Milloin ok aloittaa uusi suhde?

nii..riippuu kauan on erosta..

Ihan heti kuin siltä tuntuu. Ei työkaverisi voi tietää milloin sinä olet valmis. Hänellä saattaa olla omasta erosta (tai jostain) traumoja, eikä ole vieläkään, mahdollisesti vuosien jälkeen selvinnyt siitä. Muuten hän ei höpise tuollaista.

Olsihan se hyvä, että jonkun aikaa olsi yksin eron jälkeen , kun uusi suhde alkaa ja on edellisen eron käsitellyt, ettei edellinen suhde tuu kummitteleen uuteen suhteeseen.

Minusta on vissi ero siinä, onko itse jätetty vai jättäjä. Jättäjähän on voinut käsitellä asiaa mielessään jo ties kuinka kauan ja monihan saa viimeisen kimmokkeen eroon ihastuttuaan toiseen. Sitten on se jätetty osapuoli, joka vasta alkaa prosessoida asiaa mielessään.

Se on vähän kuin kyselis naapurilta, että mikä on sopiva aika grillata!

Sehän riippuu minkälaista suhdetta haluaa ja jos eilen on ilmoittanut ett erotaan niin vaikka seuraavana päivänä voi ruveta sekstailemaan mutta ei mihnkään yhteisasumiseen kovin nopeasti ja tämäkin on ihna henkilöstä kiinni ja kuka voi olla vaikka vuoden ilman seksiä niin revi siitä. Kunnon sinkkuaika jos pidempi suhde niin helpottaa ja sitten kun rupeaa että ptäsko jotain vakavampaa keksiä tai kiinnostus siihen tulee. Aikansa kutakin.

Teet niinkuin itsesäsi hyvältä tuntuu. Hittojako se muille kuuluu. Koirat haukkuu, mutta karavaani se senkun kulkee....

Ihan makuasia tuo on.

Samoin kävi kuin noitanaisella. Pääsin erosta irti nopeasti kun olin asiaa niin kauan miettinyt. No viikon pari säälin eksääni, vaikka niin kamala kuin hän olikin. Kuukauden verran hän odotti minun palaavan ja sain rauhassa muuttaa ja järjestellä asioitani. Sitten ex palasi entiselleen, alkoi kiristää, vainota ja uhkailla. Parin kuukauden kuluttua alkoi uusi mies yöpyä luonani. Ihastusta oli jo ennen eroa ja tapailinme heti eron jälkeen, vieläkään vajaan vuoden jälkeen emme asu yhdessä, mikään ei enää estä, mutta vielä näin. Ero meni yllättävän kivuttomasti pitkän liiton jälkeen, kiitos siitä suurelta osin kuuluu laastarilleni...

Sinä itse sen päätät, heti kun sinusta hyvältä tuntuu alottaa tapailu😊

Ei sillä ole mitään väliä onko taukoa yksi päivä vai kymmenen vuotta, jos ei käy läpi päättyneen suhteen ongelmia, omia ongelmia ja etsi vastauksia kysymykseen "mikä meni vikaan?".

Eron jälkeen on useimmissa tapauksissa on syytä antaa pölyn laskeutua. Minusta liian pian uusi suhde on kyllä pakoon juoksua omia tunteitaan kohtaan, ei todellakaan millään tasolla oikeaa toimintaa.

Vaikka monet kertovat jo vuosia ajatelleensa eroa, siltikin se sitten on asia, jota ei ole käsitelty. Ennen eroa asiat ovat kuviteltuja ja eron jälkeen totuus jysähtää esiin, siinä ei todellakaan auta uusi suhde mitään, vaan pahentaa.

Sitten kun löytyy uutta seuraa, on syytä seurustella, joka tarkoittaa, että asutaan eri osoitteissa ja tavataan vaikka kerran viikossa. Vallalla tuntuu olevan täysin väärä versio, heti kannetaan se hammasharja toisen kämppään ja heilutellaan niitä peittoja, joten se todellinen seurustelu ja toisen tunteminen jää tekemättä ja pian ollaan tilanteessa, että taasen on ero edessä. Seksi pitäisi olla suorastaan kiellossa uuden seurustelun alussa ja ainakin kuusi kuukautta, silloin tapaamiset olisivat keskustelua ja opettelua tuntemaan toinen . eikä se puhumattomuus ole yksi iso syy siihen perheiden rikkoontumiseen. Toisen ajatuksia ei pysty koskaan lukemaan ja ymmärtämään ilman todellisia sanoja ja sekin pitäisi ottaa selville uudesta kumppanista, puhuuko hän satuja vai totta.

