miehillä riski oli liki viidenneksen suurempi kuin pelkän peruskoulun käyneillä, naisilla vajaan neljänneksen.
Naisilla yliopistossa opiskelu liittyi myös toisen aivokasvaintyypin, meningeooman yleisyyteen. Meningeoomat ovat lähtöisin aivo- tai selkäydinkalvoista ja kasvaimet ovat yleensä hyvälaatuisia.
Koulutuksen lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin tietoa tutkittavien tuloista, siviilisäädystä ja ammatista. Avioituminen ja korkeat tulot liittyivät aivokasvainriskiin vähäisesti miehillä, mutta eivät naisilla.
Ammatti liittyi riskiin siinä missä koulutuskin. Asiantuntija- ja johtotehtävissä työskentelevillä miehillä oli jopa puolet enemmän kuulo-tasapainohermon hyvälaatuisia kasvaimia eli akustikusneurinoomia.
Vastaavissa tehtävissä työskentelevillä naisilla oli puolestaan enemmän meningeoomaa, joka oli heillä kutakuinkin yhtä yleinen kuin yliopistossa opiskelleilla naisilla.
Gliooman riskiin nämä työtehtävät liittyivät kummallakin sukupuolella suunnilleen yhtä vahvasti kuin yliopisto-opiskelukin.
Tutkijat eivät osaa kertoa, mistä henkisen työn ja koulutuksen yhteys aivosyöpien yleisyyteen johtuu.
Esimerkiksi elintapoihin liittyviä tekijöitä ei selvitetty, joten voi olla, ettei kohonnut syöpäriski liity suoraan itse työhön tai opiskeluun, vaan niihin yhdistyvään elämäntapaan."
Korrelaatio vai kausaliteetti? Arvelen, että kausaliteetti, sillä paremmin koulutetuilla on keskimäärin terveemmät elintavat. Arvelen mekanismiksi sitä, että aivot lämpenevät niitä aktiivisesti käytettäessä aika voimakkaasti. Aktiiviseksi käytöksi ei riitä pelkkä fundeeraus ja foorumeilla kinastelu tms., vaan vaativa opiskelu tai älyllisesti todella vaativa työ. Em. useita tunteja päivässä, niin lämpeneminen on jo merkittävää luultavasti tuon aivosyöpäriskin kannalta.
Moni ei tiedä, mutta aivojen lämmön ja energiankulutus muodostaa todella ison osan energiankulutuksesta ja siis lämmöntuotosta. Varsinkaan lepotilassa lihakset eivät paljoa energiaa käytä, ja aika pieni osa ihmisistä tekee raskasta fyysistä työtä tai harrastaa liikuntaa tunteja päivittäin.
"Yliopistossa opiskelulla sekä työllä asiantuntija-ammatissa tai johtotehtävissä on yhteys tiettyihin aivokasvaintyyppeihin. Asia selvisi Ruotsissa mittavassa 4,3 miljoonan ihmisen seurantatutkimuksessa.
Vähintään kolme vuotta jatkunut opiskelu yliopistossa lisäsi muun muassa kaikkein yleisimmän aivosyöpätyypin, gliooman esiintyvyyttä. Gliooma saa alkunsa hermotukisoluista eli gliasoluista.
Korkeakoulutetuilla miehillä riski oli liki viidenneksen suurempi kuin pelkän peruskoulun käyneillä, naisilla vajaan neljänneksen.
Naisilla yliopistossa opiskelu liittyi myös toisen aivokasvaintyypin, meningeooman yleisyyteen. Meningeoomat ovat lähtöisin aivo- tai selkäydinkalvoista ja kasvaimet ovat yleensä hyvälaatuisia.
Koulutuksen lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin tietoa tutkittavien tuloista, siviilisäädystä ja ammatista. Avioituminen ja korkeat tulot liittyivät aivokasvainriskiin vähäisesti miehillä, mutta eivät naisilla.
Ammatti liittyi riskiin siinä missä koulutuskin. Asiantuntija- ja johtotehtävissä työskentelevillä miehillä oli jopa puolet enemmän kuulo-tasapainohermon hyvälaatuisia kasvaimia eli akustikusneurinoomia.
Vastaavissa tehtävissä työskentelevillä naisilla oli puolestaan enemmän meningeoomaa, joka oli heillä kutakuinkin yhtä yleinen kuin yliopistossa opiskelleilla naisilla.
Gliooman riskiin nämä työtehtävät liittyivät kummallakin sukupuolella suunnilleen yhtä vahvasti kuin yliopisto-opiskelukin.
Tutkijat eivät osaa kertoa, mistä henkisen työn ja koulutuksen yhteys aivosyöpien yleisyyteen johtuu.
Esimerkiksi elintapoihin liittyviä tekijöitä ei selvitetty, joten voi olla, ettei kohonnut syöpäriski liity suoraan itse työhön tai opiskeluun, vaan niihin yhdistyvään elämäntapaan."
Korrelaatio vai kausaliteetti? Arvelen, että kausaliteetti, sillä paremmin koulutetuilla on keskimäärin terveemmät elintavat. Arvelen mekanismiksi sitä, että aivot lämpenevät niitä aktiivisesti käytettäessä aika voimakkaasti. Aktiiviseksi käytöksi ei riitä pelkkä fundeeraus ja foorumeilla kinastelu tms., vaan vaativa opiskelu tai älyllisesti todella vaativa työ. Em. useita tunteja päivässä, niin lämpeneminen on jo merkittävää luultavasti tuon aivosyöpäriskin kannalta.
Moni ei tiedä, mutta aivojen lämmön ja energiankulutus muodostaa todella ison osan energiankulutuksesta ja siis lämmöntuotosta. Varsinkaan lepotilassa lihakset eivät paljoa energiaa käytä, ja aika pieni osa ihmisistä tekee raskasta fyysistä työtä tai harrastaa liikuntaa tunteja päivittäin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyllä. Aivojaan koskaan käyttämättömän perSun alkoholin turvottama rasvamaksa pyörähti metabolisoituneessa saikkujen ahavoittamassa tomumajassaan, kun uutisen ymmärsi ja taas väärin.