Eilen kun istuin kirkon penkissä, niin mielessä pyöri lähinnä 2 asiaa: Tunnustuskirjojen toteamus: "Jumalaa vihaava ja vastustava tahto" ja erään rovastin kommentti, että "joudun turvautumaan armoon läpeensä saastaisena ja Jumalaa vihaavana." Koin että nämä Tunnustuskirjojen ja Olavin sanat soveltuivat itseeni lihan puolesta. Sitä se tarkoittaa syvimmiltään, että ihminen on syntinen. Ei se kevyt juttu ole. Toki voit myös ajatella pohjatonta itsekkyyttäsi, itsekästä hitautta ja omanvoitonpyyntiä ja kaikkea muutakin synnin ilmentymää, jota on valtameren lailla. Ehkä sitten osaat arvostaa sitä, että Jeesus kuoli puolestasi.
Jumalaa vihaava ja vastustava tahto
Nollanollaseitsemän
14146
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Taidat olla väärällä palstalla...
Miksi olisin väärällä palstalla? Onko se ortodoksin syntisyys jotenkin erilainen kuin luterilaisen. :-)
Ortodoksisessa kirkossa ei istuta kirkon penkillä
Kreikan ja lähi idän ortodoksitpa istuu penkeissä vain Venäjällä ja suomessa yleensä seisovat
Ortodiksisessa kirkossa koetetaan ratkaista synnin ongelma erilaisilla harjoituksilla, hengellisellä jumpalla ja voimisteluliikkeillä. Kun oikein kovasti treenaa niin lopulta pärjää jo niin hyvin ettei oikeastaan tarvitse Jeesusta mihinkään.
Evankeliumi on ortodokseille vain jonkinlainen kickstart mutta kunnon ortodoksi pärjää ennen pitkää kyllä omillaankin.
He kilistelevät kellojaan ja hoilaavat kuin haamut: "Jeeus on ylösnoussut haudastaan, Jeesus on ylösnoussut haudastaan" mutta eivät oikeastaan edes ymmärrä mitä se tarkoittaa.
Ortodoksismin harhausko rakentuu sille valheelle että ihminen ja Jumala tekevät yhteistyötä pelstuksen saamiseksi. Ei ole ihme että kristikunta on hylännyt tämän kuolleen uskon harhaopin.
Onko itsekoettua ?.
Ja oikea epäjumala ja hänen oikeaan epäjumaloppiinsa voi tutustua missä?
Ortodoksisen kirkon usko ja opetus
Johdanto
On tärkeää tuntea uskonsa perusteet ja sisältö, jotta voisi elää Jumalan tahdon mukaisesti ja pelastua. Jumalan tahdon mukaiseksi elämäksi ja sielun pelastukseksi on tärkeää ensiksikin oikea tieto Jumalasta ja oikea usko Häneen, sekä uskon mukainen elämä, joka ilmenee hyvinä tekoina.
Usko on ensisijalla. Jumalan sana todistaa tästä:” Ilman uskoa ei kuitenkaan kukaan ole Jumalan mielen mukainen” (Hepr. 11:6). Uskon mukainen elämä ja hyvät teot kuuluvat erottamattomasti uskoon. Raamatun mukaan ” ilman tekoja usko on hyödytön” (Jaak. 2:20).
Mitä usko sitten on? Apostoli Paavalin määritelmän mukaan ” usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä.” (Hepr. 11:1). Tämä tarkoittaa luottamista näkymättömään, ikään kuin näkisi sen; ja siihen, mitä toivoo ja odottaa, ikään kuin se jo olisi läsnä.
Tiedon ja uskon ero on siinä, että tiedon kohteina ovat näkyvät ja ymmärrettävät asiat, kun taas uskon kohteina ovat näkymättömät ja käsittämättömät. Tieto perustuu kokemukseen ja kohteen tutkimiseen, mutta usko luottamukseen totuuden antamasta todisteesta. Tieto on sidoksissa ensisijaisesti järkeen, vaikka se voi olla myös sydämen toimintaa. Usko kuuluu suurimmaksi osaksi sydämen alueeseen, vaikka se suodaankin älyn kautta.
Usko on tarpeellinen siksi, että sen pääkohteena on näkymätön ja käsittämätön Jumala, ja Hänen viisautensa on salaisuuksiin kätkettynä. Sen vuoksi suurta osaa siitä ei voi käsittää tiedon avulla, mutta kylläkin uskolla. Pyhä Kyrillos Jerusalemilainen sanoo: ”Usko on silmä, joka valaisee jokaisen ihmisen tietoisuuden. Se antaa ihmiselle tiedon” 1) . Profeetta taas sanoo: ”Ellette usko, te ette kestä” (LXX: ette ymmärrä; Jes. 7:9).
Pyhä Kyrillos jatkaa: ”Usko ei ole suuri asia vain meidän keskuudessamme, jotka nimitämme itseämme kristityiksi, vaan jokainen maailmassa tehty asia, jopa niiden tekemät, jotka eivät ole yhteydessä Kirkkoon, on tehty uskolla. Maatalous perustuu uskoon, sillä ei kukaan, joka ei usko, että hän saa koottua enemmän maan hedelmiä, ryhtyisi maanviljelystyöhön. Merimiehiä ohjaa usko, kun he jättävät elämänkohtalonsa vähäisen lankkukasan varaan ja pitävät parempana epävakaiden vesien kuohuntaa kuin maan vakaampaa elementtiä. He antautuvat epävarmojen toiveiden varaan, ja pitäytyvät ainoastaan uskoon, johon he luottavat enemmän kuin ankkureihin” 2) .
Siis usko teot tekee ihmisen taivaskelpoiseksi? Mikä on se tekojen määrä ja laatu, joka tulee täyttää uskon jälkeen, jotta voi sanoa olevansa pelastettu?
Pitää ymmärtää lukemansa eikä kysellä jonnin joutavia...
Ei minulle tuo opetus rauhaa anna. Pelastus jää epävarmaksi ja epäselväksi. Miksei siellä lue, että Jeesuksen ristinkuolemassa on pelastusvarmuus tai armo riittää pelastuksen perustaksi? Hämärästi esitetty evankeliumi minun mielestäni.
Laittaa ortodoksi selittämään miten ihminen tulee autuaaksi, on kuin antaisi sialle lyijykynän ja laskutehtävän: paperille tulee pelkkää merkityksetöntä ja epäselvää sotkua josta sika itsekään ei ymmärrä sen enempää.
Mitä jankkaatte, selitätte ja sioittelette ?. Vaikka en ole ortodoksi niin asia selviää heti alkulauseesta. Joka on seuraava.
" On tärkeää tuntea uskonsa perusteet ja sisältö, jotta voisi elää Jumalan tahdon mukaisesti ja pelastua. "
Lause pitää sisällään koko tuntemuksen ristinopista, armosta, nöyryydesta, auliudesta ym.
>>Ei ole ihme että kristikunta on hylännyt tämän kuolleen uskon harhaopin. >>
https://eroakirkosta.fi/static/ek-tilastot/
Tervetuloa luterilaiseen kirkkoon (se ainoa oikea).