Hyväksytkö suomalaisyritysten verokikkailun?
Kansalaisjärjestö Finnwatch on tehnyt laajan selvityksen suomalaisyritysten tytäryhtiöistä veroparatiiseissa.
Messinkilaattojen valtakunta -nimellä kulkevan tutkimuksen mukaan 20 suurimmalla suomalaisyrityksellä on 225 tytäryhtiötä veroparatiiseissa. Kaikilla suomalaisyrityksillä on tutkimuksen mukaan yhteensä yli 400 veroparatiisitytäryhtiötä, mutta sekään ei ole koko totuus.
-Todellisuudessa niitä on vielä enemmän, sillä kaikista ei ole tietoja saatavilla, sanoo tutkija Matti Ylönen Finnwatchista.
Veroparatiiseista suomalaisyritykset ovat eniten perustaneet tytäryhtiöitä Alankomaihin, yhteensä 143.
-Maassa on pöytälaatikkoyhtiöitä enemmän kuin missään muussa Euroopan valtiossa. Myös suomalaisyritysten liiketoiminnassa käytetään pöytälaatikkoyhtiöitä, Ylönen sanoo.
Alankomaiden jälkeen suomalaisyhtiöillä on eniten veroparatiiseista tytäryhtiöitä Belgiassa, Singaporessa, Sveitsissä, Irlannissa, Hongkongissa, Luxemburgissa ja Kyproksella.
-Tutkimus osoittaa, että suomalaisyritykset hyödyntävät yleisesti veroparatiiseja liiketoiminnassaan, Ylönen sanoo.
Hyväksytkö suomalaisyritysten verokikkailun?
Lue juttu: Suomalaisyrityksillä satoja tytäryhtiöitä veroparatiiseissa
Suomalaisyrityksillä satoja tytäryhtiöitä veroparatiiseissa
Messinkilaattojen valtakunta -nimellä kulkevan tutkimuksen mukaan 20 suurimmalla suomalaisyrityksellä on 225 tytäryhtiötä veroparatiiseissa. Kaikilla suomalaisyrityksillä on tutkimuksen mukaan yhteensä yli 400 veroparatiisitytäryhtiötä, mutta sekään ei ole koko totuus.
-Todellisuudessa niitä on vielä enemmän, sillä kaikista ei ole tietoja saatavilla, sanoo tutkija Matti Ylönen Finnwatchista.
Veroparatiiseista suomalaisyritykset ovat eniten perustaneet tytäryhtiöitä Alankomaihin, yhteensä 143.
-Maassa on pöytälaatikkoyhtiöitä enemmän kuin missään muussa Euroopan valtiossa. Myös suomalaisyritysten liiketoiminnassa käytetään pöytälaatikkoyhtiöitä, Ylönen sanoo.
Suuri rooli
Alankomaiden jälkeen suomalaisyhtiöillä on eniten veroparatiiseista tytäryhtiöitä Belgiassa, Singaporessa, Sveitsissä, Irlannissa, Hongkongissa, Luxemburgissa ja Kyproksella.
-Tutkimus osoittaa, että suomalaisyritykset hyödyntävät yleisesti veroparatiiseja liiketoiminnassaan, Ylönen sanoo.
Hän kertoo yllättyneensä eniten siitä, kuinka iso osa Suomesta ja Suomeen tehtävistä sijoituksista tehdään erityisesti Alankomaissa olevien holding-yhtiöiden kautta.
-Mittaluokka pyörii useissa miljardeissa.
Kansalaisjärjestö Finnwatch on tehnyt laajan selvityksen suomalaisyritysten tytäryhtiöistä veroparatiiseissa.
Messinkilaattojen valtakunta -nimellä kulkevan tutkimuksen mukaan 20 suurimmalla suomalaisyrityksellä on 225 tytäryhtiötä veroparatiiseissa. Kaikilla suomalaisyrityksillä on tutkimuksen mukaan yhteensä yli 400 veroparatiisitytäryhtiötä, mutta sekään ei ole koko totuus.
-Todellisuudessa niitä on vielä enemmän, sillä kaikista ei ole tietoja saatavilla, sanoo tutkija Matti Ylönen Finnwatchista.
Veroparatiiseista suomalaisyritykset ovat eniten perustaneet tytäryhtiöitä Alankomaihin, yhteensä 143.
-Maassa on pöytälaatikkoyhtiöitä enemmän kuin missään muussa Euroopan valtiossa. Myös suomalaisyritysten liiketoiminnassa käytetään pöytälaatikkoyhtiöitä, Ylönen sanoo.
Alankomaiden jälkeen suomalaisyhtiöillä on eniten veroparatiiseista tytäryhtiöitä Belgiassa, Singaporessa, Sveitsissä, Irlannissa, Hongkongissa, Luxemburgissa ja Kyproksella.
-Tutkimus osoittaa, että suomalaisyritykset hyödyntävät yleisesti veroparatiiseja liiketoiminnassaan, Ylönen sanoo.
Hyväksytkö suomalaisyritysten verokikkailun?
Lue juttu: Suomalaisyrityksillä satoja tytäryhtiöitä veroparatiiseissa
Suomalaisyrityksillä satoja tytäryhtiöitä veroparatiiseissa
Messinkilaattojen valtakunta -nimellä kulkevan tutkimuksen mukaan 20 suurimmalla suomalaisyrityksellä on 225 tytäryhtiötä veroparatiiseissa. Kaikilla suomalaisyrityksillä on tutkimuksen mukaan yhteensä yli 400 veroparatiisitytäryhtiötä, mutta sekään ei ole koko totuus.
-Todellisuudessa niitä on vielä enemmän, sillä kaikista ei ole tietoja saatavilla, sanoo tutkija Matti Ylönen Finnwatchista.
