Miksi Suomessa ei ole pilvenpiirtäjiä?

Helsingissä käytiin kiistaa pilvenpiirtäjien rakentamisesta 1920-luvulla. Kyse oli kuitenkin melko matalista rakennuksista, sillä suunniteltu Suomi-Filmin Kino-Palatsi-rakennus Pohjois-Esplanadin ja Keskuskadun kulmaan olisi ollut 17–18-kerroksinen, mutta sai luvan vain 12-kerroksisena eikä toteutunut. Toteutunut Hotelli Tornin torniosa on vain 14-kerroksinen, ja se rakennettiin ennen rakennusluvan saantia, sillä asian käsittely oli vielä kesken Korkeimmassa oikeudessa.

Helsingin asemakaava-arkkitehtina oli tuolloin Bertel Jung, joka oli piirtänyt Hotelli Tornin rakennuksen. Hän vastusti Suomi-Filmin Kino-Palatsi-hanketta, jonka takana olleet tulkitsivat, että kyse oli ruotsinkielisten arkkitehtien ja liikemiesten hyökkäys suomenkielistä yritystoimintaa vastaan aikana, jolloin kielikiistat olivat kuumimmillaan. 1930-luvun lama pani pisteen pilvenpiirtäjähankkeille, ja jo 1929 hyväksytty rakennusjärjestys otti rakennuskorkeuteen tiukemman kannan.

2000-luvulla Suomeen on alettu rakentaa yli 20-kerroksisia rakennuksia. Helsingin Kalasatamaan ja Keski-Pasilaan, Espoon Keilaniemeen ja Tampereelle on kaavoitettu korkeiden rakennusten ryhmiä. Korkeimpiin on suunniteltu noin 40 kerrosta.

Suomeen 2010-luvulla suunnitellut korkeat tornit on kaikki suunniteltu betonirunkoisiksi. Julkisivumateriaaleina käytetään tyypillisesti alumiinia ja lasia, sekä komposiittirakenteita kevytrakenteisissa julkisivuissa, tai betonirakenteita. Suomen kaltaisessa ilmastossa korkeiden rakennusten suunnittelussa on huomioitava lumikertymien ja jäänmuodostuksen estäminen, jotta vältyttäisiin putoavalta lumelta ja jäältä. Tämän tyyppiset ongelmat eivät kuitenkaan estä esim. Pietarissa Venäjällä rakennettavan Lakhta Centerin (462m) rakentamista vaikka ilmasto ei merkittävästi eroa Helsingin kanssa.

Toivoisin edes yhtä pilvenpiirtäjää Suomeenkin, olisi töitä monen monta vuotta edessä! Miksi asenteet estävät kaiken?
512941
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 51

Vanhimmat

Sinänsä ihan kiva idea. Vaan kuka niissä asuisi tai töissä kävisi, kun ei täällä asu montaakaan ihmistä. Katso suomalainen lähiö tai pikkukaupunki kesäiltana: ei ketään missään. Hiljaisuus, tuo unelma, ei täällä kuulu vain luontoon tai mökille vaan todellakin joka päivä "kaupunkiin"!

Äänestä

Ne on myös varsin kalliita rakentaa, ei kukaan suostuisi maksamaan monta tonnia korkeampia neliöhintoja sen takia.

Äänestä

Lakhta centeristä en ole ennen kuullutkaan. Mitähän löytyy netistä siitä...
http://lakhta.center/en/

No, saattaispa tuosta tulla ihan hyvä. Valmistuu kuulemma 2018.

