Paavalin sanat 1 Kor 3:9-23; -Pelastus ”tulen läpi” ?
Paavali puhuu perustuksesta joka on Jeesus Kristus.
Uskovat ovat Jumalan työtovereita, ”Jumalan peltoa ja –rakennus.” Perustukselle rakennetaan erilaisista materiaaleista. -Kultaa, jalokiviä, hopeaa, puuta, heiniä ja olkia käytetään rakennuksien materiaaleina. Tuomiopäivä paljastaa miten rakennukset kestävät. Tuomiopäivä tuo tulen tullessaan. Se jonka rakennus kestää saa palkan. Se taas jonka rakennus palaa kärsii vahingon, "mutta itse hän pelastuu, mutta kuin tulen läpi.” (1 Kor 3:10-14, 2 Tim 2:20-21)
”Se taas jonka rakennus palaa kärsii vahingon. Itse hän tosin pelastuu, mutta kuin tulen läpi.” (1 Kor 3:15)
Paavali käyttää tässä ajan akateemista opetustapaa. Vertauksin opettaminen oli sen ajan opetusmetodi.
Ihmisten ”rakennusaineet” ovat erilaiset. Ihminen voi uskoa asioihin jotka eivät kuitenkaan kerran kestä.
Kaikki synti ei ole kuolemaksi, eikä ”kaikentietäväisyys” ole täydellisyyttä. Jokainen vastaa oman tietonsa määrän suhteen Jumalan edessä itse käsi sydämellä. Toinen asia voi olla toiselle synniksi ja toiselle ei ole. (1 Joh 5:16-21)
Täydellisyys on rakkautta mieluimmin kuin kaikentietäväisyyttä. (Matt 22:36-40) Jumala ei vaadikaan ihmiseltä täydellistä teologian tuntemusta. (Luuk 12:47-48) Yksimielisyys ei ole että jokainen olisi aina samaa mieltä joka asiassa vaan yhteyttä Herrassa. Kaikki erimielisyys teologiassa ei ole harhaoppia. Harhaoppia on Kristuksen ja Jumalan moraalisiveyslain korvaaminen jollakin muulla auktoriteetilla. ”Lusikoilla ja kauhoilla annetaan ja saadaan.” Ihminen uskossakin kuitenkin erehtyy monin tavoin ja muuttaa mieltään ja arvojaan elämänsä aikana. (Jaak 3:2) Hurskas ja oikea opettaja voi kompastua ja langeta mutta noustakin taas. ”Vaikka vanhurskas seitsemästi kaatuisi hän nousee jälleen.” (San 24:16)
Jumalaa ei voi pettää eikä ihmisen ole viisasta pettää itseään. Jumala näkee ihmisen ”sydämen” tietoisuuden lopun alusta ja alun lopusta. Ihminen kuitenkin tekee itse elämänsä ratkaisut. (Matt 10:16-31, Luuk 8:16-18)
Tärkeää on että perusta on Jeesus Kristus. Kristus on kallio. Kallio on perustus joka kestää. (1 Kor 10:4, Luuk 6:48)
Täydellisyys on rakkautta ja vilpittömyyttä. Rakkaus on Jeesus Kristus. Jeesuksessa Kristuksessa ihmisen sydän uskossa taipuu lähemmäksi Kristusta. (Room 12:9-11, 1 Piet 1:13-25)
Ihminen voi pelastua vaikka käsitykset uskosta olisivat puutteellisia kun ihminen on kokosydäminen (Hebr 12:14, Ilm 14:12) ja vilpittömän rehellinen omassatunnossa Jumalan edessä kukin uskonsa ja saamansa valon mukaan.