Eräs tuttavani alkoi seurustella ja kaveri kertoi ummet ja lammet työstään ja sanoi lähtevänsä työmatkalle ulkomaille, uskotellakseen olevansa menevä toimeen tulevan ihminen. No sattui niin, että tämä ulkomailla oleva käveli vastaan bussiasemalla ja ilmeni samalla että mitään työtä ei ole, asuu äitinsä luona, olisi mielellään kantanut kamppeensa tämän tuttavani kämppään.
Siihen tilanteeseen loppui tämä yhteys, eikä tuttavani ole ketään asuntoonsa koskaan kelpuuttanut elää neiti ihmisenä. Hänellä on arvostettu työ ja oma kämppä , auto ja vaurautta muutenkin. Hän ei lähde maksamaan seksin saannista, on todella fiksu ja hyvännäköinen nainen.
Toki mielellään kumppanin ottaisi, mutta mitään hampuusi ja elätettävää hän ei huoli, ottaa ensin selvää ja on sanonut, että vapaana on vain näitä hampuuseja.

Ei siihen kai mitään rajaa ole. Oman kokemukseni mukaan kuvio menee suunnilleen niin, että jättäjällä on jo uusi valmiiksi katsottuna ja jätetty joko harrastaa pelkkiä irtosuhteita tai pysyttelee kokonaan yksin. Itse en arvosta noita sarjasuhteilijoita sen takia, koska ne ei vaivaudu selvittämään erojensa taustoja ja hakevat vain tarpeidensa tyydyttäjää uudesta ihmisestä. Huonoja kumppaneita toisin sanoen. Seksiin voisin tollasen tietty kelpuuttaa, jos olis hyvännäköinen.

opin kantapään kautta että älä sekaannu kuukausi aikaisemmin lopullisesti jätettyyn.. vaikka puolivuotta aikaisemmin oli erottu mutta yhteen taas hetkeksi palattu, mies oli .. noh.. eksyksissä. ei tullut ymmärrystä kun "hidastelin" enkä suostunut kahden kuukauden jälkeen puhumaan yhteenmuutosta, ihan vain siksi että mies oli kertonut että ei osaa olla yksin.. ei löytynyt ymmärrystä minulle ja varovaisuudelleni...

mutta kukin tavallaan, mitä se kenellekkään kuuluu mutta kannattaa olla sujut oman menneisyyden kanssa

Yleistää ei taaskaan kannattaisi. Ihan turha mennä sanomaan, että näin ja näin pitäisi tai ei pitäisi tehdä. Jokaisella on kumminkin omanlainen suhde ja omat syyt eroon. Jos joku haluaa olla käsittelemättä asioitaan, niin se on sen jonkun asia. Ei se elämä suhteessa muutenkaan ole koskaan täydellistä, että jos valitsee vaikka jonkun tarpeensa vuoksi uuden suhteen heti perään, niin go for it.

Oma kokemus on 20v suhteen jälkeen, kun jätin mieheni, itkin kaikkea pettymystäni enkä pystynyt vuoteen edes tapaamaan ketään muita. Ei ollut tarvetta. Mun piti kyllä läpielää kaikki. Sen jälkeen alkoi hiukan erilainen elämä. Tapaamisia, seksiä, ei sitoutumista. Tää jättämäni exä meni melko pian suhteeseen ja naimisiin. Tuntuu silti olevan vielä tunteita mua kohtaan. Toisen lyhyemmän suhteen jälkeen tapailin kevyesti taas muit. Olisin halunnut löytää itselleni sopivan miehen. Meni melkein 10v ennenkuin viitsin taas suhteeseen. Kaikki tapaamani aikaisemmat oli jotenkin riittämättömiä. En kiirehtisi, mutta tekisin kuin tuntuu. Oma linja, oli se mikä tahansa ja sössöttäköön muut mitä tahansa.

riippuu kui horatsu oot. voin sanoo et heti seuraavana iltana petiin vaa uuden kaa.

Mäkin taidan vaihtaa miestä.