Äänestä

Korkean pilvenpiirtäjään voi mahtua kaikki palvelut mitä ihminen tarvitsee, jos niitä rakennukseen suunnitellaan ja toteutetaan. Suuri, korkea rakennus voi toimia ehkä jopa lähes ilman ulkopuolista esimerkiksi energian, sähkön tarvetta (jos oikeat osaajat sen suunnittelee)?
Hyvin suuniteltuna rakennus voisi toimia erityisen hyvin liikuntarajoitteisille ihmisille ja tarjota talon sisällä olevia palveluja?
On myös hyvä huomata, että turvallisuus isoissa korkeissa taloissa voi olla parempi (kuin nykyisin laajalle alueelle rakennettut asutus, liiketilat, palvelut), koska kaikkea palvelua on tarjolla lähellä edellyttäen tietysti, että rakennus on suunniteltu hyvin?
Ulkopuolisen palvelun lisäksi iso rakennus vaatii myös hyvän talon sisäisen valvonnan, joten hyvin toteutettu turvallisuus suunnittelu pitää myös asuinrakennusten porraskäytävät siisteinä tai mikäli joku niissä sotkee niin todennäköisesti se huomattaisiin?
Kuvitelkaa jos vaikka Helsingin itä-keskuksen yläpuolelle rakennettaisiin valtavasti asuin rakennuksia, joihinki huoneistoihin isoja ulkoterasseja/parvekkeita niin kuinka moni haluaisi niin viihtyisästi asua. Vai asuisitko edelleenki mielummin jossain kaukana kerrostalossa joidenka lähellä on vähemmän palveluja? Korkealla voi myös olla hiljaista kun ei kuulu liikenteen meteliä?
Talon kohdistuvaa ilmaista energiaa on paljon (tuuli, aurinko)

Äänestä

Paloturvallisuus oli aikanaan huolen aiheena.

Äänestä

Ei Suomessa pilvenpiirtäjiä tarvitse, taivaanrannan maalareita on niin paljon!

Äänestä

Mitä korkeammat talot, sitä pidemmät varjot jo muutenkin näillä vähävaloisilla leveysasteilla. Jos joku haluaa ihailla korkeita rakennuksia, niin lentoyhteydet on keksitty ja Google Mapsista löytyy.

ME, JOTKA ASUMME TÄÄLLÄ, arvostamme valoisia katuja ja korkeintaan nykyisiä korkeuksia.

Äänestä

"Varjot", maa jossa monet kesät sataa vettä tai on pilvinen taivas. Talvet hämärää pimeätä, usein pilvinen sää, räntäsadetta, lumisadetta, katuvalaistus.
Kun vanhenet muutut ehkä hitaammin kulkevaksi, lisäksi on muut liikuntarajoitteiset ihmiset, on "heille" tärkeintä päästä kodista liikkumaan niin, ettei tarvitse "pelätä" liukastuvan ainakaan ulkona kadulla.
Helsingin itä-keskuksen noin 29 kehä yksi sisäpuolella olevista kerrostaloista on noin kolme kerrostaloa Itä-keskuksen kauppakeskuksen suuntainen, muut noin 26 kerrostalojen (useimmat aika kaukan) päädyt ovat Itä-keskukseen.
En tiedä voisiko olla pilvenpiirtäjä ison valkoisen lipputangon muotoinen, jossa olisi juhlapäivinä pinta-alaltaan maailman isoin lippu, Suomen lippu? Jossa olisi valkoinen kaunis kasrevas pintaa noin 220-240 astetta merelle, osittain itään ja länteen, jollin hajanainen rakennuksen sisävalaistus ei tee valkoiseen pintaa yön pimeydessä valo-kuvioita. Toinen puoli eli mantereen puoli näyttäisi kerrostalolta, sellaisille asukkaille jotka viihtyvät "varjon"puolella, nauttien korkealla liikentern hiljaisuudesta, näköaloista?

Äänestä
  • Yritin löytää jotain järkeä noista Itiksen talojen suunnista ja lipputankojuitsuista, mutta ankarasta yrittämisestä huolimatta en siinä onnistunut.

    Samaa höpertelyä mitä on noista ah-niin-ihanista pilvenpiirtäjistäkin.

    Äänestä

Puotinharjun kerrostalot (noin Raaseporintie - Turunlinnantie - Korsholmantie välinen alue)

Äänestä

Tuolta alueelta on varsin lyhyt matka Puotinharjun ostarille, jossa kaikki jalankulkualueet ovat katon alla, joten lumettomia ja Itiksen ostari on kokonaan sisätilaa.
Sen verran mitä olen ohikulkenut, niin on näyttänyt, että jalkakäytävät huolletaan hyvin. Turunlinnantien yli on turvallinen silta.