Veroparatiiseista suomalaisyritykset ovat eniten perustaneet tytäryhtiöitä Alankomaihin, yhteensä 143.
-Maassa on pöytälaatikkoyhtiöitä enemmän kuin missään muussa Euroopan valtiossa. Myös suomalaisyritysten liiketoiminnassa käytetään pöytälaatikkoyhtiöitä, Ylönen sanoo.
Suuri rooli
Alankomaiden jälkeen suomalaisyhtiöillä on eniten veroparatiiseista tytäryhtiöitä Belgiassa, Singaporessa, Sveitsissä, Irlannissa, Hongkongissa, Luxemburgissa ja Kyproksella.
-Tutkimus osoittaa, että suomalaisyritykset hyödyntävät yleisesti veroparatiiseja liiketoiminnassaan, Ylönen sanoo.
Hän kertoo yllättyneensä eniten siitä, kuinka iso osa Suomesta ja Suomeen tehtävistä sijoituksista tehdään erityisesti Alankomaissa olevien holding-yhtiöiden kautta.
-Mittaluokka pyörii useissa miljardeissa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Rakenteellinen korruptio selittää Suomen nykytilan
Transparency International on Berliinssä toimiva kansainvälisten liikeyritysten omistama järjestö. Se listaa maailman maat järjestykseen niissä olevan korruption perusteella.
Suomi on ollut vähiten korruptoituneiden maiden joukossa. Usein jopa ykkösenä. Kuten muissakin mittauksissa, mittauksen tulos riippuu tässäkin tapauksessa siitä, mitä mitataan ja miten.
Kansainvälisten yritysten kannalta haitallista korruptiota on se, mikä haittaa liiketoimintaa. Sellaista on vaikkapa virkamiesten lahjominen. Se aiheuttaa kustannuksia. Sen sijaan rakenteellinen korruptio voi olla jopa hyödyksi liiketoimille. Rakenteellista korruptiota on lakien ja säädösten venyttäminen joidenkin eduksi tai vallan, asemien ja julkisten varojen jakaminen esim. poliittisin perustein.
Transparencyn korruptiomittaus ei tunnista rakenteellista korruptiota. Suomen lakikaan ei sitä kiellä. Rakenteellinen korruptio on siis ainakin suurelta osin laillista.
Suomen poliittinen järjestelmä on rakenteellisen korruption läpitunkema. Valtapuolueiden käytössä ovat puoluetuki, puoluekuri ja poliittiset virkanimitykset. Kuvaa täydentää julkisten varojen jakaminen valtapuolueiden järjestöille ja median hallinta. Se on tarkoittanut, että avointa julkista keskustelua ei ole käyty niistä asioista, jotka ovat vallanpitäjille kiusallisimpia.
1970-luvun alussa luotua, verovaroista maksettavaa puoluetukea perusteltiin sillä, että sen piti tehdä puolueet riippumattomiksi elinkeinoelämästä. Näemme nyt, että elinkeinoelämän järjestöt ja yritykset rahoittavat valtapuolueita merkittävästi. Kansanedustajien lukumäärän mukaan maksettava, nyt noin 40 miljoonan euron vuotuinen puoluetuki on kylläkin tehnyt valtapuolueet riippumattomiksi kansalaisista. Jopa omista jäsenistään. Valtapuolueet voivat ostaa äänet vaaleissa äänestäjien maksamilla verorahoilla. Tätä helpottaa, että samat puolueet hallitsevat suurta osaa mediasta.
Puoluekuri on vielä varmistamassa, että valitut edustajat varmasti toimivat kuten hyväveliverkostot haluavat. Vaikka Suomen perustuslain 29 § selkeästi kieltää puoluekurin, valtapuolueet määräävät yleisesti miten kansalaisten vaaleissa valitseman edustajan on eduskunnassa äänestettävä. Uutiskynnyksen ylittää äänestys, jossa kansanedustaja voi äänestää miten haluaa.
Rakenteellinen korruptio selittää Suomen nykytilan. Se selittää, miksi on tehty ja tehdään kansalaisten enemmistön tahdon vastaisia päätöksiä ja miten on mahdollista, että sellaisia voidaan tehdä.
Kansalaisten enemmistön tahdon vastaisista päätöksistä esimerkiksi käy kolme asiakokonaisuutta. Eriarvoisuutta lisäävä politiikka, vallan siirtäminen Suomesta EU:lle ja Suomen sitominen sotilaalliseen liittoutumiseen EU:n ja Naton kautta.
Kansalaisten tahto ei ratkaise poliittisten päätösten sisältöä, koska vallanpitäjät samaistuvat enemmän taloudelliseen eliittiin kuin äänestäjiinsä. Kansalaisten enemmistön tahdon vastaisia päätöksiä on mahdollista tehdä, koska päättäjät eivät ole riippuvaisia äänestäjistään, vaan ovat luoneet systeemin, joka voi hallita julkisuutta ja ostaa äänet vaaleissa.
Tällainen demokratian, kansanvallan rappio kestää aikansa. On luultavaa ja toivottavaa, että monilla suomalaisilla on mielikuva toisenlaisesta politiikasta. Aidommasta demokratiasta, joka pyrkii avoimen julkisen keskustelun kautta löytämään kestäviä ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Ja joka aidosti kuuntelee kansalaisia. Laillisuuden lisäksi on kysyttävä mikä on oikein ja mikä väärin. Ja kenen ehdoilla ja keiden hyväksi päätöksiä tehdään.
Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja
Näyttäähän tasavallan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) mallia veronkierrosta nostelemalla vakuutuskuorestaan sijoituksien tuottoja täysin verovapaasti!
Sinä maksat, Juha Sipilä ei!!!!