Ei oo sääntöjä. Jos se tuntuu hyvältä, niin voi vaikka heti aloittaa tapailun ja sitten katsoa mitä siitä kehittyy. Itte kun erosin niin tietty se oli surullista, mut tiesin jo alusta asti että se suhde ei toimi. Ja oon ollut tyytyväinen ilman naista mut kyllä jo mieli vähän tekis päästä jutustelee, ya knw.? Mut ei mitään pakkoa, annan asioitten tapahtua omalla painollaan :)

Eihän asiaa pidä ajatella erossa, niin että vaihdan ihmistä ja ainakaan miettiä edes miettiä uutta. Ero pitää elää yksin ja hoitaa asiansa kuntoon.
Minusta se hyppääminen uuteen on vain pelkäävän ihmisen toimintaa. Ei usko itseensä ja usein hakee näin apua omien asioiden hoitoon, jotka annettuna uuden ihmisen tietoon ja hoitoon voivat mennä paljon pahemmiksi kuin ovat olleetkaan.
Miten sitä vaihdat siitä ulos oitis, se hävettää ja näin on elämä pilattu pitkälle tulevaisuuteen.
Kun jaksaisi elää yksin tai lasten kanssa aikaa niin, että se itsetuntokin palaa ja muutoinkin elämä alkaa rullata eteenpäin myös lapsilla, voi alkaa enemmän mahdollisuuksien mukaan osallistua ulkopuoliseen elämään ja siellä sitten voi sitten tavoittaa sen sielunkumppanin, jonka kanssa tuntee tasavertaisuutta.
Koskaan uusliitto ei ole helppo ja silloin varsinkaan kun on pieniä lapsia entisestä suhteesta, sillä yhteydenpito entiseen pitää olla kunnossa ja hän on siellä ns kolmantena. Lapsille kuuluu äiti, sekä isä ja se isä tai äiti ei ole se uusi kumppani vaan aina biologinen äiti ja isä, jos he ovat elossa ja voivat asian hoitaa.

Kuka on joutunut näkemään ja tuntemaan mitä uusperheiden elämässä tulee eteen ja näkee sen lasten elämässä, Tosin lapset ovat usein niin kipsissä ja alistettuina, että eivät juuri puhu asioista, kun puhuvat voi se olla aika rankkaa kuultavaa ja tätä peräänkuulutan, pyrkikää saamaan ne lapset puhumaan. Heitä ei saa tentata tai pakottaa, vaan heidän pitää itse avautua ja silloin voi lasten elämä pitkän ajan päästä tosin alkaa sujumaan siinä uusperheessäkin. Älkää missään nimessä antako ohjaksia tässä asiassa, vaikka olisitte kuinka väsyneitä tuolle uudelle kumppanillenne, hän ei näe asioita oikein.
Kuinka moni äiti onkaan eron jälkeen niin poikki, että ei erota kunnon päivää yöltä, sillä elämä on ottanut kaikki mehut ja mielellään soisi jonkun ottavan vastuun lapsista ja muustakin, mutta se henkilö ei voi olla uusi kumppani milloinkaan, mieluimmin joku todella luotettava läheinen ihminen, johon lapsilla on myös luottamus ja ovat tunteneet toisensa hyvin. Monesti omat vanhemmat pystyvät tähän kaikkein parhaiten, sillä heidän rakkautensa kantaa niin omaa eronnutta lasta kuin lapsenlapsiakin. Voidaan välttää monia ikäviä asioita ja on aikaa eheytyä ja levätä.

Eräs tuttu erosi 10v avioliitosta ja alkoi tapailla nykyistään viikko eron jälkeen. Nykyisen kanssa on ollut naimisissa jo yli 10 vuotta...

Miksi kertoa työkavereille tai muille tutuille heti, jos jotakuta tapailee. Parhaat ystävät/ystävän ymmärrän. Tuomitsijoita löytyy aina, samoin selkäänpuukottajia, joista et koskaan voi tietää. Minäkin tiedän paikan, jossa ihan tapahtumattomista jutuista lähtee mitä villeimpiä juoruja.
Rakkaus ei katso aikaa, paikkaa tms eli minun mielestäni ei ole olemassa mitään aikarajoja. En tiedä muista ihmisistä, mutta ainakaan itse en kovin helposti rakastu ja jos mietitään kuinka pieni mahdollisuus on, että tunteet olisivat aidosti molemminpuolisia niin enpä kyllä jättäisi silloin tuollaista tilaisuutta käyttämättä vain sen takia, että erosta on liian vähän aikaa. Seuraava rakastuminen (molemminpuolinen) saattaa tapahtua vasta vuosikymmenien päästä, jos milloinkaan.

