EU-parlamentti hyväksyi EU:n raja- ja rannikkovartioston – 1 500 rajavartijan valmiusjoukko auttamaan unionin ulkorajoille
Euroopan parlamentti on hyväksynyt selvällä äänten enemmistöllä EU:n yhteisen raja- ja rannikkovartioston perustamisen. Vartiostoon perustetaan vähintään 1 500 rajavartijan valmiusryhmä, joiden tehtävänä on auttaa jäsenmaita suojaamaan EU-maiden ulkorajoja.
Vartioston perustamisesta syntyi EU-komission, jäsenmaiden ja parlamentin yhteisymmärrys juhannuksen alla. Sopimuksen mukaan vartioston joukot auttavat kovan muuttoliikepaineen kohteeksi joutunutta jäsenmaata, jos maa sitä haluaa.
Alun perin komissio ehdotti, että jäsenmaa voitaisiin pakottaa ottamaan vastaan apua. Tämä ehdotus törmäsi jäsenmaiden vastustukseen ja poistettiin lakitekstistä.
“Kukaan ei voi pakottaa jäsenmaita ottamaan vastaan apua. Mutta jos ne eivät pidä huolta rajoistaan, ne eivät voi nauttia avoimien rajojen hyödyistä”, totesi parlamentin puolesta neuvotteluja johtanut latvialainen Artis Pabriks parlamentin suurimman ryhmän EPP:n tiedotteessa.
Muut jäsenmaat voivat sulkea rajansa laiminlyövän jäsenmaan väliaikaisesti Schengen-alueen ulkopuolelle – viimeisenä toimenpiteenään, Pabriks totesi.
Parlamentti hyväksyi uuden viraston äänin 483 puolesta ja 181 vastaan. Europarlamentaarikoista 48 äänesti tyhjää.
Raja- ja rannikkovartioston sopimuksen syntymistä noin puolessa vuodessa on juhlittu osoituksensa siitä, että EU kykenee nopeisiin liikkeisiin, kun tilanne sitä vaatii. Viime vuonna EU-maihin tuli yli miljoona pakolaista ja siirtolaista.
Uuden raja- ja rannikkovartioston tehokkuutta on ehditty myös kyseenalaistaa. Se rakennetaan aiemman Frontex-viraston pohjalle, ja Frontexin toimintaa on haitannut jäsenmaiden haluttomuus tukea vuonna 2004 perustettua virastoa.
“Uusi virasto on jatkossakin riippuvainen jäsenmaiden yhteistyöstä, mikä on aiemmin puuttunut. On paradoksaalista, että jäsenmaat ovat halunneet tukea uutta järjestelyä, joka edellyttää heiltä lupauksia, tehtäviä ja vastuita, joita ne eivät suostuneet toteuttamaan Frontexin aikana”, totesi European Council on Foreign Relations -ajatushautomo (ECFR) kesäkuisessa katsauksessaan.
ECFR:n mukaan on mahdollista, että “ilman omistautumista ja poliittista tahtoa raja- ja rannikkovartiosto on uusi vain nimensä osalta”.
Latvialaismeppi Pabriks näki asian valoisammin:
”Virasto ei ole hopealuoti, joka voi ratkaista muuttoliikekriisin, mutta se on osatekijä, jolla luodaan lisää turvallisuutta EU-alueelle”, hän totesi.
EU-maihin suuntautunut laajamittainen muuttoliike saatiin hallintaan keväällä sovitun Turkin ja EU-maiden sopimuksella. Turkille luvattiin rahaa ja poliittisia porkkanoita, mikäli se panee kuriin ihmissalakuljetuksen Turkista Egeanmeren yli Kreikkaan.
Kreikkaan on saapunut viime vuoden heinäkuusta lähtien 1,017 miljoonaa ihmistä. Mutta viime aikoina liikenne on vähentynyt merkittävästi: viime viikon aikana ihmisiä tuli 239.
Keskisen Välimeren reitillä ihmissalakuljetus on yhä voimissaan. Italiaan saapui viime viikon aikana yli 4 000 ihmistä, Kansainvälisen muuttoliikejärjestön IOM:n tilastot näyttävät.
hs
Euroopan parlamentti on hyväksynyt selvällä äänten enemmistöllä EU:n yhteisen raja- ja rannikkovartioston perustamisen. Vartiostoon perustetaan vähintään 1 500 rajavartijan valmiusryhmä, joiden tehtävänä on auttaa jäsenmaita suojaamaan EU-maiden ulkorajoja.
Vartioston perustamisesta syntyi EU-komission, jäsenmaiden ja parlamentin yhteisymmärrys juhannuksen alla. Sopimuksen mukaan vartioston joukot auttavat kovan muuttoliikepaineen kohteeksi joutunutta jäsenmaata, jos maa sitä haluaa.
Alun perin komissio ehdotti, että jäsenmaa voitaisiin pakottaa ottamaan vastaan apua. Tämä ehdotus törmäsi jäsenmaiden vastustukseen ja poistettiin lakitekstistä.
“Kukaan ei voi pakottaa jäsenmaita ottamaan vastaan apua. Mutta jos ne eivät pidä huolta rajoistaan, ne eivät voi nauttia avoimien rajojen hyödyistä”, totesi parlamentin puolesta neuvotteluja johtanut latvialainen Artis Pabriks parlamentin suurimman ryhmän EPP:n tiedotteessa.
