Ajattelinpa kirjoittaa ajatuksiani tänne, jos jollakin vaikka olisi hyviä vinkkejä tilanteeseeni. Tai vaikkei olisikaan :)
Vast' ikään nimittäin sain taas huomata sen, että sopivan kumppanin löytäminen on aika vaikeaa. Tai sellaisen suhteen "muodostaminen", jossa molemmat tuntisivat vetovoimaa toisiinsa. (sehän toki on toimivan suhteen edellytys) :)
Itse olen akateemisen koulutukseni loppusuoralla, sen jälkeinen elämä "sopivasti" avoinna, mutta toisaalta selkeät päämäärät siitä, mihin pyrkiä.
En ole erityisen urheilullinen, saati "treenattu"
mutta pidän mielestäni ulkonäöstäni muutoin ihan hyvää huolta. Osaan pukeutua -ja myös käyttäytyä-tilanteen mukaan. Pidän mm. musiikista, elokuvista ja matkustelusta.
Naisessa arvostan tietynlaista päämäärätietoisuutta ja avoimuutta, mutta myös, sanoisiko nyt, lämminhenkisyyttä: sitä, että osaa ottaa myös muut huomioon ja on empaattinen.
Näiden ominaisuuksien uskoisin kuvaavan aika hyvin myös itseäni.
No, löysin erään seuranhakupalstan kautta tällaisen naisen. Mailailtiin, vähän aikaa tekstailtiin, ja viimeiset pari kuukautta soiteltiin. Luonnollisesti kiinnostuin hänestä, kun kaikki tuntui sujuvan hyvin. Ja ajattelin, että olisikohan tässä nyt sellainen helmi, jonka voisin saada omakseni... niin toivoin.
Tapasimme, kun menin muissa asioissa käymään hänen asuinpaikkakunnallaan. Aikaa oli siis tuossa vaiheessa kulunut neljä kuukautta siitä, kun yhteydenpito alkoi. Ilta jäi kuitenkin varsin lyhyeksi, jonka perusteella aloin epäillä, että ajatuksemme jutun jatkosta eivät ehkä ole samansuuntaisia.
Kun asiaa häneltä kysyin, sain vastaukseksi, että hänen mielestään meillä ei ollut tarpeeksi samoja kiinnostuksen kohteita, jotta suhteemme
-jos sellaista olisi syntynyt- olisi voinut
toimia.
Ymmärrän häntä kyllä, onhan tuo yksi tärkeä osa suhdetta. Ja ymmärrän myös sen, että tunteita nyt vain joko on tai sitten ei :) Nehän ovat aina oikeita ja oikeutettuja, eikä niitä tarvitsekaan sen kummemmin pystyä selittämään.
Pettymys, jota tunnen, ei oikeastaan kohdistu henkilökohtaisesti häneen. En vain oikein tiedä, mistä tuollaisia ihmisiä yleensäkään voi löytää? Baarista? En usko, enkä pidä sitä muutenkaan itselleni mieluisana seuranhakupaikkana.
Periaatteessa on kai niin, että ihmisiä voi tavata lähes missä hyvänsä... mutta eipä sitä nyt oikein lähikaupassa tai kirjastossakaan kehtaa ruveta mitään yrittämään... (liikun minä kyllä muuallakin, mutta...) :)
En tiedä. Tuntuu vain joskus niin masentavalta, kun elämäänsä ja siinä tapahtuvia asioita ei voi jakaa kenenkään kanssa. Tuntuu, että olisi niin paljon annettavaa, mutta....
Neulaa heinäsuovasta?
5
632
Vastaukset
- rähmä
no, ei ole helppoa elämä ei.kuulostaa varmaan jo kliseeltä mutta kyllä se tapahtuu kun aika on oikea.itse olen huomannut ettei hakemalla saa mitään aikaiseksi.näyttää muiden silmissä vaan aika epätoivoiselta.:)voi sen rakkauden baaristakin löytää...eihän se paikkaa katso missä se oikea syliin kävelee.:)ja voithan vaikka laittaa seuranhakuilmoituksen.se on yleisempää kuin uskoisikaan.harvat vaan sen myöntää.:)zemppiä sinulle oikean rakkaan "löytämiseen".:)
Luin viestisi ja halusin vaan toivottaa sinulle onnea jatkossa, jotta löydät itsellesi sopivan kumppanin! Vaikutit mieheltä, joka tietää, mitä haluaa ja osasit hienosti vielä ilmaista sen. Älä luovu toivosta, äläkä tyydy vähempään kuin, mitä haluat.
Mitään neuvoja minulla ei ole sinulle valitettavasti antaa, kun itsekin olen vähän samanlaisessa elämäntilanteessa. Vain vertaistukea :)- kuun jumalatar
minusta joskus erillaisuuskin voi olla plussaa:)
mutta ehkä niitä selviä naisia tai mukavia saattaa baaristakin löytyä.. mutta mutta yleensä ne mukavat lämminhenkiset naiset on kyllä kotona:)
joten kaitpa sitä netin kautta voi löytää ihmisen. - neuvoja
Tai jos lakkaisit etsimästä? Kuluta energiasi ensisijaisesti johonkin aivan muuhun mukavaan elämässä ja ota naiset vastaan jos niitä tulee. Väkisin hakemalla vain pettyy. Sen lisäksi, että monet naiset voivat kokea ahdistavana liiallisen sitoutumisinnon.