Kuukausi/edellisen suhteen vuosi

Jos olet siis ollut parisuhteessa 2,5 vuotta, niin olet yksin 2,5 kk

Rajaa ei voisi olla jopa siksi,että haluttuja ihmisiä löytyy harvoin.Jos joku suhde ei ole ollutka toiven mukainen,on se tavallista.Jokaisella on on oma yksityyselämän jaoikeus tehdä niin kun halua.Toiset ei voi paljo tässä opetta Suhde on hyvin muutenkin monimutkainen.Kun ihmista ei tuntee hyviin ja usein ymmärrä väärin. Todellista rakkautta on harvoin.Kun se on ,sitten ei tarvitse koskaan pelkää hylkämistä.

Olisko pari tuntia sopiva niinkuin naisilla näyttää olevan

ennen se oli 2vuotta, kun sai edes puhua yksin olemisesta, saati muuta.
sanoisin näin 20 vuotta yksin olleena, että se on 20 vuotta nykyisin, kun vanhempi naissukupolvi on jo haudanpartaalla, eikä enää jakele ns. moraali-ym. neuvojaan

ennen vanhaan parisuhdeneuvojat suosittelivat olemaan eron jälkeen yksin 2vuotta. olisi mielenkiintoista tietää samoilta neuvojilta, mikä on tilanne vuonna 2016

Toiset paheksuu jos aloitat yleensäkin suhteen erottuasi, on erosta miten kauan tahansa. Mutta kyllä sen itse tietää kun ihastuu ja haluaa tapailla.

Minulla oli eron väistämättömyys tiedossa n. 10 vuotta ennen eron toteutumista. Treffeille menin muutaman päivän kuluttua siitä, kun olimme päättäneet hakea eroa (I-vaihe). Se oli vapauttavaa ja ihanaa. Tapailimme aluksi 1-2 viikon välein. Ei mitään seurustelua vaan tapailua ja tervehdyttäviä vuorokausia irti arjesta. Mieskin oli vielä vähän tuuliajolla, oli eronnut muutamia kuukausia aiemmin.

Tapailtuamme n. 6 kk, suhde muuttui selkeästi seurusteluksi ja parisuhteeksi. Tuntuu hyvältä ja viihdymme toistemme kanssa tässä hetkessä. Joku voi paheksua, mutta toisaalta on heitä, jotka aidosti iloitsevat siitä että löysimme toisemme.

1v-2kk-3vko-4pv.

Ei rajaa pyysin ukkoani kantamaan kamansa lortolleen. mitä tuota aikaa miettimään kun salaa pantu useampi kuukausi ja vielä sen kotona.

itellä avioerossa harkinta-aika menossa vielä n 2kk ja todellakin kaipaan jos en suhdetta niin ainakin sutinaa. On sitä onneksi jonkin verran ollutkin. Hellyyttä, rakkautta ja miksei seksiäkin kaipaa, ei voi mitään. Välillä aattelee että pitääkö "lusia" tuo 2 kk vai joko sais... Itse päättänyt mennä tilanteen mukaan .Eksä lähti 30v yhteiselon jälkeen toisen matkaan joten hänellä ei mitään lusimisaikaa edes ollut

Vaikka heti. Tietenkin. Ihmetelköön ne, jotka haluaa toisten "liian aikaista" suhteen aloitusta.

Sitten kuin siltä tuntuu, vaikka seuraavana päivänä.
Kun se on kerran laillista, et joudu vankilaan.

Jokainen tehkööt kuten tuntuu, ei pidä elää elämäänsä muiden ihmisten mielipiteiden vankina. Koska se on sun oma elämä.

Todennäköisesti tuo kauhistelija on itse ollut ihastunut samaan tai sitten on kateellinen sun tilanteelle, että olet vapaa etsimään uutta kumppania. Tuollaiset estäjä-kaverit on rasittavia. Multa on mennyt moni ihana kumppaniehdokas sivu suun, kun olen lammastellut estäjä-kaverin ja -siskon takana. Tee rohkeasti omia päätöksiä ja innostu siitä jos joku paheksuu - varmaan on hyvä ihastuksen kohde.

mitä sitä miettimään se on sun asia koska aloitat uuden suhteen

Kaikki ihmiset erillaisi onneksi! Joillekin uusi suhde alkaa ennen kuin,vanha loppuu! Jotkut odottaa jopa tuon vuoden ennen uutta. Eiköhän se ole oma-asia koska uuden suhteen aloittaa. ( se,että joku ostaa Toyotan ei,tarkoita että kaikkien pitää ostaa. Niin suomalaiset yleensä lampaita ja,matkii naapureitaan liikaakin.

Itse Kun erosin huhtikuussa Löysin Uuden rakkauden Facebookissa. Rakastuminen ei tarkoita, että suomalaisen naisen on valittava suomalainen mies. Monet katsoo sitä halveksuvasti, Minulla On nykyään Afkanistanilainen poikaystävä ja Olen onnellisempi kuin koskaan. Seurustelu ei katso kansalaisuutta uskontoa tai syntyperää . Kaikilla on Oikeus rakkauteen ja rakastaa , sekä tulla rakastetuksi. Enään ei pitäsi väheksyä, jos pakolaisella on suomalainen nainen rinnallaan. Itse aloitin suhteen 2kk kuluttua erosta. Mutta Jokainen olemme Yksilöitä. Jotkut elää antiikki aikaa esm Vanhat Päät kääntyy ja julmat tuimat ja happamat katseet nousee esiin, kun suomalainen nainen kulkee esm Mustan miehen Irkakilaisen miehen tai Afkanistanilaisen miehen rinnalla (Miksi????) eikö heillä ole oikeutta rakkauteen? Heilläkin on suhteen myötä hyvä tilaisuus oppia suomea. Ja se on eduksi koulussa ammatti koulussa ja lopulta työ elämässä. Vanhat eivät , välitä jos suomalaisella miehellä on Thaimaalainen tyttöystävä tai aasialainen tai tumma nainen tai Afkanistanilainen vaimo/tyttöystävä Puhutaanko Tässä sukupuolisesta syrjinnästä? Miksi naisilla ei saisi olla Pakolainen Mies ystävä ja Miehillä saa Olla Pakolainen naisystävä Jokainen voi aloittaa suhteen milloin se tuntuu hyvältä

Emt mun mielestä on hyvä ilmasta tunteitaan jollain tavalla mut ei tietenkää autistimaisesti :D mut jooh

Kyllä uuden aloittaminen kannattaa aloittaa silloin kun edellinen on hoidettu loppuun kunnolla. Jos on salasuhteessa ollut yhtäaikaa edellisen kanssa ja sössinyt edellisen niin ei sillä suhteella ole tulevaisuutta. Aina tulet kantamaan tietynlaisen maineen ja riski olemassa että uusi saman. Ero kannattaa aina hoitaa yhdessä ja valehtematta. Siten voi uuden suhteen alkaa puhtaalta pöydältä. Jos alla salasuhde uuden aloittaminen on vaikeaa. Kyllä se maine ja ihmisten suhtautuminen puolisoon vaikuttaa. Puhtaasti aloitettu suhde kyllä kuuluu ja näkyy ympärillä oleviin ihmisiin.

Takana 9vuoden suhde ja kieltämättä kuulosti nopealta toiminnalta kun exä otti pari kuukautta eron jälkeen uuden miehen mutta mikäs siinä jos hyvä eteen sattuu eikä vaan ensimmäistä vastaantulevaa pokaa paremman toivossa.
Itse vielä tyytyväisenä sinkkuna ilman paineita kumppanin löytämisestä.
Yksin on hyvä olla tuollaisen rupeaman jälkeen.

Elämäni rakkaus, joka ei sitten tainut ollakaan..mulle kylläkin. Mies ei ollut edes tehnyt kunnolla eroa entiseen, kun jo minun kanssa alkoi seurustelemaan. Hän jopa jätti minut entisen takia puolen vuoden yhdessäolomme jälkeen. Se sattui ja pahasti. Kaveri ei tiennyt kumman tahtoo, kun edellinen ei enää tahtonut häntä. Siis he olivat eronneet ja oli mun kanssa, mut ei siltikään tiennyt kumman kanssa on??? Eiköhän sen, jonka kanssa seurustellaan. 1,5 vuoden jälkeen tajusin asioita joita oli peitelty. Vaistosin kylläkin tänä aikana, että joku ei ollut kohdallaan. Rakastuneena annoin asian olla, kunnes paisui mahdottomaksi. Hänestä ilmeni läheisrippuvuutta, alkoholismia, manipulointia. Minä onneton rakastuin tulisesti siihen mieheen. Kaikkea suunniteltiin, tehtiin siis meillä todellakin synkkasi. Olin hänen mielestään sairaasti ajatteleva ihminen, kun en esim. halunut hänen entistä meidän häihin. En halunut hänen exää meidän väliin enkä jakaa meidän arkea hänen kanssa. Olin kuulemma mustasukkainen. Hän salli entisensä puuttua asioihin mihin miehen itse olisi pitänyt minuun nähden toimia. Mies ei uskaltanut lähteä mun kanssa täysillä elämään eteenpäin, kun roikkui entisessä vanhassa suhteessa, josta ei saanut oikeestaan mitään. Niin hän kertoi. Mies halusi, että olisin ystävä hänen entisensä kanssa, joka ei edes halunnut nähdä mua. Hohhoijaa! Se tässä v...kun antaa kaikkensa ja annetaan ymmärtää, että minä olen se hänen elämänsä nainen. Sitten kaikki romuttuu ja miks...no siks , kun ei olla edellisestä suhteesta päästetty irti.
Se on harva, joka suostuu kolmiotraamaan.

