Esimerkikksi kun nälkäinen Venäjän kansa kapinoi diktaturia vastaan.
Kansainvälisen kriisinhallinnan toimintaympäristö on muuttunut yhä vaativammaksi. Aseelliset konfliktit ovat usein valtioiden sisäisiä ja epäsymmetrisiä. Osapuolina voi olla ei-valtiollisia ryhmittymiä, jotka verkostoituvat yli rajojen. Siviiliväestöön kohdistuvaa väkivaltaa ja terroria käytetään sodankäynnin välineinä. Vastaavasti kriisinhallinnan tehtäväkenttä on laajentunut ja saanut uusia muotoja. Samalla kriisialueella toimii samanaikaisesti suuri joukko kansainvälisiä järjestöjä, kehitysrahoituslaitoksia ja kahdenvälisiä avunantajia.
Kansainvälisen yhteisön kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen sitoutuminen kriisialueiden tukemiseen on avainasemassa. Käytettävä keinovalikoima valitaan kunkin kriisialueen tarpeiden pohjalta. Aseellisten konfliktien yhteydessä joudutaan usein keskittymään turvallisuustilanteen vakauttamiseen ja välittömän hädän lievittämiseen. Tällöin sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan sekä humanitaarisen avun roolit ja yhteistyö korostuvat. Kestävien tulosten saavuttaminen edellyttää yhteisiä tavoitteita sekä eri keinojen oikein painotettua ja usein samanaikaista käyttöä.
Kansainvälisen kriisinhallinnan toimintaympäristö on muuttunut yhä vaativammaksi. Aseelliset konfliktit ovat usein valtioiden sisäisiä ja epäsymmetrisiä. Osapuolina voi olla ei-valtiollisia ryhmittymiä, jotka verkostoituvat yli rajojen. Siviiliväestöön kohdistuvaa väkivaltaa ja terroria käytetään sodankäynnin välineinä. Vastaavasti kriisinhallinnan tehtäväkenttä on laajentunut ja saanut uusia muotoja. Samalla kriisialueella toimii samanaikaisesti suuri joukko kansainvälisiä järjestöjä, kehitysrahoituslaitoksia ja kahdenvälisiä avunantajia.
Kansainvälisen yhteisön kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen sitoutuminen kriisialueiden tukemiseen on avainasemassa. Käytettävä keinovalikoima valitaan kunkin kriisialueen tarpeiden pohjalta. Aseellisten konfliktien yhteydessä joudutaan usein keskittymään turvallisuustilanteen vakauttamiseen ja välittömän hädän lievittämiseen. Tällöin sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan sekä humanitaarisen avun roolit ja yhteistyö korostuvat. Kestävien tulosten saavuttaminen edellyttää yhteisiä tavoitteita sekä eri keinojen oikein painotettua ja usein samanaikaista käyttöä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Korruptio skandalien UK hallinosta huolimatta Nato autaa
Nato on perustamisestaan lähtien sitoutunut YK:n periaatteisiin ja tavoitteisiin ja tunnustaa YK:n ensisijaisen vastuun kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpidosta. Kaikki Naton operaatiot ovat YK:n turvallisuusneuvoston valtuuttamia. Vuosina 1992–1995 Naton sotilaallista voimaa käytettiin YK:n tukena entisen Jugoslavian konfliktin lopettamiseksi. Vuonna 1995 perustettiin Naton toimeenpanema kriisinhallintaoperaatio Bosnia-Hertsegovinassa (IFOR, SFOR) ja vuonna 1999 Kosovossa (KFOR). Afganistanin ISAF-operaatio alkoi vapaaehtoisten joukkoja luovuttavien maiden koalitio-operaationa tammikuussa 2002, ja siirtyi myöhemmin Naton johtoon. Libyan konfliktissa Nato käynnisti vuonna 2011 monikansallisen sotilaallisen kriisinhallintaoperaation YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman toimeenpanemiseksi.
Naton kriisinhallinta perustuu kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, joka painottaa tiivistä yhteistyötä muiden kansainvälisten toimijoiden, kuten YK:n, EU:n, Etyjin ja Afrikan unionin kanssa. Naton vahvuusalueena on vaativa sotilaallinen kriisinhallinta. Tämän lisäksi Nato osallistuu kriisien jälkeiseen vakauttamiseen ja jälleenrakennukseen. Nato-johtoisiin operaatioihin osallistuu myös kumppanimaita ja Naton puolustussuunnittelun ja suorituskyky-yhteistyön kautta kehitetty sotilaallinen yhteistoimintakyky mahdollistaa monikansallisten kriisinhallintaoperaatioiden käytännön toteuttamisen.
Afganistanin ISAF-operaatio on vaikuttanut merkittävästi Naton laaja-alaisen kriisinhallintakonseptin kehittämiseen, jota sovelletaan nykyisin kaikessa Naton kriisinhallinnassa. ISAF-operaatiolla on luotu yhdessä maan omien turvallisuusviranomaisten kanssa edellytyksiä siviilitoimijoiden työlle. Kansainvälisen yhteisön laajamittainen ja pitkäkestoinen kehityspanos on välttämätön demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja hyvän hallinnon vahvistamiseksi sekä ihmisoikeuksien toteutumiseksi.