(1 Piet 3:8-17, Ps 34) Fariseukset olivat oppineita mutta eivät vilpittömiä. (1 Piet 2:1-3, Luuk 16:10-15, 12:1-3)
”Autuaita ovat puhdassydämiset. He saavat nähdä Jumalan.” (Matt 5:8)
”Autuas se ihminen jolle Herra ei lue viaksi hänen syntiään ja jonka sydämessä ei ole vilppiä.” (Ps 32:2)
Paavali vetoaa että tämän maailman viisaus on hulluutta Jumalan temppelin näkökulmasta, ja että ihminen tulee ensin hulluksi ennen kuin voi olla viisas. Uskon ratkaisujen kriisiajat, uskoon herääminen ja radikaali arvomaailman muuttuminen saa ihmisen vaikuttamaan tasapainottomalta "hullulta." Maailman silmissä usko on hulluutta. (1 Kor 3 jakeet 16-19) Jumalan temppelin eli ihmisen turmelevat joutuu turmioon. Jumala tietää jokaisen ajatukset. "Herra tietää viisaiden ajatukset, Hän näkee ne turhanpäiväisiksi." (jae 20)
”Kun pidän käskysi silmieni edessä en joudu häpeään. Vilpittömin sydämin minä kiitän Sinua kun opin tuntemaan oikeamieliset päätöksesi. Minä noudatan Sinun käskyjäsi –Älä koskaan minua hylkää! Miten nuorukainen pysyy oikealla tiellä? Siten että noudattaa Sinun sanaasi. Koko sydämestäni minä kysyn Sinun tahtoasi, älä anna minun eksyä käskyjesi tieltä” (Ps 119:6-10)
Jumalan vanhurskaus tulee niiden osaksi jotka uskovat Kristukseen. Jumalan kansa koostuu vilpittömistä ihmisistä. (Jes 63:7-10)
Jokainen on syntiä tehnyt ja Jumalan kirkkautta vailla. (Room 3:23)
- Ero tahalliseen synnin harjoittamiseen ilman tarvetta muutokseen suhteessa erehdykseen ovat kokonaan eri asioita.
Ihminen ei saa olla kristittynä synneissään, vaan synneistään erossa ja parannuksessa.
Jari Laurila
Paavali puhuu perustuksesta joka on Jeesus Kristus.
Uskovat ovat Jumalan työtovereita, ”Jumalan peltoa ja –rakennus.” Perustukselle rakennetaan erilaisista materiaaleista. -Kultaa, jalokiviä, hopeaa, puuta, heiniä ja olkia käytetään rakennuksien materiaaleina. Tuomiopäivä paljastaa miten rakennukset kestävät. Tuomiopäivä tuo tulen tullessaan. Se jonka rakennus kestää saa palkan. Se taas jonka rakennus palaa kärsii vahingon, "mutta itse hän pelastuu, mutta kuin tulen läpi.” (1 Kor 3:10-14, 2 Tim 2:20-21)
”Se taas jonka rakennus palaa kärsii vahingon. Itse hän tosin pelastuu, mutta kuin tulen läpi.” (1 Kor 3:15)
Paavali käyttää tässä ajan akateemista opetustapaa. Vertauksin opettaminen oli sen ajan opetusmetodi.
Ihmisten ”rakennusaineet” ovat erilaiset. Ihminen voi uskoa asioihin jotka eivät kuitenkaan kerran kestä.
Kaikki synti ei ole kuolemaksi, eikä ”kaikentietäväisyys” ole täydellisyyttä. Jokainen vastaa oman tietonsa määrän suhteen Jumalan edessä itse käsi sydämellä. Toinen asia voi olla toiselle synniksi ja toiselle ei ole. (1 Joh 5:16-21)
Täydellisyys on rakkautta mieluimmin kuin kaikentietäväisyyttä. (Matt 22:36-40) Jumala ei vaadikaan ihmiseltä täydellistä teologian tuntemusta. (Luuk 12:47-48) Yksimielisyys ei ole että jokainen olisi aina samaa mieltä joka asiassa vaan yhteyttä Herrassa. Kaikki erimielisyys teologiassa ei ole harhaoppia. Harhaoppia on Kristuksen ja Jumalan moraalisiveyslain korvaaminen jollakin muulla auktoriteetilla. ”Lusikoilla ja kauhoilla annetaan ja saadaan.” Ihminen uskossakin kuitenkin erehtyy monin tavoin ja muuttaa mieltään ja arvojaan elämänsä aikana. (Jaak 3:2) Hurskas ja oikea opettaja voi kompastua ja langeta mutta noustakin taas. ”Vaikka vanhurskas seitsemästi kaatuisi hän nousee jälleen.” (San 24:16)
Jumalaa ei voi pettää eikä ihmisen ole viisasta pettää itseään. Jumala näkee ihmisen ”sydämen” tietoisuuden lopun alusta ja alun lopusta. Ihminen kuitenkin tekee itse elämänsä ratkaisut. (Matt 10:16-31, Luuk 8:16-18)
Tärkeää on että perusta on Jeesus Kristus. Kristus on kallio. Kallio on perustus joka kestää. (1 Kor 10:4, Luuk 6:48)
Täydellisyys on rakkautta ja vilpittömyyttä. Rakkaus on Jeesus Kristus. Jeesuksessa Kristuksessa ihmisen sydän uskossa taipuu lähemmäksi Kristusta. (Room 12:9-11, 1 Piet 1:13-25)
Ihminen voi pelastua vaikka käsitykset uskosta olisivat puutteellisia kun ihminen on kokosydäminen (Hebr 12:14, Ilm 14:12) ja vilpittömän rehellinen omassatunnossa Jumalan edessä kukin uskonsa ja saamansa valon mukaan.