Sitä kuullut ja nähnyt mihin tälläinen johtaa. Hyvät ihmissuhteet menee ohi oman tyhmyyden takia. Ehkä äly joskus kasvaa, mutta on menettänyt paljon tämän takia.
Kuten tämä mies..

On hyvä olla jonkin aikaa ensin itsekseen eron jälkeen ½ vuodesta 1 vuoteen. Ei se ole pelottavaa olla yksinkin. On parempi aloittaa uusi suhde , kun itse on selvillä vesillä. Näin se menee.

Poikkeuksiakin on heti eron jälkeen uuden suhteen aloittamisessa siinä onnistuen, mutta harvassa..Ne on ne tunteet, jotka on jätettävä taakse jo ihan itsensäkin takia.
Uutta kumppania ei saa satuttaa!

tai monesti aikaisemminkin. mitä se kelleen "naapureille" tai muille kuuluu jos hommat ei pelitä ns. kotona,vaikka asiana ero on usein äärettömän tuskallinen juttu.

Kysymys koskettaa sinua, ei kavereitasi. Sinä teet päätöksen. Miksi välität, mitä muut ajattelevat sinusta?! Usein on kuitenkin niin, että juuri eronnut ei ole valmis uuteen suhteeseen. Jos on pelkona, että aiheutat vain mielipahaa, niin kerro toiselle tarkkaan missä mennään....

Heti! Melaa vain mekkoon kun ja jos se on vapaa ja raollaan odottaen Oskarin oksaa sisälleensä. Mui naijne.

Puoli vuotta ennen eroamista on ok.

-Sanoisin ,että heti ku edellinen on karkotettu mustamaijassa partioporukan matkaan.

Merkittävästä suhteesta erottua kannattaa pitää puolen vuoden rehellinen laastariseksiaika ja ilmoittaa se myös kumppaneille. Vasta sitten on aika harkita uutta vakinaista suhdetta.
Kiinnostua saa ja pitääkin, mutta ei kannata sitoutua

Ei nyt viiteen vuoteen ainakaan ja kannattaa pitää tosiaan huolta siitä, että se jonka kanssa suhteen sitten aloitat ei ole mikään tuttu, kaveri ym. ettei vaan tule juttuja, että noilla on ollut jo säpinää ties kuinka kauan. Joku randomi. Harmi, kun itse uskon, että ystävyys on kestävän rakkauden pohja. Ai niin, mutta eihän kukaan enää nykyään mistään kestävästä rakkaudesta puhu.

Ei ole. Joku saattaa ehkä omassa elämässään ajatella niin, mutta nyt kyse on sinun elämästäsi.

Ei ole. Ihan makuasia.

Me on oltu naimisissa kohta 20 vuotta josta 10 vuotta yöt nukuttu eri huoneissa, vaimo osti uuden läppärin ja älypuhelimen ja sillä surffailee kaiket ajat eikä ole vuosiin ehdottanut seksiä, tämmöisestä "talonmies" liitosta voi hypätä vaikka heti jos uusi löytyisi, siis eiköhän se ole vähän tapauskohtaista.