Ehkä kaikkein pahinta ikääntyvän ihmisen kokonaisterveydelle on liikkumattomuus yksipuolisen ravinnon lisäksi. Ja liikkumattomuudessa etenkin istuminen.
Joten ei pidä suosia ratkaisuja, jotka vähentävät liikkumista.
Tosin onhan siinä toki yksi ratkaisu asuntopulaan...

Äänestä
  • "ei pidä suosia ratkaisuja, jotka vähentävät liikkumista."

    Mitenköhän siitäkin päästään? Jokaiselle oma pieni vihannes pelto kämpän viereen ja pari nelijalkaista teuraspäivänä kiinnijuostavaksi?

    Äänestä

  • liikuntaasaa kirjoitti:

    "ei pidä suosia ratkaisuja, jotka vähentävät liikkumista."

    Mitenköhän siitäkin päästään? Jokaiselle oma pieni vihannes pelto kämpän viereen ja pari nelijalkaista teuraspäivänä kiinnijuostavaksi?

    """Mitenköhän siitäkin päästään? Jokaiselle oma pieni vihannes pelto kämpän viereen ja pari nelijalkaista teuraspäivänä kiinnijuostavaksi?"""

    Joku ketjussa halusi jokaiseen kerrostaloon sisään kaikki mahdolliset palvelut ettei iäkkäiden tarvitsisi poistua talosta ollenkaan. En pidä sitä hyvänä.

    Liikkumattomuus tappaa, joten onhan se yksi ratkaisu asuntopulaan. Tapetaan siis iäkkäät.

    Äänestä

  • KurjuudenMaksimointia kirjoitti:

    """Mitenköhän siitäkin päästään? Jokaiselle oma pieni vihannes pelto kämpän viereen ja pari nelijalkaista teuraspäivänä kiinnijuostavaksi?"""

    Joku ketjussa halusi jokaiseen kerrostaloon sisään kaikki mahdolliset palvelut ettei iäkkäiden tarvitsisi poistua talosta ollenkaan. En pidä sitä hyvänä.

    Liikkumattomuus tappaa, joten onhan se yksi ratkaisu asuntopulaan. Tapetaan siis iäkkäät.

    Palvelut saman katon alla ei vähennä nuoren tai iäkkään päivittäistä liikkumista, vain se voi vähentää liikkumista jos ei lähde kotoa? Hajallaan kaukana palveluista voi johtaa siihen ettei huonokuntoisella ole voimia lähteä juuri minnekkään erityisesti liukkaan kelin aikana?

    1Äänestä

  • Iiiiiiiiiiiiii kirjoitti:

    Palvelut saman katon alla ei vähennä nuoren tai iäkkään päivittäistä liikkumista, vain se voi vähentää liikkumista jos ei lähde kotoa? Hajallaan kaukana palveluista voi johtaa siihen ettei huonokuntoisella ole voimia lähteä juuri minnekkään erityisesti liukkaan kelin aikana?

    Lue mitä aikaisemmin kirjoitin.

    Äänestä

Kukas nyt Suomen persläpeen mitään haluaisi rakentaa ja joutua vuosikausiksi virkamiesten mielivallan riepoteltavaksi ja lopulta rakennuslupa myönnettäisiin puolta pienemmälle rakennukselle!

Kyllä kehitys, taloudellinen toimeliaisuus ja korkea rakentaminen tapahtuu nykyisin kaikkialla muualla paitsi Suomessa.

Tallinna.
http://img11.deviantart.net/3181/i/2009/154/0/f/modern_tallinn_skyline_by_shadowphotography.jpg
http://www.worldtravelimages.net/Tallinn_01_013.JPG
http://estonianworld.com/wp-content/uploads/2013/03/tallinna_vaade_8-e1364004294426.jpg
http://www.guidewithme.com/apk/Estonia/content/data/images/tln1.jpg

Vilna.
http://foto.terpe.lt/inkelti/20080314/124.jpg

Äänestä

Miksi turistit tulisivat katsomaan pilvenpiirtäjiä tänne, kun heillä on niitä kotimaassaan?

