Ei ole sedän uurnaa saatu laskettua, kun on jo minulla pelko seuraavista hautajaisista. Sukulainen sairastaa keuhkosyöpää ja uusin tieto on se, että hoidot eivät ole tehonneet. Hautajaisia on ollut liikaa. 18 kuukautta sitten kuoli täti. Puolivuotta sitten kuoli myös sukulainen. Kesäkuussa kuolleen sedän hautaus on uurnan laskua vaille ohi. Työni liittyy myös kuolemaan. Tuntuu etten jaksa. Miten te olette selvinneet hautajaissumasta. Olet nyt vuosilomalla, joten työn takia en ole hautajaisten kanssa tekemisissä moneen viikkoon.
Liikaa surua
Surussa
11227
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kohdassa: olet nyt vuosilomalla on virhe. Se on: olen nyt vuosilomalla
Yksinkertaisin vastaus,jätät ne väliin.Ei kaikkiin maahan paniaisiin ole pakko mennä jos tulee itselle ylipääsemätön olo.Ne voi jättääväliin,Tuskin vainaja siitäpahastuu.Itselleni tuli vuosia sitten täyteen,puolessa vuodessa kymmenet hautajaiset.Minä sanoin kiitti mulle riitti.Kukkapuskan laitoin seuraaville,Eikä kukaan rajan takaa ole perään huudellut.Viimeisin oli mieheni viime syksynä,hänet saattelin sinne rajalle asti,haikeeta oli mutta ei ylitse pääsemätöntä.Ihmisen voimavarat ovat rajallisetmyös tässä asiassa.
Hei
Otan osaa menetyksiisi. Onneksi saat nyt olla lomalla joten ainakaan työn kautta tuleva suru ja kuolema ei kosketa sinua.
Kysyt miten siitä voi selvitä. Ei kai yhtä ja ainoaa vastausta olekaan. Itselleni harrastukset, ystävät, perhe tai mikä tahansa muu saa ajatuksia pois surusta ja kuolemasta. Myös oman kuolemanpelon pohtiminen ja siitä kenties keskusteleminen voi auttaa. On kuitenkin täysin luonnollista väsyä jos perhepiirissä tai suvussa on ollut kuolemantapauksia ja vielä työnkin kautta se tulee osaksi elämää. Tuskin kukaan voi paaduttaa itseään niin ettei kuoleman kohtaaminen tuntuisi miltään.
Voimia ja iloa kesälomaasi!
Pappi Elisabet
Entä jos ei ole ystäviä eikä jaksa harrastaa??
Se tilanne on tuttua tosi monille. Ja yksinäisyys vielä lisää kurjia ajatuksia. Masennuskin aiheuttaa väsymistä ja sitä ettei jaksa harrastaa tai tutustua ihmisiin.
Olisiko sinun mahdollista mennä tarvittaessa juttelemaan jonkun kanssa?
Lämmöllä
Pappi Elisabet
Kiitos Elisabet kannustuksesta. Loma on vielä onneksi alussa. Vasta Elokuun puolivälissä jatkuu työt. Näiden asioiden kanssa on vain jaksettava. Huomenna pääsen keskustelemaan ammatti-auttajan kanssa viime aikojen tapahtumista.
Ei ole ketään kenelle puhua. Yksin on jaksettava, niin kauan kun jaksaa.. Liikaa kaikkea mielessä, ei jaksa tätä taakkaa ja suruja pitkään. Mustia ajatuksia tullut usein mieleen, mutta tämäkin päivä kääntyy kuitenkin kohta taas huomiseksi.
Ihanaa että pääset juttelemaan ammatti-ihmisen kanssa! Kunpa sinäkin, surullinen Surusydän, jaksaisit ottaa sen askeleen. Meitä ei vaan ole luotu kestämään yksin vaikeuksiemne ja toisaalta ilojemme kanssa. Kukaan ei jaksa sellaista, vaan tarvitsemme toista ihmistä.
Tsemppiä ja lämpimiä ajatuksia!
Pappi Elisabet
Elämä oli vaikeaa kuukausi sitten. Olen pääsyt keskustelemaan kaksi kertaa ammattiauttajan kanssa. Myös levollinen vuosiloma on tuonut uutta energiaa. Eilen laskettiin sedän uurna. Olin tilaisuudessa mukana. Viikon päästä on paluu töihin levänneenä. Pidän työstäni, vaikka kuolema on osa työtäni.
Ja kuolema on osa myös ihan meidän jokaisen elämää. Olet saanut kasvaa ihmisenä tälläkin osa-alueella.
Minua ainakin uskovaisena auttaa että kuolema ei ole päätepiste vaikka onkin sitä tämän elämän osalle. Ja kyllähän edesmenneet säilyvät koko ajan muistoisaamme.
Kyllä taas selviät ja jaksat. Mutta jos vielä kaihertaa kannattaa jutella lisää ammattilaisen tai työkaverin kanssa.
Pakko jaksaa..... se on elämää ... ja kuolemaa..... ei tätä helpoksi tarkoitettu..... nim. Jo monissa hautajaisissa ollut... ja monet vielä edessä. Hyväksyminen on alku......