Olin voimakkaasti tykästynyt tyyppiin enkä vieläkään osaa liikkua eteenpäin.Tapauksesta useampia vuosia. Nyt mua enemminki pelottaa lähestyy.
Kuulostaaha tuo omaan korvaan tosi nopeelta ja ajattelemattomalta toiminnalta mutta minkäs teet jos kerta oot semmone.
Nopeest liikkuvie naisten takii, en oo miehille enää kelvannu ja sydän särkyny, ku miks ny lähestyy mua ku helpompia on saatavilla.
Tai kyllä oon haluttua tavaraa mutta vasta sitten ku sun kaltasista naisista on erottu. En kumminkaa enää haluu niitä enää sen jälkee.
ETTE KELPAA. KÄSITTÄKÄÄ JA HÄIPYKÄÄ. Selvitän: MUN PITÄÄ OLLA YKKÖNEN JOTEN JOS OON OLLU KAKKONEN NII ÄLÄ TUU MUN LUO KERJÄÄ MITÄÄN. EN HUOLI.
Oon ikuisesti yksin. Ei nuo miehet muutu paremmaks.

Ei milloinkaa

Miehet on rumii ja ällöi ääliöitä

Silloin kun siltä tuntuu.

Jotenkin oudosti ihmiset kuvittelevat, että uusi suhde pompsahtaa eteen sormia napsauttamalla.

Laastarisuhteet aviossa oleville on se pelastusrengas joita ilman ei voi elää. Miehen logiikalla tämä menee näin ja näillä on pärjätty. Siis tarvittaessa laastari ja avio-onni voi jatkua.

ei ole mtää rahaa mitääs

Paljonhan sitä puhutaan ns. laastarisuhteista ja siitä, ettei niistä koskaan tule pysyviä. No, miten sen nyt ottaa...itse olin eron jälkeen (yli 20-vuotisesta liitosta) alun toistakymmentä vuotta ilman suhdetta (paitsi joitain yhden yön juttuja). Sitten tapasin hiljattain toisesta avioliitostaan eronneen (tai pikemminkin erotetun) miehen, joka oli ehdottomasti sitä mieltä ettei enää ikinä halua sitoutua. Itsekään en juuri siinä vaiheessa ollut ajatellut mitään pysyvämpää, mutta kun siinä muutama kuukausi oltiin "leikitelty", alkoi kummankin mieli muuttua, ja nyt ollaan oltu yhdessä jo kymmenisen vuotta, josta viisi naimisissa.
Eli - ei näissä asioissa ole mitään ehdottomia sääntöjä.

Eipä kai siinä mitään sääntöjä ole. Olen yrittänyt useamman kerran parisudetta (yleensä kestäneet 1-3 v) ja todennut, että minulle on parempi olla yksin puoli vuotta, jotta olen käsitellyt kaikki mielessä myllertävät asiat kuntoon. Onneksi en ole koskaan muuttanut kenenkään kanssa yhteen, ettei ole tarvinnut näitä asuntojuttuja hoitaa.

Olen joskus ollut laastarisuhteessa ja todennut, että se on niin törkeää toisen ihmisen hyväksikäyttöä. Mikäli tulee tarve seksille, niin sitten lähden baariin, aina saa jonkun sieltä matkaansa ja tarve tulee tyydytettyä.

Kovin pian tunnutaan se uusi löytävän, jotenkin minulle ainakin tulee mieleen, että sitä pidetään jonkin sorttisena pelastusrenkaana, joka on eri asia kuin kiinnostus.
Seksin puutuminenkin saattaa olla tarkoitusperä, etsiä uutta.

Tuskin kukaan eronnut on valmis uuteen suhteeseen, sillä vaikka olisi kuinka kauan miettinyt eroa enne tapahtumaa, on kuitenkin suuri eroa kun se tapahtuu. Silloin vasta se todellisuus tulee esiin ja suuri tunnemyrsky sen mukana, siinä sitä sitten on itse kaiken kanssa ja yksin, tuo asia pitää selvittää ilman uutta kumppania, sillä se sekoittaa kaiken ja jää elämättä tuo tärkeä vaihe, jossa selvitetään ne entisen kodin asiat ja luodaan elämälle uusi pohja. Useinhan mukana on lapsia, joiden kanssa tulisi nyt saada hyvä tiivis yhteys, tukea heitä asian ymmärtämisessä ja luoda heille turvallisuus, sillä he pelkäävät valtavasti ja heille se tieto on vasta uusi, kuten läheisillekin.
Uusi ihminen on vieras tavoiltaan ja teoiltaan ja missään nimessä häntä ei saa ottaa hoitamaan asioitaan tai lapsiaan, ei milloinkaan.