Muut jäsenmaat voivat sulkea rajansa laiminlyövän jäsenmaan väliaikaisesti Schengen-alueen ulkopuolelle – viimeisenä toimenpiteenään, Pabriks totesi.
Parlamentti hyväksyi uuden viraston äänin 483 puolesta ja 181 vastaan. Europarlamentaarikoista 48 äänesti tyhjää.
Raja- ja rannikkovartioston sopimuksen syntymistä noin puolessa vuodessa on juhlittu osoituksensa siitä, että EU kykenee nopeisiin liikkeisiin, kun tilanne sitä vaatii. Viime vuonna EU-maihin tuli yli miljoona pakolaista ja siirtolaista.
Uuden raja- ja rannikkovartioston tehokkuutta on ehditty myös kyseenalaistaa. Se rakennetaan aiemman Frontex-viraston pohjalle, ja Frontexin toimintaa on haitannut jäsenmaiden haluttomuus tukea vuonna 2004 perustettua virastoa.
“Uusi virasto on jatkossakin riippuvainen jäsenmaiden yhteistyöstä, mikä on aiemmin puuttunut. On paradoksaalista, että jäsenmaat ovat halunneet tukea uutta järjestelyä, joka edellyttää heiltä lupauksia, tehtäviä ja vastuita, joita ne eivät suostuneet toteuttamaan Frontexin aikana”, totesi European Council on Foreign Relations -ajatushautomo (ECFR) kesäkuisessa katsauksessaan.
ECFR:n mukaan on mahdollista, että “ilman omistautumista ja poliittista tahtoa raja- ja rannikkovartiosto on uusi vain nimensä osalta”.
Latvialaismeppi Pabriks näki asian valoisammin:
”Virasto ei ole hopealuoti, joka voi ratkaista muuttoliikekriisin, mutta se on osatekijä, jolla luodaan lisää turvallisuutta EU-alueelle”, hän totesi.
EU-maihin suuntautunut laajamittainen muuttoliike saatiin hallintaan keväällä sovitun Turkin ja EU-maiden sopimuksella. Turkille luvattiin rahaa ja poliittisia porkkanoita, mikäli se panee kuriin ihmissalakuljetuksen Turkista Egeanmeren yli Kreikkaan.
Kreikkaan on saapunut viime vuoden heinäkuusta lähtien 1,017 miljoonaa ihmistä. Mutta viime aikoina liikenne on vähentynyt merkittävästi: viime viikon aikana ihmisiä tuli 239.
Keskisen Välimeren reitillä ihmissalakuljetus on yhä voimissaan. Italiaan saapui viime viikon aikana yli 4 000 ihmistä, Kansainvälisen muuttoliikejärjestön IOM:n tilastot näyttävät.
hs
Vastaukset 4
Vanhimmat
Erinomainen juttu.
Hyvä juttu
Euroopan parlamentti on hyväksynyt tänään suunnitelman perustaa uusi EU:n rajavalvontajärjestelmä. Uudistuksen taustalla on turvapaikkakriisi, joka on koetellut vapaan liikkuvuuden Schengen-aluetta.
Uusi järjestelmä yhdistää EU:n rajaturvallisuusviraston Frontexin kansallisiin rajavalvonnasta vastaaviin viranomaisiin.
Jatkossa tilanteissa, joissa EU:n ulkorajoille kohdistuu erityistä painetta viranomaiset voivat pyytää apua uudelta EU:n raja- ja rannikkovartiostolta.
– Tilanteen vaatiessa, esimerkiksi kun ulkorajoille saapuu suuri määrä kyseisen jäsenvaltion alueelle luvattomasti pyrkiviä kolmansien maiden kansalaisia tai rajat ylittävän rikollisuuden torjuminen niin edellyttää, rajavalvontatiimit voidaan lähettää paikalle nopeasti määrätyksi ajaksi joko kyseisen EU-maan pyynnöstä tai EU:n neuvoston päätöksestä, EU-parlamentin tiedotteessa kerrotaan.
Kun EU-maa esittää tällaisen pyynnön, maa sopii toimintasuunnitelmasta raja- ja rannikkovartioston kanssa. Nopean toiminnan reservi on oltava käytettävissä viiden työpäivän kuluessa toimintasuunnitelman hyväksymisestä.
– Jos jäsenvaltio ei toteuta raja- ja rannikkovartioston esittämiä toimenpiteitä tai jos ulkorajoilla syntyy erityisiä paineita, jotka vaarantavat Schengen-alueen toiminnan, neuvosto voi komission ehdotuksen perusteella päättää tarvittavista toimenpiteistä, tiedotteessa kerrotaan.
– Jos asianomainen EU-maa ei noudata neuvoston päätöstä eikä tee viraston kanssa yhteistyötä, muut EU-maat voivat ottaa väliaikaisesti käyttöön rajatarkastukset sisärajoilla.
Rajatarkastuksia otettiin käyttöön EU-maissa syksyllä, kun turvapaikanhakijoita tuli runsaasti EU:n alueelle.
Uudelle raja- ja rannikkovartiostolle ei tule omia rajavalvojia, vaan toiminta perustuu EU-maiden yhteiseen nopean toiminnan reserviin, josta apua voidaan pyytää tarvittaessa. Kaikkiaan reserviin kuuluu vähintään 1500 rajavartijaa. Suomen osuus on 30 vartijaa.
Uudistuksen odotetaan astuvan voimaan tulevana syksynä.
us
Natoon