Toisekseen olen nyt tuosta kuvakavalkadista saanut annokseni ja pitkäaikaisen rokotuksen niitä vastaan – kiitos.

Esim. tuo Seattle on sijainniltaan 10 astetta etelämpänä kuin Helsinki eli Pariisia vastaavalla korkeudella, joten olosuhteet ja valoisuus on tyystin toista luokkaa kuin Suomessa.

Äänestä

Suomi ei tarvi yli 20 kerroksisia ainakaan ei meiltä tila lopu itse asun mieluummin omakotitalossa kuin edes 5 kerroksisessa talossa näin on.

Äänestä
  • Suurin osa maailman pilvenpiirtäjistä on toimistorakennuksia.

    Asumisella ei ole mitään tekemistä niiden kanssa, mutta suomijuntti aloittaa aina keskustelunsa siitä.

    1Äänestä

  • 17-5 kirjoitti:

    Suurin osa maailman pilvenpiirtäjistä on toimistorakennuksia.

    Asumisella ei ole mitään tekemistä niiden kanssa, mutta suomijuntti aloittaa aina keskustelunsa siitä.

    Suomi on junttien maa ja sellaisena pysyy! Helsingissä asuva on kuin asuisi maalla verrattuna Keski-Eurooppaan.

    Äänestä

Koko eteläinen Norja on alava leveä kaistale Atlantilta ( tarkemmin sanoen Pohjanmereltä ) Osloon Google Mapsin mukaan https://www.google.fi/maps/@60.1101638,25.0186803,10z
Kiemurteleva kapea vuono on, mutta jää sivuun Pohjanmereen nähden ja vaikuttaa lähinnä aallokon laimenemiseen Oslon satamassa.
Suoraan länteen Oslosta Atlantille on vuoristoa.

Toi selitysten kirja oli muuten aika hyvä.

Äänestä
  • Jäipä vielä, että tuuliolosuhteet Oslossa ovat tyystin toiset kuin Tukholma, Tallinna ja Helsinki.

    Äänestä

  • KurjuudenMaksimointia kirjoitti:

    Jäipä vielä, että tuuliolosuhteet Oslossa ovat tyystin toiset kuin Tukholma, Tallinna ja Helsinki.

    Tsaloja ei rakenneta tuulien vuoksi.

    Äänestä

Suomessa ei ole nytkään tarpeeksi pitkiä tikasautoja korkeisiin rakennuksiin.

Äänestä
  • Tuo nyt ei ole perustelu eikä mikään!

    Tai pahimmillaan kertoo vain maan teknisestä kehittymättömyydestä.

    1Äänestä

Niitäkin Osloon tungettu ollaan. Ja eikö Tukholmassakin ole? Helsinkiin nyt niitä lasitemppeleitä

Äänestä

Kannattaa lukea Klaus Johanssonin "Vancouver – Vuosia Maailmalla" blogia. Saa käsityksen siitä kuinka vilkasta rakentaminen ja kaupunkien kehitys on ulkomailla. Ja etenkin kuinka jälkeen suomi on kehityksestä jäänyt ja jää joka vuosi enemmän.
http://vuosiamaailmalla.fi/blog/?paged=4&tag=vancouver

Äänestä
  • Vancouver on ollut ainakin Tampereen kaupunkisuunnittelusta ja rakentamisesta vastaavien tutustumismatkan kohteena. Ilmeisesti siinä kaupungissa tehdään jotakin oikein kun sitä ulkomailta asti tullaan katsomaan. Helsinkihän on ainakin pelastustoimessa käyttänyt naapurikaupunki Seattlea mallinaan.

    Äänestä

  • Reality_Check kirjoitti:

    Vancouver on ollut ainakin Tampereen kaupunkisuunnittelusta ja rakentamisesta vastaavien tutustumismatkan kohteena. Ilmeisesti siinä kaupungissa tehdään jotakin oikein kun sitä ulkomailta asti tullaan katsomaan. Helsinkihän on ainakin pelastustoimessa käyttänyt naapurikaupunki Seattlea mallinaan.