(1 Piet 3:8-17, Ps 34) Fariseukset olivat oppineita mutta eivät vilpittömiä. (1 Piet 2:1-3, Luuk 16:10-15, 12:1-3)
”Autuaita ovat puhdassydämiset. He saavat nähdä Jumalan.” (Matt 5:8)
”Autuas se ihminen jolle Herra ei lue viaksi hänen syntiään ja jonka sydämessä ei ole vilppiä.” (Ps 32:2)
Paavali vetoaa että tämän maailman viisaus on hulluutta Jumalan temppelin näkökulmasta, ja että ihminen tulee ensin hulluksi ennen kuin voi olla viisas. Uskon ratkaisujen kriisiajat, uskoon herääminen ja radikaali arvomaailman muuttuminen saa ihmisen vaikuttamaan tasapainottomalta "hullulta." Maailman silmissä usko on hulluutta. (1 Kor 3 jakeet 16-19) Jumalan temppelin eli ihmisen turmelevat joutuu turmioon. Jumala tietää jokaisen ajatukset. "Herra tietää viisaiden ajatukset, Hän näkee ne turhanpäiväisiksi." (jae 20)
”Kun pidän käskysi silmieni edessä en joudu häpeään. Vilpittömin sydämin minä kiitän Sinua kun opin tuntemaan oikeamieliset päätöksesi. Minä noudatan Sinun käskyjäsi –Älä koskaan minua hylkää! Miten nuorukainen pysyy oikealla tiellä? Siten että noudattaa Sinun sanaasi. Koko sydämestäni minä kysyn Sinun tahtoasi, älä anna minun eksyä käskyjesi tieltä” (Ps 119:6-10)
Jumalan vanhurskaus tulee niiden osaksi jotka uskovat Kristukseen. Jumalan kansa koostuu vilpittömistä ihmisistä. (Jes 63:7-10)
Jokainen on syntiä tehnyt ja Jumalan kirkkautta vailla. (Room 3:23)
- Ero tahalliseen synnin harjoittamiseen ilman tarvetta muutokseen suhteessa erehdykseen ovat kokonaan eri asioita.
Ihminen ei saa olla kristittynä synneissään, vaan synneistään erossa ja parannuksessa.
Jari Laurila
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mielestäni Luuk 16 osoittaa, ettei voi olla kiirastulioppi, vaan tarkoittaa 1. Kor 3 ikäänkuin tulen läpi pelastumisella vertauskuvaa, jota ehkä jotkut evakot ovat kokeneet: rakennus jäi ja paloi, mutta päästiin itse karkuun. Oltiin rakennettu tontille, joka jäi viholliselle.
Zarahustralle kiirastuli oli konkretiaa. Hän "näki" tulevaisuuteen, miten Cockhir-komeetta osuisi Maahan, muuttaen sen sulaksi metalliksi. Vanhurskaat, he jotka noudattaisivat Ahura Mazdan, Viisaan Herran käskyjä ja määräyksiä (mm. puhtaussäädökset) nousisivat liekeistä "kuin lämpimästä maidosta" . Ne, jotka eivät piittaisi Viisaan Herran tiestä, joutuisivat kärsimään liekkien vaivat.
Juutalaisuus sai osansa Zarahustran opeista, kun Persiasta tuli Lähi-Idän supervalta.