- meiliystävä
Meiliystäviä?? Niin niitä löytyy, mutta kaikki sanovat etsivänsä elämän kumppania tai ihmistä loppuiäksi, mutta kun tiiviin meilaamisen jälkeen tavataan, ei enää sitoutumista halutakaan.Eikös tämä ole hiukan ristiriitaista; ei pidä laittaa ilmoituksia elämän kumppanuudesta, jos ei sitä todella halua. Ja tietenkin jos kemiat ei kohtaa, se on eri asia, mutta senkin asian voi tyylikkäästi ilmaista ja keskustella. Mielestäni meidän kaikkien pitäisi olla aikuisia ihmisiä, vai olemmeko?? Ei näytä aina siltä. Olen todella pahoillani sinun puolestasi empaattinen, lämmin mies.
Minä itse naisena olen kokenut samanlaisia tilanteita, jolloin miehet eivät ole halunneet
kuitenkaan suhteen jatkuvan meilailun jälkeen.
En kuitenkaan ole lannistunut, vaikka välillä on tuntunutkin siltä; baareista ja ravintoloista ei löydy oikeaa kumppania.
Itselläni on ollut kaikissa mahdollisissa treffipalstoissa ilmoitus, ja tunkua tuntui tulevan. Ja ihme ja kumma, kuinka sitä oppii löytämään sanojen ja rivien välistä itselleen sopivan kaverin.Niin minäkin olen löytänyt, tai ainakin uskonut löytäväni sellaisen. Ainakin tämä suhde on alkanut aivan eri tavalla kuin muut. Uskon että sinullekin vielä löytyy, kun et lannistu. Ei muuta kuin ilmoituksia palstoille, ja kun vastauksia alkaa tulla, niin sitten tiukka kyselyrumba päälle, ja muista huumorinkukkia viljellä viesteihisi, niistä naiset pitää. Tosi nainen kestää kyselyt. Niin kuin tosi mieskin. Nainen ei ole tosissaan, jos ei kestä eikä vastaa.
Itse olen kokellut tämän miesten kanssa, ja sieltä ne oikeat "aarteetkin" löytyvät lopulta, jospa sinä löytäisit oman rakkaan "helmesi" vielä.
Voit kokea tämän ohjeeni turhaksikin, mutta itselläni on tärpännyt näin. Tämä on oma mielipiteeni asiasta. Huomista ei meistä kukaan tiedä varmasti, mutta aina kannattaa yrittää.
Itse olen jo reilut 40 v nainen, mutta sinä taidat vielä olla vielä parhaimmassa "naisten metsästysiässä", joten ei huolta, kyllä se oikea löytyy vielä...jos kerran on minullekin löytynyt...tässä iässä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Säästäminen on typerää, muistakaa äänestää demareita
Säästäminen on typerää, koska aiheuttaa vain talouden taantumista ja lopulta tappaa potilaan. Demareiden tapa on satsat1328416Olli Rehn: Eläkkeistä pitää leikata. Nyt tuli Lindtmanille kauhun paikka
jos johtaa seuraavaa hallitusta. Purra: eläkkeisiin ei kosketa. Eikä tällä hallituskaudella varmasti kosketa, mutta seur5047687SDP:n budjetin peruskivi: "Rahaa nimittäin on!"
Demarien talouspolitiikan ydin on usein tiivistetty klassiseen meemiin: rahaa on, kunhan se on jonkun muun rahaa. Vuoden2235724Kun täällä kysytään aina vaan naisilta
Niin nyt kysytään miehiltä. Mies, voisitko ottaa kumppaniksesi naisen joka nostaa enemmän penkistä kuin sinä? Tienaa en1024840Poliisien suosikkipuolueet ylivoimaisesti: Kokoomus ja persut
samoin on armeijan henkilöstön kanssa. Sen sijaan sekä vihreät, vasliitto ja SDP ovat hyljeksittyjä puolueita poliisien1474674Suomi käyttää sosiaalietuuksiin suhteessa eniten rahaa koko maailmassa
Suomi käyttää sosiaaliturvaetuuksiin enemmän rahaa suhteessa bruttokansantuotteeseen kuin mikään muu maa maailmassa. Su1734556Sdp, Vihreät ja vasemmistoliitto muuttumassa naisten puolueiksi?
Sdp 64 % naisia, vihreät 70 % naisia ja vasemmistoliitto 60 % naisia. Ilmankos ne puolueet ajaa autoilevien kantasuomal1114508Valtion alijäämä = yritystukien määrä = 10 mrd. euroa
Mutta persut eivät vaan suostu tasapainottamaan valtion budjettia, vaikka yritystuet on tiedetty haitallisiksi. Miksi p254385Hatunnosto! Mari Hynynen (os. Perankoski) ja Jouni Hynynen auttavat vähäosaisia upealla tavalla!
Hatunnosto! Mari ja Jouni Hynynen ovat Vailla vakinaista asuntoa ry:n uudet kummit. Hynysiä motivoi halu lisätä ymmärr144236Tiesitkö? Tämä suomalainen keksi Elämäni biisi -sarjan - Viinin lipittely mainittu!
Tiesitkö? Elämäni biisi on suomalainen formaatti ja sen takana on Petja Peltomaa. Hänen kynästä ovat lähtöisin myös mm.03850