Kun perhe on saanut tasapainon, varmasti ihan itsestään alkaa tutustumaan uusiin ihmisiin, se oma koti pitäisi olla niin pyhä, että siitä ei sittenkään tule "markkinapaikka", jonne oitis tuodaan uusia yökyläänkään, sillä usein kyläilijä
hammasharjana sinne, hän on pääsyt lakanoihin ja silloin unohtuu kaikki muu, joka kuitenkin on se peruspilari onnelliseen elämään jatkossa.
ja eronneen pitää säilyttää itsemäärääminen kaikkeen erossa tulleeseen omaisuuteensa ja varoihinsa, niitä ei saa edes uuden pyynnöstä antaa yhteiseen käyttöön. Kumpikin jatkossa osallistuu omalla osuudellaan yhteistalouteen.

Miesystäväni aikoinaan eron jälkeen löysi uuden seuraavalla viikolla, kun edellisellä viikolla en halunnut häntä sänkyyni.

Lukemani perusteella kyllä toivoisin jokaisen eronsa jälkeen huolehtivan ensisijaisesti oman ja lastensa elämän uudelleen järjestelystä itsenäisesti ja ilman minkäänlaista laastaria tai muuraria. Ero tuo tullessaan asioita, joita ei varmasti ole osannut ajatella ja tärkeää on koota itsensä ja antaa lapsille aikaa rauhoittua elämään.
Asunto lienee tärkein, sitten talousasiat ja tietenkin lasten koulu ja hoito ja siihen liittyvät asiat. Siinä on niin paljon ja asioita, jotka on itse hoidettava.

Kun selvittelee itselleen sen, minkä vuoksi entinen suhde kariutui ja sieltä alusta alkaen, sillä tuskin olisit mennyt yhteen ja lapsiakin saattanut maailmaan jos et olisi rakastanut kumppaniasi.
Tämä selvitys pitää tehdä, eikä hönnätä uuteen suhteeseen, sillä se voi olla vielä paljon pahempi, kun ne ensihöyryt ovat laskeutuneet.
Kun itse olet koonnut ajatuksesi, silloin olet valmiimpi edes jollakin tasolla näkemään pitemmälle. Pelkän seksin vuoksi kyllä löytyy seuraavalla baari käynnillä kaveri, joka on valmis muuttamaan yhteen. Sama se on jos on varastossa salaisuutena ollut baarista tai työpaikalta löydetty, eipä ole kovin suurta tuntemista ja ennen pitkää kyllä selviää, että pelkän seksin osaaminen ei tee miestä eikä naista turvalliseksi kumppaniksi.

"istua yksin uudessa kämpässä odottamassa, että vuosi on mennyt ja uskaltaa taas lähteä ulos?"

Haha! Ei todellakaan koskaan pidä istua kämpässään vain odottamassa ajan kulumista, minkään vuoksi!! Heti menoksi, jos siltä tuntuu.

Vai ei eron jälkeen ole asioita hoidettavina. Aina on ositus jollakin tapaa ja uuden elämän rakentaminen omin avuin. On saatava asunto ja jos jotakin arvokkuutta on jäljellä, jonnekin kaupungin vuokrakämppään en lapsiani kuljettaisi mistään hinnasta.
Sitten on kaikenlaisten kodin asioiden ostaminen, sillä luultavasti puolet on vienyt entinen kumppani. On järjestettävä todella lasten asiat kohdalleen, nyt ei ole toista auttamassa ja vaikka sen uudenkin ottaisit, tämän asian suhteen luultavammin olisit edelleen yksin.
Kuinka monelle on käynyt niin, että uusi kumppani ei lapsia hoida, vaan jatkuvasti moittii ja haukkuu, lapsille ei saisi ostaa yhtään mitään, ei kuljeta lapsia kouluun ei harrastuksiin, ei maksa kodin laskuista mitään tai laskee lapsetkin samanlaisiksi kuluttajiksi, joten maksaa vain yhden henkilön osuuden, useimmiten ei sitäkään, ei siivoa, sillä eihän hän sotkekaan. Tämäkin on ihan tositapahtumaa. Kauanko seksi riittää ja tätä vois sanoa jo ihan maksulliseksi seksiksi, eikö vain.
Uudella on omat harrastukset, joka ilta menee jonnekin ja siinä sitä sitten ollaan, kova poika on kapakoissa naisia vokottelemaan ja kauniita puhumaan.
Yksi tällainen hullu oli kerran, että soitti, että pitää tulla maksamaan hänen autonsa bensa asemalle. Töissä oleva heppu. Eli rahan hän tunsi hyvin ja rahasti, että sellaista rakkautta.

Olisi kannattanut odottaa, että tuntisi edes sen verran, että olisi välttynyt tällaiselta nöyryytykseltä.