Kuka päätää Natossa?

Pitä olla naton jäsen, että pytyy puolustaa Venäjän intressit, eikä pieninä liittomattomalla valtiolla.

Nato on hallitustenvälinen organisaatio, eli sillä ole ylikansallista pää­tösvaltaa toisin kuin esimerkiksi Euroopan unionilla. Naton korkein päätöksentekoelin on Pohjois-Atlantin neuvosto (North Atlantic Council, NAC), jossa jokaisella jäsenmaalla on pysyvä suurlähettilästasoinen edustaja. Neuvosto kokoontuu säännöllisesti myös ulko- ja puolustusministereiden sekä huippukokouksissa valtioiden- ja hallitusten päämiesten tasolla. Naton soti­laallinen rakenne ja sen kaikki toiminta noudattaa jäsenmaiden antamaa poliittista ohjausta.

Naton päätöksentekosääntönä on konsensus eli yksimielisyys. Natossa ei siis äänestetä eikä tehdä enemmistöpäätöksiä. Jokainen jäsenmaa osallistuu päätöksentekoon tasa-arvoisesti, riippu­matta sen koosta tai poliittisesta, sotilaallisesta tai taloudellisesta voimasta. Jokaisella jäsenmaalla on myös mahdollisuus pysäyttää Naton päätöksenteko silloin, kun tärkeät kansalliset edut ovat kyseessä.
4<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Tässä pelkä faktaat eikä mitään venäjän propagandan satuja

Konsensusperiaatteesta seuraa, että Nato toimii neuvotellen. Neuvot­teluja eli konsultaatiota käydään jäsenmaiden edustajien kesken, kunnes yhteisymmärrys saavutetaan tai kunnes todetaan, ettei yhteistä näkemystä ole saavutettavissa. Vaikuttaminen Naton linjauksiin edellyttää aktiivista osallistumista päätösten muotoiluun ja valmisteluun.

Ylivoimaisesti suurimpana jäsenmaana Yhdysvalloilla on Natossa luonnollisesti mer­kittävästi vaikutusvaltaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Yhdysvallat saisi aina tahtonsa läpi. Jokainen jäsenmaa, Yhdysvallat mukaan lukien, joutuu toisinaan hyväksymään myös omasta näkemyksestään poikkeavia pää­töksiä. Pitkäaikaisina liittolaisina Yhdysvallat ja Eurooppa käyvät Natossa läheistä neuvonpitoa myös kiistakysymyksissä.

Natoon pätevät samat lainalaisuudet kuin muuhunkin monenkeskiseen yhteistyöhön. Jokainen jäsenmaa joutuu joskus tekemään kompromisseja, mutta kaikki jäsenmaat voivat myös vaikuttaa. Viime kädessä pienet maat ovat monikansallisen yhteistyön suurimpia hyötyjiä. Aivan kuten missä tahansa kansainvälisessä organisaatiossa, rakentavan aktiivisella suhtautumisella yhteistyöhön ja taitavalla diplomatialla myös pienet jäsenmaat voivat vaikuttaa merkittävälläkin tavalla asioiden etenemiseen.

Esimerkiksi kylmän sodan loputtua Natossa aktiivisesti toiminut Tanska on onnistunut vaikuttamaan Naton laajentu­misprosessin ja kumppanuusyhteistyön toteuttamiseen. Myös Naton ja EU:n omaksuma kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan käsite oli alun perin Tanskan aloite Naton neuvostossa.

Äänestä

Kun Suomella ei ole niin ikäviä kokemuksia Venäjän kanssa, saa kyllä hieman valoistusta muista maaista.

Toinen hyvä esimerkki Suomen lähiympäristöstä on Viro, joka on Natoon liityttyään tullut tunnetuksi aktiivisena ja kyvykkäänä jäsenmaana ja soveltanut menestyksekkäästi Nato-yhteistyössä kyberpuolustuksen osaamistaan. Norja taas on hyödyntänyt vahvaa Venäjän-tuntemustaan Naton ja Venäjän välisten suhteiden kehittämiseksi. Edelleen Baltian maat ja Norja ovat toimineet johdonmukaisesti ja myös tuloksekkaasti Naton yhteisen puolustuksen mekanismien vahventamiseksi.

Äänestä

Tietoa ilman mitään spekulätiöitä

Äänestä

Tietojen mukaan USAn edustaja huutaa jatkuvasti kokouksissa ja lyö nyrkkiä pöytään. Muut edustajat kuuntelevat korvat punaisina.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


VaikutusJäseninä kirjoitti:

Pitä olla naton jäsen, että pytyy puolustaa Venäjän intressit, eikä pieninä liittomattomalla valtiolla.

Nato on hallitustenvälinen organisaatio, eli sillä ole ylikansallista pää­tösvaltaa toisin kuin esimerkiksi Euroopan unionilla. Naton korkein päätöksentekoelin on Pohjois-Atlantin neuvosto (North Atlantic Council, NAC), jossa jokaisella jäsenmaalla on pysyvä suurlähettilästasoinen edustaja. Neuvosto kokoontuu säännöllisesti myös ulko- ja puolustusministereiden sekä huippukokouksissa valtioiden- ja hallitusten päämiesten tasolla. Naton soti­laallinen rakenne ja sen kaikki toiminta noudattaa jäsenmaiden antamaa poliittista ohjausta.

Naton päätöksentekosääntönä on konsensus eli yksimielisyys. Natossa ei siis äänestetä eikä tehdä enemmistöpäätöksiä. Jokainen jäsenmaa osallistuu päätöksentekoon tasa-arvoisesti, riippu­matta sen koosta tai poliittisesta, sotilaallisesta tai taloudellisesta voimasta. Jokaisella jäsenmaalla on myös mahdollisuus pysäyttää Naton päätöksenteko silloin, kun tärkeät kansalliset edut ovat kyseessä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu