http://www.hs.fi/kulttuuri/a1468554065084?jako=2dcdffeada560e78788d3915f2e2b0b9&ref=tf_iHSisboksi-artikkeli&utm_campaign=tf-hs&utm_source=iltasanomat.fi&utm_medium=tf-desktop&utm_content=articlepage
Mielenkiintoista ja todennäköisesti totta. Johan sanat suomi ja sumeri ovat aika lähekkäisiä toisilleen. Kateelliset ja suomalaisuudestaan alemmuuskompleksia potevat tutkijat tietenkin tyrmäävät heti kun eivät itse ole tuota keksineet.
Mielenkiintoista ja todennäköisesti totta. Johan sanat suomi ja sumeri ovat aika lähekkäisiä toisilleen. Kateelliset ja suomalaisuudestaan alemmuuskompleksia potevat tutkijat tietenkin tyrmäävät heti kun eivät itse ole tuota keksineet.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mjaa, eipä välttämättä kovin vallankumouksellisen alkuperäinen idea. Yrjö Koskinen yritti rakentaa samanlaisia kielisukulaisuussiltoja 1800-luvulla.
"Johan sanat suomi ja sumeri ovat aika lähekkäisiä toisilleen."
Paitsi, että termi Sumer on peräisin semiittisestä akkadinkielestä. Muuten yhteisiä juuria varmaan olisi helppo kasvatella ;)
Suomalainen seemiläisten kielten professori Knut Tallqvist, joka Simo Parpolan tavoin perehtyi myös assyriologiaan, esitti hänkin jo aikoinaan eräässä tutkimuksessaan, että sumerin kielen sana kur.gi olisi kantautunut suomenkieleen, jossa kurki tarkoittaa aivan samaa lintua. Mainittakoon, että myös kurki on kurki myös arabiaksi.
Tämän linnun tapauksessa väittäisin kuitenkin, että kyseinen lintu kertoi itse nimensä niin sumerilaisille, arabeille kuin suomalaisillekin:
"kur-kiii, kur-kiii, kur-kiii!"
Suomen ja sumerin vertailun tekee käytännössä mahdottomaksi se, että vanhimmat sumerin tekstit ovat 5000 vuotta vanhoja, mutta vanhimmat suomenkieliset likempänä 500 vuoden ikää. Kun sumeria puhuttiin, ei ollut "suomea", johon sitä voisi nyt verrata.
Tietenkin lingvisti Parpola on asiasta tietoinen, joten lukematta Parpolan tutkimusta en halua häntä hutkia.
"Tämän linnun tapauksessa väittäisin kuitenkin, että kyseinen lintu kertoi itse nimensä niin sumerilaisille, arabeille kuin suomalaisillekin..."
Pelkäänpä tuon selityksen olevan vähän liian mielikuvituksellinen; mesopotamialainen pohjasana "kur" viittasi maahan tai vuoreen, jotka eivät välttämättä heikäläisessä maailmankuvassa olleet niin eri asioita. Lintukontekstissa sana lienee viitannut jossain vaiheessa sen muuhun käyttäytymiseen, pitäen lähtöoletuksena kyseessä edes olleen juuri kurjen, mikä on sekin uskalias tulkinta ;)