Yhteinen puolustus on Naton tärkein tehtävä. Nato ylläpitää kykyä toteuttaa turvatakuu kaikille jäsenilleen. Naton peruskirjan 5 artiklan perimmäinen tarkoitus on muodostaa ennaltaehkäisevä kynnys sotilaallisen voiman käytölle ja sillä uhkaamiselle. Yhdysvaltain sotilaalliset suorituskyvyt ovat merkittävin osa Naton yhteistä puolustusta ja pelotetta.
Naton yhteinen puolustus perustuu integroituun sotilaalliseen komentorakenteeseen, yhteiseen puolustussuunnitteluprosessiin ja harjoituksiin. Nämä järjestelyt varmistavat, että Nato myös kykenee lunastamaan turvatakuun, mikäli tarve ilmenisi. Vastaavia järjestelyitä ei rakenneta Euroopan unioniin tai Pohjoismaiden välille.
Päätös 5 artiklan mukaisten turvatakuiden käyttöön ottamisesta tehtiin 12.9.2001, päivä New Yorkin ja Washingtonin terrori-iskujen jälkeen. Päätöksen nojalla Nato toimeenpani operaation (Eagle Assist), joka tuki Yhdysvaltain ilmatilan valvontaa. Nato myös tuki Talebanin ja Al-Qaidan vastaista koalitiota Afganistanissa lokakuussa 2001. Päätös osoitti, että myös niin sanotut uudet uhkat voivat johtaa 5 artiklan käyttöönottoon, mikäli Pohjois-Atlantin neuvosto niin päättää.
Naton peruskirjan 4 artiklan mukaan jokainen Nato-maa voi pyytää turvallisuuskonsultaatiota kokiessaan uhkaa alueelliselle koskemattomuudelleen tai turvallisuudelleen. Turvallisuuskonsultaatiot antavat liittokunnalle mahdollisuuden arvioida uhkan luonnetta ja suunnitella yhteisiä toimia. 4 artiklan nojalla Nato on mm. vahventanut Turkin ilmapuolustusta molempien Persianlahden sotien (1991, 2003) sekä Syyrian kriisin (2012) yhteydessä. Ukrainan kriisin yhteydessä keväällä 2014 Nato kokoontui 4 artiklan mukaisiin turvallisuuskonsultaatioihin Puolan pyynnöstä.
Naton yhteinen puolustus perustuu integroituun sotilaalliseen komentorakenteeseen, yhteiseen puolustussuunnitteluprosessiin ja harjoituksiin. Nämä järjestelyt varmistavat, että Nato myös kykenee lunastamaan turvatakuun, mikäli tarve ilmenisi. Vastaavia järjestelyitä ei rakenneta Euroopan unioniin tai Pohjoismaiden välille.
Päätös 5 artiklan mukaisten turvatakuiden käyttöön ottamisesta tehtiin 12.9.2001, päivä New Yorkin ja Washingtonin terrori-iskujen jälkeen. Päätöksen nojalla Nato toimeenpani operaation (Eagle Assist), joka tuki Yhdysvaltain ilmatilan valvontaa. Nato myös tuki Talebanin ja Al-Qaidan vastaista koalitiota Afganistanissa lokakuussa 2001. Päätös osoitti, että myös niin sanotut uudet uhkat voivat johtaa 5 artiklan käyttöönottoon, mikäli Pohjois-Atlantin neuvosto niin päättää.
Naton peruskirjan 4 artiklan mukaan jokainen Nato-maa voi pyytää turvallisuuskonsultaatiota kokiessaan uhkaa alueelliselle koskemattomuudelleen tai turvallisuudelleen. Turvallisuuskonsultaatiot antavat liittokunnalle mahdollisuuden arvioida uhkan luonnetta ja suunnitella yhteisiä toimia. 4 artiklan nojalla Nato on mm. vahventanut Turkin ilmapuolustusta molempien Persianlahden sotien (1991, 2003) sekä Syyrian kriisin (2012) yhteydessä. Ukrainan kriisin yhteydessä keväällä 2014 Nato kokoontui 4 artiklan mukaisiin turvallisuuskonsultaatioihin Puolan pyynnöstä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tästä liisä
Viime vuosina huomiota on kiinnitetty kasvavassa määrin yhteisen puolustuksen toimeenpanomekanismeihin. Tähän liittyen on tehostettu puolustussuunnittelua (Baltian maiden sisällyttäminen puolustussuunnitelmiin), otettu Naton komentorakenneuudistuksessa alueelliset näkökohdat huomioon (Naton komentorakenteen esikuntia esimerkiksi kannustetaan tiivistämään yhteyksiä jäsenmaiden kansallisiin esikuntiin), lisätty 5 artiklan mukaista harjoittelua sekä käynnistetty Naton strategisen ohjuspuolustusjärjestelmän rakentaminen. Ohjuspuolustuskyky on osa Naton yhteistä puolustusta ja antaa valmistuttuaan suojan eurooppalaisten jäsenmaiden alueelle, väestölle ja joukoille. Ukrainan kriisin myötä Nato on edelleen vahventanut yhteistä puolustusta itäisissä jäsenmaissa.
Naton kannalta on olennaista, että Yhdysvallat on selkeästi ilmaissut olevansa jatkossakin sitoutunut Euroopan turvallisuuden ja vakauden ylläpitoon ja ylläpitävänsä 5 artiklan velvoitteiden edellyttämät suorituskyvyt.
Suomen näkökulmasta merkittävää on, että Nato-jäsenyys ja sen takana olevat liittokunnan voimavarat ennaltaehkäisisivät osaltaan Suomeen kohdistuvan sotilaallisen painostuksen, hyökkäyksen uhan tai sotilaallisen hyökkäyksen mahdollisuutta. Nato-jäsenyyden myötä mahdollisen hyökkääjän tulisi ottaa huomioon Suomen omien puolustusvoimien lisäksi koko liittokunnan sotilaallinen voima. Nato-maana Suomi myös tarvittaessa puolustautuisi liittolaisten tuella