    Vaikka olemmekin muuta maailmaa jäljessä, niin Helsinki ei missään tapauksessa ole pahin paikka. Turku on jo pitkään tullut tunnetuksi suurista suunnitelmista jotka on sitten oikein urakalla sössitty ja torpattu. Jopa niin paljon että moni sijoittaja on pakannut kamppeensa ja lähtenyt kaupungista.
    Mahdoton tilanne kun korkeiden talojen suunnitelmista poistetaan kerroksi niin paljon että lopulta ei ylletä edes ympäröivien talojen korkeuteen.
    Helsinki kalasataman ja pasilan rakennuksillaan ja Tampere kansiprojektillaan ovat sentään hyvä alku korkealle rakentamiselle tässä mielensäpahoittajien ja jumipäiden maassa.

    Äänestä

No kun täällä ei tartte piirtää pilivä, meillä on niitä muutenkin taivaalla. Olipa hölmö kysymys.

Äänestä

Ei ole maa vielä niin kallista kuin esim.Hongkongissa tai Manhattanilla.

Äänestä
  • Silti täällä autiossa maassa rakennetaan kalliisti mereen täyttömaalle jota pitää vielä painuttaa tiiviiksi vuosikausia, ja toimiva historiallinen lentokenttäkin halutaan hävittää, ja kalliisti vaihtaa koko sen laaja maaperä jotta voisi rakentaa taloja sinnekin.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Rakennusmies22 kirjoitti:

Helsingissä käytiin kiistaa pilvenpiirtäjien rakentamisesta 1920-luvulla. Kyse oli kuitenkin melko matalista rakennuksista, sillä suunniteltu Suomi-Filmin Kino-Palatsi-rakennus Pohjois-Esplanadin ja Keskuskadun kulmaan olisi ollut 17–18-kerroksinen, mutta sai luvan vain 12-kerroksisena eikä toteutunut. Toteutunut Hotelli Tornin torniosa on vain 14-kerroksinen, ja se rakennettiin ennen rakennusluvan saantia, sillä asian käsittely oli vielä kesken Korkeimmassa oikeudessa.

Helsingin asemakaava-arkkitehtina oli tuolloin Bertel Jung, joka oli piirtänyt Hotelli Tornin rakennuksen. Hän vastusti Suomi-Filmin Kino-Palatsi-hanketta, jonka takana olleet tulkitsivat, että kyse oli ruotsinkielisten arkkitehtien ja liikemiesten hyökkäys suomenkielistä yritystoimintaa vastaan aikana, jolloin kielikiistat olivat kuumimmillaan. 1930-luvun lama pani pisteen pilvenpiirtäjähankkeille, ja jo 1929 hyväksytty rakennusjärjestys otti rakennuskorkeuteen tiukemman kannan.

2000-luvulla Suomeen on alettu rakentaa yli 20-kerroksisia rakennuksia. Helsingin Kalasatamaan ja Keski-Pasilaan, Espoon Keilaniemeen ja Tampereelle on kaavoitettu korkeiden rakennusten ryhmiä. Korkeimpiin on suunniteltu noin 40 kerrosta.

Suomeen 2010-luvulla suunnitellut korkeat tornit on kaikki suunniteltu betonirunkoisiksi. Julkisivumateriaaleina käytetään tyypillisesti alumiinia ja lasia, sekä komposiittirakenteita kevytrakenteisissa julkisivuissa, tai betonirakenteita. Suomen kaltaisessa ilmastossa korkeiden rakennusten suunnittelussa on huomioitava lumikertymien ja jäänmuodostuksen estäminen, jotta vältyttäisiin putoavalta lumelta ja jäältä. Tämän tyyppiset ongelmat eivät kuitenkaan estä esim. Pietarissa Venäjällä rakennettavan Lakhta Centerin (462m) rakentamista vaikka ilmasto ei merkittävästi eroa Helsingin kanssa.

Toivoisin edes yhtä pilvenpiirtäjää Suomeenkin, olisi töitä monen monta vuotta edessä! Miksi asenteet estävät kaiken?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu